ASIKKALAN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Muutokset

ASIKKALAN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Muutokset

2 Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA 4 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Arvot ja toiminta-ajatus 4 2.2 Perusopetuksen tehtävä 5 2.3. Perusopetuksen rakenne 5 2.4. Kasvatus- ja oppimistavoitteet sekä tavoitteet käyttäytymiselle 6 3 OPETUKSEN TOTEUTUMINEN 7 3.1 Oppimiskäsitys 7 3.2 Oppimisympäristö 7 3.3 Työtavat 7 3.4 Toimintakulttuuri 7 3.5 Painotukset 8 3.6 Noudatettava paikallinen tuntijako 8 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 9 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 9 4.2 Oppimissuunnitelma 9 4.3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa 9 4.4 Tukiopetus 9 4.5 huolto 10 4.5.1 Koulukuraattorin toiminta 10 4.5.2 Kouluterveydenhuolto 11 4.5.3 Koulukuljetukset 11 4.5.4 Kouluruokailu 11 4.5.5 huolto ja kurinpitorangaistukset 11 4.5.6 Kiusaamisen selvittäminen 11 4.5.7 Poissaolojen seuranta 12 4.5.8 Toiminta kriisitilanteessa 12 4.5.9 Toiminta vaara- ja poikkeustilanteissa 12 4.6. Kerhotoiminta 12 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN OPETUS 13 5.1 Osa-aikainen erityisopetus 13 5.1.1 Osa-aikainen erityisopetus luokilla 1-6 13 5.1.2 Opetuksen tarpeen arviointi 13 5.1.3 Puheopetus 14 5.1.4 Lukemisen ja kirjoittamisen erityisopetus 14 5.1.5 Osa-aikainen erityisopetus luokilla 7-9 14 5.1.6 Muut tukitoimet ja yhteistyö 14 5.2. Pienryhmäopetus 14 5.2.1 Sopeutumisvaikeudet 15 5.2.2 Kasvatus- ja opetustoiminta 15 5.2.3 Pienryhmän tavoitteet 15 5.2.4 Yhteistyö 15 5.3 Oppimisvaikeudet 15 5.4. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) 16 6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 17 6.1. Romanit 17 6.2 Viittomakieliset 17 6.3 Maahanmuuttajat 17 7 OPPIMISTAVOITEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 19 7.1 Aihekokonaisuudet 19 7.1.1 Ihmisenä kasvaminen 19 7.1.2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 19

3 7.1.3 Viestintä- ja mediataito 20 7.1.4 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 20 7.1.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 21 7.1.6 Turvallisuus ja liikenne 21 7.1.7 Ihminen ja teknologia 22 7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus 23 7.3 Toinen kotimainen kieli 34 7.4 Vieraat kielet 36 7.4.1 A-kieli Englanti 36 7.4.2 A-kieli Saksa 43 7.4.3 Valinnainen kieli 47 7.5 Matematiikka 53 7.6 Ympäristö- ja luonnontieto 65 7.7 Biologia ja maantieto 70 7.7.1 Biologia, sltk 6.9.05 70 7.7.2 Maantieto 74 7.8 Fysiikka ja kemia 78 7.8.1 Fysiikka 80 7.8.2 Kemia 83 7.9 Terveystieto 86 7.10 Uskonto 90 7.10.1 Evankelisluterilainen uskonto 90 7.10.2 Ortodoksinen uskonto 95 7.10.3 Vapaakirkollinen uskonto, sltk 3.10.06 7.11. Elämänkatsomustieto 100 7.12 Historia 106 7.13 Yhteiskuntaoppi 112 7.14 Musiikki 113 7.15 Kuvataide 119 7.16 Käsityö 125 7.16.1 Tekstiilityö 127 7.16.2 Tekninen työ 130 7.17. Liikunta 134 7.18 Kotitalous 143 7.19 Valinnaiset aineet 147 7.19.1 Pitkät valinnaiset aineet, sltk 29.1.08 147 7.19.1.11 sltk 8.11.06 7.19.1.12 sltk 11.12.07 7.19.2 Lyhyet valinnaiset aineet 157 7.19.2.7.3 sltk 29.1.08 19.4.05 sltk 6.9.2005 7.20 Oppilaanohjaus 163 8 ARVIOINTI 166 8.1 Arvioinnin yleiset periaatteet 8.1.7 sltk 7.12.05 166 8.2 Oppilaan arviointi Vääksyn yhteiskoulussa, sltk 8.12.09 169 8.2.6 sltk 9.12.08 8.3 Päättöarviointi, sltk 8.12.09 172 8.4 Arkistointi 173 8.5 Toiminnan arviointi ja kehittäminen 173 LIITTEET Liite 1 Asikkalan kunnan koulutuspoliittiset linjaukset Liite 2 Asikkalan kunnan strategia Liite 3 Asikkalan perusopetuksen tuntijako Liite 4 Oppilaan ongelmakartoituksen lomake Liite 5 Opetusryhmän ongelmakartoituksen lomake Liite 6 huollon verkostokaavio Asikkalassa

