1(7) VASTINEET VUODEN 2011 ARVIOINTIKERTOMUKSEEN TOIMIALA ARVIOINTIKERTOMUS (s.) VASTINE 1. Tarkastuslautakunnan toiminta Yleinen Tarkastuslautakunta toivoo, että toimintakertomuksen ulko-ja kieliasuun kiinnitettäisiin enemmän huomiota esimerkiksi lyhenteiden osalta. Lisäksi toimintakertomuksessa tulisi olla enemmän otsikoita ja asioiden jäsentelyyn pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. (s. 2) Huomioidaan ohjeistuksessa ja seuravassa tilinpäätöksessä ja talousarviossa. Toimintakertomuksen tulisi sisältää enemmän analyysia esimerkiksi tunnusluvuista. Lisäksi lukijaa helpottaisi, jos kuvioissa ja taulukoissa olisi enemmän selvitystä siitä, mitä kyseisellä kuviolla on tarkoitus kuvata (esimerkiksi sivistystoimen toimialan kuviot sivut 75 ja 78). (s. 2) Huomioidaan ohjeistuksessa ja seuravassa tilinpäätöksessä ja talousarviossa. 2. Edellisen vuoden arviointikertomuksen käsittely Hallintopalveluissa yhdeksi tavoitteeksi oli vuonna 2010 asetettu suunnitelman laatiminen yhteistyössä kehitysjohtajan kanssa yliopisto-opiskelijoiden muuttamiseksi Savonlinnaan. Mikä on suunnitelman tilanne tällä hetkellä? Onko tavoite ollut realistinen? (s. 3) Asiaa on valmisteltu työryhmässä, jonka puheenjohtajana toimii sivistystoimenjohtaja ja sihteerinä kehitysjohtaja. Ryhmään on kutsuttu oppilaitosten ja opiskelijoiden edustajia. Ryhmä on kartoittanut mahdollisuuksia tavoitteen toteuttamiseksi, mutta todellisia muuttoon kannustavia houkuttimia on ollut erittäin vaikea löytää, ilman taloudellisia panostuksia, joihin ei ole ollut realistisia mahdollisuuksia. Näin ollen suunnitelmaa ei ole voitu laatia. Useisiin tarkastuslautakunnan toteamuksiin tai kysymyksiin ei ole vastattu asianmukaisella tavalla. Esimerkkeinä voidaan mainita seuraavat kohdat: Sivistystoimen toimialalla strateginen päämäärä, kriittinen menestystekijä, mittarit, asetettu tavoitetaso ja toteutumisen arviointi eivät kohtaa. Miten on suunniteltu tarkastaa sivistystoimen toimialan strategiaa, jotta päämäärät, kriittiset menestystekijät sekä mittarit toimisivat työkaluina, jotka selkeästi ohjaavat toimintaa? (s. 3) Sivistystoimiala selkiyttää ja yksinkertaistaa tuloskortteja vuosittain niin, että strateginen päämäärä, kriittinen menestystekijä, mittarit, asetettu tavoitetaso ja toteutumisen arviointi kohtaisivat konkreettisimmin toisensa. Kuntaliitoksen yhteydessä laadittanee uusi kaupungin strategia, joka myös päivitetään sivistystoimen osalta.
