PYHTÄÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PYHTÄÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivsuom 10.8.2005 26, 18.1.2005 9, 30.12.2008 49, 23.8.2010 33, 10.8.2011 50, 1.2.2012 5 Bildsve 11.8.2005 9, 18.8.2010 12, 11.8.2011 11 Sivltk 15.4.2008 43

Sisältö 1 JOHDANTO... 4 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 4 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 2.1 Perusopetuksen arvopohja... 6 2.1.1 Arvot Pyhtään kunnan opetussuunnitelman pohjana... 6 2.2 Perusopetuksen tehtävä... 8 2.3 Perusopetuksen järjestäminen... 8 2.4 Perusopetuksen rakenne... 9 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 10 3.1 Oppimiskäsitys... 10 3.2 Oppimisympäristö... 10 3.3 Toimintakulttuuri... 11 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat... 12 4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI... 14 4.1 Yleinen tuki... 14 4.2 Tehostettu tuki... 15 4.3 Erityinen tuki... 16 4.4 Yksilölliset suunnitelmat... 17 4.4.1 Oppimissuunnitelma... 17 4.4.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma... 18 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT... 20 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki... 20 5.1.1 Tukiopetus... 20 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus... 20 5.1.3 Erityisopetus... 21 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen... 21 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus... 22 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki... 23 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö... 23 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen... 24 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden järjestäminen... 26 5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta... 27 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta... 28 5.4 huolto ja turvallisuuden edistäminen... 30 5.4.1 huolto... 30 5.4.2 Turvallisuuden edistäminen... 32 5.4.3 Henkilötietojen käsittely, salassa pito ja tietojen luovuttaminen... 33 6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 35 7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT... 36 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet... 36 7.2 Äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opiskelu... 40 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus... 41 2

7.3.1 Suomi äidinkielenä... 41 7.3.2 Svenska som modersmål... 59 7.4 Toinen kotimainen kieli... 65 7.4.1 Ruotsi... 65 7.4.2 Suomi... 68 7.5 Vieraat kielet... 69 7.5.1 Englanti... 71 7.5.2 A1-Främmande språk... 76 7.5.3 A2-Ranska... 78 7.5.4 A2-Saksa (4-6.luokka)... 80 7.5.5 A2-Venäjä... 84 7.5.6 A2-Ranska... 86 7.5.7 B2-Saksa... 87 7.5.8 B2-Ranska... 88 7.5.9 B2-Venäjä... 90 7.6 Matematiikka... 92 7.7 Ympäristö- ja luonnontieto... 101 7.8 Biologia ja maantieto... 106 7.9 Fysiikka ja kemia... 112 7.10 Terveystieto... 119 7.11 Uskonto... 122 7.11.1 Evankelis-luterilainen uskonto... 122 7.11.2 Ortodoksinen uskonto... 128 7.12 Elämänkatsomustieto... 132 7.13 Historia... 136 7.14 Yhteiskuntaoppi... 140 7.15 Musiikki... 142 7.16 Kuvataide... 145 7.17 Käsityö... 162 7.18 Liikunta... 172 7.19 Kotitalous... 182 7.20 Valinnaisaineet... 185 7.20.1 Yleistä... 185 7.20.2 Aineiden tavoitteet ja sisällöt... 185 7.21 Oppilaanohjaus... 190 7.21.1 Oppilaanohjauksen tavoitteet... 190 7.21.2 Oppilaanohjaus vuosiluokilla 1-2... 190 7.21.3 Oppilaanohjaus vuosiluokilla 3-6... 191 7.21.4 Oppilaanohjaus vuosiluokilla 7-9... 191 7.21.5 Luokkamuotoinen oppilaanohjaus... 191 7.21.6 Henkilökohtainen oppilaanohjaus... 192 7.21.7 Oppilaanohjaus pienryhmässä... 192 7.21.8 Työelämään tutustuminen... 192 8 OPPILAAN ARVIOINTI... 193 8.1 Arviointi opintojen aikana... 193 8.2 Päättöarviointi... 197 8.3 Todistukset... 198 8.4 Opetussuunnitelman arvioinnista... 201 3