Liite 7 Kiusaamisselvittelyn sopimusmalli Liite 8 Esimerkki Kriisitoimintamallista Liite 9 OPH:n kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 10 keskustelun runko Liite 11 Asikkalan perusopetuksen 1-6 vuosiluokkien lukuvuositodistuslomakkeet Liite 12 Asikkalan koulutoimen tieto- ja viestintästrategia Liite 13 Koulukohtaiset opetussuunnitelman osiot 4

5 1 OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään opetussuunnitelman perusteissä määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Opetussuunnitelman perusteet 2004 on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma on laadittu. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta pohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat: - perusopetuslaki ja asetus - valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta - esi- ja perusopetuksen tuntijaosta - opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma - opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Arvot ja toiminta-ajatus Arvopohja on yhteiskunnassa yleisesti hyväksytty käsitys siitä, miten asioiden pitäisi olla ja miten se on saavutettavissa. Arvopohja määrittää elämän ja toiminnan päämääriä. Se ohjaa ajattelua ja tunteita sekä selkeyttää hyväksyttäviä toiminnan motiiveja ja keinoja. Se selventää vastuunjakoa ja antaa perusteita seurausten tai saavutettujen tulosten arvioinnille. Arvopohja koostuu monista yksittäisistä arvoista, joiden merkitys voi ajan ja tilanteen myötä muuttua. Arvopohjaa ei ole olemassa ristiriidattomana. Selkeä arvopohja ei ole jäykkä säännöstö vaan kuvaus perusperiaatteista, joita yhteisössä pyritään toteuttamaan. Arvot opitaan kasvamisen ja oppimisen myötä. Opettaja sitoutuu työnsä kautta yhteiskunnan asettamiin ja työyhteisössä hyväksyttyihin arvoihin. Sitoutuminen on osa opettajan ammatillisuutta. Kasvatus- ja opetustyön lähtökohtana on elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, tasa-arvo, demokratia sekä oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat elämän kaikinpuoliseen kunnioittamiseen ja luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttämiseen. Perusopetuksen oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri. Valtioneuvoston perusopetukselle asettamat tavoitteet (Valtionneuvoston asetus 1435/20.12.2001) ja perus-opetuksen opetussuunnitelman perusteet (Opetushallitus 16.1.2004) välittävät koulutuspoliittisia tavoitteita ja linjauksia ja toimivat arvioinnin pohjana. Ne luovat perustan myös asikkalalaiselle opetus- ja kasvatustyölle. Koulujen kehittämistä ohjaa kunnan päätöksenteko. Asikkalan kunnan strategiassa (liite 1 Asikkalan kunnan koulutuspoliittiset linjaukset 2000 luvulle) yhtenä tavoitteena on, että opetuksella tuetaan oman kotiseudun, sen historian ja kulttuurin tuntemista. Strategian avulla valtuusto asettaa organisaation toiminnalle tavoitteet ja vision, joissa valtuusto muodostaa näkemyksensä ja tahdonilmauksensa, millaiseksi se haluaa Asikkalan kuntaa ja sen opetustointa kehittää. Asikkalan kunnan strategiaan on kirjattu arvot, joita se haluaa heijastaa myös koulujen käytäntöihin (liite 2). Koulun toiminnassa ja opetuksessa näkyvillä arvoilla on lainsäädännöllinen pohja. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saame-

6 laiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. ( Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. (Ops perusteet 2004) Perusopetuslain (1998) 2 mukaan perusopetuksen tehtävänä on kehittää lapsen halua oppia ja ohjata häntä ottamaan vastuuta omasta koulunkäynnistään. Opetuksen tulee kannustaa lasta tutkimaan ja tekemään havaintoja, muodostamaan mielipiteitä ja perustelemaan ne. Lapsi oppii työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmässä. Lapsi opettelee käyttämään tietoja viestintävälineitä ikäkauden mukaisesti. Hän harjoittelee toimimista arkipäivän tilanteissa huomioiden luontoa ja lähiympäristöä. Perusopetuksen aikana lapsi tutustuu ensisijaisesti eurooppalaiseen, suomalaiseen, asikkalalaiseen ja päijät-hämäläiseen kulttuuriin. 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus. Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Tässä Asikkalan sivistyslautakunnan hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa otetaan huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja luokanopettajan välinen yhteistyö auttaa omalta osaltaan ehyen, johdonmukaisen ja oppilaan taitotason huomioivan opetuksen suunnittelussa. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskente-

7 lyä ja oppimista varten. Ala- ja yläkoulun nivelkohdassa järjestetään luokanopettajan, koulukuraattorin, erityisopettajan, opinto-ohjaajan sekä tulevan luokanvalvojan kesken tilaisuus, jonka tarkoituksena on välittää tietoa oppilaan taidoista ja opiskelusta sekä sosiaalisista vuorovaikutussuhteista. Tällä pyritään varmistamaan, että oppilaan opintojen eteneminen on sujuvaa ja turvallista. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. 2.4 Kasvatus- ja oppimistavoitteet sekä tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja kriittisesti ympäristöään arvioiviksi yhteiskunnan jäseniksi. Lähtökohtina ovat elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. Tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen sekä oppilaiden kasvu hyviin tapoihin. Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen. Opetuksella tuetaan myös aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista ja annetaan valmiuksia toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sekä edistää kestävää kehitystä. Oppilaan käyttäytymisen perustavoitteena on, että hän ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön. Lisäksi oppilaan tulee noudattaa asetettuja sääntöjä ja hyviä tapoja.