2(7) 4.3. Sivistystoimen toimiala 4.3.1. Strategiset tavoitteet Toimialan visioksi on kuvattu sivistystoimen toimenkuva, mikä poikkeaa normaalista vision määritelmästä. Mikä on sivistystoimen visio? (s. 12) Sivistystoimessa oli kokonaan oma strategia (vv. 2002-2010) ennen nykyistä yhden kaupunkistrategian mallia. Arvot yhdessä mission ja vision kanssa ovat osatekijöitä strategian määrittelyssä. Kyseessä on siis yksi strategian perusosista, joiden päälle strategia rakennetaan. Yhden strategian mallissa on osittain keinotekoista toistaa mitään osatekijää vaan visio on sisäänrakennettu toimialan näkökulma päämäärien asettamiselle ja suuntaamiselle. Jatkossa puhutaankin palvelusuunnitelmasta, mikä onkin yhden strategian mallissa realistinen muutos. Olemme toistuvasti todenneet, että ylipäätään sekä tulos- että tavoitekortteja tulisi yksinkertaistaa ja jättää pois säädöksin ohjatut tehtävät, jolloin mittariston rakentaminen palvelee paremmin itse toimialaa. Tasekirjassa olevat strategiset päämäärät, kriittiset menestystekijät sekä mittarit eivät ole keskenään johdonmukaisia. (s. 12) Sivistystoimiala selkiyttää ja yksinkertaistaa tuloskortteja vuosittain niin, että strategiset päämäärät, kriittiset menestystekijät sekä mittarit olisivat keskenään johdonmukaisia. Kuntaliitoksen yhteydessä laadittanee uusi kaupungin strategia, joka myös päivitetään sivistystoimen osalta. Strategisten tavoitteiden läpikäyminen aiheutti esimerkiksi seuraavanlaisia ajatuksia: Miksi koulujen kerhotoiminnan vakinaistaminen yhteistoiminnassa kolmannen sektorin kanssa ei onnistunut? (s. 12) Kerhot toteutetaan edelleen Opetushallituksen kerhotoiminnan rahoituksella. Kevätlukukaudella 2011 ja syyslukukaudella 2011 kerhoja järjestettiin kaikilla kouluilla. Kevätlukukaudella 51 kerhoon osallistui 611 oppilasta. Syyslukukaudella kerhoja oli yhteensä 40. Osallistuneista 507 oppilaasta 52 oli 7-9-luokkalaisia. Sekä keväällä että syksyllä suurin osa kerho-ohjaajista oli opettajia. Avustajien määrä kerhoohjaajina nousi syyslukukaudella neljästä yhteentoista. Muutamassa koulussa ohjaajina oli myös oppilaiden vanhempia. Kerhotoiminta on vakiintunut osaksi koulujen toimintakulttuuria. Koulut ovat järjestäneet kerhotoimintansa oppilaidensa toiveiden mukaan. Ohjaajat ovat löytyneet koulun henkilökunnasta, huoltajista tai opiskelijoista. Koulutoimella ei ole ollut tarpeeksi aktiivisuutta ja resursseja olla yhteydessä kolmannen sektorin toimijoihin ja suunnitella heidän kanssaan kerhotoimintaa. Käytännössä on koettu, että kerhot, joita oppilaat ovat itse toivoneet,ovat toteutuvat parhaiten.
3(7) Päivähoidossa yksityistä hoitoa on jouduttu tukemaan. Onko se tullut kotihoidon tukea kalliimmaksi? (s. 12) Päivähoitolain ja - asetuksen mukaan kunnan järjestämän päivähoitopaikan vaihtoehtona perhe voi valita lasten kotihoidon tuen tai yksityisen hoidon tuen. Yksityistä päivähoitoa kaupungissamme tarjoavat Linnalan leikkikoulu ja yksityiset perhepäivähoitajat. Melko tiukassa päivähoitopaikkatilanteessamme yksityinen päivähoito on merkittävä lisä/vaihtoehto kunnan järjestämälle päivähoidolle. Emme ole joutuneet sitä tukemaan, vaan se on osa kuntamme päivähoitovalikkoa. Mikäli perhe valitsee yksityisen päivähoidon, on sillä mahdollisuus saada Kelalta yksityisen hoidon tukea. Lisäksi kaupungissamme on käytössä yksityisen hoidon kuntalisä, joka on alle 3- vuotiaasta lapsesta enintään 210 /kk ja yli 3- vuotiaasta enintään 150 /kk. Vuonna 2011 yksityisen hoidon kuntalisää maksettiin noin 65 lapselle/kk. Ei missään tapauksessa tule kotihoidon tukea kalliimmaksi. Onko perusopetuksen ryhmäkokojen muutoksella ollut vaikutusta opetuksen ja oppimisen laatuun tai häiriköintiin luokassa? (s. 13) Asiaa ei ole tutkittu. Miksi koulukuljetusten kustannukset ovat nousseet tavoitetasoksi asetetusta mahdollisimman edullisesta toteuttamisesta huolimatta? Onko kuljetuksissa säästetty turvallisuuden ja laadun kustannuksella? (s. 13) Lakisääteiset koulukuljetukset ovat nousseet 3 % vuodesta 2010 vuoteen 2011. Kustannusten nousuun on vaikuttanut yleinen kustannustason nousu. Myös linjaautovuorojen lakkaaminen ja kyytien korvaaminen taksikuljetuksilla on lisännyt kustannuksia. Koulutuslautakunta on vahvistanut Koulukuljetusoppaan, johon on kirjattu turvallisuus- ja laatutekijät. Kyydit järjestetään em. kriteeristön mukaan. Turvallisuus ja laatu eivät ole niitä tekijöitä, joilla säästöjä haetaan. Mitä vapaa-ajanpalvelut sisältävät ja mitä tällä hetkellä on tarjolla? Miksi vapaa-ajanpalveluja ei ole päivitetty ikäihmisille? (s. 13) Vapaa-ajan palvelut sisältävät ostopalvelun kautta nuorisopalvelut (nuorisotilat, etsivä nuorisotyö ja kerhotoiminta), kaupungin omana nuorisotyönä toimii nuorisoverstas ja etsivä nuorisotyö. Lisäksi vapaaajanpalveluihin kuuluu liikuntatoimi, joka sisältää liikuntapaikkojen ylläpidon (esim. uimahalli, jäähalli, kuntoradat ja kentät) ja erityisliikunnanohjaajan palvelut (eritysliikuntaryhmät). Lisäksi liikuntatoimi järjestää uinninopetusta. Ikäihmisille on tarjolla viikoittain useita liikuntaryhmiä. Useampana vuonna on esim. kuntosalilaitteistoa yritetty uudistaa myös ikäihmisiä paremmin palvelevaksi, mutta investointirahoja ei ole saatu.