1 JOHDANTO 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Pyhtään kunnan perusopetuksen 1-9 luokkien opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen 29.10.2010 hyväksymään määräykseen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksista ja täydennyksistä. Muutoksien ja täydennysten kautta opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 on saatettu vastaamaan uutta perusopetuslakia (laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010). Näiden perusteiden mukaan laadittu opetussuunnitelma tulee ottaa käyttöön kaikilla luokka-asteilla viimeistään 1.8.2011. Opetussuunnitelmaa uudistettaessa on huomioitu Pyhtään kunnan samanaikaisesti toteutettu esiopetuksen opetussuunnitelman uudistustyö sekä kaikki Pyhtään kunnassa voimassaolevat lapsia ja nuoria koskevat strategiat ja ohjelmat. Näitä on Pyhtään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Kunnanvaltuusto 15.11.2010 80 ), Seudullinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Kunnanvaltuusto18.4.2011 30), Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma 2009-2012 ja Koululaisten iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma (Sivistyslautakunta 25.8.2010 66). Opetussuunnitelma on kuntakohtainen ja siihen voidaan liittää myöhemmin koulukohtaisia sivistyslautakunnan ja/tai sen eri jaostojen hyväksymiä osioita. Opettajien tulee opetustyössään noudattaa tätä opetussuunnitelmaa välittömästi sen hyväksymisen jälkeen. Pyhtään kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä eri koulujen opettajista muodostuneissa ryhmissä. Lisäksi työryhmissä ovat olleet mukana sivistystoimenjohtaja, koulukuraattori sekä kouluterveydenhuollon edustaja. Molemmat kieliryhmät ovat mahdollisuuksien mukaan olleet edustettuina eri työryhmissä. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmassa on huomioitu seuraavat seikat opetuksen järjestämisen edellyttämällä tavalla: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot 4

eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. 5

2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen ja kasvatuksen arvot pohjautuvat perusopetuslakiin, jonka mukaan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ihmisyyteen kasvattaa oppilas eettisesti vastuuntuntoiseksi yhteiskunnan jäseneksi antaa elämässä tarvittavat tiedot ja taidot Perusopetusasetus asettaa seuraavat arvot: ihmisoikeuksien kunnioittaminen tasa-arvon ja demokratian vaaliminen monikulttuurisuuden hyväksyminen luonnon monimuotoisuuden kunnioittaminen ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen yksilöllisyyden kunnioittaminen yhteisöllisyyteen ja vastuullisuuteen kasvaminen Yhteiskunnassa kulloinkin vallalla olevat arvot määräävät opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä. Edellä esille tuotua arvopohjaa ja arvoja voidaan täydentää paikallisesti ja koulukohtaisesti. Vanhemmat ja koulun henkilöstö voivat halutessaan lisätä tärkeiksi kokemiaan arvoja koulun opetussuunnitelmaan. Toinen menettelytapa kartoittaa kotien ja henkilökunnan tärkeiksi kokemia arvoja on pohtia käytännön koulutyötä ohjaavia vuorovaikutussuhteita ja niihin kiinteästi liittyviä arvoja. Lähtökohtana on oppilaan suhde itseensä toisiin ihmisiin ympäristöön kulttuuriin tietoon työhön elämässä tarvittaviin taitoihin 2.1.1 Arvot Pyhtään kunnan opetussuunnitelman pohjana Koulun opetussuunnitelmaa laadittaessa lähtökohtana on kasvatuksen arvoperustan kartoittaminen, selkeyttäminen ja tiedostaminen. Arvoperustan kartoittamisessa on tehty yhteistyötä sekä kodin ja koulun välillä että sidosryhmien kanssa. Pyhtäällä perustettiin vuonna 2004 arvotyöryhmä selvittämään kasvatusarvoja. Arvotyöryhmä päätti selvittää kasvatusarvoja kyselylomakkeiden avulla. Oppilaiden vanhemmille lähetettyjen kyselylomakkeiden myötä saatiin kartoitettua, mitä arvoja vanhemmat painottavat koulutyössä. Sama kysely teetettiin myös Pyhtään kunnan koulu- 6