8 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Oppiminen on opettajan ohjaamaa tavoitteellista ja aktiivista opiskelua. Oppiminen perustuu opettajan ja oppilaan väliseen sekä oppilaiden keskinäiseen vuorovaikutukseen, mikä tukee uuden omaksumista sekä yhteisöllisyyteen kasvamista. Oppiminen perustuu aina oppilaan aikaisempiin kokemuksiin, käsityksiin ja taitoihin. Opittaessa nämä vanhat tiedot ja taidot muuttuvat uuden vaikutuksesta. 3.2 Oppimisympäristö Asikkala sijaitsee Päijät-Hämeessä Päijänteen ja Vesijärven välisellä kannaksella. Jääkauden jäljet näkyvät Asikkalassa kansallisesti arvokkaana harjumaisemana. Asikkala on myös vanhaa maanviljelyseutua, mikä näkyy nykyisessäkin luonnonmaisemassa laajoina peltoaukeina. Vesien läheisyys ja vanha viljelykulttuuri antavat oman leimansa myös koulujen oppimisympäristöille. Oppimisympäristö on rakennettava sellaiseksi, että se tukee oppilaan kasvua, oppimista ja oman toiminnan arviointia. Oppimisympäristössä vallitsee avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri. Virikkeet suuntaavat oppilaan mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä tukevat hänen aktiivisuuttaan. Oppimisympäristön on oltava turvallinen ja terveellinen. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalveluiden on oltava oppilaan ulottuvilla niin, että hän voi toimia itsenäisesti. Oppilaille voidaan antaa mahdollisuus osallistua myös itse oppimisympäristön suunnitteluun. 3.3 Työtavat Opettajan tehtävä on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Opetuksen yhtenä lähtökohtana ovat oppilaan elinympäristöön liittyvät ilmiöt ja tapahtumat sekä niistä saadut kokemukset. Opettaja valitsee opetuksessa käytettävät työtavat, jotka tukevat ja ohjaavat oppilaan oppimista sekä edistävät oppilaan toiminnallisuutta. Työtavat kehittävät oppilaan oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja. Ne ohjaavat oppilasta työskentelemään tavoitteiden suuntaisesti ja kehittävät oppilaan työskentelytaitoja. Työtavat antavat oppilaalle tietoa hänen omasta oppimisesta ja auttavat havaitsemaan, että oppimiseen voi itse vaikuttaa. Ne tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Työtavat antavat mahdollisuuden myös luovaan toimintaan, elämykseen ja leikkiin. Erilaiset oppimistyylit sekä erot oppilaiden kehityksessä edellyttävät opetuksen eriyttämistä. Yhdysluokissa tai yhteisopetuksessa esiopetuksen kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 3.4 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. (Ops perusteet 2004) Koulujen omat toimintakulttuurit esitellään tarkemmin koulukohtaisella liitesivulla.

9 3.5 Painotukset Asikkala sijaitsee vesistöjen keskellä ja on osa suomalaiskansallista harjumaisemaa. On tärkeää, että nämä luonnon erityispiirteet otetaan huomioon opetuksessa. Jokainen koulu voi lisäksi toteuttaa tärkeäksi katsomiaan painotuksia opetussuunnitelman tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. 3.6 Noudatettava paikallinen tuntijako Valtioneuvosto on asettanut valtakunnalliset minimirajat eri vuosiluokille (asetus nro 1435). Näitä noudattaen on Asikkalan kunnan sivistyslautakunta hyväksynyt koulujen käytössä olevat tuntimäärät eri vuosiluokilla. (liite 3 Asikkalan perusopetuksen tuntijako)

