Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma

1 Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma 25.5.2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 85, Päivitetty 13.10.2011 128 Päivitetty 3.4.2014 60 Päivitetty 15.5.2014 79

2 Sisältö 1. Johdanto 8 Muutokset 8 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 8 2.1. Toiminta-ajatus ja arvot 8 2.2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet 9 3. Opetuksen toteuttaminen 10 3.1. Oppimiskäsitys 10 3.2. Oppimisympäristö 10 3.3. Koulun toimintakulttuuri 11 3.4. Työtavat 11 3.5. Tuntijako 13 3.6. Kieliohjelma 14 3.7. Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaisesti 14 3.8. Erityiset opetusjärjestelyt 15 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 15

3 4.1.Yleinen tuki 17 4.2. Tehostettu tuki 19 4.3.Erityinen tuki 20 4.4.Yksilölliset suunnitelmat 23 4.4.1 Oppimissuunnitelma 23 4.4.2. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 26 5. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 28 5.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 28 5.1.1 Tukiopetus 28 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus 29 5.1.3. Erityisopetus 29 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus 31 5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu 34 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki 36 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 36 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen 37 5.2.3. Tulkitsemis- ja avustajapalvelun järjestäminen 38

4 5.2.4.Perusopetusta tukeva muu toiminta 39 5.4.Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen 40 5.4.1 Oppilashuolto 40 5.4.2. Turvallisuuden edistäminen 48 5.4.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen 53 6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 54 6.1. Maahanmuuttajat 54 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 55 7.1. Opetuksen eheyttäminen ja aihekokonaisuuksien toteuttaminen 55 7.1.1. Ihmisenä kasvaminen 55 7.1.2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 55 7.1.3. Viestintä- ja mediataidot 56 7.1.4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 56 7.1.5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 57 7.1.6. Turvallisuus ja liikenne 58 7.1.7. Ihminen ja teknologia 58 7.2. Äidinkieli ja kirjallisuus 59

5 7.2.1. Yleistä 59 7.2.2. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 1-2 luokilla 59 7.2.3. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt 3-5 luokilla 64 7.2.4. Tavoitteet ja sisältö 6-9 luokilla 69 7.2.5. Arviointi 75 7.2.6. Suomi toisena kielenä 75 7.3. Toinen kotimainen kieli, ruotsi B-kielenä, vuosiluokat 7-9 81 7.3.1. Oppimiskäsitys ja toimintaympäristö 81 7.3.2. Työtavat 81 7.3.3. Materiaalit 81 7.3.5. Tavoitteet 82 7.4. Vieraat kielet 90 7.4.1. Englanti 90 7.4.3. Saksan kieli (B2) 8-9 luokka 100 7.4.4. Ranskan kieli (B2) 104 7.5. Matematiikka 109

6 7.5.1. Matematiikka 1-2 luokilla 109 7.5.2. Matematiikka 3-9 luokilla 112 7.6. Ympäristö- ja luonnontieto 117 7.6.1. Keskeiset tavoitteet ja sisällöt 1-2 luokilla 117 7.6.2. Keskeiset tavoitteen ja sisällöt 3-4 luokilla 119 7.6.3. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä 124 7.7. Biologia ja maantieto 124 7.7.1. Maantieto 124 7.7.2. Biologia 132 7.8. Fysiikka ja kemia 139 7.8.1. Fysiikka ja kemia vuosiluokat 5-6 139 7.9. Terveystieto 146 7.9.1. Terveystieto 7.-9. luokat 146 7.9.2. Vuosiluokka 7 tavoitteet ja sisältö 149 7.9.3. Vuosiluokka 8 tavoitteet ja sisältö 150 7.9.4. Vuosiluokka 9 tavoitteet ja sisältö 152

7 7.10. Uskonto ja elämänkatsomustieto 154 7.10.1. Evankelisluterilainen uskonto 154 7.10.2. Ortodoksinen uskonto 161 7.10.3. Elämänkatsomustieto 164 7.11. Historia ja yhteiskuntaoppi 170 7.11.1. Yleistä 170 7.11.2. Historia Vuosiluokat 5-6 170 7.11.3. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä 171 7.11.5. Yhteiskuntaoppi 174 7.11.6. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: 175 7.12. Musiikki 176 7.12.1. Musiikki 1-2 luokilla 176 7.12.2. Musiikki Keskeiset sisällöt 3-9 178 7.13. Kuvataide 183 7.13.1. Kuvataide 1-2 luokilla 183 7.13.2. Kuvataide 3-9 luokilla 184