jen opettajilla ja henkilökunnalla. Myös koulujen kehittämisprojektit, ennen muuta Yhdessä kasvamaan -projekti Huutjärven koululla, ovat tuottaneet, täsmentäneet ja ehkä uudistaneetkin kasvatuksen arvoperustaa. Edelleen arvoperustasta on käyty keskusteluja kotien kanssa koulukohtaisia opetussuunnitelmaosioita työstettäessä. Yhdessä kasvamaan -projektin myötä ovat myös oppilaat päässeet vaikuttamaan arvoihin. Arvotyöryhmä esittää tässä silloisten arvokyselyjen tulokset. Opetussuunnitelman tarkennukset ja muutokset pohjautuvat edelleen näihin samoihin arvoihin. Tulosten tulkinnassa on tukeuduttu koulun arvokeskusteluissa esiinnousseisiin painotuksiin ja argumentointeihin. Keskusteluissa ja kannanotoissa tuotiin selvästi esiin koulutyön tärkeys: koulutukseen ja oppimiseen tulee satsata ja esim. ylisuuria ryhmiä pitää välttää. Toisaalta peräänkuulutettiin myös kotien kasvatusvastuuta lapsista. Monet pitivät tärkeänä suomenruotsalaisen kulttuurin vaalimista. Arvokyselyjen tuloksena arvot painottuivat kolmeen osa-alueeseen: ihmisen suhde itseensä, suhteet toisiin ihmisiin ja suhtautuminen työhön. Arvoissa ihmisen suhteessa itseensä painottuu terve itsetunto. Vastuun kantaminen omista tekemisistä ja itsenäisten valintojen tekeminen opiskelussa pohjautuvat hyvään itsetuntoon. Itsetuntoa vahvistaa rakentava (myönteinen) palaute. Hyvä itsetunto edesauttaa oppimista ja kykyä arvostaa omaa ja toisen työtä. Elinikäinen oppiminen nähdään itseisarvona. Rehellisyyttä arvostetaan edelleen paljon. Ihmisen suhteessa toisiin ihmisiin painotetaan tasa-arvoa. Tasa-arvon tulee vallita yksilöiden, sukupuolten, ikäluokkien ja eri ryhmien välillä. Fyysinen ja henkinen koskemattomuus, oikeudenmukaisuus, mielipiteen ilmaisun vapaus sekä työrauhan vaatimukset korostavat yhteisten sääntöjen tarpeellisuutta niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin. Ihannetilanteessa kaikkien tulisi tuntea itsensä hyväksytyksi omana itsenään ja ryhmän jäsenenä. Suvaitsevaisuus ei aina ole helppoa tilanteessa, jossa se synnyttää arvoristiriitatilanteen oman edun kanssa. Suhtautumisessa työhön ovat henkiset arvot päällimmäisiä. Työ nähdään välttämättömänä jo mielenterveyden kannalta. Työllä turvataan toimeentulo, elintaso sekä Suomen menestyminen maailmalla. Oman ja toisen työn arvostaminen painottuu myös tälle osa-alueelle. Näiden kolmen osa-alueen lisäksi tuli selkeästi esiin luonnon ja ympäristön kunnioittaminen. Suhteessa luontoon pyhtääläiset ovat vahvasti tulevaisuuteen suuntautuvia. Luonnonsuojelun tärkeys tiedostetaan. Konkreettisesti Pyhtäällä panostetaan kierrätykseen, kansallispuistoihin ja soiden suojeluun. Myös myöhemmin luottamushenkilöille tehdyssä kyselyssä vastauksissa korostuivat samoja teemoja: rehellisyys ja oikeudenmukaisuus, elinikäinen oppiminen ja halu kehittyä ihmisenä sekä terveelliset elämäntavat. Myös tervettä itsetuntoa, oman ja toisen työn arvostusta ja tasa-arvoa pidettiin tärkeinä samoin kuin suomalaisen kulttuurin ja oman elinympäristön vaalimista. Edellä mainittujen lisäksi avovastauksissa tuli esille lasten yksilöllisyyden ja erilaisten oppimistapojen ja -menetelmien näkeminen ja salliminen. 7

2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Perusopetuslain mukaisesti opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetus toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa ja oppilailla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. (Perusopetuslaki 628/1998 3 2 mom. 477/2003, 3 3 mom. ja 29 1 mom.) Oppilailla on lakiin perustuva oikeus saada työpäivinä opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on myös oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut. (Perusopetuslaki 30 1 mom. 642/2010, 31 1 mom. ja 31 a 1. mom. 477/2003) Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. (Suomen perustuslaki 731/1999 6 2 mom.) Suomi on lisäksi sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa. (YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989, Salamancan julistus, Salamanca Statement, 1994, Luxemburgin peruskirja, The Charter of Luxemburg, 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006.) Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Koulutyön järjestelyissä huolehditaan siitä, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle luodaan mahdollisimman suotuisat edellytykset. Kouluyhteisön keskeisiä piirteitä ovat turvallisuus, ystävällisyys ja erilaisuutta kunnioittava ilmapiiri. Mahdollisiin oppimisympäristön turvallisuutta tai oppilaiden terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Koulupäivän rakenne, sisällöt ja toimintatavat valitaan niin, että ne tarjoavat oppilaille mahdollisuuden rauhalliseen työskentelyyn ja asioihin syventymiseen, yhdessä oppimiseen ja tekemiseen sekä oppimisen ilon ja mielekkyyden kokemiseen. 8

Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Huomiota kiinnitetään oppilaiden mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Osallisuuden kautta tuetaan oppimista, hyvinvointia sekä vastuulliseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. ta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, kouluyhteisön muiden jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Koulut tekevät kiinteästi yhteistyötä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten ja nuorten kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. 2.4 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus. Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Tässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Pyhtään kunnan perusopetuksessa oppilas etenee opiskeluissaan pääsääntöisesti vuosiluokkiin jaetun oppimäärän mukaan. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettu ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opintoohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa määrätään, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11 3. momentin säännöksiä. Yhdysluokkaopetuksen toteuttamistavoista päätetään koulukohtaisesti ja sen järjestämisestä annetaan selvitys vuosittaisessa työsuunnitelmassa. 9

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen on yksilöllinen ja yhteisöllinen tietojen ja taitojen rakennusprosessi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna: itsenäisesti opettajan ohjaamana vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa Opittavina ovat uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vuorovaikutteisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissaan: aktiivista päämääräsuuntautunutta itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi Oppiminen on tilannesidonnaista, joten monipuoliseen oppimisympäristöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta 10

yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Se on fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tukee oppilaan terveyttä. Tavoitteena on myös tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle annetaan mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. Hyvä oppimisympäristö on: kannustava kiireetön avoin ja turvallinen HYVÄ viihtyisä OPPIMISYMPÄRISTÖ myönteinen monipuolinen virikkeinen ohjaava Kaavio 1. Hyvä oppimisympäristö 3.3 Toimintakulttuuri Koulujen toimintakulttuuri heijastuu suoraan koulun kasvatukseen ja opetukseen. Tavoitteena on rakentaa Pyhtään koulujen kaikki käytännöt tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat, joiden järjestämiseen osallistuvat myös vanhempainyhdistykset ja -toimikunnat. 11

Pyhtään koulujen toimintakulttuuri painottuu hyvään ja monipuoliseen perustietojen ja -taitojen opetukseen siten, että Pyhtäällä perusopetuksen suorittanut oppilas saa jatkoopiskelupaikan ja ammatin. Koulujen toimintakulttuuriin kuuluu myös pyrkimys kokonaisvaltaiseen oppilaasta huolehtimiseen. Tämä saavutetaan myönteisellä ja välittävällä kasvatusilmapiirillä yhdessä kotien kanssa osana yhteiskuntaa. Toimintakulttuuria tukevat opettajien yhteinen viikoittainen koulutyön suunnittelu ja yhteistyö eri luokkien, luokka-asteiden ja koulujen välillä. Myös oppilaat pyritään tuomaan aktiivisesti mukaan toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Yhteistyötä tehdään Huutjärven koulun oppilaskunnan, vanhempainyhdistysten ja kunnan nuorisotoimen kanssa 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Opetuksessa käytetään oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan niin koko opetusryhmän kuin yksittäisen oppilaan oppimista. Menetelmien ja työtapojen valinnalla luodaan vuorovaikutteisen oppimisen sekä yhdessä ja yksin työskentelyn tilanteita, joissa oppilaat voivat kehittää oppimisensa ja oman tulevaisuutensa kannalta tärkeitä taitoja. Näitä taitoja ovat esimerkiksi ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Menetelmien ja työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnan perusteita ovat se, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen ottavat huomioon eri oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuunkantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa Opetuksen eriyttäminen on ensisijainen keino opetusryhmän tarpeiden ja oppilaiden erilaisuuden huomioinnissa. Opettaja kiinnittää huomiota eri oppilaille ominaisiin oppimistapoihin ja työskentelyn rytmiin, erilaisiin valmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin sekä itsetuntoon ja motivaatioon kytkeytyviin emotionaalisiin tarpeisiin. Lisäksi opettaja huomioi opetuksessaan tyttöjen ja poikien väliset sekä yksilölliset kehityserot ja oppilaiden taustat. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaatioon, sillä opetuksen eriyttäminen tuo kullekin oppilaalle sopivia haasteita ja onnistumisen kokemuksia sekä tarjoaa kehittymisen ja oppimisen mahdollisuuksia kunkin oppilaan omien vah- 12