10 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ensisijainen vastuu lapsesta on huoltajilla. Kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä tuetaan huoltajia vastaamaan omalta osaltaan lastensa kasvatuksesta. Tarvittaessa oppilashuoltoryhmä auttaa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä koskevissa ongelmissa. Kodin ja koulun yhteistyö perustuu osapuolten tasa-arvoisuuteen, mutta koulu on vastuussa yhteistyön käynnistämisestä. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua myös koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa 4.2 Oppimissuunnitelma Perusopetuksen aikana oppilaalle voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Oppimissuunnitelman avulla pyritään turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja kehittyä. Mikäli oppilaalle on esiopetuksessa laadittu esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma voidaan rakentaa sen pohjalle. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota oppilaan kehityksen kannalta olennaisiin tekijöihin, kuten oppilaan kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle asetettaviin tavoitteisiin sekä arvioon vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Oppimissuunnitelma on väline opetuksen yksilöllistämiseen, yhteistyöhön kodin ja koulun välille, arviointiin sekä oppilaan ohjaukseen. Erityisen tärkeää oppimissuunnitelman laatiminen on silloin, kun lapsi tarvitsee erityistä tukea oppimiseen. Oppimissuunnitelma voidaan laatia vapaamuotoisesti. Se voi olla dokumentoituna kansioon tai vihkoon, joka täydentyy vähän kerrallaan. Sitä varten voidaan laatia myös erillinen lomake. Mikäli oppilaalle on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), se korvaa oppimissuunnitelman. 4.3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Perusopetuksenopetuksen säännöllisiä yhteistyökumppaneja ovat: - seurakunta (aamunavaukset, eri työmuotojen esittely) - poliisi (liikenne- ja laillisuuskasvatus) - palo- ja pelastustoimi (toiminnan ja kaluston esittely, hätätilanteissa toimiminen, henkilökunnan koulutus) - kirjasto (lainaustoiminta, kirjavinkkaus, tiedonhaun opetus, kirjastoauto) - nuorisotoimi (selviytymispeli, nuorisopiste) Lukuvuoden aikana koulut tekevät yhteistyötä myös muiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa mahdollisuuksien mukaan (esim. paikalliset harrastusseurat, veteraanit, 4H- kerho). 4.4 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen.

11 Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. (Ops perusteet 2004) 4.5 huolto huollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Opettajat voivat kartoittaa oppilaan tai oppilasryhmien ongelmia kirjalliseen muotoon oppilastyöryhmän käsittelyä varten (ks. liite 4 ja 5). Asikkalan kunnassa keskeisinä oppilashuollon toteuttajina toimivat koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja terveyskeskuspsykologi. Kouluilla toimivat oppilashuoltoryhmät, jotka kokoontuvat tarvittaessa myös kyläkouluilla. Vääksyn Yhteiskoulussa toimii lisäksi laaja oppilashuoltoryhmä. Perusryhmään kuuluvat erityisopettajat, koulukuraattori, rehtori, terveydenhoitaja ja opettaja/luokanvalvoja. Luokkaasteilla 7-9 opinto-ohjaajat kuuluvat oppilashuoltoryhmään. Laajaan oppilashuoltoryhmään kuuluvat lisäksi lastensuojelutyöntekijä, päihdetyöntekijä, erityisnuorisotyöntekijä, lääkäri ja poliisi. huollon verkosto Asikkalassa (liite 6). 4.5.1 Koulukuraattorin toiminta Kuraattoritoimintaa määrittävät lastensuojelulaki ja koululaki. Perustehtävänä on tukea koulujen kasvatus- ja opetustyötä. Tavoitteena on kaikkien oppilaiden onnistuneen koulunkäynnin edistäminen ja tukeminen eri tavoin sekä ennaltaehkäisevästi että korjaavasti. Kuraattoritoiminnan tavoitteena on myös oppilaan oikeusturvan turvaaminen koulussa. Koulukuraattori ottaa vastaan oppilaita keskittyen koulukeskukseen Vääksyyn, missä sijaitsee kuraattorin työtilat. Perusopetuksen ja erityisopetuksen alueella koulukuraattori auttaa erityisesti oppilaiden koulunkäynti- ja tukitoimenpiteiden järjestelyissä, konsultoi opettajia ja osallistuu vanhempien ja hoitotahojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Koulukuraattori osallistuu oppilashuoltoryhmiin eri kouluilla. Hän tekee yhteistyötä esiopetuksen kanssa osallistuen ERIKA-työryhmään. Tarvittaessa hän osallistuu alansa asiantuntijana eri työryhmiin. Verkostotyömalli on tässä suurena apuna (liite 5). Oppilaiden kuraattorille ohjautumisen tärkeimpiä syitä ovat: koulunkäynnin aloittamisessa ilmenevät vaikeudet, koulukypsymättömyys, levottomuus luokassa, keskittymishäiriöt, psyykkiset häiriöt, vaikeat kotitilanteet, koulukiusaaminen (ks. liite 6), murrosiän muutokset, syrjäytyminen ja itsetuhokäyttäytyminen. Ne oppilaat, joilla on suuria erityisvaikeuksia ja joiden kanssa eteneminen vaatii erityistason ammattiapua, ohjataan joko perhe-neuvolaan Lahteen neuropsykologisiin tutkimuksiin tai Päijät-Hämeen keskussairaalaan. Erityisluokkasiirtoihin tarvittavat tutkimukset suorittaa Asikkalan kunnassa pääsääntöisesti terveyskeskuspsykologi. Siirtoihin tarvittavia sosiaalisia kartoituksia ja lausuntoja tekee koulukuraattori. Nykyisin kuraattori toimii kunnassa myös erityisopetuksen koordinaattorina. Tarvittaessa hän pitää korjaavaa opetusta IE (Instrumental Enrichment)-tunteja levottomille ja keskittymisvaikeuksista kärsiville luokille. Hän pitää myös BS (Bright Start)-ryhmiä kolmasluokkalaisille oppilaille heidän siirtyessään Vääksyn kouluun.