8 7.14. Käsityö 188 7.14.1. Käsityö 1-2 luokilla 188 7.14.2. Käsityö tekstiilityö 190 7.14.3. Käsityö tekninen työ 192 7.14.5. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 195 7.15. Liikunta 197 7.15.1. Liikunta 1-2 luokilla 199 7.15.2. liikunta 3-9 200 7.15.3. 8- ja 9. lk:n valinnainen liikunta 204 7.16. Kotitalous, Vuosiluokka 7 205 7.16.1. Tavoitteet ja sisällöt 205 7.16.2. Oppimisympäristö ja -menetelmät 206 7.16.3. Arviointi 207 7.16.4. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: 207 7.17. Valinnaisaineet 208 7.17.1 Valinnaisaineryhmän minimikoko 208

9 7.17.2. Varsinaiset valinnaisaineet 208 7.17.3. Lyhytvalinnat 2010-2011 alkaen 225 7.17.4. Valinnaisaineiden arviointimenettely 231 7.18. Oppilaanohjaus 231 5.18.1. Tavoitteet 231 5.18.2. Vuosiluokat 1-2 232 5.18.3. Vuosiluokat 3-6 233 5.18.4. Vuosiluokat 7-9 233 5.18.5. Luokkamuotoinen ohjaus 234 8 Oppilaan arviointi opintojen aikana 238 8.1 Oppilaan arviointi opintojen aikana 238 8.1.1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet 238 8.1.2. Arviointimenetelmät 238 8.1.3. Uusintakuulustelut 238 8.1.4. Vuosiluokan hyväksytty suorittaminen, luokalta siirtyminen ja luokalle jääminen 239 8.1.5 Valinnaisaineiden arviointimenettely 239 8.1.6. Oppilaan käyttäytymisen arviointi 240

10 8.1.7 Työskentelyn arviointi 240 8.1.8. Oppilaan itsearviointi 241 8.1.9 Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi 241 8.1.10 Maahanmuuttajaoppilaan arviointi 242 8.2. Päättöarviointi 242 8.2.1. Päättöarvioinnin tehtävä ja periaatteet 242 8.3. Todistukset 243 8.3.1 Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset 243 8.3.2 Perusopetuksen päättötodistus 244 8.3.3 Muut todistukset 245 9. Opetustoimen itsearviointi 245

11 1. Johdanto Opetushallitus hyväksyi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 16.1.2004. Perusteiden mukaiset opetussuunnitelmat voitiin ottaa käyttöön 1.8.2004 ja ne tuli ottaa käyttöön kaikilla luokka-asteilla viimeistään 1.8.2006. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen päättötodistus ja päättöarvioinnin kriteerit otettiin käyttöön lukuvuoden 2006 2007 päättyessä. Muutokset Todistusmerkintöjä koskeva muutos, Opetushallituksen päätös 7.5.2007 Erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuva opetus, Opetushallituksen päätös 16.3.2009 Täydennys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin ihmisoikeuksien ja holokaustin osalta, Opetushallituksen päätös 18.6.2010, voimassa 1.8.2010 alkaen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos ja täydennys: Oppimisen ja koulunkäynnin tukea koskevat muutokset, Opetushallituksen päätös 29.10.2010, voimassa 1.1.2011 alkaen Mallilomakkeet oppimissuunnitelmaa ja HOJKSia varten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin 29.10.2010 tehtyjen muutosten ja täydennysten (oppimisen ja koulunkäynnin tuki) mukaiset lomakkeet Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet Opetushallitus on hyväksynyt Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet noudatettaviksi 22.5.2006 alkaen toistaiseksi. Perusteet on valmisteltu perusopetuslain 14 :n ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 mukaisesti. Perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006. Tyrnävän kunnan perusopetuksen opetussuunnitelman hyväksyy sivistyslautakunta 9.6.2011. 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1. Toiminta-ajatus ja arvot Toiminta-ajatus: Tyrnävän peruskoulu tukee yhdessä kotien kanssa lasten ja nuorten kasvua itsenäiseksi, oma-aloitteisiksi, vastuunsa tunteviksi sekä yhteistyökykyisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monipuolisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden

12 hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) Arvopohja ja koulun toiminta-ajatus näkyvät kasvatuksen ja opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä ja välittyvät koulun jokapäiväiseen toimintaan. Koulussa koetaan tärkeäksi toimintakulttuurin ja turvallisen oppimisympäristön kehittäminen, jotta ne mahdollistavat ja edistävät toiminta-ajatuksen toteutumista ja erilaisten oppijoiden huomioon ottamista opetuksessa. Toiminta-ajatus velvoittaa jokaista kouluyhteisöön kuuluvaa. Opetus antaa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Koulu kehittää yleissivistävien tietojen ja taitojen lisäksi oppilaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä oppimisen taitoja. Arvojen ja toiminta-ajatuksen mukaisesti oppilasta kannustetaan elämän arvostamiseen, vastuullisiin mielipiteisiin, itsenäisiin valintoihin sekä suomalaisuuteen, omien juuriensa tuntemiseen ja kansainvälisyyteen. Oppilaan suhde omaan itseensä - ymmärtää oikean ja väärän - arvostaa itseään ja toimintaansa - sietää epäonnistumista, omaa positiivisen asenteen - ymmärtää fyysisestä hyvinvoinnista huolehtimisen ja terveellisten elämän - tapojen tärkeyden Oppilaan suhde toisiin ihmisiin - arvostaa kaikkia ihmisiä, ymmärtää erilaisuutta - ottaa huomioon toiset ja kunnioittaa heitä - rakentaa ja kunnioittaa hyviä ihmissuhteita - pyrkii olemaan yhteistyökykyinen - kunnioittaa toisen koskemattomuutta Oppilaan suhde oppimiseen - arvostaa oppimista ja haluaa tehdä työtä sen eteen - pyrkii pitkäjänteisyyteen ja asetettuihin tavoitteisiin - arvioi tietoa ja tiedonlähteitä kriittisesti - kokee mahdollisuutensa oppia omien valmiuksiensa mukaan Oppilaan suhde ympäristöön - kunnioittaa yhteistä ja toisten omaisuutta - arvostaa vanhaa kulttuuriympäristöä - ymmärtää olevansa osa luontoa, kiinnostuu luonnosta sekä kunnioittaa ja suojelee sitä - suhtautuu luontoon vastuuntuntoisesti - arvostaa ympäristön esteettisyyttä Oppilaan suhde suomalaisuuteen ja kotipaikkakuntaansa Oppilaan suhde elämän perusarvoihin - tiedostaa tekojensa eettisen ulottuvuuden ja

13 - arvostaa kotiseutuaan - tuntee juurensa kykenee eettiseen arviointiin (esim. rehellisyys, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus) - arvostaa aikaisempien sukupolvien työtä - uskoo tulevaisuuteen 2.2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena ovat: Oppilaan myönteinen minäkuva vahvistuu. Häntä innostetaan oppimaan sekä uskomaan omiin oppimiskykyihinsä. Hän säilyttää oppimisen ilon ja innostuksen sekä uskaltaa rohkeasti ja luovasti kohdata uudet oppimishaasteet. Oppilas omaksuu tietoja ja taitoja eri sisältöalueista ja aineryhmistä. Hän kehittää omaa tapaansa oppia ja ottaa vähitellen yhä suurempaa vastuuta omasta oppimisestaan. Hän opettelee tutkimaan ja työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmässä. Hän opettelee kertomaan, miten on ajatellut, ja ymmärtämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa. Hän opettelee kriittistä tiedonhankintaa. Oppilas kasvaa ahkeraksi, suvaitsevaiseksi ja vastuuntuntoiseksi yhteisön jäseneksi, joka ottaa toiset huomioon. Hän sisäistää hyvät tavat ja käyttäytyy niiden mukaan. Oppilas ymmärtää ihmisen riippuvuuden ja vastuun luonnosta ja ympäristöstä. Hän tulee tietoiseksi oman toimintansa vaikutuksista ja toimii sen mukaisesti arkipäivän tilanteissa. Hän harjaantuu fyysisissä ja motorisissa taidoissa ja ymmärtää, miten terveyttä ja hyvinvointia ylläpidetään. Oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetti sekä hänen kykynsä ilmaista itseään monipuolisesti vahvistuvat ja kehittyvät. Hän kehittää luovuuttaan, tutustuu eri taidemuotoihin sekä paikalliseen ja kansalliseen kulttuuriin. 3. Opetuksen toteuttaminen 3.1. Oppimiskäsitys Oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppilas oppii aktiivisesti ja tavoitteellisesti aiemmin oppimansa pohjalta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee aktiivisessa, vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen

14 on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2. Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan sitä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista ympäristöä, jossa oppiminen tapahtuu. Oppimisympäristö on siis oppimisen tapahtumapaikan ja siellä toimivien ihmisten toiminnan muodostama kokonaisuus. Fyysinen oppimisympäristö Koulu ympäristöineen ulko- ja sisätiloineen ja irtaimistoineen muodostavat tavallisesti oppimisen tapahtumapaikan. Joissakin tapauksissa oppimisympäristö on erityisestä syystä varsinaisen koulualueen ulkopuolella vuotuisen suunnitelman mukaan. Oppimisympäristö on opetusvälineiden osalta asiallinen ja oppimiseen kannustava. Se ohjaa oppilaan aktiivista ja myös itsenäistä opiskelua. Työvälineet ja -materiaalit sekä kirjastopalvelut ovat oppilaiden ulottuvilla. Oppimisympäristön varustus antaa tilaisuuden tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä tietoverkkojen käyttämiseen. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa oppilaalle mahdollisuuksia monipuoliseen työskentelyyn, leikkiin ja liikkumiseen. Päämääränä on turvallinen, ergonominen, terveellinen ja esteettinen oppimisympäristö. Tyrnäväläinen oppimisympäristö on monipuolinen: koulujen lisäksi oppimisympäristöön kuuluvat koulujen pihat, lähiympäristö ja kunnan eri palvelut. Tyrnävällä luonto on lähellä oppilasta, jolloin lapsen ja nuoren on helppo tutkailla luonnontapahtumia, liikkua luonnossa sekä saada luonnosta iloa ja virkistystä. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Oppimisympäristössä on keskeistä oppilaan kasvun ja oppimisen tukeminen, oppimisen ilon ja motivaation vahvistaminen sekä oppilaan ohjaaminen työskentelemään ryhmän jäsenenä. Hyvässä oppimisympäristössä vallitsee avoin, rohkaiseva ja myönteinen ilmapiiri. Se on myös turvallinen ja viihtyisä, opettajan ja oppilaiden vuorovaikutusta ylläpitävä sekä oppilaita yhteisen omaisuuden vastuulliseen käyttöön edistävä. 3.3. Koulun toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Sivistyspalveluiden merkitys yhteiskunnassa on kasvanut. Osaaminen ja tiedon hyväksikäyttäminen on entistä keskeisemmin yhteiskuntaa ja kuntaa eteenpäin vievä resurssi. Tästä johtuen henkilöstön merkitys ja oppivan organisaation toimintamalli on tullut entistä tärkeämmäksi. Kunnan oma vastuu sivistyspalveluiden tuottajana on lisääntynyt. Se edellyttää arviointitoiminnan tehostamista. Huolehditaan siitä, että hyvät oppimistulokset antavat monipuoliset jatko-opintomahdollisuudet. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota koulutuksen ja muun sivistystoiminnan perusturvaan ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Informaation ja medioiden vaikutus lisääntyy. Tästä johtuen on korostettava kriittisyyttä ja kykyä arvioida median informaatiota. Muutoksessa sivistyksen perustehtävät, arvot ja turvallisuus korostuvat. Sivistyksessä ja kasvatuksessa mm. hyvät tavat, suvaitsevaisuus, terveen itsetunnon merkitys ja toisen kunnioittaminen tulevat entistä tärkeämmäksi. Tietoverkkojen käyttö lisääntyy. Toimintakulttuuri kannustaa oma-aloitteisuuteen,

15 vastuuseen, toimintojen ja oppilaitosten verkottumiseen ja integroitumiseen yli kuntarajojen. Tässä kehityksessä hallinnolliset rajat madaltuvat ja seutukunnallinen yhteistyö lisääntyy. Kunnan kasvu ja muuttoliike edellyttävät kotiseutuidentiteetin vahvistamista. Tavoitteena on yhdistää kasvatuksessa luonnonarvoja, kulttuuriarvoja ja historiaa korostavan turvallisen kotikunnan identiteetti sekä eteenpäin suuntautuvan osaamisen haasteet. 3.4. Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus.

16 3.5. Tuntijako Perusopetuksen tuntijako 1.8.2012 alkaen (SIVL 13.10.2011 128) Aineryhmä \ vuosiluokat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 5 2,5 3,5 3 A-kieli 2 2 2 2 2,5 2,5 3 B-kieli 2 2 2 Matematiikka 3 3 5 5 3 4 3,5 3 3,5 Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 3 3 Biologia ja maantieto 2 2 2 2,5 2,5 Fysiikka ja kemia 1 1 2 2,5 2,5 Terveystieto 1 1,5 0,5 Uskonto tai ET 2 1 1 1 1 2 1 1 1 Historia ja yhteiskuntaoppi 1 2 2 2 3 Taide- ja taitoaineet Musiikki 1 2 1 1 2 1 1 Kuvataide 1 1 2 2 3 2 2 Käsityö 2 2 2 2 3 2 3 Liikunta 2 2 3 3 3 2 2 2 2 Kotitalous 3 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 Valinnaiset aineet 7 6 Oppilaan viikkotuntimäärä 20 20 24 24 25 25 30 30 30