4(7) Miten terveyden edistäminen näkyy käytännössä ja ketä on toiminnassa sen edistämiseksi? (s. 13) Terveyden edistäminen on osa eri oppiaineiden (liikunta, terveystieto, ympäristöoppi, biologia) opetussuunnitelmaa ja sitä toteutetaan läpäisyperiaatteella.terveyden edistäminen on osa kouluruokailua ja maksullista välipalatarjoilua. Kouluilla on myös erilaisia toimintamalleja, joissa terveyden edistäminen painottuu: teemapäivät/viikot, liikunnallinen toimintakulttuuri. Koulut hyödyntävät terveydenalan ammattilaisten ja opiskelijoiden tieto/taitoa ko. kasvatuksessa. Tuloskortista ei selviä miten palkkojen kilpailukykyisyys on toteutunut. (s. 13) Sivistystoimi pyytää henkilöstöosastoa tekemään vuoden 2012 lopussa palkkojen kilpailukykyisyydestä vertailun 20 000-40 000 asukkaan kuntien kesken. Sivistystoimen strategiset päämäärät kohdistuvat suurelta osin koulutuslautakunnan alaiseen toimintaan. Sivistystoimen strategiaa tulisi tarkastuslautakunnan mielestä miettiä tarkemmin koko sivistystoimen kannalta. (s. 13) Tarveharkintaan perustuvaa kunnallista kotihoidontukea ei vieläkään ole otettu käyttöön. (S. 13) Strategiset päämäärät on hyvä kohdentua sinne, jossa on suurin toimintapotentiaali, kuten koulutuslautakunnan alainen toiminta. On totta, että uuden Savonlinnan syntymisen jälkeen on yhden sivistyslautakunnan alaisuudessa helpompi tehdä nykyistä kattavampi sivistysstrategia. Selvitys lasten kotihoidon tuesta on käsitelty koulutuslautakunnassa 15.12.2011. Selvityksen lähtökohtana oli lisääntynyt hakijoiden määrä päivähoitoon ja siitä seurannut palveluiden lisäämisen tarve. Halusimme selvittää, olisiko kotihoidon kuntalisä ratkaisu ko. asiaan. Selvityksen mukaan vain muutama huoltaja olisi jäänyt kotiin hoitamaan päivähoitopaikkaa tarvitsevaa lastaan, jos kaupunki maksaisi kuntalisää. Tuen piirissä olevien lasten suuresta määrästä ja huoltajien työelämään palaamisesta vanhempainrahakauden jälkeen johtuen kuntalisä ei olisi tuonut akuutisti helpotusta päivähoitopaikkatilanteeseen. Kustannukset olisivat olleet noin 270.000 vuositasolla, mikä kaupungin vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa ei ole mahdollista. Toimitilapalveluissa on yhdeksi tavoitteeksi asetettu Riihisaaren kaavoittaminen ja Linnankadun kehittämishanke, joka toimisi pohjatyönä tulevalle kaavoitukselle. Onko kaavoitustyö alkanut ja missä vaiheessa kaavoituksessa ollaan nyt? Miksi tämä strateginen tavoite on mainittu vain sivistystoimen kohdalla? Teknisen toimialan puolella kyseisestä tavoitteesta ei ole mainittu mitään. (s. 13) Riihisaaren miljöösuunnitelma on laadittu syksyn 2011aikana Linnankatuhankkeen yhteydessä. Selvitys toimii mahdollisena asemakaavoituksen ja viranomaislupien tausta-aineistona. Tekninen lautakunta on käsitellyt miljöösuunnitelmaa 17.1.2012 8 ja 10.4.2012 103. Kaupunginhallitus on tehnyt Riihisaaren kaavoituspäätöksen 6.2.2012 46. Tekninen lautakunta on 24.4.2012 110 merkinnyt tiedoksi Riihisaaren asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Miljöösuunnitelman laatiminen oli osa Linnankatu - hanketta ja Riihisaaren kaavoitus sisältyy vuoden 2012 kaavoituskatsaukseen.