12 4.5.2 Kouluterveydenhuolto Kansanterveyslain 14. 1. mom. 5.-6. kohdan mukaan kunnan tulee kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon luetaan kunnassa sijaitsevien peruskoulujen sekä lukioiden terveydellisten olojen valvonta ja niiden oppilaiden terveydenhoito sekä oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus, niin kuin viimeksi mainitusta asetuksella tarkemmin säädetään. Oppilaalle kouluterveydenhuolto on lain tarkoittamassa laajuudessa maksutonta. Lisäksi terveyskeskuksessa tapahtuva koulutapaturmien hoito on maksutonta. Kouluterveydenhuollon ensisijaiset toteuttajat ovat terveydenhoitaja ja lääkäri. Siihen osallistuvat toimenkuvansa mukaisesti myös muut terveyskeskuksen työntekijät, esim. psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti sekä hammashoitaja ja hammaslääkäri. Kouluterveydenhuollossa korostuu ennaltaehkäisyn merkitys. Kouluterveydenhoitaja tapaa peruskoululaiset lähes joka vuosi terveystarkastusten yhteydessä. Lääkärin tekemät määräaikaistarkastukset ovat 1., 5. Ja 8.-luokilla. 4.5.3 Koulukuljetukset Koulukuljetukset järjestetään peruskoululain 32 mukaisesti. Koulutoimisto huolehtii koulukuljetusten ja kuljetuspäätösten tekemisestä. Koulu huolehtii oppilaiden liikennekasvatuksesta, kuljetusten aikaisista järjestyshäiriöistä ja yhteistyöstä huoltajien kanssa sekä kuljetusoppilaiden valvonnasta ennen koulun alkua ja sen päättymisen jälkeen. Koulukuljettaja toimii Asikkalan kunnan määräämien pelisääntöjen mukaan huolehtien lasten koulukuljetusten turvallisuudesta. 4.5.4 Kouluruokailu Kunta tarjoaa oppilaille täysipainoisen lounaan klo 10.30 12.15 välisenä aikana. Erikoisruokavaliot tarjotaan terveydenhoitajan tai lääkärin lausuntojen mukaisesti. Kouluruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja ja toisen ihmisen huomioon ottavaa käyttäytymistä. Kouluruokailussa pyritään myös avartamaan kansallisten ja kansainvälisten ruokaja tapakulttuurien tuntemusta erilaisilla teematoteutuksilla. Ruokailun toteutus tukee osaltaan ympäristökasvatusta. Keittiö sitoutuu oheiskasvattajana ohjaamaan oppilaita mm. TET- jakson puitteissa työn arvostukseen, vastuullisuuteen ja toisen huomioonottavaan joustavaan käyttäytymiseen. 4.5.5 huolto ja kurinpitorangaistukset Kurinpitorangaistuksen antanut opettaja kuulee oppilasta ja käy hänen kanssaan tapauksesta kasvatuksellisen keskustelun. Tarvittaessa hän ohjaa oppilaan koulukuraattorille tai jollekin toiselle oppilashuoltoryhmän jäsenelle saamaan ammatillista keskusteluapua. Tapauksissa, joissa oppilaalta evätään opetukseen osallistuminen, koulu toimii koululain mukaisesti. Rehtori määrää vastuuhenkilöt oppilaan opiskelun turvaamiseksi. 4.5.6 Kiusaamisen selvittäminen Kun luokassa tai välitunneilla tapahtuu kiusaamista, joka ei kehotuksista huolimatta pääty, niin siihen on syytä puuttua napakasti. Opettaja kutsuu oppilaat ja vanhemmat koolle neuvotteluun. Tässä neuvottelussa käydään läpi, mitä on tapahtunut ja kartoitetaan tilanne molempien kannalta. Neuvottelussa kiusaaja laitetaan vastaamaan teoistaan kiusatulle seuraavan sopimusmallin mukaisesti. (ks. liite 7)

13 4.5.7 Poissaolojen seuranta Opettajat kirjaavat oppilaiden poissaolot. Luokanopettaja tai luokanvalvoja pyytää selvityksen poissaolosta oppilaan huoltajalta. Jos oppilas on poissa yli kolme päivää, huoltaja on velvollinen ottamaan yhteyttä kouluun ja selvittämään poissaolon syyn. 4.5.8 Toiminta kriisitilanteessa Kouluilla toimitaan erilaisissa kriisitilanteissa (esim. kuolemantapaus) koululta löytyvien kriisitoimintamallien mukaisesti. Esimerkki kriisitoimintamallista (ks. liite 8). 4.5.9 Toiminta vaara- ja poikkeustilanteissa Oppilaiden turvallisuudesta huolehditaan kouluille tehtyjen turvallisuussuunnitelmien sekä sivistystoimen valmiussuunnitelman mukaisesti. 4.6 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen (Ops perusteet 2004) Asikkalan koulut päättävät itsenäisesti tarjoamistaan kerhoista käytettävissä olevan tuntikehyksen puitteissa.