vuuksien kautta. Eriyttämisessä on tärkeä huomioida ja hyödyntää oppilaiden osaamista ja harrastuneisuutta. Onnistunut eriyttäminen edellyttää opettajalta kasvun ja oppimisen prosessien tuntemista, opetusryhmän toiminnan ja ilmapiirin sekä oppilaiden kehittymisen seurantaa ja oppimisen arviointia. Eriyttämisen tukena käytetäänkin opettajien keskinäistä yhteistyötä sekä yhteistyötä huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa. Eriyttämisessä vaihdellaan opiskelun laajuutta, syvyyttä ja etenemisnopeutta. Eriyttäminen voi kohdistua esimerkiksi opetuksen sisältöihin, käytettäviin opetusmateriaaleihin ja -menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävissä olevaan aikaan. Oppimisympäristön ja työtapojen muokkaamiseen tarjoavat mahdollisuuksia oppilaiden osallistumisen ja valinnanmahdollisuuksien lisääminen, tilankäytön säätely, oppilaiden joustava ryhmittely sekä koulun ulkopuolella tapahtuvien oppimistilanteiden hyödyntäminen. Oppilaita ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla ja opetuksessa huomioidaan oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat asiat oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Arviointi pyritään antamaan monipuolisesti. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa otetaan huomioon eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 13

4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukemisella tarkoitetaan sekä yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja että oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on huomioitava, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaiselle oppilaalle tarjotaan hänen omista lähtökohdistaan käsin mahdollisuuksia onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä huomioidaan monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, ja heille tarjotaan kehittymishaasteita sekä annetaan onnistumisia edistävää ohjausta ja tukea. Erityisesti huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Oppimiseen vaikuttavia tekijöitä kartoittaessa huomioidaan sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Perusopetuslaki (30 1 mom. 642/2010) takaa jokaiselle oppilaalle oikeuden saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tarpeiden toteamisen sekä sen toteuttamiseen liittyviä vastuita ja työnjakoa kuvataan tarkemmin tämän luvun alaluvuissa, joissa esitellään kolmiportaisen tuen rakentumista Pyhtään kouluissa. 4.1 Yleinen tuki Laadukas opetus sekä mahdollisuudet saada ohjausta ja tukea oppimiseen sekä koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä ovat oppilaiden keskeisiä oikeuksia. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioon ottamisesta opetuksessa. Tämän onnistumisessa korostuu yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa. Opettaja ohjaa ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettajan tärkeänä tehtävänä on myös tukea oppilaan itsetuntoa ja oppimismotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja, joiden kautta oppilas löytää omat vahvuutensa erilaisissa oppimistilanteissa ja oppiaineissa. Opettajien opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä, jotka tulevat esiin tuen tarpeiden jatkuvana arviointina ja oppilaan tarvitseman tuen tarjoamisena. Oppilaan tarvitsema tuki rakentuu opettajien ja tarpeen mukaan muiden asiantuntijoiden yhteistyönä sekä vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan/huoltajien kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, tekemällä opettajien välistä yhteistyötä sekä muuntelemalla opetusryhmiä joustavasti. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu entisestään. Yhteistyön ja eriyttämisen rinnalla tukiopetus on keskeinen yleisen tuen tukimuoto. Tukiopetuksen rinnalla ja lisänä koulu voi käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osaaikaista erityisopetusta, avustajan työpanosta sekä erilaisia ryhmäytymistä tukevia toimintatapoja keinoina vastata yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Edellä esitettyjä yleisen tuen tukimuotoja esitellään tarkemmin luvussa 5. 14