17 3.6. Kieliohjelma Tyrnävän kunnan kouluissa annetaan oppilaille hyvä ja vahva peruskielitaito ja jonkin verran ns. medialukutaitoa, lähinnä internetin ja muiden sähköisten viestimien avulla. Peruskopuilussa opiskellaan ensimmäisenä vieraana kielenä (A1) englantia. Toinen vieras kieli on 7. vuosiluokalla alkava ruotsi (B1). Valinnaisia kieliä ovat saksa (B2) ja ranska (B2). Alaluokilla alkanut A2 -kielen opiskelu jatkuu yläluokilla. A2-kieli luetaan yhdeksi valinnaisaineeksi 8. ja 9. vuosiluokalla. Kieli Luokka, jolloin opetus alkaa tuntia/viikko 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Pakolliset Englanti A1 Ruotsi B1 Valinnaiset Saksa B2 Ranska B2 3. lk 7. lk 8. lk 2 2 2 2 2 3 3 - - - - 2 2 2 - - - - - 2 2 - - - - - 2 2 3.7. Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaisesti Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti (Perusopetusasetus 11 852/1998) Jos tällainen hallintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, määriteltävä niiden suoritusjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. (Perusopetuksen opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 2010) Tyrnävän kunnan opetussuunnitelmassa oppiaineiden tavoitteet on pääosin määritelty vuosiluokittain. Jotta oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaisesti, rehtori tekee oppilaan osalta asiasta hallintopäätöksen. Oppilaan huoltajaa kuullaan ennen päätöksen tekemistä.

18 Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Opintokokonaisuuksien lisäksi oppimissuunnitelmassa kuvataan myös miten oppilaan suorituksia ja opintojen etenemistä seurataan ja miten ne dokumentoidaan. (ks. 4.4.1. Oppimissuunnitelma) Oppilas ei jää luokalle mahdollisten hylättyjen tai puuttuvien suoritusten vuoksi. Lukuvuoden päättyessä hän saa todistuksen hyväksytysti suorittamistaan opintokokonaisuuksista. Tällä on merkitystä erityisesti perusopetuksen päättövaiheessa. Oppilas jatkaa seuraavana lukuvuonna opintojaan 9. luokan oppilaana ja saa päättötodistuksen, kun perusopetuksen oppimäärä eri oppiaineissa on hyväksytysti suoritettu. 3.8. Erityiset opetusjärjestelyt Oppilaan opetus voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos 1) oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, 2) perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteen ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai 3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä (Perusopetuslaki 18 ). Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. (Perusopetuksen opetussuunnitelman muutokset ja täydennykset 2010) Tyrnävän kunnassa hallintopäätöksen erityisistä opetusjärjestelyistä tekee rehtori. Hallintopäätöksessä määritellään erityisten opetusjärjestelyjen toteuttaminen ja kesto sekä päätöksen perustelut. Huoltajaa tulee kuulla ennen päätöksen tekemistä. Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma (4.4.1. Oppimissuunnitelma). Oppimissuunnitelmassa määritellään tarkemmin opetuksen järjestäminen, oppiainekohtaiset tavoitteet sekä arvioinnin toteuttaminen sen mukaan kuin on erityisten järjestelyjen kannalta tarpeen. Kun erityisten opetusjärjestelyjen tarve johtuu terveydellisistä syistä, oppilaalle voidaan perusopetuslain 18 perusteella räätälöidä terveydentilaan ja olosuhteisiin sopiva tapa osallistua opetukseen. Tämä tulee huomioida myös arviointia toteutettaessa. Jos oppilas ei sairauden vuoksi voi osallistua kouluopetukseen, mutta terveydentila sallii opiskelun esimerkiksi kotona, opetus voidaan järjestää antamalla hänelle ohjausta, oppimateriaalia ja oppimista tukevaa arviointipalautetta kotiin. Lähtökohtana on, että oppilas saa opetussuunnitelman mukaista opetusta.

19 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (Perusopetuslaki 30 1 mom. 642/2010). Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja lisäykset 2010 Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tukea tarjotaan oppilaille yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena. Tuen tasoja kuvataan seuraavassa kaaviossa. KASVUN, OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ, TIIMITYÖ, KASVATUSKUMPPANUUS TURVALLINEN OPPIMISYMPÄRISTÖ YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI eriyttäminen tiimityö joustavat ryhmittelyt tukiopetus pienryhmätuki osa-aikainen erityisopetus o p p i m i s s u u n n i t e l m a eriyttäminen joustavat ryhmittelyt tiimityö tukiopetus oppimissuunnitelma osa-aikainen erityisopetus pienryhmätuki eriyttäminen joustavat ryhmittelyt tiimityö tukiopetus HOJKS pienryhmätuki erityisopetus