14 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN OPETUS Yhteiskunnassa pidetään merkittävänä arvona jokaisen yksilön kunnioittamista sekä hänen itsemääräämisoikeuttaan omaa elämää koskevissa asioissa. Jokaisella lapsella on oikeus opiskella oman alueensa koulussa tarvittaessa osin tai kokonaan erityisopetuksessa. Erityisopetuksessa oppilaan yksilölliset tarpeet ja kyvyt otetaan huomioon siten, että hänellä on mahdollisuus päästä omien kykyjensä edellyttämiin tavoitteisiin. Lasten erilaisuus nähdään toiminnassa voimavarana. Lapsia tuetaan yhteisön jäsenenä siten, että jokainen voi kokea olevansa arvostettu yksilö. Syrjintää ja kielteisiä asenteita ehkäistään luomalla kaikille avoin, erilaisuutta ja kansainvälisiä arvoja hyväksyvä yhteisö. Perusopetuksessa kuten jo esiopetuksen aikana tulee kiinnittää huomiota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa erityistä tukea tarvitseviin lapsiin. Näin myös tukitoimenpiteet voidaan aloittaa riittävän varhain. Mikäli lapsi siirretään erityisopetukseen, hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Opetusta järjestettäessä tulee huolehtia siitä, että erityistä tukea tarvitsevan lapsen siirtyminen yleisopetukseen tai erityisopetukseen tapahtuu yhteistyössä oppilashuollosta vastaavan henkilöstön sekä huoltajien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen koulunkäyntiä järjestettäessä tulee huomioida seuraavat seikat: tilojen soveltuvuus opettajien ja muun henkilöstön jaksamisesta ja koulutuksesta huolehtiminen erityisopetusresurssien riittävyys luokan kokonaistilanteen huomioiminen ja tarvittavien tukipalveluiden turvaaminen alueellinen yhteistyö erityisopetuksessa oppimateriaalien ja apuvälineiden riittävyys mahdollisuudet moniammatilliseen yhteistyöhön vanhempien sitoutuminen tukitoimiin kotien kasvatusvastuun korostaminen 5.1 Osa-aikainen erityisopetus Peruskouluopetuksen aikana oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Luokan/aineenopettaja antaa opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneille tukiopetusta. Mikäli tukiopetus ei yksinään riitä, voi oppilaalle antaa osa-aikaista erityisopetusta. Oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa kiinnitetään huomiota puhe- ja lukivaikeuksien lisäksi myös muihin oppimisvaikeuksiin. 5.1.1 Osa-aikainen erityisopetus luokilla 1-6 Erityisopettaja antaa osa-aikaista erityisopetusta oppilaille, joilla on puhe-, lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia tai muita lieviä oppimisvaikeuksia. Opetus järjestetään siten, että ainoastaan osa opetuksesta annetaan erityisopetuksena joko yksilöllisesti tai pienryhmässä. Oppimisvaikeuden laatu ja aste määräävät pienryhmän koon. Mitä vaikeampi häiriö, sitä yksilöllisempää opetusta tarvitaan. Opetusjakson pituus on yksilöllinen. Osa-aikaista erityisopetusta pyritään antamaan oppilaan koulutuntien aikana. 5.1.2 Opetuksen tarpeen arviointi Erityisopettaja kartoittaa oppilaan oppimisvalmiudet ja puheopetustarpeen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällöin puheen, lukemisen ja kirjoittamisen vaatimat tarkoituksenmukaiset tukitoimenpiteet voidaan aloittaa heti perustaitojen harjoitteluvaiheessa. Erityisopetus on luonteeltaan ennaltaehkäisevää ja korjaavaa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeen arvioinnissa yleisopetuksen opettaja ja erityisopettaja tekevät yhteistyötä. Erityisopettajan pitämät diagnostiset testit ja muut opiskelutilanteet seulovat oppilaat, joilla on vaikeuksia äidinkielessä. Lapsen koulunkäynnin tueksi tarvitaan joskus myös psykologin tekemiä testejä, joihin oppilaat ohjataan vanhempien suostumuksella.