Koulupäivään niveltyvät mahdolliset kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnat tukevat omalta osaltaan oppilaiden koulunkäyntiä tarjoamalla oppilaille sekä tilaisuuksia harjoittaa omia taitojaan että tuoden lisää yhteisöllisyyden ja turvallisuuden kokemuksia. Pedagoginen arviointi tehdään, kun yksittäinen oppilas tarvitsee koulunkäyntinsä ja oppimisensa tueksi toistuvasti eriyttämistä ja/tai oppilaanohjausta ja/tai tukiopetusta. Oppilaan opettaja on yhteydessä huoltajiin (puhelimitse, sähköpostitse tai vanhempaintapaamisessa) ja kirjaa pedagoginen arviointi -lomakkeeseen tämän keskustelun ajankohdan sekä oppilaan oppimisen tueksi suunnitellut tukimuodot. Kirjattujen tukimuotojen toteuttamista jatketaan sovitun jakson ajan. Jakson pituus on kahdesta kolmeen kuukautta, jonka jälkeen oppilaan tilanne arvioidaan täyttämällä pedagoginen arviointi -lomakkeen arviointiosuus. Pedagogisen arvion täyttämisestä vastaa/vastaavat oppilaan opettaja/opettajat. Arvioinnin välineenä toimivat mm. erilaiset oppimistestit. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimiseen osallistuu myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on tärkeää sekä tuen tarpeiden selvittämisessä että tuen suunnittelussa ja onnistuneessa toteuttamisessa. 4.2 Tehostettu tuki Tehostettu tuki suunnitellaan kokonaisuudeksi yksittäistä oppilasta varten. Se on yleiseen tukeen verrattuna vahvempaa ja pitkäjänteisempää. Tehostettuun tukeen siirrytään silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu oppilaasta tehtyyn pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan siirtyminen tehostettuun tukeen, tehostettuun tukeen kuuluva oppimissuunnitelma sekä oppilaan siirtyminen takaisin yleiseen tukeen käsitellään pedagogisen arvion pohjalta moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä tai moniammatillisessa oppilashuoltotyössä (Perusopetuslaki 31 a 4 mom 642/2010). Pyhtään kouluissa tämä tarkoittaa sitä, että edellä esitetyt toimenpiteet käsitellään oppilashuoltoryhmässä tai opettajan/opettajien ja erityisopettajan välisenä moniammatillisena oppilashuoltotyönä. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, pois lukien erityisen tuen päätöksen perusteella annettava erityisopetus. Oppilaiden opetussuunnitelmaan perustuvia oppimääriä ei voida tehostetun tuen aikana yksilöllistää. Sen sijaan tehostetussa tuessa korostuvat osa-aikainen erityisopetus, opintojen yksilöllinen ohjaus ja joustavien opetusryhmien käyttö sekä yhteistyö kodin kanssa. Myös oppilashuollon osuus korostuu tehostetun tuen aikana. Oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan, jonka laatimista ja sisältöä käsitellään tarkemmin luvussa 4.4.1. Tehostettu tuki tulee järjestää niin, että se palvelee sekä määrällisesti että laadullisesti oppilaan kehitystasoa ja yksilöllisiä tarpeita. Oppilaan on tärkeää saada onnistumisen kokemuksia oppimisestaan sekä ryhmän jäsenenä olosta, jotta myönteinen käsitys itsestä ja koulutyöstä säilyy, saa tukea ja vahvistuu. Oppilaan oppimista ja koulunkäyn- 15

tiä seurataan ja arvioidaan tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, tarkistetaan oppimissuunnitelma vastaamaan uutta tilannetta. 4.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista (Perusopetuslaki 17 1 mom. 642/2010). Erityisen tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekoa oppilaasta laaditaan pedagoginen selvitys sekä kuullaan oppilasta ja tämän huoltajaa tai muuta laillista edustajaa (Perusopetuslaki 17 3 mom. 642/2010 ja Hallintolaki 34, 35 ja 36 ). Pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, sitä voidaan huoltajan luvalla hyödyntää. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelussa voidaan tarpeen mukaan käyttää muita lausuntoja, esimerkiksi psykologista tai lääketieteellistä lausuntoa tai vastaavaa sosiaalista selvitystä. Erityisen tuen antamiseksi sivistystoimenjohtaja tekee kirjallisen päätöksen, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä (Perusopetuslaki 17 2 mom. 642/2010). Päätös tehdään hallintolain mukaisesti (Hallintolaki 434/2003). Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta keskeiset asiat kuten oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustamispalvelut, muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen (Perusopetuslaki 17 2 mom. 642/2010). Erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), jota päivitetään tarpeen mukaan tai vähintään kerran lukuvuodessa. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai niiden aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavaan erityisen syyn vuoksi voida muuten antaa (Perusopetuslaki 17 4 mom.). Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, sen tulee perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. 16

Erityisen tuen tarpeellisuus tarkistetaan lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tuen tarpeen tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli erityisen tuen päätöksen voimassa ollessa katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin sivistystoimenjohtajan päätöksellä 4.4 Yksilölliset suunnitelmat 4.4.1 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemistä tukevat opetusjärjestelyt sekä oppilaan tarvitsemat tukitoimet. Oppimissuunnitelma on opetussuunnitelmaan pohjautuva kirjallinen pedagoginen asiakirja, jota tulee käyttää tehostetun tuen aikana (Perusopetuslaki 16 a 642/2010). Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajan/opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua sekä opettajien välistä ja kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta myös huoltaja saa itselleen tietoa oppilaan koulunkäynnistä ja voi sen avulla paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös se, että oppilas ottaa itse vähitellen enemmän vastuuta omasta opiskelustaan ja opiskelu muuttuu sitä kautta tavoitteellisemmaksi. Oppilaan osuus oppimissuunnitelman laatimisessa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Suunnitelma toimii myös pohjana oppilaan arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla oppilaan oppimäärää ei kuitenkaan voida yksilöllistää, vaan se vaatii erityisen tuen päätöksen. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu oppilaasta laadittuun pedagogiseen arvioon. Oppimissuunnitelman laatimisesta vastaavat opettaja/opettajat ja erityisopettaja yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Tarpeen mukaan oppimissuunnitelman laadintaan osallistuu myös muita asiantuntijoita esimerkiksi koulukuraattori. Oppimissuunnitelma sisältää seuraavia tietoja sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää oppilaan oppimisvalmiudet ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilas-huollolliset ja ohjaukselliset ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa sekä opettajien ja muiden asiantuntijoiden välillä edistymisen seuranta ja arviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet Maahanmuuttaja ja -taustaisille oppilaille laaditaan lukuvuosittain henkilökohtainen oppimissuunnitelma yleisen ja tehostetun tuen aikana. Mikäli ilmenee tarvetta erityiselle tuelle, tehdään pedagoginen selvitys. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). 17

4.4.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKSista tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukainen opetuksen ja muun tuen antaminen (Perusopetuslaki 17 a 642/2010). HOJKS on opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. HOJK- Sin laadinnasta vastaavat oppilaan opettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Tarpeen mukaan HOJKSin laadinnassa hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä. HOJKSin tehtävänä on oppilaan yksilöllisen oppimis- ja kasvuprosessin pitkäaikainen tukeminen. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma, jossa kuvataan opetuksen sisällöt, käytettävät pedagogiset menetelmät sekä muut tarvittavat tukitoimet. HOJKS sisältää seuraavia tietoja sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin tai töihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustamispalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelman laatimiseen osallistuneet Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan 18

Perusopetuslain (17 a 642/2010) mukaan HOJKS tulee tarkistaa vähintään kerran lukuvuodessa sekä aina oppilaan tuen tarpeiden tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Jos oppilas siirtyy erityisestä tuesta tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan HOJKSin sijasta oppimissuunnitelma. Pyhtään kunnassa sekä HOJKSit että oppimissuunnitelmat päivitetään vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. Syksyisin ne laaditaan/päivitetään syyslomaan mennessä ja kevätlukukauden loppuun mennessä ne arvioidaan/päivitetään tulevaa lukuvuotta ennakoivasti. 19