5(7) 4.3.2. Toiminnalliset tavoitteet Hallintopalveluiden tavoitteiden toteutumisessa puhutaan lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? (s. 13) Valtuuston hyväksymä Lasten ja nuorten ohjelma vaatii enemmän rahoitusta toteutuakseen.yksi osa ohjelmaan on vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, joka tarkoittaa, että kaikilta oppilaskunnilta on kysytty miten ne näkevät todellisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen. Haasteena on muun nuorisotoimen asiakkaiden mielipiteiden kartoitus. Varhaisen puuttumisen toimintamallia on toteutettu perusturvan toimialan kanssa. Miten yhteistyö eri hallintokuntien välillä toimii? (s. 13) Onko perusopetuksessa osattu ottaa huomioon oppilasmäärän lasku ja samalla erityisopetuksen tarpeen kasvu? Perusopetuksessa huolestuttaa henkilöstön jaksaminen. (s. 14) Varhaisen puuttumisen toimintamalli valmistui keväällä 2012 ja se käsiteltiin kaupunginjohtajan johtoryhmässä 31.5.2012. Se otetaan käyttöön varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiossa syyslukukauden 2012 alkaessa. Yhteistyö eri hallintokuntien kanssa sujui hyvin ja toimintamallista tuli konkreettinen työväline työyksiköille. Kaupunginhallituksen 25.5.2009 ( 289) nimeämä virkamiehistä ja luottamushenkilöistä koostuva valmistelutyöryhmä selvittää kaupungin päiväkoti- ja kouluverkon nykytilannetta ja tulevaisuuden suuntalinjoja sekä ratkaisuja ja siinä otetaan huomioon oppilasmäärän lasku. Perusopetuslaki muuttui vuoden 2011 alussa ja se ottaa yhtä paremmin huomioon oppilaat, jotka tarvitsevat tukea. Keskeisenä muutoksena on tuen muuttuminen kolmiportaiseksi, jolloin se vahvistuu asteittain: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Tarkoituksena on vahvistaa esi-ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti opetuksen yhteydessä. Uudistus lisää annettavan tuen suunnitelmallisuutta ja tehostaa nykyisin käytössä olevia tukitoimia sekä moniammatillista yhteistyötä. Savonlinnan perusopetuksen opetussuunnitelma päivitettiin näiltä osin ja opettajia on koulutettu ja koulutetaan edelleen uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Oppilashuollon resurssit ovat lisääntyneet, kun toinen koulupsykologi aloitti työnsä 1.8.2011. Lisäresursseja saadaan vuoden 2012 alkaessa, kun palveluohjaajat aloittavat työnsä koulukuraattorin työpareina. Tarkastuslautakunnan huoli opetushenkilöstön jaksamisesta on aiheellinen. Oppilashuollon henkilöstön lisäämisellä pyritään tukemaan opetushenkilöstön työtä. Opetushallituksen hankerahoituksella järjestämme täydennyskoulutusta opetushenkilöstölle ja voimme palkata heille sijaiset koulutuksen ajaksi. Lukuvuodeksi 2011-12 saimme Opetushallituksen opetusryhmien pienentämisavustusta, joka osaltaan tukee työssä jaksamista.
6(7) Miten on onnistunut iltapäivähoidon toimintapaikkojen järjestäminen? Onko se ollut kaupungin omaa toimintaa vai ostopalvelua? (s. 14) Juvolan ja Savonrannan kouluilla iltapäivätoiminta on ollut kaupungin omaa toimintaa. Savonlinna-Säämingin seurakunta järjesti ip-toimintaa Kallislahden koulun, Kellarpellon koulun, Mertalan, Nätkin, Sln normaalikoulun ja Pihlajaniemen koulun oppilaille. 4H-yhdistys järjesti toimintaa Nojanmaan, Mertalan, Pihlajaniemen ja Kellarpellon koulun oppilaille sekä Mannerheimin Lastensuojeluyhdistys Savonlinnan normaalikoulun oppilaille. Nämä iltapäivätoiminnat ovat kaupungin koordinoimia ja avustamia. Niitä ei järjestetä ostopalveluna. Iltapäivätoimintaan pääsivät vuonna 2011 kaikki toimintaan hakeneet lapset. Onko museotoimen suunnitelmissa Riihisaaren kehittämiseksi tehty riittävästi yhteistyötä museoviraston kanssa? (s. 14) Museovirasto vastaa Olavinlinnan säilymisestä ja sen toiminnan kehittämisestä ja kaupunki/maakuntamuseo Riihisaaren alueen ja sen palveluiden kehittämisestä. Museo ja Olavinlinna ovat tehneet onnistunutta tapahtuma- ja näyttely-yhteistyötä vuodesta 2006 lähtien (loppiaistapahtuma, Eurooppapäivä, Itämeren maiden linnat ja linnoitukset -kuvanäyttely 2012, yhteislippu vuodesta 2010 lähtien). Riihisaari-kokonaisuuden kehittämistä on jarruttanut museorakennuksen ja museosaaren suojelustatus vuodelta 1965 ja asemakaavan puuttuminen. Tänä vuonna käynnistyvän Riihisaaren kaavoituksen pohjatyöksi toimitilapalvelu teetätti Linnankadun kehittämishankkeeseen sisältyvänä Riihisaaren miljöösuunnitelman, joka valmistui joulukuussa 2011. Koska Museoviraston tehtävänä on valvoa rakennussuojelulain toteutumista, pyydettiin miljöösuunnitelmasta lausunto, jossa Museovirasto linjasi reunaehtoja kaavoitustyölle (lisärakentaminen saareen, kesäravintolatoiminta, höyrylaivapuisto). Miten kulttuuritoimi on pystynyt kehittämään yhteistyötä eri alojen toimijoiden kanssa matkailun edistämisessä? Onko saatu uusia turisteja Savonlinnaan yhteistyön myötä? (s. 14) Kulttuuritoimi on ollut aktiivisesti mukana kahdessa hankkeessa, jotka jatkuvat edelleen: 1. Lakeland Events -hanke (hallinnointi SSKY, toteutus SaSeMa Oy) Tavoitteena on matkailusesonkien pidentäminen ja alueen vetovoiman tehokkaampi hyödyntäminen tapahtumien avulla. Kulttuuritoimenjohtaja on hankkeen ohjausryhmän jäsen ja mukana tapahtumiin liittyvissä teemariihityöryhmissä, joista mainittakoon Nuuttikestit-työryhmä. Noin 40 eri yrityksen tai muun toimijan kanssa on tehty yhteistyötä Savonlinnan Joulun ja vuodenvaihteen tapahtumien ja markkinoinnin koordinoimiseksi tavoitteena tehdä Savonlinnasta Itä-Suomen joulukaupunki 2015. Kulttuuritoimi on ollut myös mukana valmistelemassa joulukuussa 2011 julkaistua Savonlinnan seudun tapahtumakalenteria, www.savonlinnassatapahtuu.fi, josta on saatu erittäin hyvää palautetta. 2. Linnankadun kehittämishanke (hallinnointi tekninen toimiala, toteutus toimitilapalvelu ja kulttuuritoimi sisältöjen kehittämisen osalta)
7(7) toimitilapalvelu ja kulttuuritoimi sisältöjen kehittämisen osalta) Savonlinnan tärkeimmän matkailualueen eli Wanhan Savonlinnan toimijoiden kanssa on tehty suunnitteluyhteistyötä (verkoston kokoukset kuukausittain) ja käytännön toimenpiteitä, jotka liittyvät alueen imagoon, markkinointiin ja tapahtumiin. Toteutettu on mm. alueen historiasta ja palveluista kertova esite, teemalehti ja www.wanhasavonlinna.fi -sivusto. Savonlinnan matkailutilastot ovat kehittyneet myönteisesti (yöpymiset +36 % v. 2011.) Valtakunnallisessa mittauksessa Savonlinna oli kolmanneksi suosituin kesämatkailukohde 2011. Myös loppuvuoden yöpymiset Savonlinnan seudulla lisääntyivät selvästi. Onnistumiseen vaikuttavat monet seikat, mutta varmasti lisääntynyt yhteistyö on omalta osaltaan ollut tukemassa matkailutoimijoiden työtä.