20 oppilashuollon tuki avustajapalvelut a p u v ä l i n e e t, tulkitsemispalvelut ohjaus- ja tukipalvelut aamu- ja iltapäivätoiminta kerhotoiminta oppilashuollon tuki avustajapalvelut apuvälineet tulkitsemispalvelut ohjaus- ja tukipalvelut aamu- ja iltapäivätoiminta kerhotoiminta oppilashuollon tuki avustajapalvelut apuvälineet tulkitsemispalvelut ohjaus- ja tukipalvelut aamu- ja iltapäivätoiminta kerhotoiminta PEDAGOGINEN ARVIO PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISEN TUEN PÄÄTÖS 4.1.Yleinen tuki Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioimisesta opetuksessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki annetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. (Perusopetuksen perusteiden muutokset ja täydennykset 2010)

21 Perusopetuksen alussa arvioidaan oppilaiden tuen tarvetta yhteistyössä esiopetuksen kanssa ja siihen varaudutaan resursoinnissa ja esimerkiksi koulunkäynninohjaajien työtä suunniteltaessa. Opetusryhmiä suunniteltaessa käytetään tukena tiedonsiirtolomaketta, jonka huoltajat ja esiopettaja täyttävät kouluun ilmoittautumisen jälkeen. Esiopetuksen ja alkuopetuksen tiivis yhteistyö tukee oppilaiden siirtymistä kouluun. Tiedonsiirtoa alaluokilta yläluokille järjestetään suunnitelmallisesti. Yläluokkien rehtori, erityisopettaja ja koulukuraattori käyvät keskustelut kuudensien luokkien opettajien ja alakoulujen rehtoreiden kanssa kevättalvella, jolloin yläkouluun siirtymistä valmistellaan. Myös muulloin oppilaiden siirtyessä koulusta toiseen kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, että opetuksen järjestämisen kannalta olennainen tieto oppilaista siirtyy uuteen kouluun. Eriyttäminen Perusopetuslain 628/1998, 3 :n mukaisesti oppilaan opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Opetuksen eriyttäminen on kaikkeen opetukseen kuuluva ensisijainen keino ottaa huomioon opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. Eriyttämisen keskeisiä ulottuvuuksia ovat opiskelun laajuuden, syvyyden ja etenemisnopeuden vaihtelu. Eriyttämistä voidaan toteuttaa esimerkiksi: muokkaamalla opetuksen sisältöjä käyttämällä erilaisia opetusmateriaaleja ja menetelmiä eriyttämällä koulu- ja kotitehtävien määrää ja käytettävissä olevaa aikaa muokkaamalla oppimisympäristöä muokkaamalla työtapoja luomalla tilaisuuksia oppilaiden osallistumiseen tarjoamalla valinnanmahdollisuuksia ryhmittelemällä oppilaita joustavasti hyödyntämällä koulun ulkopuolisia oppimistilanteita ottamalla huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet Opettajien yhteistyö ja joustavat ryhmittelyt

22 Opettajien yhteistyö antaa mahdollisuuksia opetuksen eriyttämiseen ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen. Yhteistyö voi olla opetuksen yhteistä suunnittelua tai toteuttamista. Opetusryhmiä voidaan jakaa joustavasti tai opettajat voivat toimia saman ryhmän kanssa yhdessä. Samanaikaisopetuksessa voidaan kahden opettajan työpanosta käyttää saman ryhmän opetuksessa. Samanaikaisopetuksen suunnitelmallisella käytöllä voidaan tukea ryhmässä tapahtuvaa eriyttämistä ja tarjota tukea monipuolisesti. Samanaikaisopetuksen kehittäminen vaatii suunnittelua lukujärjestyksen teossa ja opetustunneissa. Käytännön mahdollisuuden siihen antaa esimerkiksi jakotuntien sijoittaminen yhtäaikaisesti, jolloin käytössä on kahden opettajan työpanos. Opettajat tekevät myös yhteistyötä opetuksen suunnittelussa. Esi- ja alkuopetuksessa suunnitelmallista yhteistyötä tuetaan aluetiimien ja esiopetusryhmien ja alkuopetusluokkien yhteistoimintatiimien käytöllä. Yhteistyö mahdollistaa myös opetusryhmien joustavat ryhmittelyt. Ryhmien joustavaa jakamista käytetään eriyttämisen tukena. Oppiaineita sijoitetaan lukujärjestykseen saman luokka-asteen luokilla samanaikaisesti, jolloin opetusryhmiä voidaan jakaa joustavasti (ns. palkittaminen). Samalla voidaan hyödyntää pienryhmä- ja tukijärjestelyjä tehokkaasti. Erityistä huomiota kiinnitetään joustavan esi- ja alkuopetuksen toimintamallien hyödyntämiseen. Poikkeava koulun aloittaminen Lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsella psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella on edellytykset suoriutua opiskelusta. Opetuksen järjestäjä voi mainittujen selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin. (PoL 27 ) 4.2. Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. (Perusopetuslaki 16a 642/2010) Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti

23 oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja opetusryhmien joustavan käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioidaan säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Tehostetun tuen aikana oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelmaa tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. opetussuunnitelman perusteet, 2010). (Perusopetuksen Pedagogisessa arviossa kuvataan: oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilan kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntini liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Arvion laatimisessa voidaan käyttää myös tarpeen mukaan muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, sitä voidaan huoltajan luvalla hyödyntää. 4.3.Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvu, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. (perusopetuslaki 17 642/2010) Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle perusopetuksen jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja oppimismotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelusta. Erityisen tuen aikana ovat käytettävissä tarpeen mukaan kaikki perusopetuksen tukimuodot. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet)

24 Pedagoginen selvitys Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys (PoL 17 642/2010 ja Hallintolaki 34, 35 ja 36 ). Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulun käyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllisen oppimäärän Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin tai muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. (Opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010) Erityisen tuen päätös Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. (Perusopetuslaki 17 ) Päätös tehdään hallintolain mukaisesti (Hallintolaki (434/2003). Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. (Perusopetuslaki 17 ) Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksen viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida muuten antaa (Perusopetuslaki 17 ).

25 Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen katsotaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. (Opetussuunnitelman perusteet 2010) Tehostetun ja erityisen tuen järjestäminen: vastuut ja käytettävät lomakkeet Toimenpide Vastuuhenkilö Lomake Neuvottelu huoltajien kanssa L u o k a n o p e t t a j a / luokanvalvoja Y l e i n e n tuki Selvitys oppilaan saamasta yleisestä tuesta L u o k a n o p e t t a j a / luokanvalvoja ja erityisopettaja Kartoitus/Yleinen tuki Pedagogisen arvion laatiminen L u o k a n o p e t t a j a / luokanvalvoja Pedagoginen arvio LOMAKE Päätös tehostetusta tuesta Oppilashuoltoryhmä Pedagoginen arvio LOMAKE Tehostett u tuki Oppimissuunnitelman laatiminen L u o k a n o p e t t a j a / aineenopettaja Oppimissuunnitelma LOMAKE Oppimissuunnitelman seuranta L u o k a n o p e t t a j a / aineenopettaja Oppimissuunnitelman seuranta LOMAKE Selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta L u o k a n o p e t t a j a / luokanvalvoja Kartoitus/Tehostettu tuki LOMAKE Pedagogisen selvityksen laatiminen L u o k a n o p e t t a j a / luokanvalvoja Pedagoginen selvitys LOMAKE Oppimisvaikeuksien kartoittaminen Yksilöllistämistarpeen määrittäminen Erityisopettaja Pedagoginen selvitys E r i t y i s o p e t t a j a n lausunto Tarvittaessa psykologinen/ lääketieteellinen tutkimus tai Psykologi, lääkäri, sosiaaliviranomainen Asiantuntijalausunto

26 sosiaalinen selvitys tai muu asiantuntija Huoltajan ja oppilaan kuuleminen R e h t o r i, l u o k a n o p e t t a j a / luokanvalvoja Pedagoginen selvitys Erityisen tuen päätöksen valmistelu LOMAKE Pedagoginen selvitys Käsittely oppilashuollossa moniammatillisessa Oppilashuoltoryhmä Erityisen tuen päätöksen valmistelu erityisen tuen päätöksen valmistelu Rehtori Erityisen tuen päätöksen valmistelu LOMAKE Erityisen tuen päätös Sivistysjohtaja Päätösasiakirja Erityinen tuki HOJKS:n laatiminen L u o k a n o p e t t a j a / aineenopettaja ja erityisopettaja HOJKS LOMAKE HOJKS:n seuranta L u o k a n o p e t t a j a / aineenopettaja ja erityisopettaja HOJKS:n seuranta LOMAKE Erityinen t u k i / tehostett u tuki Erityisen tuen päätöksen tarkistaminen erityisesti 2. ja 6. luokka aina erityisen tuen tarpeen muuttuessa Rehtori Kartoitus/Erityinen tuki Pedagoginen selvitys 4.4.Yksilölliset suunnitelmat 4.4.1 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on

27 hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. (PoL 16a (642/2010) Oppimissuunnitelma tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin ja koulun kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan Suunnitelman tavoitteena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa opiskeluunsa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelman antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla oppiaineen oppimäärää ei kuitenkaan voida yksilöllistää. (Opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja lisäykset 2010) Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti (PoA 11 852/1998). Jos tällainen hallintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. (Opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja liäykset 2010) Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä (PoL 18 ). Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma.