5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Tukiopetus Oppilaalla on oikeus tukiopetukseen, mikäli hän on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea (Perusopetuslaki 16 1 mom. 642/2010). Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Myös oppilaan huoltajat tai oppilas itse voivat ehdottaa tukiopetusta havaitessaan oppimisen ongelmia. Oppilaille ja huoltajille tiedotetaan tukiopetuksen toteuttamistavoista ja sen merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille ja tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Kaikille oppilaille pyritään järjestämään tukiopetusta mahdollisimman pian tukiopetuksen tarpeen havaitsemisesta. Kaikkien koulujen työjärjestyksiin varataan paikat tukiopetukselle, mikä mahdollistaa tukiopetuksen antamisen sekä yksittäisille oppilaille että oppilasryhmille. Tukiopetusta annetaan pääsääntöisesti työjärjestyksen mukaisten oppituntien ulkopuolella. Tukiopetuksessa käytetään monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla oppilas löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Tukiopetusta voidaan käyttää myös ennakoivasti käsittelemällä tukiopetuksessa ennakolta tulevien oppituntien aihepiirejä. Kaikki oppilaalle annetut tukiopetukset kirjataan välittömästi tukiopetuksen toteuduttua oppilaskohtaisiin tukiopetuksen seurantalomakkeisiin, joita säilytetään kouluilla lukitussa kaapissa. Seurantalomakkeiden myötä rehtori/koulunjohtajat ja oppilashuoltoryhmät pystyvät aiempaa paremmin huomioimaan oppilaiden tuen tarpeiden ilmenemistä. Seurantalomakkeissa olevien tukiopetusmerkintöjen tulee olla yhteneväiset palkanmaksun perusteena olevien tukiopetusmerkintöjen kanssa. Tukiopetus kolmiportaisen tuen eri vaiheissa Yleisen tuen aikana oppilaan tukiopetustarpeen taustalla ovat yleisimmin tilapäiset oppimisen ja koulunkäynnin vaikeudet sekä poissaolot (huoltajan velvollisuus on huolehtia oppilaan oppivelvollisuuden toteutumisesta niiden perheen loma- ym. matkojen aikana, jotka ajoittuvat koulun loma-aikojen ulkopuolelle). Mikäli oppilas tarvitsee oppimisensa tueksi säännöllistä tukiopetusta, opettajan tulee aloittaa pedagoginen arviointi -lomakkeen täyttö. Tehostettuun tukeen siirryttäessä arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä jatkotukiopetuksen tarve. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus. Myös tehostetun tuen aikana tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan mahdollisesti tarvitsema tukiopetus kirjataan HOJKSiin. 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa (Perusopetuslaki 16 2 mom. 642/2010). Osa-aikaisella erityisopetuksella tuetaan oppilaan oppimisedellytyksiä sekä ehkäistään oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin tai- 20

toihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikainen erityisopetus toteutetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan muuhun opetukseen. Osa-aikaisen erityisopetuksen suunnittelu ja oppilaan oppimisen arviointi toteutetaan opettajien välisenä yhteistyönä. Osa-aikainen erityisopetus kolmiportaisen tuen eri vaiheissa Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille lukuvuoden alkaessa osana koulun lukuvuositiedotetta ja kouluvuoden aikana eri koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi opettaja on yhteydessä koteihin osa-aikaisen erityisopetuksen alkaessa yksittäisen oppilaan kohdalla. Osa-aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Huoltajan tuki on keskeinen tekijä osa-aikaisen erityisopetuksen onnistuneessa toteutuksessa. Osaaikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla kolmiportaisen tuen tasoilla, mutta erityisesti sen merkitys korostuu tehostetussa tuessa. Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen tarve, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan. Vastaavasti erityisen tuen aikana annettavan osa-aikaisen erityisopetuksen tarve, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan oppilaan HOJKSiin. 5.1.3 Erityisopetus Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden opetus ja muu tuki annetaan heille laaditun HOJKSin mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja, jossa ratkaistaan erityisopetuksen järjestäminen, opetuksen keskeiset tavoitteet ja sisällöt sekä oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät. Pyhtään kouluissa erityisopetusta annetaan oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioiden joko muun opetuksen yhteydessä tai Huutjärven koulun pienryhmissä. Lisäksi tehdään yhteistyötä lähikuntien kanssa (mm. keskivaikeasti ja vaikeasti kehitysvammaisten oppilaiden opetus). Erityisopetuksen sisältöihin ja toteuttamiseen liittyvät ratkaisut tehdään kiinteässä yhteistyössä kodin kanssa. Erityisen tuen päätöstä valmisteltaessa oppilaan opettajien ohella kodin tärkeänä yhteistyökumppanina on koulun oppilashuoltoryhmä ja HOJKSpäivitysten yhteydessä yhteistyötä toteutetaan pääsääntöisesti opettajan/opettajien ja kodin välillä. Oppilaan omaa osuutta erityisopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa kasvatetaan siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Opetuksen järjestelyissä huomioidaan oppilaiden edellytykset ja opetus voi perustua erilaajuisiin oppimääriin (Perusopetuslaki 3 2 mom. 477/2003 ja 11 1 mom. 453/2001). Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen perussisältöihin. Mikäli perussisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, voidaan yhden tai useamman aineen oppimääriä yksilöllistää. Yksilöllistämisen syynä eivät sellaisenaan saa olla esimerkiksi kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation 21