15 5.1.3 Puheopetus Erityisopettaja selvittää oppilaiden äännevirheiden ja äänihäiriöiden laadun. Jos poikkeavuutta ilmenee paljon, erityisopettaja ohjaa oppilaan lääketieteellisiin tutkimuksiin. Vaikeimmissa tapauksissa erityisopettaja tekee yhteistyötä puheterapeutin kanssa. Puheopetus painottuu äännevirheiden korjaamiseen. Puheopetus etenee siten, että tuottamisvaiheessa pyritään uuden puhekäyttäytymisen oppimiseen ja sen spontaaniin tuottamiseen niin, ettei se häviä tai palaudu aikaisempaan puhekäyttäytymiseen. 5.1.4 Lukemisen ja kirjoittamisen erityisopetus Lukemisen ja kirjoittamisen opetus lähtee ensimmäisellä luokalla kielellisen tietoisuuden kehittämisestä. Lukemisen opetuksessa pyritään lukemisen tekniikan ja ymmärtämisen kehittämiseen ja lukuharrastuksen herättämiseen. Kirjoittamisen opetuksessa pyritään kirjoittamisprosessin virheettömyyteen ja sujuvuuteen kirjoittamalla sanoja, lauseita ja tarinoita. Lisäksi kiinnitetään huomiota oppilaskohtaisten tyyppivirheiden korjaamiseen. 5.1.5 Osa-aikainen erityisopetus luokilla 7-9 Luokilla 7-9 jatketaan tarvittaessa puhe- ja luki-vaikeuksien korjaamista. ta voidaan luki-opetuksen yhteydessä tukea myös muissa oppiaineissa. Jatkuvasti keskittymätön tai opetusta häiritsevä oppilas voi saada tukea erityisopettajalta joko yksilöopetuksena tai samanaikaisopetuksena. Erityisopettajan kanssa neuvoteltuaan aineenopettaja voi varata oppilaalle erityisopetustunnin. Oppilaan kriisitilanteessa hänet voidaan ainekohtaisesti siirtää osaaikaiseen erityisopetukseen 1-3 viikoksi erityisopetukseen varattujen tuntien sallimissa rajoissa. Siirron aikana noudatetaan yleisopetuksen ainekohtaista opetussuunnitelmaa. Siirron jälkeen oppilas palaa normaaliin opetusryhmäänsä. Tällainen siirto käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Aineenopettajan, erityisopettajan ja rehtorin on hyväksyttävä siirto; huoltajalle tiedotetaan asiasta. 5.1.6 Muut tukitoimet ja yhteistyö Oppilaalle voidaan antaa myös osa-aikaista erityisopetusta hänelle mahdollisesti laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelma sisältää oppimista edistäviä asioita koskevia toimenpiteitä. Tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan enemmän vastuuta opiskelustaan. Se laaditaan tarvittaessa yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Erityisopettaja pyrkii tukemaan yleisopetuksen opettajaa ainekohtaisen HOJKSsuunnitelman ja opetuksen toteuttamisessa. Yhteistyötä huoltajien kanssa tehdään aina, kun oppilaalla on erityisiä oppimisvaikeuksia. Pääsääntöisesti yhteydenpidon ja ilmoituksen vaikeuksista tekee yleisopetuksen opettaja. Erityisopettaja osallistuu tarvittaessa yhteisneuvotteluihin ja vanhempien ohjaamiseen. 5.2 Pienryhmäopetus Kanavan koulussa järjestetään opetusta erityisopetukseen siirretyille oppilaille, joilla on oppimisvaikeuksia (luokat 1-9). Opetusta järjestetään myös kehitysvammaisille oppilaille ja oppilaille, jotka vamman, sairauden, oppimisvaikeuden tai muun syyn takia vaativat opetusta pienessä ryhmässä. Sopeutumattomien oppilaiden opetusta järjestetään kaikilla luokka-asteilla: Anianpellon koululla (luokat 1-2), Vääksyn koululla (luokat 3-6) sekä Vääksyn Yhteiskoululla (luokat 7-9). Vaikeasti kehitysvammaisten opetusta järjestää Pääjärven kuntayhtymä. Dysfaattisten ja kuulovammaisten lasten opetus voidaan tarvittaessa järjestää Lahdessa Kaikuharjun koulussa. Pienryhmäopetusta voidaan antaa myös Päijät-Hämeen keskussairaalan Kanervikon koulussa Lahdessa. Erityisopetus on kaikissa muodoissaan oppilaan yksilöllisistä edellytyksistä lähtevää, jolloin opetus ja muu toiminta mukautetaan vastaamaan oppilaan elämäntilannetta. 5.2.1 Sopeutumisvaikeudet