28 Oppimissuunnitelma yleisen tuen aikana Oppimissuunnitelman laatimiseen osallistuvat oppilas huoltajineen, opettajat, erityisopettajat ja muut tarpeelliset asiantuntijat. Oppimissuunnitelma tehdään kirjallisena. Henkilöt, jotka laativat oppimissuunnitelman, sitoutuvat myös sen toteuttamiseen. Oppimissuunnitelman arvioinnista sovitaan oppilaskohtaisesti. Oppilas, jolle suunnitelma tehdään, opiskelee yleisen opetussuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmassa määritellään ja kirjataan ylös yleisen tuen muodot kuten eriyttämisen käytännöt (esim. oppiaineksen karsiminen perusasioihin, koejärjestelyt, eriyttävät oppikirjat), tukiopetuksen käyttö ja huoltajien tuki. Suunnitelmassa asetetaan tavoitteet esim. lukukauden mittaisiksi ja kirjataan ylös milloin suunnitelman toteutuminen arvioidaan. Oppimissuunnitelma voidaan tehdä valmiille lomakepohjalle. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppimissuunnitelman laativat opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityisen apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyö toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajan kohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet

29 Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle. (opetussuunnitelman perusteidenmuutokset ja täydennykset 2010) Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla tai muilla muutoksen hakukeinoilla. 4.4.2. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. (PoL 17 a 642/2010) Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteistä oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisuosta menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin ja motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muut tuki

30 fyysiseen ja psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset ja muut ratkaisut erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä, kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelman laatimiseen osallistuneet Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi: luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain. Edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelman, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla tai muilla muutoksenhakukeinoilla.

31 Suunnitelma tulee tarkistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi (PoL 17a 642/2010). Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteumista arvioitaessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. (Opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010) Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisesta vastaavat luokanopettaja, aineenopettaja ja erityisopettaja sen mukaisesti kuin oppilaan tuen tarve ja opetuksen järjestelyt vaativat. Suunnitelma laaditaan huoltajien ja oppilaan kanssa. Tarpeen mukaan suunnitelman laatimisessa ovat mukana myös muut oppilaan kuntoutuksesta vastaavat henkilöt. Suunnitelman laatiminen aloitetaan kuukauden kuluessa erityisen tuen päätöksestä. Lapselle, jolle erityisen tuen päätös on tehty ennen esiopetuksen alkamista, suunnitelman tekeminen on aloitettava syyskuun loppuun mennessä. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on pedagoginen asiakirja, jota voidaan täydentää lukuvuoden kuluessa. Suunnitelmasta ei tehdä viranhaltijapäätöstä. 5. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 5.1. Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Tukiopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta (PoL 16 ). Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Tukiopetuksessa oppilaan opetusta eriytetään yksilöllisillä tehtävillä, ajankäytöllä ja ohjauksella. Koulutyö tulee suunnitella siten, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamiseen oppituntien aikana. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille

32 annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppilaalle ja koulunkäynnille. (Opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010) 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa (PoL 16 ). Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. (Opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010) Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmissä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeen arvioinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa on lähtökohtana oppilaan opettajien, erityisopettajien, oppilaan vanhempien ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän ja muiden asiantuntijoiden välinen yhteistyö. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille ja opetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan alaluokilla erityisesti puheopetuksena artikulaatio-ongelmissa sekä lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan erityisopetuksena. Lisäksi kouluissa tarjotaan pienryhmätukea oppilaille, joille tukiopetus ei ole riittävä tukimuoto ja jotka hyötyvät opetuksen eriyttämisestä pienemmässä ryhmässä. Yläluokilla annetaan osa-aikaista erityisopetusta lähes kaikissa lukuaineissa. Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopettajan tukea pienryhmässä henkilökohtaisesti sovitulla tavalla. Tällöin oppilaalle voidaan myös laatia oppimissuunnitelma. Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen käyttö määritellään oppimissuunnitelmassa ja sen vaikuttavuutta arvioidaan oppimissuunnitelman toteutumista arvioitaessa. Tarvittaessa oppilaan opetus voidaan järjestää määräaikaisesti lähes kokonaan pienryhmässä, jos se on oppilaan opiskelun kannalta tarpeen esimerkiksi sosiaalisten tai käyttäytymisen ongelmien vuoksi. Sijoittamisen pienryhmään käsittelee oppilashuoltoryhmä pedagogisen arvion perusteella, oppilas kuuluu tällöin tehostetun tuen piiriin ja hänelle on laadittava oppimissuunnitelma. Jos oppilaan opetus on tarpeen kiireellisesti saada järjestettyä pienryhmässä, asiasta voidaan sopia rehtorin ja opettajien kesken. Asiasta ollaan yhteydessä oppilaan huoltajiin mahdollisimman nopeasti. Pienryhmäsijoituksen jatkuessa määräaikaisena, asia käsitellään oppilashuollossa edellä kuvatulla tavalla.