16 Asikkalan kunnassa sopeutumattomien opetus tapahtuu pienryhmässä, jonka enimmäisoppilasmäärä on 10 oppilasta. Pienryhmät palvelevat kaikkia peruskoulun oppilaita. Pienryhmä on perusopetuksen luokka, joka antaa opetusta peruskoulun muuhun opetukseen sopeutumattomalle oppilaalle tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi. Luokan tehtävänä on mahdollistaa opetukselliset ja kasvatukselliset edellytykset oppilaan siirtymiseksi takaisin yleisopetukseen sekä peruskoulun jatko-opintoihin. Oppilaan kokonaisvaltaisessa kuntoutuksessa pyritään kohottamaan oppilaan itsetuntoa ja tukemaan hänen suoriutumistaan peruskoulun oppimäärästä omien edellytystensä mukaisesti. 5.2.2 Kasvatus- ja opetustoiminta Oppilaan kokonaiskuntoutuksen lähtökohtana on oppilaan yksilöllisyyden huomioiminen. Tavoitteena on luoda sellainen kouluympäristö, jossa myönteisessä hengessä, oman opettajan johdolla kohennetaan oppilaan itseluottamusta, kehitetään hänen sosiaalisia taitojaan, eheytetään häntä emotionaalisesti unohtamatta eettisen kasvatuksen merkitystä. Itsearviointi tukee oppilaan kasvatustavoitteiden saavuttamista ja vastuunottamista omasta elämästään ja opinnoista. 5.2.3 Pienryhmän tavoitteet Oppilaan tavoitteena on suorittaa yleisopetuksen oppimäärä (kts. opetussuunnitelma) painottaen matematiikan, äidinkielen ja vieraan kielen opiskelua. Oppilaan osittainen integroiminen yleisopetukseen on mahdollista, huomioiden oppilaan vahvuudet. Tämä tukee tavoitteena olevaa yleisopetukseen siirtymistä. Kasvatustavoitteista tärkein on vastuunotto omasta elämästä ja opinnoista. Tavoitteena on toimia ryhmän jäsenenä oppilaan kykyjen edellyttämällä tavalla pienryhmässä. 5.2.4 Yhteistyö Tärkeänä kasvatus- ja opetustoiminnan osana nähdään kotien tukeminen myös kasvatustoiminnassa. Tähän toimintaan kuuluvat moniammatillinen yhteistyö perheen asioita hoitavien tahojen kanssa, oppilaan yksilöllinen seuranta sekä mahdollinen jatkohoitoon ohjaaminen. huoltotoiminta tukee oppilaiden kasvatustavoitteiden saavuttamista. (Liite 6 : Asikkalan oppilashuolto/verkostokaavio). 5.3 Oppimisvaikeudet Kanavan koulu järjestää opetusta erilaisista oppimisvaikeuksista kärsiville oppilaille kaikilla peruskoulun luokka-asteilla. Erityisopetussiirto Kanavan kouluun on mahdollinen, kun oppilaan oppimisvaikeudet ovat niin suuria, ettei peruskoulun suorittaminen yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti ole mahdollista. ta autetaan oppimisvaikeuksissaan eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Kanavan koulun oppilaat opiskelevat peruskoulun oppiaineita mukautetusti, mutta opiskelu voi tapahtua myös osittain yleisopetuksen oppimäärän mukaisesti. Oppiaineen mukautus ja oppilaan tavoitetason määritteleminen sekä oppimäärän yksilöllistäminen tapahtuvat henkilökohtaisessa oppimisen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Kanavan koulu järjestää opetusta myös kehitysvammaisille oppilaille ja oppilaille, jotka vamman, sairauden, oppimisvaikeuden tai muun syyn takia vaativat opetusta pienessä ryhmässä. Opetusryhmässä on korkeintaan kahdeksan oppilasta. Opetukseen kuuluu pidennetty oppivelvollisuus. Tilat ja välineet ovat yhteisessä käytössä koulun muiden erityisluokkien kanssa. Opetuksen tavoitteina on elämisen taitojen oppiminen ja soveltaminen käytäntöön. Tavoitteet asetetaan kunkin oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaan toiminta-alueittain, jotka jaetaan opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommuni-

17 kaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa opetustavoitteet asetetaan ja oppisisällöt valitaan yksilöllisesti. Tavoitteena on myös oppilaan saattaminen ja kiinnittäminen jatkokoulutuspaikkaan ja valitsemalleen uralle. Tämä pyritään varmistamaan tiiviillä yhteistyöllä eri jatkokoulutuspaikkojen kanssa. Lisäksi peruskoulun kahdella viimeisellä luokalla järjestetään runsaasti työelämään tutustumisen jaksoja. 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kun on tarpeen opetuksen yksilöllistämiseksi: kuvaus oppilaan oppimisvaikeuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista. opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä oppilaan edistymisen sekä suunnitelman toimivuuden seurannan ja arvioinnin periaatteet opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muu opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen, sekä heidän vastuualueensa tukipalveluiden toteutumisen seuranta. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan erityisesti myönteiset havainnot, kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee seurata säännöllisesti Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuu moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. 6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS

18 6.1 Romanit Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. Romanikielen opetuksen tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua. Romanikielen opetuksen tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsilla erityisesti siksi, että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen ja -kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa. (Ops perusteet 2004) 6.2 Viittomakieliset Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva oppilas, jonka äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Viittomakielisten opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin. Opetuskielenä on suomalainen viittomakieli. Sen rinnalla opetuksessa käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Oppilaan pitää pystyä tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa, jotta tasa-arvoinen toiminta ja vuorovaikutus olisivat mahdollista. Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Koska suomalainen viittomakieli on vähemmistökieli ja oppilaiden mahdollisuudet sen omaksumiseen ennen kouluikää vaihtelevat suuresti, opetuksessa pitää kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen oppimisympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Sen lisäksi viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia. (Ops perusteet 2004) 6.3 Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttaja-taustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle opetetaan äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea toisena kielenä, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon

19 osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Opetuksessa otetaan huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. 7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 AIHEKOKONAISUUDET

20 Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Aihekokonaisuudet on sisällytetty yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja ne näkyvät koulun toimintakulttuurissa. 7.1.1 IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasaarvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. TAVOITTEET oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. 7.1.2 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. TAVOITTEET oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys.