ASIKKALAN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Muutokset

ASIKKALAN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Muutokset

2 Sisältö 1 OPETUSSUUNNITELMA 4 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Arvot ja toiminta-ajatus 4 2.2 Perusopetuksen tehtävä 5 2.3. Perusopetuksen rakenne 5 2.4. Kasvatus- ja oppimistavoitteet sekä tavoitteet käyttäytymiselle 6 3 OPETUKSEN TOTEUTUMINEN 7 3.1 Oppimiskäsitys 7 3.2 Oppimisympäristö 7 3.3 Työtavat 7 3.4 Toimintakulttuuri 7 3.5 Painotukset 8 3.6 Noudatettava paikallinen tuntijako 8 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 9 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 9 4.2 Oppimissuunnitelma 9 4.3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa 9 4.4 Tukiopetus 9 4.5 huolto 10 4.5.1 Koulukuraattorin toiminta 10 4.5.2 Kouluterveydenhuolto 11 4.5.3 Koulukuljetukset 11 4.5.4 Kouluruokailu 11 4.5.5 huolto ja kurinpitorangaistukset 11 4.5.6 Kiusaamisen selvittäminen 11 4.5.7 Poissaolojen seuranta 12 4.5.8 Toiminta kriisitilanteessa 12 4.5.9 Toiminta vaara- ja poikkeustilanteissa 12 4.6. Kerhotoiminta 12 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN OPETUS 13 5.1 Osa-aikainen erityisopetus 13 5.1.1 Osa-aikainen erityisopetus luokilla 1-6 13 5.1.2 Opetuksen tarpeen arviointi 13 5.1.3 Puheopetus 14 5.1.4 Lukemisen ja kirjoittamisen erityisopetus 14 5.1.5 Osa-aikainen erityisopetus luokilla 7-9 14 5.1.6 Muut tukitoimet ja yhteistyö 14 5.2. Pienryhmäopetus 14 5.2.1 Sopeutumisvaikeudet 15 5.2.2 Kasvatus- ja opetustoiminta 15 5.2.3 Pienryhmän tavoitteet 15 5.2.4 Yhteistyö 15 5.3 Oppimisvaikeudet 15 5.4. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) 16 6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 17 6.1. Romanit 17 6.2 Viittomakieliset 17 6.3 Maahanmuuttajat 17 7 OPPIMISTAVOITEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 19 7.1 Aihekokonaisuudet 19 7.1.1 Ihmisenä kasvaminen 19 7.1.2 Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 19

3 7.1.3 Viestintä- ja mediataito 20 7.1.4 Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 20 7.1.5 Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 21 7.1.6 Turvallisuus ja liikenne 21 7.1.7 Ihminen ja teknologia 22 7.2 Äidinkieli ja kirjallisuus 23 7.3 Toinen kotimainen kieli 34 7.4 Vieraat kielet 36 7.4.1 A-kieli Englanti 36 7.4.2 A-kieli Saksa 43 7.4.3 Valinnainen kieli 47 7.5 Matematiikka 53 7.6 Ympäristö- ja luonnontieto 65 7.7 Biologia ja maantieto 70 7.7.1 Biologia, sltk 6.9.05 70 7.7.2 Maantieto 74 7.8 Fysiikka ja kemia 78 7.8.1 Fysiikka 80 7.8.2 Kemia 83 7.9 Terveystieto 86 7.10 Uskonto 90 7.10.1 Evankelisluterilainen uskonto 90 7.10.2 Ortodoksinen uskonto 95 7.10.3 Vapaakirkollinen uskonto, sltk 3.10.06 7.11. Elämänkatsomustieto 100 7.12 Historia 106 7.13 Yhteiskuntaoppi 112 7.14 Musiikki 113 7.15 Kuvataide 119 7.16 Käsityö 125 7.16.1 Tekstiilityö 127 7.16.2 Tekninen työ 130 7.17. Liikunta 134 7.18 Kotitalous 143 7.19 Valinnaiset aineet 147 7.19.1 Pitkät valinnaiset aineet, sltk 29.1.08 147 7.19.1.11 sltk 8.11.06 7.19.1.12 sltk 11.12.07 7.19.2 Lyhyet valinnaiset aineet 157 7.19.2.7.3 sltk 29.1.08 19.4.05 sltk 6.9.2005 7.20 Oppilaanohjaus 163 8 ARVIOINTI 166 8.1 Arvioinnin yleiset periaatteet 8.1.7 sltk 7.12.05 166 8.2 Oppilaan arviointi Vääksyn yhteiskoulussa, sltk 8.12.09 169 8.2.6 sltk 9.12.08 8.3 Päättöarviointi, sltk 8.12.09 172 8.4 Arkistointi 173 8.5 Toiminnan arviointi ja kehittäminen 173 LIITTEET Liite 1 Asikkalan kunnan koulutuspoliittiset linjaukset Liite 2 Asikkalan kunnan strategia Liite 3 Asikkalan perusopetuksen tuntijako Liite 4 Oppilaan ongelmakartoituksen lomake Liite 5 Opetusryhmän ongelmakartoituksen lomake Liite 6 huollon verkostokaavio Asikkalassa

Liite 7 Kiusaamisselvittelyn sopimusmalli Liite 8 Esimerkki Kriisitoimintamallista Liite 9 OPH:n kielitaidon tasojen kuvausasteikko Liite 10 keskustelun runko Liite 11 Asikkalan perusopetuksen 1-6 vuosiluokkien lukuvuositodistuslomakkeet Liite 12 Asikkalan koulutoimen tieto- ja viestintästrategia Liite 13 Koulukohtaiset opetussuunnitelman osiot 4

5 1 OPETUSSUUNNITELMA Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään opetussuunnitelman perusteissä määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Opetussuunnitelman perusteet 2004 on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma on laadittu. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta pohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat: - perusopetuslaki ja asetus - valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta - esi- ja perusopetuksen tuntijaosta - opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma - opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Arvot ja toiminta-ajatus Arvopohja on yhteiskunnassa yleisesti hyväksytty käsitys siitä, miten asioiden pitäisi olla ja miten se on saavutettavissa. Arvopohja määrittää elämän ja toiminnan päämääriä. Se ohjaa ajattelua ja tunteita sekä selkeyttää hyväksyttäviä toiminnan motiiveja ja keinoja. Se selventää vastuunjakoa ja antaa perusteita seurausten tai saavutettujen tulosten arvioinnille. Arvopohja koostuu monista yksittäisistä arvoista, joiden merkitys voi ajan ja tilanteen myötä muuttua. Arvopohjaa ei ole olemassa ristiriidattomana. Selkeä arvopohja ei ole jäykkä säännöstö vaan kuvaus perusperiaatteista, joita yhteisössä pyritään toteuttamaan. Arvot opitaan kasvamisen ja oppimisen myötä. Opettaja sitoutuu työnsä kautta yhteiskunnan asettamiin ja työyhteisössä hyväksyttyihin arvoihin. Sitoutuminen on osa opettajan ammatillisuutta. Kasvatus- ja opetustyön lähtökohtana on elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, tasa-arvo, demokratia sekä oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat elämän kaikinpuoliseen kunnioittamiseen ja luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttämiseen. Perusopetuksen oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri. Valtioneuvoston perusopetukselle asettamat tavoitteet (Valtionneuvoston asetus 1435/20.12.2001) ja perus-opetuksen opetussuunnitelman perusteet (Opetushallitus 16.1.2004) välittävät koulutuspoliittisia tavoitteita ja linjauksia ja toimivat arvioinnin pohjana. Ne luovat perustan myös asikkalalaiselle opetus- ja kasvatustyölle. Koulujen kehittämistä ohjaa kunnan päätöksenteko. Asikkalan kunnan strategiassa (liite 1 Asikkalan kunnan koulutuspoliittiset linjaukset 2000 luvulle) yhtenä tavoitteena on, että opetuksella tuetaan oman kotiseudun, sen historian ja kulttuurin tuntemista. Strategian avulla valtuusto asettaa organisaation toiminnalle tavoitteet ja vision, joissa valtuusto muodostaa näkemyksensä ja tahdonilmauksensa, millaiseksi se haluaa Asikkalan kuntaa ja sen opetustointa kehittää. Asikkalan kunnan strategiaan on kirjattu arvot, joita se haluaa heijastaa myös koulujen käytäntöihin (liite 2). Koulun toiminnassa ja opetuksessa näkyvillä arvoilla on lainsäädännöllinen pohja. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saame-

6 laiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. ( Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004) 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. (Ops perusteet 2004) Perusopetuslain (1998) 2 mukaan perusopetuksen tehtävänä on kehittää lapsen halua oppia ja ohjata häntä ottamaan vastuuta omasta koulunkäynnistään. Opetuksen tulee kannustaa lasta tutkimaan ja tekemään havaintoja, muodostamaan mielipiteitä ja perustelemaan ne. Lapsi oppii työskentelemään yksin, pareittain ja ryhmässä. Lapsi opettelee käyttämään tietoja viestintävälineitä ikäkauden mukaisesti. Hän harjoittelee toimimista arkipäivän tilanteissa huomioiden luontoa ja lähiympäristöä. Perusopetuksen aikana lapsi tutustuu ensisijaisesti eurooppalaiseen, suomalaiseen, asikkalalaiseen ja päijät-hämäläiseen kulttuuriin. 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus. Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Tässä Asikkalan sivistyslautakunnan hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa otetaan huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja luokanopettajan välinen yhteistyö auttaa omalta osaltaan ehyen, johdonmukaisen ja oppilaan taitotason huomioivan opetuksen suunnittelussa. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskente-

7 lyä ja oppimista varten. Ala- ja yläkoulun nivelkohdassa järjestetään luokanopettajan, koulukuraattorin, erityisopettajan, opinto-ohjaajan sekä tulevan luokanvalvojan kesken tilaisuus, jonka tarkoituksena on välittää tietoa oppilaan taidoista ja opiskelusta sekä sosiaalisista vuorovaikutussuhteista. Tällä pyritään varmistamaan, että oppilaan opintojen eteneminen on sujuvaa ja turvallista. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. 2.4 Kasvatus- ja oppimistavoitteet sekä tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi ja kriittisesti ympäristöään arvioiviksi yhteiskunnan jäseniksi. Lähtökohtina ovat elämän, luonnon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä oman ja toisten oppimisen ja työn arvostaminen. Tavoitteena on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveyden ja hyvinvoinnin vaaliminen sekä oppilaiden kasvu hyviin tapoihin. Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen. Opetuksella tuetaan myös aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista ja annetaan valmiuksia toimia demokraattisessa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sekä edistää kestävää kehitystä. Oppilaan käyttäytymisen perustavoitteena on, että hän ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön. Lisäksi oppilaan tulee noudattaa asetettuja sääntöjä ja hyviä tapoja.

8 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Oppiminen on opettajan ohjaamaa tavoitteellista ja aktiivista opiskelua. Oppiminen perustuu opettajan ja oppilaan väliseen sekä oppilaiden keskinäiseen vuorovaikutukseen, mikä tukee uuden omaksumista sekä yhteisöllisyyteen kasvamista. Oppiminen perustuu aina oppilaan aikaisempiin kokemuksiin, käsityksiin ja taitoihin. Opittaessa nämä vanhat tiedot ja taidot muuttuvat uuden vaikutuksesta. 3.2 Oppimisympäristö Asikkala sijaitsee Päijät-Hämeessä Päijänteen ja Vesijärven välisellä kannaksella. Jääkauden jäljet näkyvät Asikkalassa kansallisesti arvokkaana harjumaisemana. Asikkala on myös vanhaa maanviljelyseutua, mikä näkyy nykyisessäkin luonnonmaisemassa laajoina peltoaukeina. Vesien läheisyys ja vanha viljelykulttuuri antavat oman leimansa myös koulujen oppimisympäristöille. Oppimisympäristö on rakennettava sellaiseksi, että se tukee oppilaan kasvua, oppimista ja oman toiminnan arviointia. Oppimisympäristössä vallitsee avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri. Virikkeet suuntaavat oppilaan mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota sekä tukevat hänen aktiivisuuttaan. Oppimisympäristön on oltava turvallinen ja terveellinen. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalveluiden on oltava oppilaan ulottuvilla niin, että hän voi toimia itsenäisesti. Oppilaille voidaan antaa mahdollisuus osallistua myös itse oppimisympäristön suunnitteluun. 3.3 Työtavat Opettajan tehtävä on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Opetuksen yhtenä lähtökohtana ovat oppilaan elinympäristöön liittyvät ilmiöt ja tapahtumat sekä niistä saadut kokemukset. Opettaja valitsee opetuksessa käytettävät työtavat, jotka tukevat ja ohjaavat oppilaan oppimista sekä edistävät oppilaan toiminnallisuutta. Työtavat kehittävät oppilaan oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja. Ne ohjaavat oppilasta työskentelemään tavoitteiden suuntaisesti ja kehittävät oppilaan työskentelytaitoja. Työtavat antavat oppilaalle tietoa hänen omasta oppimisesta ja auttavat havaitsemaan, että oppimiseen voi itse vaikuttaa. Ne tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Työtavat antavat mahdollisuuden myös luovaan toimintaan, elämykseen ja leikkiin. Erilaiset oppimistyylit sekä erot oppilaiden kehityksessä edellyttävät opetuksen eriyttämistä. Yhdysluokissa tai yhteisopetuksessa esiopetuksen kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. 3.4 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. (Ops perusteet 2004) Koulujen omat toimintakulttuurit esitellään tarkemmin koulukohtaisella liitesivulla.

9 3.5 Painotukset Asikkala sijaitsee vesistöjen keskellä ja on osa suomalaiskansallista harjumaisemaa. On tärkeää, että nämä luonnon erityispiirteet otetaan huomioon opetuksessa. Jokainen koulu voi lisäksi toteuttaa tärkeäksi katsomiaan painotuksia opetussuunnitelman tarjoamien mahdollisuuksien mukaan. 3.6 Noudatettava paikallinen tuntijako Valtioneuvosto on asettanut valtakunnalliset minimirajat eri vuosiluokille (asetus nro 1435). Näitä noudattaen on Asikkalan kunnan sivistyslautakunta hyväksynyt koulujen käytössä olevat tuntimäärät eri vuosiluokilla. (liite 3 Asikkalan perusopetuksen tuntijako)

10 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ensisijainen vastuu lapsesta on huoltajilla. Kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä tuetaan huoltajia vastaamaan omalta osaltaan lastensa kasvatuksesta. Tarvittaessa oppilashuoltoryhmä auttaa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä koskevissa ongelmissa. Kodin ja koulun yhteistyö perustuu osapuolten tasa-arvoisuuteen, mutta koulu on vastuussa yhteistyön käynnistämisestä. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua myös koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa 4.2 Oppimissuunnitelma Perusopetuksen aikana oppilaalle voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Oppimissuunnitelman avulla pyritään turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja kehittyä. Mikäli oppilaalle on esiopetuksessa laadittu esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma voidaan rakentaa sen pohjalle. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota oppilaan kehityksen kannalta olennaisiin tekijöihin, kuten oppilaan kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle asetettaviin tavoitteisiin sekä arvioon vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Oppimissuunnitelma on väline opetuksen yksilöllistämiseen, yhteistyöhön kodin ja koulun välille, arviointiin sekä oppilaan ohjaukseen. Erityisen tärkeää oppimissuunnitelman laatiminen on silloin, kun lapsi tarvitsee erityistä tukea oppimiseen. Oppimissuunnitelma voidaan laatia vapaamuotoisesti. Se voi olla dokumentoituna kansioon tai vihkoon, joka täydentyy vähän kerrallaan. Sitä varten voidaan laatia myös erillinen lomake. Mikäli oppilaalle on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), se korvaa oppimissuunnitelman. 4.3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa Perusopetuksenopetuksen säännöllisiä yhteistyökumppaneja ovat: - seurakunta (aamunavaukset, eri työmuotojen esittely) - poliisi (liikenne- ja laillisuuskasvatus) - palo- ja pelastustoimi (toiminnan ja kaluston esittely, hätätilanteissa toimiminen, henkilökunnan koulutus) - kirjasto (lainaustoiminta, kirjavinkkaus, tiedonhaun opetus, kirjastoauto) - nuorisotoimi (selviytymispeli, nuorisopiste) Lukuvuoden aikana koulut tekevät yhteistyötä myös muiden yhdistysten ja järjestöjen kanssa mahdollisuuksien mukaan (esim. paikalliset harrastusseurat, veteraanit, 4H- kerho). 4.4 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen.

11 Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. (Ops perusteet 2004) 4.5 huolto huollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Opettajat voivat kartoittaa oppilaan tai oppilasryhmien ongelmia kirjalliseen muotoon oppilastyöryhmän käsittelyä varten (ks. liite 4 ja 5). Asikkalan kunnassa keskeisinä oppilashuollon toteuttajina toimivat koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja terveyskeskuspsykologi. Kouluilla toimivat oppilashuoltoryhmät, jotka kokoontuvat tarvittaessa myös kyläkouluilla. Vääksyn Yhteiskoulussa toimii lisäksi laaja oppilashuoltoryhmä. Perusryhmään kuuluvat erityisopettajat, koulukuraattori, rehtori, terveydenhoitaja ja opettaja/luokanvalvoja. Luokkaasteilla 7-9 opinto-ohjaajat kuuluvat oppilashuoltoryhmään. Laajaan oppilashuoltoryhmään kuuluvat lisäksi lastensuojelutyöntekijä, päihdetyöntekijä, erityisnuorisotyöntekijä, lääkäri ja poliisi. huollon verkosto Asikkalassa (liite 6). 4.5.1 Koulukuraattorin toiminta Kuraattoritoimintaa määrittävät lastensuojelulaki ja koululaki. Perustehtävänä on tukea koulujen kasvatus- ja opetustyötä. Tavoitteena on kaikkien oppilaiden onnistuneen koulunkäynnin edistäminen ja tukeminen eri tavoin sekä ennaltaehkäisevästi että korjaavasti. Kuraattoritoiminnan tavoitteena on myös oppilaan oikeusturvan turvaaminen koulussa. Koulukuraattori ottaa vastaan oppilaita keskittyen koulukeskukseen Vääksyyn, missä sijaitsee kuraattorin työtilat. Perusopetuksen ja erityisopetuksen alueella koulukuraattori auttaa erityisesti oppilaiden koulunkäynti- ja tukitoimenpiteiden järjestelyissä, konsultoi opettajia ja osallistuu vanhempien ja hoitotahojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Koulukuraattori osallistuu oppilashuoltoryhmiin eri kouluilla. Hän tekee yhteistyötä esiopetuksen kanssa osallistuen ERIKA-työryhmään. Tarvittaessa hän osallistuu alansa asiantuntijana eri työryhmiin. Verkostotyömalli on tässä suurena apuna (liite 5). Oppilaiden kuraattorille ohjautumisen tärkeimpiä syitä ovat: koulunkäynnin aloittamisessa ilmenevät vaikeudet, koulukypsymättömyys, levottomuus luokassa, keskittymishäiriöt, psyykkiset häiriöt, vaikeat kotitilanteet, koulukiusaaminen (ks. liite 6), murrosiän muutokset, syrjäytyminen ja itsetuhokäyttäytyminen. Ne oppilaat, joilla on suuria erityisvaikeuksia ja joiden kanssa eteneminen vaatii erityistason ammattiapua, ohjataan joko perhe-neuvolaan Lahteen neuropsykologisiin tutkimuksiin tai Päijät-Hämeen keskussairaalaan. Erityisluokkasiirtoihin tarvittavat tutkimukset suorittaa Asikkalan kunnassa pääsääntöisesti terveyskeskuspsykologi. Siirtoihin tarvittavia sosiaalisia kartoituksia ja lausuntoja tekee koulukuraattori. Nykyisin kuraattori toimii kunnassa myös erityisopetuksen koordinaattorina. Tarvittaessa hän pitää korjaavaa opetusta IE (Instrumental Enrichment)-tunteja levottomille ja keskittymisvaikeuksista kärsiville luokille. Hän pitää myös BS (Bright Start)-ryhmiä kolmasluokkalaisille oppilaille heidän siirtyessään Vääksyn kouluun.

12 4.5.2 Kouluterveydenhuolto Kansanterveyslain 14. 1. mom. 5.-6. kohdan mukaan kunnan tulee kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon luetaan kunnassa sijaitsevien peruskoulujen sekä lukioiden terveydellisten olojen valvonta ja niiden oppilaiden terveydenhoito sekä oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus, niin kuin viimeksi mainitusta asetuksella tarkemmin säädetään. Oppilaalle kouluterveydenhuolto on lain tarkoittamassa laajuudessa maksutonta. Lisäksi terveyskeskuksessa tapahtuva koulutapaturmien hoito on maksutonta. Kouluterveydenhuollon ensisijaiset toteuttajat ovat terveydenhoitaja ja lääkäri. Siihen osallistuvat toimenkuvansa mukaisesti myös muut terveyskeskuksen työntekijät, esim. psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti sekä hammashoitaja ja hammaslääkäri. Kouluterveydenhuollossa korostuu ennaltaehkäisyn merkitys. Kouluterveydenhoitaja tapaa peruskoululaiset lähes joka vuosi terveystarkastusten yhteydessä. Lääkärin tekemät määräaikaistarkastukset ovat 1., 5. Ja 8.-luokilla. 4.5.3 Koulukuljetukset Koulukuljetukset järjestetään peruskoululain 32 mukaisesti. Koulutoimisto huolehtii koulukuljetusten ja kuljetuspäätösten tekemisestä. Koulu huolehtii oppilaiden liikennekasvatuksesta, kuljetusten aikaisista järjestyshäiriöistä ja yhteistyöstä huoltajien kanssa sekä kuljetusoppilaiden valvonnasta ennen koulun alkua ja sen päättymisen jälkeen. Koulukuljettaja toimii Asikkalan kunnan määräämien pelisääntöjen mukaan huolehtien lasten koulukuljetusten turvallisuudesta. 4.5.4 Kouluruokailu Kunta tarjoaa oppilaille täysipainoisen lounaan klo 10.30 12.15 välisenä aikana. Erikoisruokavaliot tarjotaan terveydenhoitajan tai lääkärin lausuntojen mukaisesti. Kouluruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja ja toisen ihmisen huomioon ottavaa käyttäytymistä. Kouluruokailussa pyritään myös avartamaan kansallisten ja kansainvälisten ruokaja tapakulttuurien tuntemusta erilaisilla teematoteutuksilla. Ruokailun toteutus tukee osaltaan ympäristökasvatusta. Keittiö sitoutuu oheiskasvattajana ohjaamaan oppilaita mm. TET- jakson puitteissa työn arvostukseen, vastuullisuuteen ja toisen huomioonottavaan joustavaan käyttäytymiseen. 4.5.5 huolto ja kurinpitorangaistukset Kurinpitorangaistuksen antanut opettaja kuulee oppilasta ja käy hänen kanssaan tapauksesta kasvatuksellisen keskustelun. Tarvittaessa hän ohjaa oppilaan koulukuraattorille tai jollekin toiselle oppilashuoltoryhmän jäsenelle saamaan ammatillista keskusteluapua. Tapauksissa, joissa oppilaalta evätään opetukseen osallistuminen, koulu toimii koululain mukaisesti. Rehtori määrää vastuuhenkilöt oppilaan opiskelun turvaamiseksi. 4.5.6 Kiusaamisen selvittäminen Kun luokassa tai välitunneilla tapahtuu kiusaamista, joka ei kehotuksista huolimatta pääty, niin siihen on syytä puuttua napakasti. Opettaja kutsuu oppilaat ja vanhemmat koolle neuvotteluun. Tässä neuvottelussa käydään läpi, mitä on tapahtunut ja kartoitetaan tilanne molempien kannalta. Neuvottelussa kiusaaja laitetaan vastaamaan teoistaan kiusatulle seuraavan sopimusmallin mukaisesti. (ks. liite 7)

13 4.5.7 Poissaolojen seuranta Opettajat kirjaavat oppilaiden poissaolot. Luokanopettaja tai luokanvalvoja pyytää selvityksen poissaolosta oppilaan huoltajalta. Jos oppilas on poissa yli kolme päivää, huoltaja on velvollinen ottamaan yhteyttä kouluun ja selvittämään poissaolon syyn. 4.5.8 Toiminta kriisitilanteessa Kouluilla toimitaan erilaisissa kriisitilanteissa (esim. kuolemantapaus) koululta löytyvien kriisitoimintamallien mukaisesti. Esimerkki kriisitoimintamallista (ks. liite 8). 4.5.9 Toiminta vaara- ja poikkeustilanteissa Oppilaiden turvallisuudesta huolehditaan kouluille tehtyjen turvallisuussuunnitelmien sekä sivistystoimen valmiussuunnitelman mukaisesti. 4.6 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tulee perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti tukea oppilaan eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa sekä tilaisuuksia myönteiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhotoiminnan järjestämisen periaatteet tulee kirjata opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen (Ops perusteet 2004) Asikkalan koulut päättävät itsenäisesti tarjoamistaan kerhoista käytettävissä olevan tuntikehyksen puitteissa.

14 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN OPETUS Yhteiskunnassa pidetään merkittävänä arvona jokaisen yksilön kunnioittamista sekä hänen itsemääräämisoikeuttaan omaa elämää koskevissa asioissa. Jokaisella lapsella on oikeus opiskella oman alueensa koulussa tarvittaessa osin tai kokonaan erityisopetuksessa. Erityisopetuksessa oppilaan yksilölliset tarpeet ja kyvyt otetaan huomioon siten, että hänellä on mahdollisuus päästä omien kykyjensä edellyttämiin tavoitteisiin. Lasten erilaisuus nähdään toiminnassa voimavarana. Lapsia tuetaan yhteisön jäsenenä siten, että jokainen voi kokea olevansa arvostettu yksilö. Syrjintää ja kielteisiä asenteita ehkäistään luomalla kaikille avoin, erilaisuutta ja kansainvälisiä arvoja hyväksyvä yhteisö. Perusopetuksessa kuten jo esiopetuksen aikana tulee kiinnittää huomiota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa erityistä tukea tarvitseviin lapsiin. Näin myös tukitoimenpiteet voidaan aloittaa riittävän varhain. Mikäli lapsi siirretään erityisopetukseen, hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Opetusta järjestettäessä tulee huolehtia siitä, että erityistä tukea tarvitsevan lapsen siirtyminen yleisopetukseen tai erityisopetukseen tapahtuu yhteistyössä oppilashuollosta vastaavan henkilöstön sekä huoltajien kanssa. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen koulunkäyntiä järjestettäessä tulee huomioida seuraavat seikat: tilojen soveltuvuus opettajien ja muun henkilöstön jaksamisesta ja koulutuksesta huolehtiminen erityisopetusresurssien riittävyys luokan kokonaistilanteen huomioiminen ja tarvittavien tukipalveluiden turvaaminen alueellinen yhteistyö erityisopetuksessa oppimateriaalien ja apuvälineiden riittävyys mahdollisuudet moniammatilliseen yhteistyöhön vanhempien sitoutuminen tukitoimiin kotien kasvatusvastuun korostaminen 5.1 Osa-aikainen erityisopetus Peruskouluopetuksen aikana oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Luokan/aineenopettaja antaa opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneille tukiopetusta. Mikäli tukiopetus ei yksinään riitä, voi oppilaalle antaa osa-aikaista erityisopetusta. Oppilaalla, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia, on oikeus saada erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa kiinnitetään huomiota puhe- ja lukivaikeuksien lisäksi myös muihin oppimisvaikeuksiin. 5.1.1 Osa-aikainen erityisopetus luokilla 1-6 Erityisopettaja antaa osa-aikaista erityisopetusta oppilaille, joilla on puhe-, lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksia tai muita lieviä oppimisvaikeuksia. Opetus järjestetään siten, että ainoastaan osa opetuksesta annetaan erityisopetuksena joko yksilöllisesti tai pienryhmässä. Oppimisvaikeuden laatu ja aste määräävät pienryhmän koon. Mitä vaikeampi häiriö, sitä yksilöllisempää opetusta tarvitaan. Opetusjakson pituus on yksilöllinen. Osa-aikaista erityisopetusta pyritään antamaan oppilaan koulutuntien aikana. 5.1.2 Opetuksen tarpeen arviointi Erityisopettaja kartoittaa oppilaan oppimisvalmiudet ja puheopetustarpeen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällöin puheen, lukemisen ja kirjoittamisen vaatimat tarkoituksenmukaiset tukitoimenpiteet voidaan aloittaa heti perustaitojen harjoitteluvaiheessa. Erityisopetus on luonteeltaan ennaltaehkäisevää ja korjaavaa. Osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeen arvioinnissa yleisopetuksen opettaja ja erityisopettaja tekevät yhteistyötä. Erityisopettajan pitämät diagnostiset testit ja muut opiskelutilanteet seulovat oppilaat, joilla on vaikeuksia äidinkielessä. Lapsen koulunkäynnin tueksi tarvitaan joskus myös psykologin tekemiä testejä, joihin oppilaat ohjataan vanhempien suostumuksella.

15 5.1.3 Puheopetus Erityisopettaja selvittää oppilaiden äännevirheiden ja äänihäiriöiden laadun. Jos poikkeavuutta ilmenee paljon, erityisopettaja ohjaa oppilaan lääketieteellisiin tutkimuksiin. Vaikeimmissa tapauksissa erityisopettaja tekee yhteistyötä puheterapeutin kanssa. Puheopetus painottuu äännevirheiden korjaamiseen. Puheopetus etenee siten, että tuottamisvaiheessa pyritään uuden puhekäyttäytymisen oppimiseen ja sen spontaaniin tuottamiseen niin, ettei se häviä tai palaudu aikaisempaan puhekäyttäytymiseen. 5.1.4 Lukemisen ja kirjoittamisen erityisopetus Lukemisen ja kirjoittamisen opetus lähtee ensimmäisellä luokalla kielellisen tietoisuuden kehittämisestä. Lukemisen opetuksessa pyritään lukemisen tekniikan ja ymmärtämisen kehittämiseen ja lukuharrastuksen herättämiseen. Kirjoittamisen opetuksessa pyritään kirjoittamisprosessin virheettömyyteen ja sujuvuuteen kirjoittamalla sanoja, lauseita ja tarinoita. Lisäksi kiinnitetään huomiota oppilaskohtaisten tyyppivirheiden korjaamiseen. 5.1.5 Osa-aikainen erityisopetus luokilla 7-9 Luokilla 7-9 jatketaan tarvittaessa puhe- ja luki-vaikeuksien korjaamista. ta voidaan luki-opetuksen yhteydessä tukea myös muissa oppiaineissa. Jatkuvasti keskittymätön tai opetusta häiritsevä oppilas voi saada tukea erityisopettajalta joko yksilöopetuksena tai samanaikaisopetuksena. Erityisopettajan kanssa neuvoteltuaan aineenopettaja voi varata oppilaalle erityisopetustunnin. Oppilaan kriisitilanteessa hänet voidaan ainekohtaisesti siirtää osaaikaiseen erityisopetukseen 1-3 viikoksi erityisopetukseen varattujen tuntien sallimissa rajoissa. Siirron aikana noudatetaan yleisopetuksen ainekohtaista opetussuunnitelmaa. Siirron jälkeen oppilas palaa normaaliin opetusryhmäänsä. Tällainen siirto käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Aineenopettajan, erityisopettajan ja rehtorin on hyväksyttävä siirto; huoltajalle tiedotetaan asiasta. 5.1.6 Muut tukitoimet ja yhteistyö Oppilaalle voidaan antaa myös osa-aikaista erityisopetusta hänelle mahdollisesti laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppimissuunnitelma sisältää oppimista edistäviä asioita koskevia toimenpiteitä. Tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan enemmän vastuuta opiskelustaan. Se laaditaan tarvittaessa yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Erityisopettaja pyrkii tukemaan yleisopetuksen opettajaa ainekohtaisen HOJKSsuunnitelman ja opetuksen toteuttamisessa. Yhteistyötä huoltajien kanssa tehdään aina, kun oppilaalla on erityisiä oppimisvaikeuksia. Pääsääntöisesti yhteydenpidon ja ilmoituksen vaikeuksista tekee yleisopetuksen opettaja. Erityisopettaja osallistuu tarvittaessa yhteisneuvotteluihin ja vanhempien ohjaamiseen. 5.2 Pienryhmäopetus Kanavan koulussa järjestetään opetusta erityisopetukseen siirretyille oppilaille, joilla on oppimisvaikeuksia (luokat 1-9). Opetusta järjestetään myös kehitysvammaisille oppilaille ja oppilaille, jotka vamman, sairauden, oppimisvaikeuden tai muun syyn takia vaativat opetusta pienessä ryhmässä. Sopeutumattomien oppilaiden opetusta järjestetään kaikilla luokka-asteilla: Anianpellon koululla (luokat 1-2), Vääksyn koululla (luokat 3-6) sekä Vääksyn Yhteiskoululla (luokat 7-9). Vaikeasti kehitysvammaisten opetusta järjestää Pääjärven kuntayhtymä. Dysfaattisten ja kuulovammaisten lasten opetus voidaan tarvittaessa järjestää Lahdessa Kaikuharjun koulussa. Pienryhmäopetusta voidaan antaa myös Päijät-Hämeen keskussairaalan Kanervikon koulussa Lahdessa. Erityisopetus on kaikissa muodoissaan oppilaan yksilöllisistä edellytyksistä lähtevää, jolloin opetus ja muu toiminta mukautetaan vastaamaan oppilaan elämäntilannetta. 5.2.1 Sopeutumisvaikeudet

16 Asikkalan kunnassa sopeutumattomien opetus tapahtuu pienryhmässä, jonka enimmäisoppilasmäärä on 10 oppilasta. Pienryhmät palvelevat kaikkia peruskoulun oppilaita. Pienryhmä on perusopetuksen luokka, joka antaa opetusta peruskoulun muuhun opetukseen sopeutumattomalle oppilaalle tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi. Luokan tehtävänä on mahdollistaa opetukselliset ja kasvatukselliset edellytykset oppilaan siirtymiseksi takaisin yleisopetukseen sekä peruskoulun jatko-opintoihin. Oppilaan kokonaisvaltaisessa kuntoutuksessa pyritään kohottamaan oppilaan itsetuntoa ja tukemaan hänen suoriutumistaan peruskoulun oppimäärästä omien edellytystensä mukaisesti. 5.2.2 Kasvatus- ja opetustoiminta Oppilaan kokonaiskuntoutuksen lähtökohtana on oppilaan yksilöllisyyden huomioiminen. Tavoitteena on luoda sellainen kouluympäristö, jossa myönteisessä hengessä, oman opettajan johdolla kohennetaan oppilaan itseluottamusta, kehitetään hänen sosiaalisia taitojaan, eheytetään häntä emotionaalisesti unohtamatta eettisen kasvatuksen merkitystä. Itsearviointi tukee oppilaan kasvatustavoitteiden saavuttamista ja vastuunottamista omasta elämästään ja opinnoista. 5.2.3 Pienryhmän tavoitteet Oppilaan tavoitteena on suorittaa yleisopetuksen oppimäärä (kts. opetussuunnitelma) painottaen matematiikan, äidinkielen ja vieraan kielen opiskelua. Oppilaan osittainen integroiminen yleisopetukseen on mahdollista, huomioiden oppilaan vahvuudet. Tämä tukee tavoitteena olevaa yleisopetukseen siirtymistä. Kasvatustavoitteista tärkein on vastuunotto omasta elämästä ja opinnoista. Tavoitteena on toimia ryhmän jäsenenä oppilaan kykyjen edellyttämällä tavalla pienryhmässä. 5.2.4 Yhteistyö Tärkeänä kasvatus- ja opetustoiminnan osana nähdään kotien tukeminen myös kasvatustoiminnassa. Tähän toimintaan kuuluvat moniammatillinen yhteistyö perheen asioita hoitavien tahojen kanssa, oppilaan yksilöllinen seuranta sekä mahdollinen jatkohoitoon ohjaaminen. huoltotoiminta tukee oppilaiden kasvatustavoitteiden saavuttamista. (Liite 6 : Asikkalan oppilashuolto/verkostokaavio). 5.3 Oppimisvaikeudet Kanavan koulu järjestää opetusta erilaisista oppimisvaikeuksista kärsiville oppilaille kaikilla peruskoulun luokka-asteilla. Erityisopetussiirto Kanavan kouluun on mahdollinen, kun oppilaan oppimisvaikeudet ovat niin suuria, ettei peruskoulun suorittaminen yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti ole mahdollista. ta autetaan oppimisvaikeuksissaan eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Kanavan koulun oppilaat opiskelevat peruskoulun oppiaineita mukautetusti, mutta opiskelu voi tapahtua myös osittain yleisopetuksen oppimäärän mukaisesti. Oppiaineen mukautus ja oppilaan tavoitetason määritteleminen sekä oppimäärän yksilöllistäminen tapahtuvat henkilökohtaisessa oppimisen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Kanavan koulu järjestää opetusta myös kehitysvammaisille oppilaille ja oppilaille, jotka vamman, sairauden, oppimisvaikeuden tai muun syyn takia vaativat opetusta pienessä ryhmässä. Opetusryhmässä on korkeintaan kahdeksan oppilasta. Opetukseen kuuluu pidennetty oppivelvollisuus. Tilat ja välineet ovat yhteisessä käytössä koulun muiden erityisluokkien kanssa. Opetuksen tavoitteina on elämisen taitojen oppiminen ja soveltaminen käytäntöön. Tavoitteet asetetaan kunkin oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaan toiminta-alueittain, jotka jaetaan opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommuni-

17 kaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa opetustavoitteet asetetaan ja oppisisällöt valitaan yksilöllisesti. Tavoitteena on myös oppilaan saattaminen ja kiinnittäminen jatkokoulutuspaikkaan ja valitsemalleen uralle. Tämä pyritään varmistamaan tiiviillä yhteistyöllä eri jatkokoulutuspaikkojen kanssa. Lisäksi peruskoulun kahdella viimeisellä luokalla järjestetään runsaasti työelämään tutustumisen jaksoja. 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kun on tarpeen opetuksen yksilöllistämiseksi: kuvaus oppilaan oppimisvaikeuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista. opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden keskeiset tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä oppilaan edistymisen sekä suunnitelman toimivuuden seurannan ja arvioinnin periaatteet opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muu opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen, sekä heidän vastuualueensa tukipalveluiden toteutumisen seuranta. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan erityisesti myönteiset havainnot, kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee seurata säännöllisesti Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuu moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. 6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS

18 6.1 Romanit Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Romanien yhteiskunnallisen integroitumisen ja uuden vähemmistöoikeuksia koskevan lainsäädännön myötä koulutukseen sekä ainutlaatuisen kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen liittyvät kysymykset tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. Romanikielen opetuksen tulee edistää kaksoisidentiteetin muodostumista ja lisätä koulunkäynnin laatua. Romanikielen opetuksen tulee antaa romanioppilaille luonteva mahdollisuus ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään myös koulussa. Opetuksen tulee edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. Koulussa tapahtuvan kielenopetuksen merkitys korostuu romanilapsilla erityisesti siksi, että perinteisesti Suomen romanikieli on ollut ainoastaan puhuttu kieli. Tämän vuoksi romanikielen ja -kulttuurin opetuksessa tulee huomioida oppilaiden erilaiset kielelliset valmiudet ja alueelliset erot. Opetuksessa hyödynnetään lähiympäristöä, sukuyhteisöä ja romanikielistä mediaa. (Ops perusteet 2004) 6.2 Viittomakieliset Viittomakielinen on kuuro, huonokuuloinen tai kuuleva oppilas, jonka äidinkieli on suomalainen viittomakieli. Hän on oppinut viittomakielen ensimmäisenä kielenään, ja se on hänen parhaiten hallitsemansa tai jokapäiväisessä elämässä eniten käyttämänsä kieli. Viittomakielisten opetuksessa noudatetaan peruskoulun yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita soveltaen niitä viittomakieliseen kulttuuriin. Opetuskielenä on suomalainen viittomakieli. Sen rinnalla opetuksessa käytetään suomea tai ruotsia luku- ja kirjoituskielenä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden viittomakielistä identiteettiä sekä opettaa heitä arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan tasa-arvoisena enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Oppilaan pitää pystyä tiedostamaan omat kielelliset ja kulttuuriset oikeutensa eri tilanteissa, jotta tasa-arvoinen toiminta ja vuorovaikutus olisivat mahdollista. Tavoitteena on myös viittomakielisestä kulttuurista ja toimintatavoista poikkeavan äänimaailman ja kuulevien kulttuurin ja toimintatapojen tiedostaminen ja oppiminen niin, että joustava toimiminen kahden tai useamman kulttuurin piirissä on mahdollista. Koska suomalainen viittomakieli on vähemmistökieli ja oppilaiden mahdollisuudet sen omaksumiseen ennen kouluikää vaihtelevat suuresti, opetuksessa pitää kiinnittää erityistä huomiota mahdollisimman rikkaan viittomakielisen oppimisympäristön luomiseen. Viittomakielestä ei ole olemassa yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, joten henkilökohtaisen kielellisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Sen lisäksi viittomakieliseen viestintään ja tiedonsaantiin hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia. (Ops perusteet 2004) 6.3 Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä maahanmuuttaja-taustaisia lapsia ja nuoria. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelmaa oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajalle opetetaan äidinkielen ja kirjallisuuden sijasta suomea toisena kielenä, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon

19 osa-alueilla. Maahanmuuttajille tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää myös oppilaan oman äidinkielen opetusta. Opetuksessa otetaan huomioon maahanmuuttajaoppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Huoltajat tutustutetaan suomalaiseen koulujärjestelmään, koulun toiminta-ajatukseen, opetussuunnitelmaan, arviointiin, opetusmenetelmiin sekä oppilaan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. 7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 AIHEKOKONAISUUDET

20 Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä kohdassa, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla. Aihekokonaisuudet on sisällytetty yhteisiin ja valinnaisiin oppiaineisiin sekä yhteisiin tapahtumiin, ja ne näkyvät koulun toimintakulttuurissa. 7.1.1 IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasaarvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. TAVOITTEET oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan esteettisten kokemusten tärkeyden elämänlaadulle tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavia tekijöitä, tunteiden tunnistaminen ja käsittely, vireyteen ja luovuuteen vaikuttavia tekijöitä oikeudenmukaisuus, tasa-arvo esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet, velvollisuudet ja vastuut ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. 7.1.2 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. TAVOITTEET oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustumaan muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä ymmärtämään kulttuuri-identiteetin osatekijöitä ja niiden merkitystä yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen, keskinäisen arvostuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys.

21 7.1.3 VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. TAVOITTEET oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti sekä tulkitsemaan muiden viestintää kehittämään tiedonhallintataitojaan sekä vertailemaan, valikoimaan ja hyödyntämään hankkimaansa tietoa suhtautumaan kriittisesti median välittämiin sisältöihin ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä ja esteettisiä arvoja viestinnässä tuottamaan ja välittämään viestejä ja käyttämään mediaa tarkoituksenmukaisesti käyttämään viestinnän ja median välineitä tiedonhankinnassa, -välittämisessä sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. KESKEISET SISÄLLÖT omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa viestien sisällön ja tarkoituksen erittely ja tulkinta, viestintäympäristön muuttuminen ja monimediaalisuus median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa, median kuvaaman maailman suhde todellisuuteen yhteistyö median kanssa lähdekritiikki, tietoturva ja sananvapaus viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö sekä verkkoetiikka. 7.1.4 OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista ja kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. TAVOITTEET oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja sekä toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään näiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi yrittäjyys ja sen merkitys yhteiskunnalle, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä työelä-

22 mään tutustuminen. 7.1.5 VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUU- DESTA Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. TAVOITTEET oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä ja ihmisten hyvinvoinnissa tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen, kuluttajan vaikuttamiskeinot toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. 7.1.6 TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. TAVOITTEET oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. KESKEISET SISÄLLÖT onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta, väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä.

23 7.1.7 IHMINEN JA TEKNOLOGIA Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasaarvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja opettaa niiden käyttöä. TAVOITTEET oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. KESKEISET SISÄLLÖT teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa, eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen, mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia.

24 7.2 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkielen merkitys kaikessa oppimisessa on olennainen ja jatkuva. Kieli on oppimisen väline ja kohde. Se ilmentää kulttuuria. Kielen avulla rakennetaan minäkäsitys ja ilmaistaan tunteita ja ajatuksia. Kieli on keskeinen osa arkielämää. Kirjoitetun kielen avulla tarjoutuu mahdollisuus sanavaraston kartuttamiseen, mielikuvien rikastuttamiseen ja uusiin elämyksiin. Kirjallinen ilmaisu tarjoaa mahdollisuuden omien kokemusten tallentamiseen ja jakamiseen. Tavoitteet, sisällöt ja osa-alueet 1. lk Puhuminen ja kuunteleminen Tavoitteet oppilas haluaa ja uskaltaa ilmaista itseään suullisesti oppilaan kokonaisilmaisu kehittyy oppilas kuuntelee keskittyen Sisällöt omista kokemuksista, tapahtumista ja kuvasta kertominen suullista ilmaisua arkitilanteissa ja opetuskeskustelussa: kohtelias puhetapa, kysymykseen vastaaminen, tarkka kuunteleminen, ohjeen mukaan toimiminen, oma kertominen, vuoron odottaminen 2. lk Tavoitteet oppilas osaa ilmaista itseään suullisesti oppilaan kokonaisilmaisu kehittyy oppilas kuuntelee keskittyen ja eläytyen Sisällöt omista kokemuksista, tapahtumista ja kuvasta kertominen johdonmukaisesti edeten suullista ilmaisua erilaisissa viestintätilanteissa ja opetuskeskustelussa: kohtelias puhetapa, roolit, mielipiteen perustelu, tarkka kuunteleminen, koko ryhmälle annetun ohjeen mukaan toimiminen draamatyötavat: mielikuvituksen käyttö, esittämis- ja esiintymistilanteet, roolissa toimiminen Lukeminen ja kirjoittaminen 1. lk Tavoitteet oppilaan kielellinen tietoisuus vahvistuu ja kehittyy oppilas etenee lukemisen ja kirjoittamisen opiskelussa omien taitojensa ja edellytystensä mukaan oppilas harjoittelee sujuvan lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan oppilas ymmärtää lukemansa oppilaan oikeinkirjoitus kehittyy oppilas tuottaa tekstiä kuvan avulla Sisällöt Kielellinen tietoisuus lukeminen on tekstin muuttamista puheeksi kirjoittaminen on puheen muuttamista lauseiksi ja sanoiksi puheen analysoimista sanoiksi, tavuiksi, äänteiksi ja kirjaimiksi

25 Lukeminen perustekniikka päivittäinen harjoittelu lukemissuunnan vahvistaminen äänne-kirjainvastaavuuden harjoittelu äänteiden yhdistäminen tavuiksi ja tavujen sanoiksi tavujen ja sanojen lukeminen tekstin ymmärtämisen harjoittelu toimiminen luetun ohjeen mukaan Kirjoittaminen perustekniikka: oikea kynäote ja hyvä kirjoitusasento kirjainmuotojen harjoittelu: isot ja/tai pienet tekstauskirjaimet, tyyppikirjaimet alkuopetuksen aikana, kirjainten yhdistäminen oikeinkirjoituksen harjoittelu: lyhyt ja pitkä vokaali, geminaatta, iso alkukirjain ja piste, tavu, sana ja lause 2. lk Tavoitteet oppilaan lausetaju kehittyy oppilaan lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikka vahvistuu oppilas siirtyy äänettömään lukemiseen oppilaan lukunopeus kasvaa oppilas harjoittelee tekstin avaamisen strategioita oppilaan oikeinkirjoitustaito varmistuu lausetasolle oppilas kirjoittaa selkeällä, luettavalla käsialalla oppilas tuottaa lyhyitä jäsenneltyjä tekstejä oppilas harjoittelee tekstinkäsittelyä tietokoneella Sisällöt Kielellinen tietoisuus sanan erottaminen lauseesta lausetaju ala- ja yläkäsitteet synonyymit vastakohdat sanavaraston kartuttaminen erilaisten tekstien ulkoa opettelu aakkoset alku- ja loppuäänne äänteiden kestolla leikittely riimittely sanojen tunnistaminen ja selittäminen sanavaraston kartuttaminen tavurytmi ja tavuerottelu runojen ja lorujen ulkoa opettelu Lukeminen perustekniikan vahvistaminen lukemisnopeuden säätely tekstin mukaan eläytyvä lukeminen tekstin sisällön ennakointi pysähtyminen ymmärtämisen kannalta järkevissä kohdissa keskeisten asioiden löytäminen tekstistä ja päätelmien tekeminen luetun liittäminen omiin kokemuksiin ja tietoihin kysymyksen asettaminen ja vastaaminen lukemalla oppiminen: tietoteksti

26 Kirjoittaminen perustekniikan vahvistaminen oikeinkirjoituksen vahvistaminen: äng-äänne, sanaväli, sanan jakaminen omassa kirjoituksessa iso alkukirjain ja piste lauseiden lihottaminen tekstin tuottaminen kuvan, tarinan, keskustelun tai oman kokemuksen pohjalta tekstinkäsittelyyn tutustuminen Kirjallisuus 1. lk Tavoitteet oppilas tutustuu monipuolisesti kirjallisuuteen kuunnellen, kuvia katsellen ja itse lukien oppilas saa yhteisiä kokemuksia ja elämyksiä erilaisissa kirjallisuuteen liittyvissä tilanteissa oppilas käyttää kirjastoa Sisällöt satuihin, kertomuksiin, runoihin ja sarjakuviin tutustuminen kuunnellen aikuisen ääneen lukemista oppilaan itsenäinen kirjallisuuden lukeminen elämysten ja tunnekokemusten jakaminen kirjastopalvelujen käyttö ja kirjastokortin hankkiminen alkuopetuksen aikana kirjailija- ja teatterivierailuja mahdollisuuksien mukaan medialukutaito: videot, elokuvat, kuunnelmat 2. lk Tavoitteet oppilas tutustuu monipuolisesti kirjallisuuteen kuunnellen ja lukien oppilas osaa kertoa lukemastaan ja perustella mielipiteensä luetusta oppilaan lukemisharrastus jatkuu liittyvissä tilanteissa oppilaan lukemisharrastus herää oppilas harjoittelee kirjaston käyttöä Sisällöt monipuolista kirjallisuutta aikuisen ääneen lukemana oppilaan itsenäinen kirjallisuuden lukeminen luetuista kirjoista keskustelua, kertomista ja esittämistä käsitteet päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka, juoni roolikartta kirjastopalvelujen käyttö lempikirjan esittely kirjailija- ja teatterivierailuja mahdollisuuksien mukaan medialukutaito KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän osaa kertoa pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa, seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua ja pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen; keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja kysymyksillä osallistuu keskittyen ilmaisuharjoituksiin.

27 Oppilaan luku- ja kirjoitustaito on kehittynyt niin, että hän on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen; hänen lukemisensa on niin sujuvaa, että hän selviää ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukemisesta on alkanut jo tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa; hän pystyy jo tekemään päätelmiä lukemastaan osaa ilmaista itseään myös kirjallisesti niin, että hän selviää oman arkensa kirjoittamistilanteista, hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan osaa käsin kirjoittaessaan jo sitoa kirjaimia toisiinsa; hän osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella osaa kirjoittaa helppoja ja tuttuja sanoja jo lähes virheettömästi ja on alkanut käyttää lauseissa lopetusmerkkejä ja lauseen alussa isoa kirjainta. Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen on rakentunut niin, että hän etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa; hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja myös löytääkseen tietoa on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja, ja hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunnattujen ohjelmien seuraamiseen käyttämiseen pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielestä: hän rohkaistuu erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja; hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja osaa käyttää aakkosjärjestystä on tottunut kielestä ja teksteistä puhuessaan käyttämään opetettuja käsitteitä. 3. 6. luokka Tavoitteet oppilas kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan; hän oppii kieliopin keskeiset termit oppilas oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin ja saa kokemuksia tekstin tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmalla ja käyttämään viestinnän välineitä oppilas oppii erilaisissa viestintätilanteissa aktiivisen viestijän ja kuuntelijan taitoja oppilas oppii lukemaan erilaisia tekstejä ja etsimään tietoa ikäkaudelleen sopivista lähteistä oppilas lukee paljon ja oppii valitsemaan itselleen kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa 3 lk Kielentuntemus tutustutaan sanaluokkiin, opetellaan substantiivit, adjektiivit ja verbit opetellaan vokaalit ja konsonantit tunnistetaan lauseita, varmennetaan ison alkukirjaimen ja isojen välimerkkien käyttöä harjoitellaan aakkostamista ryhmitellään sanoja Kirjoittaminen harjoitellaan selkeää käsialaa kirjoitetaan lauseita ja kertovia kirjoitelmia harjoitellaan erilaisten tekstien kirjoittamista, esim. viesti, kortti, kirje kirjoitetaan kuullusta (sanelu- ja toistokirjoitus) Puhuminen ja kuunteleminen harjoitellaan selkeää äänenkäyttöä harjoitellaan omien mielipiteiden ilmaisemista harjoitellaan arkipäivän puhetilanteista selviytymistä, esim. kysymistä ja opastamista opetellaan kertomaan kuullusta esitetään runoja ja näytelmiä opetellaan kuuntelemaan keskittyneesti opetellaan kuuntelemaan toisen puhetta opetellaan toimimaan ohjeiden mukaisesti

28 Lukeminen ja kirjallisuus varmennetaan lukutaitoa pidetään runsaasti lukutuokioita, jolloin opettaja lukee ääneen tai oppilaat lukevat hiljaa itsekseen tutustutaan kirjallisuuden lajeihin, esim. sadut ja kertomukset, lorut ja runot tutustutaan kirjallisuuden käsitteisiin, esim. juoni ja henkilöt, ja keskustellaan niistä käydään kirjastossa ja opetellaan valitsemaan itselle sopivaa kirjallisuutta 4. lk Kielentuntemus opetellaan sanaluokat, uusina pronominit, numeraalit ja partikkelit opetellaan vertailua adjektiivien avulla opetellaan verbin persoonamuodot kerrataan synonyymit ja vastakohdat kerrataan isot välimerkit ja opetellaan pilkun käyttöä luetteloissa ja yhdyslauseissa harjoitellaan yhdyssanoja Kirjoittaminen harjoitellaan selkeää käsialaa kirjoitetaan juonellisia kertomuksia ja satuja kirjoitetaan vuoropuheluita kirjoitetaan runoja kirjoitetaan kuullusta (sanelu- ja toistokirjoitus) opetellaan tuottamaan tekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla Puhuminen ja kuunteleminen harjoitellaan selkeää äänenkäyttöä harjoitellaan tutusta asiasta kertomista harjoitellaan selostamista ja ohjeiden antamista esitetään runoja ja näytelmiä opetellaan kuuntelemaan tarkasti ja löytämään kuullusta keskeiset asiat opetellaan kuuntelemaan toisen puheenvuoroa Lukeminen ja kirjallisuus varmistetaan lukutaitoa pidetään runsaasti lukutuokioita tutustutaan kirjallisuuden lajeihin, esim. sadut ja tarinat, seikkailukirjat tutustutaan kirjallisuuden käsitteisiin, esim. tapahtumat, aika, paikka, ja keskustellaan niistä harjoitellaan tietokirjojen käyttöä käydään kirjastossa ja opetellaan valitsemaan itselle sopivaa kirjallisuutta 5 lk Kielentuntemus kerrataan sanaluokat ja opitaan tarkemmin pronominit ja partikkelit opitaan nominien taipuminen (yksikkö, monikko, nominatiivi, genetiivi, partitiivi, paikallissijat, essiivi ja translatiivi) opiskellaan adjektiivin vertailumuotojen nimet kerrataan yhdyssanat ja yhdysmerkin käyttö opiskellaan verbien taipuminen pääluokissa sekä persoona- ja aikamuodoissa opiskellaan pää- ja sivulauseet, pilkun käyttö lauseiden välissä ja lauseenjäsenet (subjekti, predikaatti ja objekti) opitaan sanojen johtamista ja lyhenteitä täsmennetään sanojen merkityksiä

29 Kirjoittaminen suunnitellaan ja kirjoitetaan runsaasti omia tekstejä, päähuomio ajatusten selkeässä ja havainnollisessa esittämisessä harjoitellaan kappalejakoa ja otsikointia opitaan suoran esityksen repliikkien kirjoittaminen tehdään mainoksia, luokkalehti yms. harjoitellaan selkeää käsialaa harjoitellaan tuottamaan tekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla Puhuminen ja kuunteleminen harjoitellaan keskustelemaan ja ilmaisemaan mielipiteitä keskitytään kuuntelemaan toisten puheenvuoroja pidetään valmisteltu esitelmä annetusta aiheesta huomioiden selkeä äänenkäyttö ja havainnollistaminen esitetään runoja ja näytelmiä Lukeminen ja kirjallisuus luetaan erilaisia tekstejä (kuvia, sarjakuvia, lehtiä, uutisia, pakinoita, lasten- ja nuortenkirjoja) ja tehdään monipuolisia tekstinymmärtämisharjoituksia tutustutaan kirjallisuuden käsittelyssä tarvittaviin käsiteisiin (esim. teema, sanoma) etsitään luetusta keskeisiä asioita haetaan tietoa tietokirjoista ja tietoverkoista tutustutaan sananlaskuihin, arvoituksiin ja kansanrunoihin (esim. Kalevala) KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielentuntemus hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan sanojen käyttöä tekstissä; hän osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, miten verbeillä ilmaistaan persoonaa ja aikaa ja millaisia tehtäviä verbillä on lauseessa hahmottaa tekstistä lauseet ja lauseista subjektin ja predikaatin tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan Kirjoittaminen kirjoittaa säännöllisesti eri tarkoituksiin ja on tottunut suunnittelemaan ja parantamaan tekstiään ja hyödyntämään opettajalta ja luokkatovereiltaan saamaansa palautetta suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata ja hänelle on kehittymässä oma henkilökohtainen sidosteinen käsiala; hän osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee melko varmasti sanatasoisen oikeinkirjoituksen sekä ison ja pienen kirjaimen keskeiset käyttötavat, kirjoittaa nominatiivialkuiset yhdyssanat useimmiten oikein, osaa käyttää lopetusmerkkejä ja merkitä pilkun usein oikeaan kohtaan sekä osaa melko varmasti repliikkien kirjoitustavan

30 Puhuminen ja kuunteleminen rohkenee ilmaista itseään erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen pyrkien siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan haluaa ja osaa kuunnella toisten ajatuksia, hän osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hänen on kohtalaisen helppo erottaa omanikäisilleen tarkoitetuista viesteistä pääasiat pystyy pitämään selkeällä äänellä ja omalla puhekielellään tutulle yleisölle pienimuotoisen suullisen esityksen esimerkiksi tukisanalistan avulla Lukeminen ja kirjallisuus on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa muodostaa lukemastaan mielipiteen ja pohtii, miten luettu liittyy hänen omaan elämäänsä tai mitä uutta hän on lukemastaan oppinut; hän käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen löytää pääasiat ja erottaa mielipiteen tosiasiasta omanikäiselleen sopivasta tekstistä hahmottaa tekstejä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia osaa käyttää kirjastoa etsiessään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä pohtii tiedon oikeellisuutta ja merkitystä itselleen on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja median keinoin rakennettuun fiktioon 6 lk Kielentuntemus kerrataan nominien taivutus ja opitaan adjektiivien vertailumuotojen nimet kerrataan verbien taivutus sekä opitaan konditionaali ja imperatiivi kerrataan lauselajit, välimerkit ja lauseenjäsenet tutkitaan suomen kieliä ja murteita sekä lainasanoja Kirjoittaminen harjoitellaan muistiinpanojen tekemistä ja referointia kirjoitetaan runsaasti erilaisia kirjoitelmia, muokataan ja korjataan tekstiä annetun palautteen pohjalta harjoitellaan asiatekstin kirjoittamista tarkastellaan viihdeohjelmia ja laaditaan käsikirjoituksia harjoitellaan videokuvauksen alkeita Puhuminen ja kuunteleminen harjoitellaan erilaisia puhetilanteita (puhelin, neuvottelut, kokoukset) keskitytään kuuntelemaan ja poimimaan keskeiset asiat kuullusta laaditaan ja pidetään erilaisia puheita verrataan puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja esitetään runoja, näytelmiä ja satuja kiinnittäen huomio selkeään ja ilmeikkääseen äänenkäyttöön

31 Lukeminen ja kirjallisuus varmennetaan lukutaitoa ja kehitetään asiatarkkaa, päättelevää lukemista luetaan runoja, pakinoita ja nuortenkirjoja ja tutustutaan niiden rakenteisiin tutustutaan taruihin, loitsuihin ja kansanrunouteen haetaan tietoa tietokirjoista ja tietoverkosta ja pohditaan tiedon oikeellisuutta tutkitaan elokuvan rakennetta 7. 9. luokka 7. luokan tavoitteet kehittyy lukijana, kirjoittajana ja kielentuntijana 1. kurssi kerrataan sanaluokista nominit ja opiskellaan niiden taivutus kirjoitetaan kertomus tutustutaan kirjastoon ja harjoitellaan tiedonhankintaa esitellään mielikirjoja 2. kurssi kerrataan sanaluokista verbit ja partikkelit sekä verbien taivutus persoo-na- ja aikamuodoissa luetaan nuortenkirja ja keskustellaan siitä tutustutaan sarjakuvien ilmaisutapoihin harjoitellaan asiatekstin kirjoittamista aineiston pohjalta 3. kurssi varmennetaan lukutaitoa tutustutaan kaunokirjallisuuden päälajeihin luetaan runoja ja keskustellaan niistä eritellään satuja kirjallisuuden peruskäsitteitä käyttäen harjoitellaan kuvan lukemista kerrataan virke ja lauselajit varmennetaan välimerkkien käyttöä ja oikeinkirjoitusta kirjoitetaan tekstien tai kuvien pohjalta 8. luokan tavoitteet hallitsee kieliopin keskeiset käsitteet ja oppii hyödyntämään niitä kieltenopiskelussa. osaa asiallisesti perustellen tuoda esille omia mielipiteitään niin kirjallisesti kuin suullisestikin. kehittää taitojaan luoda suunnitelmallisesti tekstejä erilaisiin tarkoituksiin. 4. kurssi perehdytään kielen vaikutuskeinoihin tuotetaan vaikuttavia kirjoituksia ja puheenvuoroja harjoitellaan muiden ajatusten kommentointia ja palautteenantoa opiskellaan verbin modukset ja nominaalimuodot luetaan nuortenkirja ja keskustellaan siitä 5. kurssi opiskellaan lauseenjäsenet tutustutaan erilaisiin lehtiteksteihin ja kirjoitetaan niitä tutkitaan erilaisten mediatekstien ja kuvien vaikuttamiskeinoja varmennetaan suullista mielipiteenilmaisua (esim. väittely)

32 6. kurssi harjoitellaan oman asiatekstin suunnittelua ja jäsentämistä käsitellään asiatyylin piirteitä harjoitellaan referaatin kirjoittamista opetellaan lyhenteiden käyttöä harjoitellaan tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä ja arvioidaan lähteiden luotettavuutta käsitellään kirjallisuutta aihepiireittäin (esim. fantasia-, scifi-, kauhu- ja jännityskirjallisuus) luetaan esimerkkiteoksia edellisistä 9. luokan tavoitteet syventää suhdettaan kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin. 7. kurssi tutustutaan suomen kielen sukuun ja asemaan kieliyhteisössä opiskellaan suomen kielen ominaispiirteitä perehdytään kielen ja sanaston muuttumiseen tutustutaan nimeämisen perusteisiin kirjoitetaan pohtiva teksti luetaan ja käsitellään maailmankirjallisuuden merkkiteos harjoitellaan puhe-esityksen rakentamista ja esittämistä 8. kurssi perehdytään kielen alueelliseen ja sosiaaliseen vaihteluun pohditaan yleiskielen käytön perusteita opiskellaan vierassanoja ja niiden oikeinkirjoitusta harjoitellaan lauseenvastikkeiden käyttöä harjoitellaan asioimistekstin kirjoittamista tietotekniikkaa apuna käyttäen (esim. työpaikkahakemus) kerrataan oikeinkirjoituksen perussääntöjä 9. kurssi tutustutaan kansanperinteeseen perehdytään Kalevalaan tutustutaan kotimaisen kirjallisuuden vaiheisiin syvennetään sanataiteen päälajien tuntemusta tutustutaan tekstien tyylilliseen pääjakoon luetaan ja käsitellään kotimaisia merkkiteoksia harjoitellaan novellin erittelyä ja tulkintaa harjoitellaan kokoustekniikkaa Äidinkielen ja kirjallisuuden arviointi Äidinkielessä ja kirjallisuudessa oppilas arvioidaan niiden näyttöjen pohjalta, joita hän kurssin aikana antaa. Hyväksytyn arvosanan saadakseen oppilaan tulee tehdä kurssin kaikki keskeiset arvosteltavat työt: kokeet, kirjoitelmat, projektityöt ja suulliset ja ilmaisulliset tehtävät. Työn tekemättä jättäminen voi johtaa hylättyyn arvosanaan. Kurssilla tehtävien töiden lisäksi arvosanaan vaikuttavat myös tuntiaktiivisuus, luettavaksi annetun kirjallisuuden lukeminen sekä asennoituminen oppiaineeseen ja työskentelyyn. Kunkin vuosiluokan aikana oppilas arvioi myös itse osaamistaan äidinkielen ja kirjallisuuden eri osa-alueilla.

33 Päättöarvioinnissa arvosanan 8 saa oppilas, joka on osoittanut osaavansa keskimäärin äidinkielen ja kirjallisuuden sisällöt; jonkin osa-alueen heikompi osaaminen voi kompensoitua jonkin toisen osa-alueen paremmalla osaamisella ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintätilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioita sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sananvalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä

34 osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyylillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä.

35 7.3. TOINEN KOTIMAINEN KIELI Toinen kotimainen kieli on ruotsi. RUOTSI B-KIELENÄ (B1) 7-9. lk Tavoitteet kommunikointi arkitilanteissa, selkeän yleiskielisen puheen ja tekstin ymmärtäminen ja siihen liittyvän lyhyen viestin kirjoittaminen oman kulttuurin sekä muiden Pohjoismaiden kulttuurien arvostaminen ja ymmärtäminen erilaisten työtapojen ja tiedonhankintavälineiden käyttämään oppiminen Keskeiset sisällöt 7. lk Aihepiirit ja viestintätilanteet itsestä, perheestä, kaverista, vapaa-ajasta ja harrastuksista kertominen, tervehtiminen, esittäytyminen, arkiset viestintätilanteet, ensitutustuminen ruotsalaiseen kulttuuriin Rakenteet substantiivien taivutus, kysymyssanat, lukusanat, verbin preesens, apuverbit, persoonapronominit ja niiden omistusmuodot, adjektiivin taivutus, lauseopin perusteet 8. lk Aihepiirit ja viestintätilanteet kertominen nuoren elämänpiiristä kielenkäyttötilanteina esim. onnitteleminen, matkalle lähtö ja tien kysyminen, tietokonesanastoa, tutustuminen Ahvenanmaahan Rakenteet pronomineja: persoonapronominien objektimuodot, tämä/tuo - nämä/nuo, någon/ingen, verbin imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti, adjektiivin vertailu, järjestysluvut, adverbit ja mansana 9. lk Aihepiirit ja viestintätilanteet tulevaisuus ja ammatit, ympäristö, monikulttuurisuus, tutustuminen Pohjoismaihin Rakenteet verbit: konditionaali, imperatiivi, infinitiivi, refleksiiviverbit, sanajärjestys, aikaisemmin opittujen rakenteiden kertaaminen ARVIOINNIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 7. ja 8. vuosiluokkien arviointiin sovelletaan samoja kriteerejä kuin 9. vuosiluokan päättöarviointiin (arvosanalle 8) ottaen huomioon oppilaan taidot ja edistyminen kullakin vuosiluokalla vaadittavissa asioissa. Hyväksytyn arvosanan saadakseen oppilaan tulee tehdä kurssin aikana kaikki keskeiset tehtävät ja kokeet. Arvosanaan vaikuttavat myös tuntiaktiivisuus ja asennoituminen oppiaineeseen ja työskentelyyn.

36 Kielen osaamisen taso 9. luokalla taitokuvaus asteikon mukaan: KUULLUN PUHUMINEN TEKSTIN KIRJOITTAMINEN YMMÄRTÄMINEN YMMÄRTÄMINEN A2.1 Peruskielitaidon A1.3 Toimiva A2.1 Peruskielitaidon A1.3 Toimiva alkuvaihe alkeiskielitaito alkuvaihe alkeiskielitaito Kulttuuritaidot tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen.

37 7.4 VIERAAT KIELET Johdanto Asikkalan koulujen kielikasvatuksen tehtävä ja tavoitteet Vieraiden kielten opetus on osa koulun yleistä kasvatus- ja sivistystehtävää. Vieraiden kielten opetuksen tavoitteena on luoda oppilaille valmiuksia selviytymiseen erilaisissa vieraskielisissä vuorovaikutustilanteissa. Kieltenopetuksen lähtökohtana on tehdä oppilas tietoiseksi kielten merkityksestä, ja luoda myönteinen suhtautuminen vieraiden kielten ja kulttuurien opiskelua kohtaan. Opetuksen lähtökohtana on rohkaista oppilasta käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä ymmärtämään ja hyväksymään toisia ihmisiä ja erilaisia kulttuureja. Kielten opetuksen tulee tukea oppilaan kielellisen ja kulttuurisen pääoman kehittymistä ja auttaa häntä havaitsemaan eroja ja yhtäläisyyksiä oman ja vieraan kieliyhteisön välillä. Erityistä huomiota kieltenopetuksessa kiinnitetään suullisen kielitaidon ja viestinnällisten valmiuksien kehittämiseen sekä tietotekniikan monipuoliseen hyödyntämiseen tiedonhankinnassa ja muissa kielten oppimiseen liittyvissä tilanteissa. Opetuksen tulee edelleen vahvistaa oppilaan myönteisiä kokemuksia kielestä ja sen käyttämisestä omien edellytystensä ja vahvuuksiensa mukaisesti. On tärkeää myös luoda hyvä pohja oppilaan elinikäiselle vieraiden kielten ja kulttuurien harrastamiselle. Kieliohjelma Asikkalan kunnan kouluissa vieraiden kielten opiskelu alkaa kolmannella luokalla alkavalla A- kielellä. Ensimmäiseksi A-kieleksi voidaan valita englanti. Neljännellä luokalla alkavaksi A- kieleksi voidaan valita saksa, joka jatkuu alaluokkien 5. ja 6. sekä yläluokkien 7., 8. ja 9. luokkien ajan. A-kieltä opiskellaan kaksi tuntia viikossa sekä ala- että yläluokilla. 7. luokalla alkavana B1-kielenä opiskellaan ruotsia, ja 8.luokalla alkavaksi B2-kieleksi voidaan valita ranska, venäjä tai saksa. B2-kieltä opiskellaan kaksi tuntia viikossa. 7.4.1 A-KIELI ENGLANTI 3-6. lk Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa erityisesti suullisesti. Oppilaan tulee oivaltaa, että on olemassa erilaisia, mutta kuitenkin samanarvoisia kieliä ja kulttuureita. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. Tavoitteet Kieli: - oppilas oppii kommunikoimaan erityisesti suullisesti tavallisimmissa tilanteissa - oppilas saavuttaa toimivan alkeistason (A1.3) puhumisessa ja kirjoittamisessa sekä peruskielitaidon alkuvaiheen tason (A2.1) kuullun ja tekstin ymmärtämisessä (nämä ovat hyvän osaamisen kriteerit) A1.3 taso Puhuminen - oppilas osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään käyttäen keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita - voi esiintyä taukoja ja katkoksia sekä peruskielioppivirheitä A1.3. taso Kirjoittaminen - oppilas osaa kirjoittaa omaan elämäänsä liittyvistä asioista yksilauseisia virkkeitä, joissa voi esiintyä monenlaisia virheitä

38 A2.1. Taso Kuullun ymmärtäminen - oppilas ymmärtää yksinkertaisten, lyhyiden keskustelujen ja viestien ydinsisällön, joiden aihepiiri on hänelle tärkeä - ymmärtäminen edellyttää normaalitempoista yleiskielistä puhetta A2.1 taso Luetun ymmärtäminen - oppilas ymmärtää yksinkertaista, tavanomaista sanastoa sisältävää tekstiä osaten poimia sieltä pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia Kulttuuritaidot Kansainvälisyys korostuu yhä enemmän ja kulttuuritaidot edesauttavat sopeutumista ja pärjäämistä monikulttuurisessa ympäristössä kielitaidon lisäksi. Kieli- ja kulttuuritaidot tukevat toisiaan. Kulttuuriset näkökulmat kielenoppimistilanteissa myös motivoivat oppilasta, koska ne tuovat kielenkäyttö- tarpeen konkreettisemmin havaittavaksi. Tavoitteena on, että oppilas tutustuu englanninkielisiin ja muihin kulttuureihin ja oppii asennoitumaan ennakkoluulottomasti uusiin kulttuureihin ja niiden edustajiin. oppii hyväksymään ja arvostamaan erilaisuutta sekä käyttäytymään kohteliaasti ja luontevasti vieraassa ympäristössä. Tavoitteena on myös oman kulttuurin tuntemus ja arvostus sekä vertailu kohdekulttuureihin (erojen mutta myös yhtäläisyyksien löytämiseksi). Oppimaan oppiminen Tavoitteena on kehittyä mahdollisemman itsenäiseksi oppijaksi, joka oppii huolehtimaan opiskelu- välineistään ja säännöllisestä opiskelustaan. Oppii arvioimaan omaa opiskeluaan ja ottamaan vastuuta oppimisestaan. Kehittyy yhteistyökykyiseksi erityisesti pari- ja ryhmätyöskentelyssä. Hänelle kehittyy myönteinen asenne kielenopiskelua kohtaan. Hän oppii työskentelemään käyttäen erilaisia työtapoja. Sisällöt Tilanteet ja aihepiirit: minä ja perheeni, koti, koulu, vapaa-aika ja harrastukset, eläimet, maaseutu, kaupunki, värit, numerot, asioiminen erilaisissa paikoissa, oman ja kohdekulttuurin perustiedot, erityisesti suullinen viestintä. Rakenteet: kirjoitusjärjestelmä, lauseenmuodostus, sanaluokat, verbin preesenstaivutus, artikkelit, tavallisimmat prepositiot, persoonapronominit, adjektiivin vertailu, menneestä ajasta kertominen. Viestintästrategiat: puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen, rajatun tiedon etsiminen tekstistä ja puheesta, omien viestien suunnittelu, puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa, erilaisiin apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa. Keskeiset sisällöt vuosiluokittain 3. lk Tilanteet: tervehtiminen, esittäytyminen, iän kysyminen ja kertominen, asioiden kuvailu, itsestä/toisesta kertominen ohjatusti, ostoksilla ja lääkärissä käynti, toiminnan kuvailu, mielipiteen ilmaisua, luokkahuone- ja opiskelufraasit. Sanasto- ja aihepiirit: lukusanat 1-100, värit, ruokia, juomia, eläimet, harrastukset, perheenjäsenet, tunteita, koti, huoneet, kodin esineistö, kaupunkiympäristö, kulkuvälineitä, luontosanastoa, ammatteja, vaatteita. Oppimaan oppimisen taidot: säännöllinen työskentely, välineet mukaan, sanaston omaksumisen harjoitteleminen, sanojen tunnistaminen kirjoitetussa ja puhutussa muodossa, tavallisimmat äänne- merkit, toisto, erilaiset muististrategiat ja ryhmätyötaidot, työrauha itselle ja muille, vastuu omasta oppimisesta, itsearviointi.

39 4. lk Tilanteet: kolmannen luokan tilanteiden vahvistaminen, harrastuksesta kertominen, ravintolassa käynti, haastattelu, perheestä ja itsestä kertominen. Sanasto ja aihepiirit: edellisten aihepiirien kertaaminen ja syventäminen, kehonosat, koulu, oppiaineet, säätiloja, viikonpäivät, kielten ja maiden nimiä, aakkoset, kuukaudet, vuodenajat, kellonajat, ammatteja, kotiaskareita, sairauksia. Oppimaan oppimisen taidot: edellisten lisäksi sanaston elaborointia, pienimuotoista tekstin ja kuullun ymmärtämistä, reagointia ohjatuissa tilanteissa, itsearviointia ja pienimuotoista tavoitteiden asettelua. 5. lk Tilanteet: edellisten vuosien tilanteiden vahvistaminen, koulumenestyksestä kertominen, vapaa-ajan toiminnot, tien neuvominen, matkustaminen, hintoja, nähtävyydet, ohjeiden antaminen ja noudattaminen, henkilötietojen antaminen ja kysyminen. Sanasto- ja aihepiirit: edellisten aihepiirien kertaaminen ja syventäminen, kirjeen tai lyhyen viestin kirjoittaminen, asuminen maalla/kaupungissa, tietokoneet, kotiaskareita, rakennuksia, paikkoja, sääsanasto, talosanastoa, ostos- ja matkasanastoa, liikennevälineitä. Oppimaan oppimisen taidot: edellisten lisäksi; sinnikkyys opiskelussa, kyky selviytyä vaikeistakin tilanteista, päättelyä, analysointia, uuden liittäminen jo opittuun asiaan, itsenäisempää ja vapaampaa tuottamista, syvempää kielen sääntöihin tutustumista ja niiden soveltamista, yhteistoiminnallista oppimista, työn arvostamista (sosiaaliset taidot), oman opiskelun suunnittelu (välitavoitteiden asettaminen), omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen, itsearviointia 6. lk Tilanteet: edellisten vuosien tilanteiden vahvistaminen, lyhyen viestin lähettäminen, matkustaminen ulkomailla, lomailu, Suomesta/kotipaikkakunnasta kertominen. Sanasto- ja aihepiirit: edellisten aihepiirien kertaaminen ja syventäminen, elämää maaseudulla, kieli maailmalla, erilaiset kulttuurit, luonto, uutiset, historia, juhlat, teknologia, kansainvälisyys. Oppimaan oppimisen taidot: edellisten lisäksi luovien kielenkäyttötilanteiden harjoittelemista, kielen rekisterien tunnistamista ja huomioimista, tavoitteellista kielenopiskelua, itsearviointia, sanakirjojen ym. lähteiden käyttöä opiskelun tukena Rakenteet 3. lk - lukusanat 1-100, be-verbin yksikkö, my/your/his/her, monikko (säännöllinen), have-verbin yksikkö - can/can t, prepositioita (in, on, under, behind), whose? + s-genetiivi alustavasti 4. lk - kerrataan be-verbin yksikkö, my/your/his/her, säännöllinen monikko Uutena: - be-verbin taivutus kaikissa persoonissa, have-verbin taivutus, epäsäännöllinen monikko, - don t, was/were, kysymyssanat, komparatiivi, lyhyet adjektiivit, omistuspronominit - s- genetiivi, verbin y. 3. pers. s-pääte, prepositioita (in, on, under, behind + next to, in front of), kestopreesens, epämääräinen artikkeli, there is/are

40 5. lk - kerrataan: be/have-verbit, preesensin s-pääte, kestopreesens, was/were, there is/are, epämääräinen artikkeli, komparatiivi, lyhyet adjektiivit Uutena: - kielteinen doesn t, does-kysymys, järjestysluvut, päivämäärä, persoonapronominit (perus-, omistus- ja objektimuodot), superlatiivi, lyhyet adjektiivit, lisää prepositioita, epäsäännöllinen ja säännöllinen imperfekti alustavasti, imperfektin kielteinen didn t ja myönteinen did-kysymys 6. lk - kerrataan be/have-verbi, myönteinen väitelause, kielteinen lause, kysymyslause, kestopreesens, persoonapronominit, imperfekti (myönteinen, kielteinen ja kysymys) perusteellisesti, prepositiot, lyhyiden adjektiivien vertailu (komparatiivi ja superlatiivi) Uutena: - adverbit, pitkien adjektiivien vertailu (komparatiivi ja superlatiivi), verbi + prepositio, fu-tuuri alustavasti, perfekti alustavasti, indefiniittipronomineja Arviointi Arvioinnin päätehtävä on oppimisen edistäminen ja kannustaminen. Niiden avulla saadaan palautetta tavoitteiden saavuttamisesta ja mahdollisen lisäharjoituksen tarpeesta. Arviointi tukee oppilaan oppimismotivaatiota. Arvioinnin osa-alueet Arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon neljä osa-aluetta: kuuntelu, puhuminen, tekstin ymmärtäminen ja kirjoittaminen. Arvioinnin kriteereinä on myös oppilaan jatkuva näyttö liittyen kielitaitoon, motivaatioon ja työskentelytaitoihin. Kielitaidon arviointi: sanakokeet, summatiiviset kokeet, kotitehtävät, tuntiaktiivisuus. Salkkutyöskentely: suullinen kielitaito, näyttö oppitunneilla (esim. parikeskustelut, opettajaoppilaskeskustelut, nauhoitukset/videoinnit. Itsearviointi: arvioi omaa työskentelyään, tavoitteiden saavuttamista, yhteistyötaitoja ja vastuunottamista omasta opiskelusta. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan lopussa OPH:n taitokuvausasteikon (liite 9) mukaan KUULLUN PUHUMINEN TEKSTIN KIRJOITTAMINEN YMMÄRTÄMINEN YMMÄRTÄMINEN A2.1 Peruskielitaidon A1.3 Toimiva A2.1 Peruskielitaidon A1.3 Toimiva alkuvaihe alkeiskielitaito alkuvaihe alkeiskielitaito Kulttuuritaidot tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään.

41 AIHEKOKONAISUUDET IHMISENÄ KASVAMINEN Oman oppimistyylin tunnistaminen ja kehittäminen (itsearviointitehtävät). Yhteistyökyvyn kehittäminen ja muiden huomioonottaminen (positiivinen ja kannustava kielen oppimisympäristö, jossa palkitaan yrittämistä osaamista ja huomioidaan oppilaiden erilaiset vahvuudet). Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo (tekstikappaleiden sisällöt esittelevät ihmisiä tasa-arvoisissa konteksteissa ja ellei näin tapahdu, sisältöä tutkitaan kriittisesti eikä ohiteta mahdollisia vääryyksiä asiaankuuluvina). KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Oman kulttuuri-identiteetin kehittyminen ja vieraisiin kulttuureihin tutustuminen (kulttuuritehtävät, tekstit, esitelmät, videot ja opettajan lisämateriaali liittyen omaan kotiseutuun, omaan maahan, pohjoismaalaisuuteen, kohdekulttuureihin sekä muihin vieraisiin kulttuureihin. Oman ja vieraan kulttuurin vertailu huomioiden erilaisuudet ja yhtäläisyydet. Suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen (oppilaiden erilaiset taustat, tekstikappaleiden sisällöt ja kulttuurisidonnaiset keskustelut, matkustelu). Kansainvälinen yhteistyö (mahdolliset ystävyyskoulut ja sähköpostiystävät ja muut ystävät ulkomailla). Valmiudet monikulttuurisessa ympäristössä toimimiseen (kieli- ja kulttuuritaitojen kehittäminen, kannustaminen kansainvälisiin kontakteihin tulevaisuudessa esim. vaihto-oppilaana). Tapakulttuurit (juhlat meillä ja muualla, kulttuurisidonnaisten viestintäerojen huomioonottaminen). VIESTINTÄ, MEDIATAITO JA TEKNOLOGIA Viestintätaitojen kehittäminen (pari- ja ryhmätyöt esim. pienoisdialogit, esitelmät, videoinnit, haastattelut, kilpailut). Media- ja tiedonhankintataidot (kriittinen tiedonhankinta eri medioista esim. internet, kirjat, televisio, lehdet, valokuvat mm. salkkutehtäviä ja esitelmiä varten). Sähköisten viestimien käyttö (videot, oppilaan CD, tietokone). OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Tavoitteena muutoksia, ristiriitoja ja epävarmuutta sietävä yksilö (toimintatavat edesauttavat yhteistyökykyä, omatoimisuutta, aloitteellisuutta, pitkäjänteisyyttä ja tavoitteellisuutta). VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ; HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun merkityksen, havaitsemaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia ja arvioimaan arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön (tekstikappaleiden sisällöt, keskustelut ja itsearviointi ja opettajan lisämateriaali esim. eri kulttuurien ympäristönsuojelukäytäntöjen vertailu ja alustava englanninkielinen ympäristösanasto) TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallinen ja vastuuntuntoinen liikennekäyttäytyminen (reitin neuvominen, matkustaminen, kulkuvälineet). Oman ympäristön tunteminen (kaupunki, puisto, koti, luonto). 7. lk (2 kurssia) Tavoitteet Kerrataan ja vahvistetaan alakoulussa opittuja asioita 7. luokan aikana. Oppilaan osaaminen ja tietämys vahvistuu yhä uudelleen harjoittelemisen kautta. Kuullun- ja tekstinymmärtämisen, puhumisen ja kirjoittamisen taitoja harjoitetaan siten, että oppilas saavuttaa alakoulun 6. luokan päätösvaiheen taitotasoasteikossa määritellyn hyvän osaamisen tason. Erityistä huomiota kiinnitetään suulliseen viestintään sekä erilaisiin vastaanottamisen, tuottamisen ja vuorovaikutuksen viestintästrategioihin. Oppilaan tulee oppia vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria, arvostamaan niitä molempia sekä viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tyypillisissä arkielämän tilanteissa. oppii kehittämään omia oppimistaitoja ja ottamaan vastuuta omasta työskentelystään. Oppilaan kielitaito laajenee hyvin konkreettisista ja itselle läheisistä tilanteista vaativimpiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastusten, palveluiden ja julkisen sektorin alueelle. Aihepiirit

42 - asumisesta ja lähiympäristöstä kertominen - lemmikkieläimistä kertominen - koulunkäyntiin liittyvää sanastoa - ystävyydestä + harrastuksista kertominen - rahan hankinta ja käyttö - vaatesanastoa - ruokailusanastoa ja ruokailutilanteita Rakenteet - aikamuodot: preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti - prepositioita - adjektiivien vertailu - adverbit - verbin ing-muoto - futuuri; if-ehtolause ja päälause - sanajärjestys - konditionaali ja imperatiivi 8 lk, Kurssit 3,4,5 Aihepiirit Ruoka Eurooppa, matkustelu, oman ja vieraan kulttuurin vertailu Brittiläinen kansanyhteisö Yhdysvallat, historiaa, maatietoa, amerikkalainen elämäntapa Nuoret ja aikuiset, terveet elämäntavat Rakenteet I Konditionaali Substantiivit, countable ja uncountable, artikkelit, yksikkö ja monikko, Relatiivipronominit, persoonapronominit Muodollinen subjekti Paljoussanat Verbimuotojen kertaus Adjektiivien ja adverbien vertailu be able to prepositiot Viestintätilanteet Vieraan tapaaminen, matkustustilanteet Amerikan englannnin ja brittiengalnnin eroja Ohjattuja keskusteluja nuorille läheisistä aihepiireistä Viestintästrategiat systemaattisempi työtapojen käyttö tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen tietojenhankinnassa itsearviointi 9lk, kurssit 6,7,8 Aihepiirit Suomi, perustietoja, suomalaisen kulttuurin vertailua Ihmissuhteet Tunne-elämä terveys ja hyvinvointi Kestävä kehitys Opiskelu, työ ja elinkeinot viestintä, mainonta ja teknologia nuorisokulttuuri, taide ja viihde Kanada, Australia, Uusi Seelanti

43 Rakenteet II konditionaali Apuverbit Passiivi Ing-muoto ja infinitiivi Epäsuora esitys ja kysymys Perusrakenteiden kertaus Viestintästrategiat Oppimismenetelmien harjoittelu Pitkäjänniteinen ja tavoitteellinen eri työtapojen käyttö Vastuullinen työskentely Arviointi Arvioinnin tehtävänä on ohjata, kuvata ja määritellä miten hyvin oppilas on saavuttanut englannin kielen oppimistavoitteet. Arvioinnin tulee perustua sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon. arvioi myös itse osaamistaan. Jokaisen hyväksytysti suoritetun kurssin jälkeen annetaan numeroarviointi, jossa käytetään asteikkoa 4-10. A-KIELEN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite 9) mukaan: Kieli Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen Englanti Muut kielet B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Kulttuuritaidot tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. AIHEKOKONAISUUDET IHMISENÄ KASVAMINEN Saadaan aikaan oppimisympäristö, jossa oppilas oppii erilaisia oppimis- ja toimintatapoja ja oppii toimimaan ryhmän jäsenenä toiset ihmiset huomioon ottaen. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS tutustuu omaan ja vieraaseen kulttuuriin ja oppii tekemään vertailuja niiden välillä, oppii suhtautumaan myös kriittisesti eri kulttuureihin, oppii suvaitsevaisuutta ja valmiuksia toimia monikulttuurisissa ympäristöissä. VIESTINTÄ, MEDIATAITO JA TEKNOLOGIA oppii käyttämään mahdollisemman monipuolisesti ja kriittisesti vieraskielisiä sanomalehtiä, kirjoja, tietokoneohjelmia, internetiä jne. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Opitaan yhteisvastuullisuutta ja muutosten sietokykyä. Kannustetaan oppilasta omatoimisuuteen ja -aloitteellisuuteen.

44 VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ; HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Opitaan ymmärtämään ympäristönsuojelun merkitys ja yksilön omien toimien vaikutus ympäristön kannalta. Opitaan kulutuskäyttäytymistä ja käsitellään ympäristösanastoa. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Tavoitteena turvallinen ja vastuuntuntoinen liikennekäyttäytyminen. Opastus; reitin neuvominen ja kysyminen. Liikenne- ja matkustussanastoa. IHMINEN JA TEKNOLOGIA oppii käyttämään teknologiaa hyväkseen opiskelussaan. 7.4.2 A-KIELI SAKSA 4-6. lk Aluksi voidaan kokeilla 4. luokalla lyhyttä intensiivijaksoa ns. tutustumispakettina. Muutoin opetetaan kaksi tuntia viikossa. Tavoitteet Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Oppilaalle opetetaan hyviä ja myönteisiä kielenopiskelumalleja. Kielitaito oppii kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään saksan kielellä yksinkertaisissa arkipäivän puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen, oppii ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön tilanneyhteyden tukemana, kirjoittamaan lyhyen viestin kaikkein tutuimmassa, helposti ennakoitavissa arkisiin kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot oppii tuntemaan saksankielistä kulttuuria ja tutustuu alustavasti saksalaisen ja suomalaisen kulttuurin yhtäläisyyksiin ja eroihin, viestimään saksankielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä tilanteissa saksalaiselle kulttuurille ominaisella tavalla. Opiskelustrategiat oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielen opiskelussa, käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen, käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tietolähteitä, käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan, tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana sekä arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. 4. lk Aihepiirit oppii aakkoset, perustervehdykset, esittäytymisen ja perusluvut 1-100, kertomaan itsestään kodistaan, perheenjäsenistään, lemmikeistään, koulunkäyntiin ja koulumatkaan liittyvistä asioista lyhyin, yksinkertaisin lausein, tuntemaan Euroopan maista Saksan ja Suomen, passiivisesti myös muiden Euroopan maiden nimiä, saksalaisia loruja, lauluja ja leikkejä. Rakenteet oppii tuottamaan väite-, kysymys- ja kieltolauseen sekä erottamaan ne toisistaan, säännöllisten verbien preesenstaivutuksen sekä sein/haben-verbien käytön ja eron, tunnistamaan käskymuodoista luokkatyöskentelyn kehotukset ja toimimaan niiden mukaisesti ja käyttämään konditionaalimuotoa möchte. tunnistaa suvut ja artikkelit, s-genetiivin, persoonapronominit sekä possessiivipronominit mein, dein (meine, deine), adjektiiveja mm. värejä. 5. lk

45 Aihepiirit oppii kertomaan kodista, perheestä, asumisesta, ammateista ja päivärytmistä sekä tuntemaan kellonaikoja. oppii kertomaan harrastuksista, vaatetuksesta ja ulkonäöstä ja kertomaan vieraalle ihmiselle perustietoja omasta kotipaikkakunnastaan, mitä kieliä hän puhuu, kohteliaita kehotuksia sekä asioimaan esim. kaupassa. oppii saksalaisia tapakulttuureja, esim. pöytätavat, ja tuntemaan Sveitsiä ja matkailusanastoa. Kerrataan ja vahvistetaan edellisen vuoden asioita. Rakenteet oppii saksan kielen päälauseen sanajärjestyksen, verbien taivutuksen vokaalin muutoksen preesensissä sekä sein/haben verbien imperfektin, tunnistamaan eriävät yhdysverbit ja käyttämään modaaliapuverbejä preesensissä, muodostamaan substantiivien monikkomuodot ja tunnistamaan akkusatiivin sekä käyttämään kieltomuotoja kein/keine oikein ja prepositioita aus, in, nach ja von tarvittavissa rakenteissa. 6. lk Aihepiirit oppii saksalaisia juhlaperinteitä ja niihin liittyviä lauluja ja tapoja, oppii vertailemaan niitä suomalaiseen perinteeseen, neuvomaan, opastamaan, kysymään tietä ja kuvailemaan tarkemmin ulkonäköä ja olotilaa, tuntemaan tarkemmin Saksaa ja Itävaltaa, kirjoittamaan kirjeen, kortin tai lyhyen viestin ja sopimaan tapaamisesta ja vastaamaan viestiin, käyttämään mediaa hyväkseen esimerkiksi kertomalla TV-ohjelmista ja lehtiartikkeleista. Kerrataan ja vahvistetaan edellisen vuoden tilanteita. Rakenteet oppii substantiivien akkusatiivin, persoonapronominien akkusatiivi- ja datiivimuodot ja niiden käyttöerot, imperfektin ja imperatiivin käytön sekä heikkojen verbien perfektin aktiivisen käytön, vertailemaan asioita komparatiivin avulla, järjestyslukuja ja prepositioita päivämäärien ja tien neuvomisen yhteydessä. Arviointi Arvioinnin tehtävänä on kannustaa, ohjata, tukea, kuvata ja määritellä, miten hyvin oppilas on saavuttanut saksan kielen opiskelulle asetetut tavoitteet. Arviointi auttaa oppilasta muodostamaan realistisen kuvan itsestään kielen opiskelijana. arvioi myös itse omaa osaamistaan. Neljännellä luokalla annetaan tarvittaessa sanallinen arviointi, muuten todetaan että oppilas on osallistunut saksan kielen opetukseen. Viidennellä luokalla annetaan syyslukukaudella tarvittaessa sanallinen arviointi, muuten todetaan, että oppilas on osallistunut saksan kielen opetukseen. Kevätlukukauden lopussa annetaan numeroarviointi, jossa käytetään asteikkoa 4-10. Tarvittaessa voidaan myös arvioida sanallisesti. Kuudennella luokalla arvioidaan numeroarvioinnilla sekä kevät- että syyslukukaudella. Arviointiasteikkona käytetään asteikkoa 4-10. Tarvittaessa voidaan antaa sanallinen arviointi. Kuudennen luokan päättyessä annetaan numero käyttäen hyväksi kuvausta oppilaan hyvästä osaamisesta.

46 Arvioinnissa otetaan huomioon kielenopiskelun kaikki osa-alueet. Opetussuunnitelman liitteenä 9 olevaa taitotasotaulukkoa käytetään seuraavasti: - kuullun ymmärtäminen: A1.3 peruskielitaidon alkuvaihe - puhuminen: A1.2 toimiva alkeiskielitaito - tekstin ymmärtäminen: A1.3 peruskielitaidon alkuvaihe - kirjoittaminen: A1.2. - toimiva alkeiskielitaito AIHEKOKONAISUUDET (4-6 LUOKAT) Saksan kielen opetuksen aihepiirit jakautuvat vuosiluokkien mukaan siten, että niiden sisältöjä ja tavoitteita tulee esille opetuksessa. IHMISENÄ KASVAMINEN Luodaan kielenopiskelulle sellainen ilmapiiri, jossa oppilas oppii opiskelutaidot ja pitkäjänteisen ja tavoitteellisen kielenopiskelun, toisten huomioon ottaminen, ryhmän jäsenenä toimiminen. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Oma suomalainen kulttuuri ja saksalainen kulttuuri kulkevat opetuksessa rinnakkain ja kasvattavat kansainvälisyyttä ja tapakulttuurin tuntemusta. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Mediataitoja harjoitellaan viestien vastaanottajina että tuottajina, opitaan kriittisyyttä ja varsinkin kuudennella luokalla pyritään laajemmin hyödyntämään hankittua tietoa. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Opitaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta, oppilas perehtyy asumiseen ja ammatteihin liittyvien sanastojen kautta yhteiskuntaan. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Opitaan ympäristöön ja hyvinvointiin liittyvän sanaston avulla vastuullista elämää, rahankäyttöön ja asioimiseen kaupassa liittyvä sanasto opettaa vastuulliseen kulutuskäyttäytymiseen. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Opiskeltavat aihepiirit kasvattavat oppilasta toisten ihmisten huomioonottamiseen, auttamiseen, terveiden elämäntapojen luomiseen ja turvalliseen käyttäytymiseen, liikennevälineet ja käyttäytyminen ovat osa 4. luokan sanastoa. IHMINEN JA TEKNOLOGIA oppii hyödyntämään teknisiä välineitä opiskelussaan. 7. lk Aihepiirit Kerrataan ja vahvistetaan ala-asteella opittuja asioita. Aihepiireinä perheestä, vapaa-ajasta, harrastuksista ja ystävyydestä kertominen. Vaatesanastoa; vaateostosten tekeminen, kodin ja koti -paikkakunnan esittely, kellonajat, henkilötietojen kyseleminen, puhelimessa asioiminen, päivän/viikon tapahtumista kertominen, kirjeen laatiminen, ruokasanastoa ja ruokailutilanteita. Rakenteet - sein/haben verbien taivutus - säännöllisten verbien taivutus preesensissä - epäsäännöllisten verbien taivutus preesensissä - päälauseen sanajärjestys - persoonapronominien akkusatiivi - eriävät yhdysverbit - man-rakenne - sivulauseet - adjektiivien ja adverbien vertailu

47 - persoonapronominien datiivi - perfekti 8. lk Aihepiirit - lomamatkoista kertominen - tapaamisesta sopiminen - mielipiteen ilmaisu - tien kysyminen ja neuvominen - nähtävyyksistä kertominen - asioiminen hotellissa - asumisesta ja kotitöistä kertominen - tulevaisuuden suunnitelmista kertominen - tutustuminen Sveitsiin ja Itävaltaan - lääkärissä asiointi ja oman terveydentilan kuvailu - ammatteja - TV-ohjelmista ja elokuvista keskusteleminen - tutustuminen eri maiden tapoihin ja saksankielisiin Internet-sivustoihin Rakenteet - perfekti - sivulauseet - refleksiiviverbit - konditionaali - imperfekti + als-lause - epäsuorat kysymyslauseet - adjektiivin taivutus - järjestysluvut - imperatiivi - pluskvamperfekti - zu-partikkelin käyttö 9. lk Aihepiirit - lomakokemuksista kertominen - perheen esitteleminen - henkilön luonnehdinta - esikuvista kertominen - uutisia eri puolilta maailmaa - tulevaisuuden suunnitelmista ja toiveista kertominen - ympäristönsuojelu: kulutus ja kierrätys - Saksan osavaltioiden ja Berliinin esittely - nuorten ajankohtaisia asioita Rakenteet - futuuri - genetiivi + heikot maskuliinit - relatiivipronominit - pronominaaliadverbit - passiivi - maantieteelliset nimet - kaksoisinfinitiivi

48 Arviointi Arviointi 7. 9. luokkien saksan kielen opiskelun osalta tapahtuu numeroasteikolla 4-10. voi halutessaan valita peruskoulun päättötodistukseen joko numeroarvosanan tai suoritusmerkinnän. Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet tulevat yläluokkien saksan kielen opetuksessa esille eri aihepiirien yhteydessä. Näin alaluokilla esillä olleet asiat kertautuvat. 7.4.3 VALINNAINEN KIELI (B2) B2-KIELI SAKSA (2 kurssia 8. ja 2 kurssia 9. luokalla) Tavoitteet KIELITAITO Oppilaan tulee oppia perustaidot saksan kielestä, ja tekemään eroja suomalaisen ja saksalaisen kulttuurin välillä. oppii lukemaan, kuuntelemaan ja ymmärtämään saksan kieltä kaikkein tavanomaisimmissa tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa. oppii tunnistamaan tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön ja osaa kirjoittaa vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin. Saksan kielen opiskelun tulee myös kehittää oppilaan sosiaalisia taitoja. KULTTUURITAIDOT oppii viestimään saksan kielellä sille ominaisilla tavoilla, oppii tuntemaan saksankielisen kielialueen kulttuuria ja oppii arvostamaan saksankielisen kulttuurin edustajia. OPISKELUSTRATEGIAT oppii käyttämään rohkeasti ja yritteliäästi kielitaitoaan sekä hyödyntämään muissa kielissä omaksumiaan tietoja, taitoja ja opiskelumenetelmiä, oppii käyttämään hyväkseen parija pienryhmä- tilanteita ja jo aikaisemmin opittuja asioita uusien asioiden oppimisessa. oppii tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan sekä arvioimaan oppimistaan ja kielitaitonsa eri osa-alueita suhteessa tavoitteisiin. 8. lk Aihepiirit - esittäytyminen, tutustuminen, tervehtiminen - ostoksilla, ruokasanastoa - lukusanat 0-20 - värejä, lukusanat 21-100 - kouluaineita, viikonpäivät - kellonaikoja - kuukaudet - anteeksipyyntö ja siihen reagoiminen - hedelmiä ja marjoja - ruokailusanastoa - huoneet, huonekalut + kodin kuvailua - kulkuneuvoja - itsestä ja harrastuksista kertominen - postissa asioiminen - puhelinkeskustelu - vaatesanastoa - matkailusanastoa

49 Rakenteet - säännöllisten verbien taivutus - sein/haben verbien taivutus - substantiivien suvut - mein/dein omistussanat - können+müssen apuverbit - man-rakenne - epäsäännöllisiä verbejä - substantiivien monikko - kieltosanat kein, keine+nicht - akkusatiivi - perfekti - hatte/war 9. lk Aihepiirit - lomanvietosta kertominen - Suomesta ja säästä kertominen - terveys- ja sairaussanastoa - elokuvissa käynti - juhlapäivien vietto - matkalippujen osto - viestin lähettäminen - oman kotipaikan kuvailu - ruokailu ravintolassa - rahanvaihto, ostoksilla - tutustuminen Liechtensteiniin ja Sveitsiin - puhelinkeskustelu Rakenteet - verbin preesenstaivutus - perfekti - akkusatiiviprepositiot - datiivi - verbit: helfen, gefallen, danken - sivulauseiden kertaus Arviointi Arvioinnin tehtävänä kuvailla, miten hyvin oppilas on saavuttanut saksan kielen opiskelulle asetetut tavoitteet. Arvioinnin pyrkimyksenä on auttaa oppilasta muodostamaan itsestään realistinen kuva kielen opiskelijana. arvioi myös itse omaa opiskeluaan. 8. luokalla käytetään numeroarvostelua 4-10, ja oppilas voi halutessaan valita, merkitäänkö peruskoulun 9. luokan päättötodistukseen arvosana 4-10 vai suoritusmerkintä. AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet tulevat esiin yläasteen valinnaisen saksan opetuksessa siten, että niitä käsitellään aihepiireittäin eri kursseissa ja yksittäisissä kappaleissa. IHMISENÄ KASVAMINEN Luodaan saksan kielen opiskelulle kannustava ja kaikki oppilaat huomioonottava ilmapiiri, joka mahdollistaa tavoitteellisten ja pitkäjänteisten opiskelutekniikoiden käyttämisen. oppii toimimaan myös ryhmän jäsenenä.

50 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAIVÄLISYYS Oma ja saksankielinen kulttuuri käsitellään opetuksessa tasaveroisesti, jolloin oppilas oppii kansainvälisyyttä ja suvaitsevaisuutta. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO oppii tulkitsemaan ja lähettämään viestejä, arvioimaan kriittisesti lukemaansa ja oppii käyttämään hyväkseen erilaisia saksankielisiä medioita. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Opitaan vastuullista yhteisten asioiden hoitamista, oppilas oppii toimimaan erilaisissa arkipäivän tilanteissa saksan kielellä. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTJA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA oppii ympäristö- ja kulutuskäyttäytymiseen liittyvän sanaston avulla vastuullisia toimintatapoja. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Toisten ihmisten huomioiminen liikenteessä ja turvallinen eri liikennevälineiden käyttö. IHMINEN JA TEKNOLOGIA oppii käyttämään erilaisia teknisiä välineitä opiskelussaan. B2-KIELI VENÄJÄ 8-9. lk Venäjän kielen opiskelu painottuu puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimii samalla johdantona pitempikestoisille venäjän kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Opetusta annetaan kaksi vuosiviikkotuntia kummallakin luokalla. Tavoitteet Kielitaito oppii kyrilliset aakkoset, mikä luo edellytykset venäjän kielen ymmärtämiselle ja tuottamiselle, kommunikoimaan venäjän kielellä puhekumppanin tukemana kaikkein tavallisimmissa tilanteissa, ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puheen keskeisen sisällön, tuottamaan lyhyitä venäjänkielisiä suullisia ja kirjallisia viestejä, hyödyntämään erilaisia apuvälineitä tarvittaessa. (esim. sanakirjoja) Kulttuuritaidot oppii tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista ja venäläistä kulttuuria sekä tutustumaan niiden välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Opiskelustrategiat oppii käyttämään rohkeasti kielitaitoaan, hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita, arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. 8. lk Aihepiirit oppii tervehdykset, tutustumiseen liittyvän käytännön venäläisessä kulttuurissa, kertomaan perheestä, asuinpaikasta, opiskelusta, työstä, vapaa-ajasta, kielitaidosta ja matkustamisesta. tutustuu venäläiseen nimikulttuuriin ja oppii käyttämään etu- ja isännimeä sekä sukunimeä, oppii ajanilmauksia asioimistilanteissa ja päivärytmistä kertomisen, tutustuu venäläiseen ruokakulttuuriin ja juhlaperinteeseen ja oppii tuntemaan Pietarin kaupunkia. Rakenteet oppii substantiivien ja adjektiivien suvut, substantiivien monikkomuodot, muodollisen

51 subjektin, persoona- ja possessiivipronominit, lukusanat 1-100, viikonpäivät, preesensin, preteritin ja futuurin taivutuksen ja perustiedot aspektipareista, muodostamaan adverbeja, substantiivien ja adjektiivien sijamuodoista yksikön ja monikon nominatiivin, substantiivien akkusatiivin, prepositionaalin ja genetiivin yksikössä, erottamaan ja tuottamaan intonaatioista väitelauseen, kysymyslauseen ilman kysymyssanaa sekä kysymyssanan sisältävän kysymyslauseen. 9. lk Aihepiirit oppii tuntemaan lisää venäläistä kulttuuria, selviytymään ostostilanteista, tien neuvomisesta ja kulkuneuvojen käyttämisestä, kuvaamaan terveyttä ja olotilaa sekä ympäristöä, kertomaan harrastuksista, luonteenpiirteistä, ulkonäöstä, säätilasta ja televisio-ohjelmista, toimimaan juhlien isäntänä ja emäntänä, kirjoittamaan lyhyitä kirje-, kortti-, sähköposti- tai tekstiviestejä sekä osaa vastata puhelimeen ja toimia ohjeiden mukaan, tuntemaan Moskovaa. Vahvistetaan 8. luokan tilanteita. Rakenteet oppii lukusanat 100:sta eteenpäin, järjestysluvut, kellonajat, kuukaudet, päivämäärät, muita ajanilmauksia ja adverbeja, tunnistamaan ja käyttämään refleksiiviverbejä, imperatiivin, perustiedot liikeverbeistä, käyttämään aspektipareja uusissa tilanteissa, substantiivien instrumentaalin ja datiivin sekä adjektiivien akkusatiivin yksikössä, tunnistamaan myös muita adjektiivien sijamuotoja, adjektiivien vertailuasteet. pystyy jo jonkin verran lukemaan tuntematonta, autenttista tekstiä, joka ei ole oppikirjasta. Tässä vaiheessa kyrillisten aakkosten hahmottaminen tulisi hallita tekstistä. pystyy kirjoittamaan kauno- kirjoituksella. Äänteistä oppilas erottaa selvästi venäläiset s- kirjaimet ja hän osaa lauseintonaatiot. Arviointi Arvioinnin tehtävänä on ohjata, kannustaa, tukea, kuvat ja määritellä, miten hyvin oppilas on saavuttanut venäjän kielen oppimäärän tavoitteet. Arvioinnissa otetaan huomioon kielen opiskelun kaikki osa-alueet. arvioi myös itse omaa osaamistaan. Arviointi annetaan sekä 8. että 9. luokalla. Päättöarvioinnissa käytetään hyväksi hyvän osaamisen kuvausta, joka määrittelee tason arvosanalle 8. Arvioinnissa käytetään numeroarviointia 4-10. Tarvittaessa voidaan antaa myös sanallinen arviointi. Opetussuunnitelman liitteenä olevaa taitotasotaulukkoa käytetään seuraavasti: - kuullun ymmärtäminen: A1.2 - A1.3 kehittyvä ja toimiva alkeiskielitaito - puhuminen: A1.1. A1.2 kielitaidon alkeiden hallinta ja kehittyvä alkeiskielitaito - tekstin ymmärtäminen: A 1.2. A1.3. kehittyvä alkeiskielitaito ja toimiva alkeiskielitaito - kirjoittaminen: A1.1 A1.2 kielitaidon alkeiden hallinta ja kehittyvä kielitaito Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet tulevat venäjän kielen opetuksessa esille aihepiirien yhteydessä. 8. vuosiluokka: ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys. 9. vuosiluokka: vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne, ihminen ja teknologia. B2-KIELI RANSKA

52 8-9. LK Tavoitteet Kielitaito oppii: - kommunikoimaan puhekumppanin tukemana henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä puhetilanteissa - ymmärtämään ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja - lukemaan arkielämään liittyviä ennakoitavissa olevia yksinkertaisia viestejä - kirjoittamaan kortteja, muistilappuja ja muita suppeita viestejä sekä joitakin perusviestejä itsestään ja lähipiiristään Kulttuuritaidot oppii: - tutustumaan kohdekielen kulttuuriin - arvostamaan kohdekielen kulttuuria suomalaista kulttuuritaustaansa vasten sekä tutustumaan niiden välisiin eroihin ja yhtäläisyyksiin Opiskelustrategiat oppii: - käyttämään rohkeasti kielitaitoaan - hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan taitoja - arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoaan Keskeiset sisällöt Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta - tapakulttuurin kielenkäyttö vuorovaikutuksessa - itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen - perhe ja vapaa-aika - selviytyminen arkipäivän viestintätilanteista, kuten kaupassa käynnistä, ruokailemisesta ja matkustamisesta Rakenteet - esittely - tervehdykset, hyvästely, kiittely - lukusanat 1-1000 - kellonajat - adjektiivin taivutus ja paikka - prepositiot - viikonpäivät ja kuukaudet - maantieteellisiä erisnimiä ja kieliä - säännöllisten verbien preesens, tavallisimpien epäsäännöllisten verbien preesens - intonaatio-, fraasi- ja käänteinen kysymyslause - säästä kertominen - partitiivi - passé composé Viestintästrategiat - puheen ja tekstin pääasioiden tunnistaminen - rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta - omien viestien suunnittelu - oman kielenkäytön tarkkailu - puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa - kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuminen omissa tuotoksissa Arviointi

53 Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut ranskan kielen oppimäärän tavoitteet. Arvioinnissa huomioidaan kaikki kielen opiskelun osa-alueet. arvioi myös itse osaamistaan. Arviointi annetaan sekä kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla. Arvioinnissa käytetään numeroarviointia 4-10. Tarvittaessa annetaan sanallinen arviointi. Päättöarvioinnissa käytetään hyväksi hyvän osaamisen kuvausta, joka määrittelee kriteerit arvosanalle 8. Taitotasoasteikolla (liite 9) ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1- A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2-A.1.3 7.5 MATEMATIIKKA

54 Matematiikan opetuksen tehtävä on kehittää oppilaan ajattelun taitoja ja luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden oppimiselle. Opetus etenee systemaattisesti ja auttaa näin oppilasta näkemään matematiikan loogisen rakenteen. Täsmällinen käsitteiden käyttö tutustuttaa oppilaan matematiikan kieleen. Alkuopetuksessa matematiikan käsitteet omaksutaan konkreettisen toiminnan ja mallien kautta, runsasta toiminta- ja havaintomateriaalia käyttäen. Matematiikan opetuksen tehtävä on myös kasvattaa oppilasta tavoitteelliseen toimintaan. Oppimistilanteissa hyödynnetään oppilaille tutut arkielämän tilanteet, jotka virittävät kokeilevaan ja ongelmakeskeiseen työskentelyyn ja pohdintaan. Keskustelun merkitys oppimistilanteissa on tärkeä, jotta matematiikan käsitteet siirtyisivät oppilaan aktiiviseen käyttöön. Näin oppilas saa kokemuksia oman ajattelun liittämisestä matematiikan käsitejärjestelmään ja ongelmien ratkaisusta matemaattisen ajattelun ja toiminnan avulla. Erilaiset oppimistyylit ja mahdolliset vaikeudet on huomioitava harjaannuttamalla monipuolisesti mm. muistia, tarkkaavaisuutta, päättelykykyä, kielellisiä toimintoja, visuaalista havainnointia ja motoriikkaa. Tietotekniikkaa käytetään mahdollisuuksien mukaan oppimisprosessin tukemisessa. Oppilaita autetaan ymmärtämään matematiikan asema kulttuurin osana ja sen käyttö arkielämässä ympäristön jäsentämisessä ja ongelmien ratkaisemisessa. Matematiikan tulisi antaa oppilaille ahaa-elämyksiä ja keksimisen iloa. 1. lk Keskeiset tavoitteet - oppii havainnoimaan, vertailemaan ja luokittelemaan ympäristönsä esineitä asioita ja ilmiöitä. Hän oppii löytämään yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia ja syyseuraussuhteita. - oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja iloitsemaan matematiikan oppimisesta. - kehittää matemaattista ajatteluaan ja käsitteistöään systemaattisesti ja monipuolisesti. - oppii perustelemaan ratkaisujaan mallein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti. - saa hyvän perustan lukukäsitteen ja mittaamisen käsitteen kehittymiselle. Keskeiset sisällöt Luvut ja laskutoimitukset - lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus lukualueella 0-100 - lukujen vertailu (< ja > -merkit), luokittelu, järjestäminen, hajottaminen ja kokoaminen - kymmenjärjestelmän perusteet - lukujonotaidot, luettelu eteen- ja taaksepäin yhden, kahden, viiden ja kymmenen välein - parilliset ja parittomat luvut - yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja kirjallisesti lukualueella 0-100, laskutoimitusten välinen yhteys - tutustuminen kymmenjärjestelmävälineisiin, lukusuoraan ja sataruudukkoon Algebrallinen ajattelu - säännönmukaisuuksien ja riippuvuuksien näkeminen kuvista - yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen Geometrian käsitteitä - ympäristön geometristen kappaleiden kuvailu ja nimeäminen (pallo, suorakulmainen särmiö, ympyrälieriö ja ympyräkartio) - tasokuvioiden tunnistaminen ja piirtäminen (kolmio, nelikulmio, viisikulmio sekä ympyrä esineen avulla piirrettynä) - yksinkertaisia suurennoksia ja pienennöksiä ruutujen avulla - spatiaalisen (avaruudellisen, kolmiulotteista tilaa koskevan) hahmotuskyvyn kehittäminen Mittaaminen - mittaamisen periaate: kuinka monta kertaa mittayksikkö sisältyy mitattavaan - pituus senttimetreinä ja metreinä, mittaamista ja arviointia - raha, eurot

55 - aika, kellonaika tasatunteina ja puolitunteina Tietojen käsittely ja tilastot - yksinkertaisten taulukoiden ja pylväsdiagrammien lukeminen - tietojen esittäminen pylväsdiagrammina 2. lk Keskeiset tavoitteet - saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä. Hän huomaa käsitteiden muodostavan rakenteita ylä- ja alakäsitteineen. - kokee tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta - kehittää matemaattista ajatteluaan ja käsitteistöään systemaattisesti ja monipuolisesti - ymmärtää lukukäsitteen ja hallitsee siihen Iiittyviä yhteen-, vähennys- ja kertolaskuja. Keskeiset sisällöt Luvut ja laskutoimitukset - lukumäärän, lukusanan ja lukumerkinnän vastaavuus lukualueella 0-1000. - lukujonotaidot, lukujen suuruusvertailu ja järjestäminen suuruusjärjestykseen - kymmenjärjestelmän rakenne - yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja allekkain luvuilla 0-1000 (kaksi murtonumeroa, peräkkäiset lainaamiset) - kertolaskun käsite ja merkitseminen sekä kertotaulut 2-5 - kertolaskun ja jakolaskun yhteys ja jakolaskun käsite konkreettisilla välineillä (ei jakolaskun merkitsemistä) - lukusuoran käyttö - erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen - yksinkertaisten murtolukujen muodostaminen konkreettisilla välineillä Algebrallinen ajattelu - suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvasta - yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja tuottaminen Geometrian käsitteitä - ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu - peruskappaleiden tunnistaminen: pallo, suorakulmainen särmiö, kuutio, ympyräkartio ja ympyrälieriö- kuvioiden jäljentäminen ruudukkoon ja pisteverkkoon ja omien kuvioiden tuottaminen - pinta-alan käsitteen pohjustaminen peittämällä pintoja annetuilla monikulmioilla - peilikuvan tunnistaminen ja piirtäminen -symmetria-akselin etsiminen ja symmetrisen puolikkaan piirtäminen Mittaaminen - mittaamisen periaatteen ymmärtäminen - rahan yksiköt, hinnan tulkitseminen ja merkitseminen pilkkua käyttäen - pituuden yksiköt, metri ja senttimetri, mittaamista ja arviointia - massan yksiköt, gramma ja kilogramma, kokeiluja ja arviointia - tilavuuden yksiköt, litra ja desilitra, kokeiluja ja arviointia - pinta-ala kokeellisesti käyttäen konkreettista yksikköä - kellonajan lukeminen ja merkitseminen analogisesta kellosta ja digitaalimerkintänä - vuodenajat, kuukaudet, vuorokausi, tunti ja minuutti Tietojen käsittely ja tilastot - yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen, helpon karttakuvan tulkinta - tietojen etsiminen, muokkaaminen ja esittäminen esim. pylväsdiagrammilla

56 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti osaa tehdä vertailua, muun muassa pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja <. Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä ymmärtää yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa. Geometria tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, muun muassa nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia. Mittaaminen osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan. 3-5. lk Tavoitteet oppii - tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä - käyttämään matemaattisia käsitteitä - käyttämään peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia - löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita - perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille - esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta - käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita - keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmässä

57 3. 5. luokan sisällöt Sisällöt 3. luokka Luvut ja laskutoimitukset kymmenjärjestelmän varmentaminen, luvut 0 9 999 kellonaika pistemerkintänä varmennetaan lukujen luokittelua ja järjestämistä yhteen- ja vähennyslaskua allekkain nelinumeroisilla luvuilla, nollan yli lainaaminen kertotaulut 2-10, kertolaskua allekkain (1-numeroinen kertoja) sisältö- ja ositusjako, jakolaskua kertolaskun avulla murtoluvun ja sekaluvun käsite, samannimisten murtolukujen suuruusvertailu desimaaliluvun käsite, kymmenes- ja sadasosat murto- ja desimaaliluvun välinen yhteys laskutoimitusten vastausten tarkistaminen pyöristäminen kymmeniksi ja sadoiksi kombinatoristen ongelmien tutkiminen esim. piirtämällä Algebra lukujonon tulkitseminen ja jatkaminen helppojen säännönmukaisuuksien etsiminen ja tulkitseminen Geometria suurennoksia ja pienennöksiä ruudukon avulla peilauksia suoran suhteen, symmetria yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu nelikulmioiden luokittelua monikulmion piiri kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen ja luokittelu mittaamisen periaatteen vahvistaminen pituuden yksiköt (mm, cm, m ja km) massan yksiköt (g ja kg) tilavuuden yksiköt (dl ja l) ajan yksiköt (min, h, d, vk, kk ja a) arviointiharjoittelua Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista pylväsdiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen taulukoiden tulkintaa (esim. välimatkataulukko) Sisällöt 4. luokka Luvut ja laskutoimitukset kymmenjärjestelmän varmentaminen, luvut 0 99 999 lukujen luokittelua ja järjestämistä yhteen- ja vähennyslaskuharjoittelua päässälaskuna ja allekkain sovellusten yhteydessä kertolaskua allekkain (2-numeroinen kertoja) jakolaskualgoritmi, 1-numeroinen jakaja (jakokulma) jaollisuus (2, 3, 5, 10) samannimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua murtolukujen muunnoksia desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua päässä ja allekkain murto- ja desimaaliluvun välinen yhteys laskutoimitusten tulosten arviointi ja tarkistaminen pyöristäminen tuhansiksi ja kymmentuhansiksi lämpömittari, negatiivisen kokonaisluvun käsite

58 tutustuminen koordinaatistoon kombinatoristen ongelmien tutkiminen esim. taulukoimalla tai laatimalla lista Algebra lukujonon tulkitseminen ja täydentäminen tai jatkaminen helppojen säännönmukaisuuksien etsiminen ja tulkitseminen lausekkeen käsite, lausekkeen kirjoittaminen ja laskeminen sulkeiden käyttö lausekkeen arvon laskeminen vaiheittain helppojen yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä Geometria suurennoksia ja pienennöksiä ruutumittakaavan avulla symmetria suoran suhteen peilaus pisteen suhteen välineillä havainnollistamalla ympyrä ja sen osat (säde, jänne, halkaisija, kehä, keskipiste, keskuskulma) kulmien luokittelua vertaamalla suoraan kulmaan kolmioiden luokittelua (tasakylkinen, tasasivuinen, suorakulmainen, terävä- ja tylppäkulmainen) kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen mittaamisen periaatteen vahvistaminen massan yksiköt (tonni) ajan yksiköt (sekunti) arviointiharjoittelua Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista pylväsdiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen viivadiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen lämpödiagrammien piirtäminen ja tulkitseminen koordinaatistoon tutustuminen Sisällöt 5. luokka Luvut ja laskutoimitukset kymmenjärjestelmän varmentaminen, luvut 0 100 000 000 60-järjestelmä (aikojen yksikkömuunnoksia) luokittelua ja järjestämistä yhteen- ja vähennyslaskuharjoittelua päässälaskuna ja allekkain sovellusten yhteydessä kertolaskuharjoittelua päässälaskuna ja allekkain sovellusten yhteydessä jaollisuus (luvun jakaminen tuloksi) jakolaskualgoritmi, 2-numeroinen jakaja murtoluvun supistaminen ja laventaminen murtoluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla desimaaliluvun kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla tuhannesosat prosenttiluvun käsite ja yhteys murto- ja desimaalilukuun pyöristäminen sadoiksi, tuhansiksi ja miljooniksi desimaaliluvun pyöristäminen koordinaatiston käyttöä kombinatoristen ongelmien tutkiminen jollain systemaattisella menetelmällä

59 Algebra lukujonon tulkitseminen ja täydentäminen tai jatkaminen säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien etsimistä, päättelyä ja tulkitsemista harjoittelua lausekkeen käytössä yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä Geometria yhdenmuotoisuus ja piirroksen mittakaava yhtenevyys konkreetein välinein ja piirroksin ympyrän piirtäminen harpilla kulman yksikkö (aste), kulman mittaaminen ja kulmien luokittelua kolmion ja nelikulmion kulmien summa nelikulmion ja kolmion pinta-ala mittaamisen periaatteen vahvistaminen, yksikköjärjestelmät pituuden yksikköjärjestelmä (myös dm, dam, hm) massan yksikköjärjestelmä (myös mg, cg, dg, dag, hg) tilavuuden yksikköjärjestelmä (myös ml, cl) pinta-alan yksiköt (mm², cm², dm², m², a, ha, km²) arviointiharjoittelua Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista diagrammien piirtämistä ja tulkintaa koordinaatiston käyttöä tietojen luokittelu ja järjestäminen, keskiarvon käsite ja laskeminen tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen kokemuksia klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä (mahdollista, mahdotonta, varmaa) KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot - osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisussa ja esittämällä niitä monipuolisesti: välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla - pyrkii tietoisesti kohdistamaan tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla - osaa kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla - osaa ryhmitellä ja luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; oppilas osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä - osaa esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi - osaa noudattaa sääntöjä Luvut, laskutoimitukset ja algebra - ymmärtää kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla - osaa esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävien ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden - osaa muodosta ja jatkaa sekä esittää riippuvuuksia Geometria

60 - osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta - tunnistaa yhdenmukaisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot - ymmärtää mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja tarkistaa mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä - osaa laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys - osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja - osaa selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä päätellä mahdottoman ja varman tapauksen Tavoitteet 6-9. lk kehittää ongelmanratkaisu-, päättely- ja arviointitaitoa antaa varma laskutaito kehittää johdonmukaista ja täsmällistä ajattelua ja asioiden esittämistä matemaattisen mallin avulla antaa käytännön elämässä ja jatko-opinnoissa tarpeelliset matemaattiset tiedot korostaa terveen "maalaisjärjen" käyttöä myös matematiikassa herättää oppilaassa myönteistä asennoitumista matematiikkaa kohtaan ohjata oppilasta oikeisiin työskentelytottumuksiin ja arvostamaan omaa työtään ohjata arvostelukykyisesti käyttämään laskimen ja tietokoneen mahdollisuuksia oppii täsmällisiä matemaattisia käsitteitä matemaattisten tekstien tulkintaa ja tuottamista ratkaisemaan matemaattisia ongelmia loogista ja luovaa ajattelua ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintamista ja ratkaisemista soveltamaan erilaisia ajatusprosesseja tehtävien ratkaisuissa ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan päätelmänsä erottelemaan ja hallitsemaan matematiikan eri osa-alueita käyttämään opittuja taitoja ja soveltamaan niitä ongelman ratkaisussa työskentelemään itsenäisesti ja pitkäjänteisesti perustelemaan ja todistamaan päätelmiään Sisällöt 6. luokka Luvut ja laskutoimitukset luonnolliset luvut kymmenjärjestelmän varmentaminen lukualueen laajentaminen miljardeihin lukujen luokittelua ja järjestämistä suhde jaollisuussääntöjä (luvun jakaminen alkutekijöihin) kokonaisluvut koordinaatiston käyttöä geometriassa rationaaliluvut murtoluvun laventaminen erinimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua murtoluvun kertominen murtoluvulla desimaaliluvun kertominen ja jakaminen desimaaliluvulla kombinatoristen ongelmien tutkiminen esim. piirtämällä

61 prosenttilaskua, prosenttiarvo, perusarvo, prosenttiluku potenssin käsite laskimen käyttöä Algebra lausekkeen sieventäminen moninkertaiset sulkeet yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisun etsiminen päättelemällä Funktiot lukujonon tulkitseminen ja kirjoittaminen säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia Geometria mittaamisen periaatteen vahvistaminen kartan mittakaava, mittakaavan laskeminen Mittaaminen tilavuuden yksiköt (mm³, cm³, dm³, m³) litran ja kuutiodesimetrin yhteys ajan yksiköiden koonti, pitkän ja lyhyen aikavälin laskeminen mittaustulosten arviointia, tuloksen pyöristäminen Todennäköisyys ja tilastot tietojen etsiminen tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista sektoridiagrammin tulkinta klassisen todennäköisyyden käsite ja laskeminen 7. lk (kurssit 1, 2 ja 3 ) Sisällöt Luvut ja laskutoimitukset luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut ja niiden peruslaskutoimitukset laskujärjestys ja sulkujen poistaminen lukusuora, vastaluku, erisuuruusmerkit, itseisarvo ja käänteisluku pituuden, massan ja ajan yksiköt muunnoksineen pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö ongelmanratkaisu osaan yllä olevista kohdista sisällytetään myös arkielämään liittyviä sanallisia tehtäviä Algebra kirjainlauseke ja sen sieventäminen muuttujan arvon sijoittaminen kirjainlausekkeeseen ja sen arvon laskeminen matemaattinen mallintaminen Funktiot lukuparin esittäminen koordinaatistossa Geometria geometrian peruskäsitteet kulmien luokittelu, nimeäminen, piirtäminen, mittaaminen, puolittaminen sekä kulmien välisiä yhteyksiä monikulmioiden luokittelu, piirtäminen ja kulmien summa ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet kehäkulma ja tangenttikulma yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys symmetria suoran ja pisteen suhteen

62 tutustuminen geometriseen piirtämiseen avaruuskappaleita tasokuvioina 8. lk (kurssit 4, 5 ja 6 ) Sisällöt Luvut ja laskutoimitukset reaaliluvut pyöristyssäännöt ja merkitsevät numerot neliöjuuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella suhde ja verrannollisuus Algebra potenssin käsite ja eksponentin vaikutusalue potenssin laskusäännöt kymmenpotenssimuoto ja lukuyksiköiden etuliitteet polynomin käsite ja sen eri osien nimet polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku polynomin arvon laskeminen 1. asteen yhtälön ratkaiseminen vaillinaisen 2. asteen yhtälön ratkaiseminen epäyhtälö verranto suoraan ja kääntäen verrannollisuus yhtälön käyttäminen ongelmanratkaisussa osaan yllä olevista kohdista sisällytetään myös arkielämään liittyviä sanallisia tehtäviä Funktiot riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla riippuvuuksien tulkitseminen ja suoran piirtäminen koordinaatistoon suoraan ja kääntäen verrannollisuus Geometria varmennetaan pinta-alan yksiköt muunnoksineen monikulmioiden piirin ja pinta-alan laskeminen ympyrän kehän ja kaaren pituus sekä ympyrän ja sektorin pinta-ala Pythagoraan lause ja sen sovellutukset muistikolmiot ja neliön lävistäjä osaan yllä olevista kohdista sisällytetään myös arkielämään liittyviä sanallisia tehtäviä 9. lk (kurssit 7, 8, 9 ja 10 ) Sisällöt Luvut ja laskutoimitukset prosentti- ja korkolaskennan perusteet sekä promillen käsite syvennetään ja laajennetaan aikaisemmin opittuja asioita Algebra yhtälöparin ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti yhtälöparin ratkaisujen lukumäärä yhtälöparin sovellukset identtisesti tosi ja epätosi yhtälö polynomien summan ja erotuksen tulon sekä binomien neliön muistikaava polynomien jakolasku 2. asteen yhtälön kuvaajan piirtäminen ja kuvaajan tulkintaa negatiivinen eksponentti syvennetään ja laajennetaan aikaisemmin opittuja asioita Funktiot

63 funktion käsite, määrittelyjoukko ja ratkaisujoukko funktion arvon laskeminen suoran piirtäminen kulmakertoimen määritys kuvaajasta ja suoran nimeäminen kuvaajasta funktion kuvaajan tutkimista: nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen paraabeli syvennetään ja laajennetaan aikaisemmin opittuja asioita Geometria trigonometriset funktiot kulman ja sivun ratkaiseminen suorakulmaisesta kolmiosta varmennetaan tilavuuden yksiköt muunnoksineen avaruuskappaleiden luokittelu, nimeäminen ja piirtäminen särmiön, lieriön, kartion sekä pallon pinta-alan ja tilavuuden laskeminen osaan yllä olevista kohdista sisällytetään myös arkielämään liittyviä sanallisia tehtäviä syvennetään ja laajennetaan aikaisemmin opittuja asioita Tilastot ja todennäköisyys jana-, viiva-, pylväs- ja sektoridiagrammit diagrammien tulkinta ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen todennäköisyyden käsite klassisen ja tilastollisen todennäköisyyden tehtäviä peräkkäiset tapahtumat osaan yllä olevista kohdista sisällytetään myös arkielämään liittyviä sanallisia tehtäviä Työtavat 3-9. lk Käytetään monimuotoisia ja osin oppilaskeskeisiä työtapoja. Opetusryhmän koko ja luokkataso (yhdysluokka) säätelee työtapojen valintaa. Oppimisen perustana on oppilaan runsas oma harjoittelu. Koko opiskelun ajan eriytetään luokan sisäisesti käyttämällä perustehtäviä, syventäviä tehtäviä ja harrastustehtäviä. Välillä käydään ongelmakeskeisiä keskusteluja ja pohdiskeluja pienissä ryhmissä tai koko luokan kanssa. Aihekokonaisuuksien kohdalla osallistutaan mahdollisesti projekteihin muiden oppiaineiden kanssa. Käytetään tietotekniikkaa oppimisen apuvälineenä mahdollisuuksien mukaan. Motivoivana ja ongelmanratkaisua kehittävänä työtapana käytetään muun muassa matemaattisia ongelmatehtäviä ja erilaisia pelejä. Työtapoja vaihdellen halutaan luoda kiinnostava ja oppimishaluinen ilmapiiri. Arviointi 3-9. lk Arvioinnin lähtökohtina ovat matematiikan oppimiselle asetetut tavoitteet ja yleiset arviointiperusteet. Nämä sisältävät paitsi opiskeltavan aineiston myös työskentelytavat. Arviointi on jatkuvaa, jolloin tuntityöskentely ja kotitehtävät kuuluvat arvioitaviin suorituksiin. Niiden arviointi perustuu opettajan tunnilla tekemiin havaintoihin. Kirjallisilla kokeilla arvioidaan sisältöalueiden hallintaa monipuolisesti. Tällöin arvioinnin kohteena ovat tiedot, ongelmanratkaisutaidot ja tehtävien matemaattiset esitystaidot. Arvioinnissa otetaan huomioon myös oppilaan kyvyt toimia ja auttaa ryhmässä. Arviointi 7-9. lk Oppilaan matematiikan numeron lähtökohtana on hyväksytyn arvosanan saaminen kurssiko-

64 keesta. Jos vuosiluokkien 7, 8 ja 9 oppilas ei saa hyväksyttyä arvosanaa, niin hän tekee opettajan harkinnan mukaan joko uusintakokeen tai tehtäväpaketin kurssin asioista. Tehtäväpaketin huolellinen tekeminen ja sen palauttaminen sovitussa ajassa antaa arvosanaksi numeron viisi. saa kuitenkin yrittää kurssin hyväksytyksi saamista tehtäväpaketilla vain yhden kerran lukuvuoden aikana. Muutoin edessä ovat matematiikan ehdot kesäkuussa. Matematiikan päästötodistuksen arvosana lasketaan kurssien arvosanojen keskiarvosta painottaen 9. luokan arvosanoja. Tosin hyvä menestyminen valtakunnallisessa kokeessa voi vaikuttaa korottavasti päästötodistuksen arvosanaan. MATEMATIIKAN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kriteerien tarkoituksena on nostaa matematiikan saavutustasoa. Matematiikan arvosanan kriteerit noudattavat opetushallituksen laatimia kriteerejä. Ajattelun taidot ja menetelmät huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden osaa myös käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa osaa tehdä systemaattisesti listan kaikista mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset osaa arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä. ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Geometria osaa tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia arkielämässä, tieteissä ja taitoaineissa; hän osaa muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. Todennäköisyys ja tilastot osaa määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. Funktiot osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta

65 osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan osaa ratkaista lineaarisen yhtälön graafisesti osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; oppilas osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. Algebra osaa sieventää algebrallisia lausekkeita sekä kertoa polynomin vakiolla korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja osaa potenssien laskutoimitukset muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön elämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet EHYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET IHMISENÄ KASVAMINEN Matematiikka tukee oppilaan henkistä kasvua sekä edistää tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikka vahvistaa oppilaan itsetuntoa kasvattamalla tieto-, taito- ja osaamistasoa. Matematiikka voi parhaimmillaan lisätä pitkäjänteisyyttä, yhteistyötaitoa, ongelmien ratkaisu- ja sietokykyä sekä yritteliäisyyttä. Matematiikka kehittää oppilaan päättelyja arviointikykyä sekä suhteellisuuden tajua. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Aihepiiri toteutuu matematiikassa väestö- ja valuuttalaskuissa sekä maantieteellisissä tehtävissä. Eri vuosiluokilla oppilaat tutustuvat matematiikan historiaan. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Matematiikka vahvistaa oppilaan kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa. Itse tekemällä ja valmiisiin tutkimuksiin perehtymällä oppilaat oppivat vastaanottamaan ja välittämään tietoa eri muodoissa sekä arvioimaan reaalimaailman ja matematiikan välistä yhteyttä. Lisäksi he oppivat arvioimaan lähteen luotettavuutta sekä käyttämään viestintäteknisiä välineitä. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Matematiikka tukee oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Tämä toteutuu esim. tutkimusten teon yhteydessä, vaalimatematiikassa ja prosenttilaskujen sovelluksissa. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta toimiminen matematiikassa näkyy lähinnä tehtävien aihepiireissä, joissa käsitellään kestävää kehitystä esim. valintojen tekemistä ja kustannusvaikutuksia. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallisuuden ylläpitämiseen ja vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen opastetaan prosenttilaskujen ja tilastomatematiikan aihepiirien yhteydessä. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Matemaattiset taidot ja looginen ajattelutapa luovat edellytykset sille, että teknologiaa voidaan ymmärtää ja käyttää laajasti arkielämässä. Uutta teknologiaa käytetään tutkimusten tekemisessä, tulosten analysoinnissa ja apuvälineenä matematiikan opiskelussa. Teknologian käyttöönotossa huomioidaan vastuullisuus ja terve kriittisyys. 7.6 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedon-

66 aloista koostuva oppiaineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä sekä terveyttä ja sairautta. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Asikkalassa ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa huomioidaan erityisesti lähialueen vesistöjen ja hiekkaharjujen merkitys eläinkunnan, kasvillisuuden ja ihmisten kannalta. 1-2. lk Tavoitteet saa mahdollisuuden tuntea luontoa ja rakennettua ympäristöä kokemusten ja elämysten kautta tekee havaintoja, tutkii, kokeilee ja hankkii tietoja erilaisista tiedonlähteistä sekä käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä käsittelee hankkimaansa tietoa vertailemalla, luokittelemalla ja arvioimalla pohtii hyvän ympäristön merkitystä sekä opettelee toimimaan ympäristössään vastuullisesti oppii ryhmässä toimimalla ja harjoittelemalla vuorovaikutuksen taitoja omaksuu kaikinpuoliseen turvallisuuteen ja terveyteen liittyvää ajattelua ja toimintamalleja toimii turvallisesti liikenteessä Sisällöt 1 lk Eliöt ja elinympäristöt tutustuminen koti- ja koulualueeseen elinympäristönä koti- ja koulualueen kasvi-, sieni- ja eläinlajeihin tutustuminen erilaisten elinympäristöjen havainnoiminen (piha, puisto, metsä, vesistöt) luonnon tarkkailu ja tutkiminen eri vuodenaikoina ruoan alkuperä ja tuottaminen Oma lähiympäristö ja maapallo ihmisen elinpaikkana oman lähiympäristön luonnonilmiöiden havainnoiminen omaan kylään tutustuminen vuorokauden vaihtelut: käsitteet ja ilmiöt (päivät, kuukaudet) maapallo ihmisen elinpaikkana kartta (luokka) Fysikaaliset ilmiöt ja niihin liittyvät tekniset sovellukset sääilmiöitä liikkeen tutkiminen lämmönlähteiden tutkiminen ja lämpötilan mittaaminen sähköturvallisuus sääilmiöiden syiden tutkiminen aistien käyttö Aine veden ja ilman ominaisuuksia ja olomuotoja (neste, kiinteä, kaasu, kiehuminen, laajeneminen) tuttujen materiaalien tutkiminen, säästävää käyttöä ja kierrätystä painottaen (lasi ja muovi,

67 puu, paperi, metalli ja tekstiili) Terveys ja turvallisuus omasta terveydestä huolehtiminen ja terveellisten elämäntapojen merkityksen ymmärtäminen itsensä ja toisten hyväksymisen, arvostamisen ja kunnioittamisen sekä niitä edistävien vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen sairastaminen fyysinen koskemattomuus ja kiusaamisen ehkäisy turvallinen liikennekäyttäytyminen 2 lk Eliöt ja elinympäristöt elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteitä Päijät-Hämeen tyypillisiin kasvi-, sieni-, ja eläinlajeihin tutustuminen erilaisten elinympäristöjen havainnoiminen (vesistöt) luonnontutkiminen eri vuodenaikoina ruoan alkuperä ja tuottaminen Oma lähiympäristö ja maapallo ihmisen elinpaikkana oman lähiympäristön havainnoiminen omaan kuntaan tutustuminen vuodenaikojen vaihtelu ja niihin liittyvät käsitteet ja ilmiöt maapallo ihmisen elinpaikkana lähiympäristön kartta Fysikaaliset ilmiöt ja niihin liittyvät tekniset sovellukset sääilmiöiden syiden tutkiminen liikkumisen tutkiminen valon ja äänen, niiden lähteiden ja ominaisuuksien tutkiminen sekä kuulon ja näön suojeleminen sähkön käyttö, turvallisuus ja sen säästäminen Aine lähiympäristön maa- ja kallioperän tutkiminen (yleisimmät maa- ja kivilajit) erilaisten materiaalien säästävä käyttö ja kierrätys aineen muuttumiseen tutustuminen, esim. palaminen ja paloturvallisuus Terveys ja turvallisuus oman toiminnan vaikutuksen ymmärtäminen omaan ja toisten henkiseen hyvinvointiin ihmisen kehon kasvu ja kehitys vaaratilanteiden välttäminen ja niissä toimiminen sekä yksinkertaisia ensiaputoimia polkupyöräilijänä liikenteessä 3-4. lk Tavoitteet oppii tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöä ja havaitsemaan omassa elinympäristössään tapahtuvia muutoksia hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita

68 kuvataan ja selitetään suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista terveyden edistämiseen, terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja toimimaan ympäristössään turvallisesti ja itseään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä. Keskeiset sisällöt 3. lk Eliöt ja elinympäristöt - piha, puisto: lajintuntemus - muodonvaihdos: lintu - kasvien pölytykset - jaottelu selkärankaisiin ja -rangattomiin Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana - kartta, ilmansuunnat - Asikkalan luonnonolot, maisema (harjut, jääkausi) - Päijät-Häme - Suomi Ympäristön ilmiöitä - vipu, pyörä, jousi, toimintaperiaatteet ja käyttö - kolmio- ja putkirakenteiden lujuuden tutkiminen Ympäristön aineita - kodin vaaralliset aineet Ihminen ja terveys - perhe- ystävyyssuhteet - tunteiden tunnistaminen - vuorovaikutustaidot Turvallisuus - jalankulkijan ja pyöräilijän liikennesäännöt - oman koulun turvallisuus - koti- ja vapaa-ajan tapaturmat 4. lk Eliöt ja elinympäristöt - metsä, niitty, pelto: lajintuntemus - viljalajit, viljelykasvit - vesiluonto eri vuodenaikoina - eliöiden sopeutuminen Suomen talveen - muodonvaihdokset: sammakko ja perhonen Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana - ihmisen muovaaman ympäristön havainnointi - Pohjoismaat - janamittakaavan käyttö Ympäristön ilmiöitä - äänen ja valon eteneminen ja heijastuminen, varjo - lämmön siirtyminen ja lämmittäminen - yksinkertaisen virtapiirin rakentaminen

69 - magneetti ja kompassi- sähköiset ilmiöt, hankaussähkö Ympäristön aineita - veden ominaisuudet - veden kiertokulku - ilman ominaisuudet, palaminen - paloturvallisuus - alkusammutusvälineiden käyttö Ihminen ja terveys - oma terveys, terveystottumukset - sairastaminen, tavallisimmat lasten ja nuorten sairaudet - hätätilanteissa toimiminen - yksinkertaiset ensiaputoimet Turvallisuus - rahan käyttäminen - toisen omaisuuden kunnioittaminen - kiusaamisen ja väkivallan ehkäiseminen - fyysinen koskemattomuus KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot osaa tehdä havaintoja eri aisteilla sekä kohdistaa huomionsa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin luokitella kappaleita, eliöitä ja ilmiöitä niiden erilaisten ominaisuuksien perusteella tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon, luonnon ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön käyttää erilaisia tietolähteitä ja pohtia tiedon luotettavuutta ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa puhuen, kirjoittaen ja piirtäen. Eliöt ja ympäristöt ymmärtää, kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan, ja osaa kuvata eri elinympäristöjen piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia eliölajeja; oppilas osaa jaotella eläimet selkärangattomiin ja selkärankaisiin tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata, kuinka eliöt ovat sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen tietää, mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna ilmansuuntia, karttamerkkien selitystä ja janamittakaavaa ja laatia yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen toimintaa ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää avaruudessa pyörivän maapallon ihmisen elinpaikkana; oppilas osaa hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden alueiden maisemallisen rikkauden osoittaa kiinnostusta ja vastuullisuutta luontoa ja rakennettua ympäristöä kohtaan ja osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä. Ympäristön aineita ja ilmiöitä osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten luuppia, kelloa, pituusmittoja ja lämpömittaria, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse tehtyjä välineitä

70 osaa selittää yksinkertaisten laitteiden toimintaa osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien avulla sekä tuntee kodissa käytettäviä sähkölaitteita; oppilas ymmärtää, että sähkön käyttöön liittyy vaaroja, ja osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen, valon heijastuminen ja lämmön siirtyminen; hän tuntee myös näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia sekä veden olomuodon muutoksia ja kuvailla veden kiertokulkua luonnossa; hän ymmärtää aineen muuttumisen toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa; oppilas tuntee herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja ymmärtää, että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia ja tupakka- ja alkoholituotteita osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä, sähköä ja lämpöä. Ihminen ja terveys tunnistaa kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, riittävä uni ja lepo, oikeat työasennot ja ryhti, pukeutuminen, suun terveys, hygienia osaa perussäännöt kohteliaasta käytöksestä ja ryhmässä toimimisesta; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä osaa kuvata tavallisimpia sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja ja osaa hälyttää tai hakea apua tarvittaessa. Turvallisuus osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen ja tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen ja ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa. 7.7 BIOLOGIA JA MAANTIETO 7.7.1 Biologia

71 5-6. lk Tavoitteet oppii tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista ymmärtämään seksuaalisuuden osaksi ihmisen persoonallisuutta, tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina pohtimaan kasvuun, kehitykseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä, ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset. Sisällöt Eliöt ja elinympäristöt sekä luonnon ja ympäristön suojelu 5. lk - niitty, piennar, puutarha: ohjattu kasvien kerääminen ja tunnistaminen (kasvikansiot) - eläinten tunnistaminen: nisäkkäät, linnut, kalat sekä niiden sopeutuminen ympäristöönsä - selkärankaisryhmät - kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen - kasvien lisääntyminen ja yhteyttäminen - elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen (maatalous ja karjanhoito, puutarhan antimet) 6. lk - metsä ja suo: hyötykäyttö, tyypit, kasvien ja eläinten tunnistaminen - ympäristön suojelu: ympäristöystävällisen toiminnan harjoittelu, jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet - eliökunnan luokittelu - ravintoketjut: tuottajat - kuluttajat - hajottajat - eläinten lisääntyminen Ihmisen elintoiminnot, rakenne, kasvu ja kehitys 5. lk - perusasiat ihmisen rakenteesta, keskeiset elintoiminnot - lisääntyminen - murrosikä 6. lk - oman kehon arvostaminen ja suojeleminen - tervettä kasvua tukevat ja haittaavat tekijät! yhteistyö Asikkalan nuorisotyön kanssa - ihmissuhteet: tunteiden säätely ja siihen liittyvät sosiaaliset tekijät - ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ BIOLOGIAN OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ tunnistaa yleisimpiä kasvilajeja ja osaa kerätä lähiympäristön kasveja ohjeiden mukaisesti

72 tuntee eri selkärankaisryhmät ja tunnistaa lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat sekä osaa kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä tietää, että vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla osaa selittää ravintoketjun pääperiaatteet jonkin esimerkin avulla osaa kuvata tekemiään yksinkertaisia luontoon ja muuhun ympäristöön liittyviä tutkimuksia sekä selostaa niiden tuloksia ymmärtää ja osaa antaa esimerkkejä siitä, miksi ja miten ihminen on riippuvainen luonnosta, ja osaa selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän osaa antaa esimerkkejä siitä, miten lähiluontoa ja asuinympäristöä voidaan vaalia ja suojella osaa kuvata perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista osaa selittää murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia eri sukupuolilla ja antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä sekä osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä myönteisiä muutoksia osaa kuvata tunteidenilmaisutapoja ja antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä sekä osaa tarkastella asioita myös muiden ihmisten näkökulmasta ja tietää omat oikeutensa ja vastuunsa. 7.-9. lk Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetus järjestetään niin, että se kehittää oppilaan luonnontuntemusta sekä ymmärrystä luonnon perusilmiöihin. Evoluutioon, eliökunnan järjestelmä, ekologian perusteet, solujen toiminta sekä ihmisen rakenteen ja elintoimintojen ymmärtäminen ovat keskeisiä sisältöjä. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon väliseen vuorovaikutukseen sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Opetusta toteutetaan sekä luokassa että mastossa. Oikea oppimisympäristö tukee tutkivaa oppimista ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Maastossa ja luokassa tapahtuva opetus järjestetään niin, että oppilailla on valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa, oppilailla on mahdollisuus saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa. Näin oppilaat voivat kehittää ympäristötietoutta. Maastotyöskentelyn tule olla tutkivaa, myös retkeilynomaista ja luonnosta nauttimiseen ohjaavaa. Se järjestetään oppituntien lisäksi teemapäivien ja retkien yhteydessä. Koulumme biologian oppimisympäristöjä ovat luonnontieteiden luokkien ja pienoislaboratorion lisäksi mm. seuraavat: koulun lähimetsät, Päijänne, Vesijärvi, Vääksynjoki ja kanava, jätevedenpuhdistamo, kierrätyskeskus, maatilakohteet, Asikkalan luonnonsuojelualueet ja luontopolut, Päijänteen kansallispuisto (Kelvenne) ja Evon retkeilyalue. Yleiset tavoitteet oppii käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä ja tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä käyttämään mikroskooppia näytteitä tutkiessaan työskentelemään annettujen ohjeiden mukaan maastossa ja laboratoriossa sekä keräämään kasveja ohjeiden mukaisesti toteuttamaan itsenäisiä pienimuotoisia tutkimuksia tekemään maastossa tai laboratoriossa pieniä biologisia mittauksia sekä siirtämään mittaustulokset tietokoneelle. Tutkimuksesta voidaan tehdä työselostus oppimistilanteeseen sopivalla menetelmällä. kuvamaan elämän perusilmiöitä (solu, kasvu, lisääntyminen, perinnöllisyys, reagointi ympäristöön, kuolema jne.) tunnistamaan eliölajeja, niiden rakenteita ja elintapoja hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa tuntemaan kasvinviljelyn periaatteita ja kiinnostuu kasvien kasvattamisesta arvostamaan luonnon monimuotoisuutta ja suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen huolehtimaan läheisestä luonnonympäristöstä ja suojelemaan luontoa tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia

73 ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet. tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään seksuaalisuuden biologiset perusasiat osana ihmistä tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä ymmärtämään biotekniikan arkipäivän sovellusten merkityksen ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä 7. lk Tavoitteet oppii tunnistamaan kotiseudun eliölajeja, niiden rakenteita ja elintapoja hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa tuntemaan kasvinviljelyn periaatteita tekemään kasvikokoelman (kasvio, valokuvakokoelma, digitaalinen kasvio) arvostamaan luonnon monimuotoisuutta ja suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen huolehtimaan lähialueensa luonnonympäristöstä suojelemaan luontoa Keskeiset sisällöt Luonto ja ekosysteemit Kotiseudun kasvi-, eläin- ja sienilajien luokittelua ja tunnistamista sekä ohjattu kasvien kerääminen. Eliökunnan luokittelu jatkuu 8. luokalla. Ekosysteemin rakenne ja toiminta. Omakohtaisesti tutkitaan metsä- ja/tai vesiekosysteemiä. Metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen. Luonnon monimuotoisuus Pienen ekologisen tutkimuksen tekeminen. Tutkimus voi tapahtua osana koulu- ja kotityönä. Siinä pyritään hyödyntämään viestintä- ja mediataitoja. 8. lk Tavoitteet oppii Elämä ja evoluutio kuvaamaan elämän perusilmiöitä (solurakenne, kasvu, lisääntyminen, reagointikyky, liikkumiskyky, aineenvaihdunta, kuolema) kuvaamaan pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta ja toiminnasta kuvaamaan yhteyttämistä ja soluhengitystä sekä niiden merkitystä eliökunnalle kuvaamaan kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä selostamaan evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet jäsentämään eliökunnan pääryhmiin ja perustelemaan ryhmittelyn selostamaan biotekniikan arkipäivän sovelluksia sekä pohtimaan niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä Yhteinen ympäristö tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet kuvaamaan ekologisesti kestävää kehitystä sekä ympäristösuojelun tavoitteita ja merkitystä tekemään pienimuotoisen tutkimuksen oman elinympäristönsä tilasta kertomaan esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti Keskeiset sisällöt

74 Elämä ja evoluutio Elämän tunnusmerkit Solun rakenne ja toiminta Eliökunnan synty ja kehitys sekä eliökunnan järjestelmä Luonnon monimuotoisuus Yhteinen ympäristö Ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet Oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen, oman lähiympäristön tilaa Parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen. 9. lk Tavoitteet oppii tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot ymmärtämään seksuaalisuuden biologisen perustan sekä pohtimaan seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja tuntemaan ihmisen lisääntymisen ja yksilönkehityksen perusteet tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä ymmärtämään biotekniikan joidenkin sovellusten merkityksen ja pohtimaan niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä Keskeiset sisällöt Ihminen Ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet Ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot Ihmisen lisääntymisen ja seksuaalisuuden biologinen perusta Perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä Biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Biologian tutkimustaidot osaa Käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan Työskennellä annettujen ohjeiden mukaan maastossa ja laboratoriossa sekä kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti Toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. Luonto ja ekosysteemit osaa Jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja Kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan Nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä sekä osaa vertailla niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä Tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia Selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä Kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä esitellä metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evoluutio osaa Kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta Selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta

75 Kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä Selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet Jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn Selostaa biotekniikan arkipäivän sovellusten merkityksen ja pohtia niihin liittyviä eettisiä kysymyksiä. Ihminen osaa Kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet Kuvata seksuaalisuuden biologisen perustan ja selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja Selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen Määritellä periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä. 7.7.2 Maantieto 5-6. lk Tavoitteet oppii laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla Euroopan maantietoa ja maapallon muita alueita sekä oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin. Sisällöt Eurooppa osana maailmaa - kartaston käyttö: karttamerkit, mittakaavat, tulkitseminen - Eurooppa: valtiot ja niiden pääkaupungit, ilmasto, kasvillisuusvyöhykkeet, luonnonolot ja eläimistö - maantieteellisen tiedon havainnollistaminen karttojen ja diagrammien avulla esim. oma tutkimus Ihmisten elämän ja elinympäristön monimuotoisuus maapallolla - oman ja vieraiden kulttuurien tunnistamista - maailmankartan keskeiset nimistöt: maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot, sademetsä- ja aavikko-alueet - ihmisen elämä ja siihen vaikuttavat tekijät eri alueilla - ihmisen toiminnan aiheuttamat ongelmat KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ MAANTIEDON OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ osaa etsiä kartastosta tutkimiaan paikkoja ja tulkita kartaston erilaisia karttoja sekä käyttää kartanluvussa hyväkseen karttamerkkejä ja mittakaavoja osaa tulkita tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisten viestimien välittämää tietoa sekä osaa kriittisesti arvioida eri tietolähteitä osaa havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja diagrammien avulla tietää pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit sekä osaa kuvata luonnonolojen vaihtelua Euroopassa tietää maailmankartan keskeisen nimistön, kuten maanosat, valtameret, suurimmat vuoristot sekä sademetsä- ja aavikkoalueet tietää, että maapallolla on erilaisia ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä, ja osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten ilmasto-olot, kuten lämpötila ja sademäärä, vaikuttavat ihmisen toimintaan, eri-

76 tyisesti maatalouteen ja asumiseen eri vyöhykkeillä, sekä osaa kuvata ihmisten elämää erilaisissa ympäristöissä osaa kertoa esimerkkejä eri alueilta siitä, millaisia muutoksia ihmisen toiminta, kuten kaupunkien ja teollisuuden rakentaminen, liikalaiduntaminen ja polttopuun kerääminen on aiheuttanut ympäristössä osaa tunnistaa oman kulttuurin ja vieraiden kulttuurien piirteitä. 7-9. lk Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä ilmiöitä. Opetuksella kehitetään oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksessa ohjataan oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Maantiedon opetuksessa oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmisten elämää ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. Maantiedon opetus toimii siltana luonnontieteellisen ja yhteiskunnallisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetus tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. 7. lk Tavoitteet oppii - käyttämään ja tulkitsemaan erilaisia karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, erilaisia kuvia, kirjallisuutta, lehtiä ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä - hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan keskeisen nimistön sekä määrittelemään alueiden sijainnin - ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla - ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutukset maisemassa - ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla - tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, kunnioittamaan niitä sekä suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin Keskeiset sisällöt Maa ihmisen kotiplaneetta - kartan käyttö - maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat - kahden tai useamman maanosan vertaileminen Yhteinen ympäristö - yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristönsä tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista maailmanlaajuisesti Arviointi Kurssilta annetaan numero, johon vaikuttavat lähinnä kokeiden arvosanat, kirjoitelma sekä tuntityöskentely, jossa erityisesti painotetaan työnteon tärkeyttä, ahkeruutta, omaaloitteisuutta sekä yhteistyökykyä. Myös harrastuneisuus ja asenteet vaikuttavat. Aihekokonaisuudet, joihin kurssi liittyy Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 8. lk

77 Tavoitteet oppii - käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja - käyttämään tietolähteenään ajankohtaisia tekstejä, tilastoja, diagrammeja, kuvia ja tietotekniikkaa sekä arvioimaan kriittisesti uutistietoa - kykenee itse tuottamaan ja havainnollistamman maantieteellistä tietoa - ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia Euroopassa - ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen Euroopan maisemissa - tietämään uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen jakautumisen ja niiden saatavuuden ja käytön Euroopassa - tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, kunnioittamaan niitä sekä suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin Keskeiset sisällöt Eurooppa - Euroopan karttakuvan peruspiirteet ja keskeinen nimistö - maapallon liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt Euroopassa - Euroopan maisemien muotoutuminen - ihmisten toiminta ja vuorovaikutukset Euroopan eri alueilla - uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat - Euroopan vertailu muihin maanosiin ja Euroopan tulevaisuus Yhteinen ympäristö - Euroopan ympäristöongelmat ja niiden ratkaisumahdollisuudet Arviointi Kurssilta annetaan numero, johon vaikuttavat lähinnä kokeiden arvosanat, portfolio sekä tuntityöskentely, jossa erityisesti painotetaan työnteon tärkeyttä, ahkeruutta, oma-aloitteisuutta sekä yhteistyökykyä. Myös harrastuneisuus ja asenteet vaikuttavat. Aihekokonaisuudet, joihin kurssi liittyy Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, Viestintä ja mediataito, Ihminen ja teknologia, Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 9. lk Tavoitteet oppii - käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä - määrittelemään alueen sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet - selostamaan, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaa Suomen eri alueilla - suhtautumaan myönteisesti oman maan vähemmistökulttuureihin ja maahanmuuttajiin - nimeämään, tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä - ymmärtämään Suomen aseman Euroopan unionin jäsenmaana ja osana maailmaa Keskeiset sisällöt Suomi - Suomen karttakuva sekä keskeinen nimistö - Suomen luonnonmaisemien muotoutuminen

78 - luonnon ja ihmisen vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä rakennettu ympäristö ja perinnemaisemat - asutuksen ja elinkeinojen alueelliset piirteet ja sijoittuminen Suomessa - oman kulttuurin ja vähemmistökulttuurien tunnistaminen Yhteinen ympäristö - Itämeren alueen ympäristökysymykset - vaikuttamismahdollisuudet oman elinympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä - kuluttajan vastuu ympäristöstään ja toiminta kestävän kehityksen mukaisesti Arviointi Kurssilta annetaan numero, johon vaikuttavat lähinnä kokeiden arvosanat, tutkielma sekä tuntityöskentely, jossa erityisesti painotetaan työnteon tärkeyttä, ahkeruutta, oma-aloitteisuutta sekä yhteistyökykyä. Myös harrastuneisuus ja asenteet vaikuttavat. Päättöarvioinnin kriteerit ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaiset. Aihekokonaisuudet, joihin kurssi liittyy Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, Viestintä ja mediataito, Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, Turvallisuus ja liikenne, Ihminen ja teknologia 7.8 FYSIIKKA JA KEMIA 5-6. lk Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja koke-

79 mukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta. Tavoitteet oppii työskentelemään ja toimimaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden haitallisuuden. Keskeiset sisällöt 5. lk Luonnon rakenteet Maan vetovoima ja kitka sekä voimista aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä. Vipu, väkipyörä, hammaspyörä Ilman- ja vedenvastus Aurinkokunta, Maan ja Kuun liikkeet, vuorokausi, vuodenajat Tähtitaivas Suositeltavia kokeita, tutkimuksia tai havainnointia: - vipu - väkipyörä - hammaspyörä Aineet ympärillämme Ilman koostumus, ilmakehä, ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä Tuuli Lentokone Ilmansuojelu Veden ominaisuudet Vesi liuottimena Luonnonvesien tutkiminen Vesien puhdistus Suositeltavia kokeita, tutkimuksia tai havainnointia: - suodattaminen - happamuustutkimukset 6. lk Energia ja sähkö Lämpö, valo ja liike sähkön avulla Paristo, akku Sähköturvallisuus

80 Sähkön ja lämmön tuottamistapoja Maapallon energiavarat -uusiutuvat -uusiutumattomat Energian säästäminen Suositeltavia kokeita, tutkimuksia tai havaintoja: - lämpötilan mittaaminen - lämmön vaikutus nesteisiin, kaasuihin - lämmön siirtyminen johtumalla, kulkeutumalla ja säteilemällä - eristeet - yksinkertainen virtapiiri, sarjaan kytkentä, rinnankytkentä - katkaisija - vastus, oikosulku, sulake - valon taittuminen (kupera ja kovera linssi) Aineet ympärillämme Maaperän aineiden luokittelu ja erotusmenetelmiä Elinympäristömme aineiden ja tuotteiden - alkuperä - tuoteseloste - turvallinen käyttö - kierrätys - hävittäminen Päihde- ja vaikuteaineet Suositeltavia kokeita, tutkimuksia tai havaintoja: - suodatus - kiteytys - seulominen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot osaa työskennellä turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita tehdä havaintoja ja mittauksia eri aisteilla ja mittausvälineillä sekä kohdistaa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin, esimerkiksi liikkeeseen tai lämpötilaan ja niiden muutoksiin tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan, esittää mittaustuloksiaan esimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksi sen, että mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia mitkä tekijät vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelemisessa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käymiensä keskustelujen perusteella. Energia ja sähkö tuntee eri jännitelähteitä, kuten pariston ja akun, sekä tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen tietää, että sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla, sekä osaa

81 luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Luonnon rakenteet osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia kuten painovoimaa, kitkaa sekä ilman ja vedenvastusta sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä osaa tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa, kuten kuvata ja arvioida vaaratilanteita liikenteessä tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat sekä Kuun vaiheet ja pimennykset, sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta. Aineet ympärillämme tuntee ilman koostumuksen, tietää ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä osaa tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan osaa luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä kuten suodatus, kiteytys ja seulominen tuntee perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia, esimerkiksi happamuutta tuntee keskeisiä asioita päihde- ja huumausaineista, ymmärtää, miksi ne ovat haitallisia, ja osaa perustella, miksi niiden käyttöä pitää välttää. 7.8.1 Fysiikka 7-9. lk Fysiikan opetuksen tehtävänä on syventää oppilaan tietämystä fysiikasta ja vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tarkoituksena on auttaa oppilasta hahmottamaan paremmin fysiikan luonnetta luonnontieteenä ja innostamaan oppilasta fysiikan opiskeluun. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedon hankintaan, tietojen käyttämiseen ja niiden luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostumista. Se antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja mm. energiavarojen käytössä ja ympäristönsuojelussa sekä auttaa ymmärtämään teknologian merkityksen elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Tavoitteet oppii tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energian muutoksia tuntemaan luonnon rakenteita ja vuorovaikutuksia ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti yksin ja yhdessä toisten kanssa tekemään havaintoja ja mittauksia tekemään havainnoista päätelmiä, luokittelemaan ja vertailemaan niitä esittämään saatuja tuloksia taulukoiden ja graafisten kuvaajien avulla ja tehdä niistä tulkintoja esittämään hypoteesin käsiteltävästä asiasta ja testaamaan sen suunnittelemaan luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan erilaisia muuttujia ja selvittämään muuttujien välisiä riippuvuuksia käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden

82 tekemisessä ja ongelmien ratkaisussa Sisällöt Liike ja voima tiheyden käsite ja sen merkitys luonnossa vuorovaikutuksesta syntyvät voimat ja niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt yksinkertaisten mekaanisten koneiden, kuten vivun, toimintaperiaate paine, ilmanpaine ja sen sovellukset liike, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä liike putoamisliike Maan vetovoimakentässä voiman tekemä työ, mekaaninen energia, liike-energia ja teho Värähdys- ja aaltoliike värähdys- ja aaltoliikkeen perusilmiöt, aaltoliikkeen synty, vastaanottaminen, havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen sekä niihin liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait äänen ja valon merkitys ja sovellukset optisten laitteiden toimintaperiaatteita Lämpö aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt, kuten lämpölaajeneminen, olomuodon muutokset, lämmön siirtymistavat ja varastoituminen lämpöilmiöiden kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja suureilla oikeita yksiköitä käyttäen energian säilyminen ja lämpö energiamuotona Sähkö kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt ja niiden soveltaminen turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö sähkön tuotannossa ja siirrossa sähkön käyttö kotona ja eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannusten laskeminen Luonnon rakenteet säteilylajit ja niiden vaikutukset radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon ja säteilyltä suojautuminen rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset ja energian sitoutuminen ja vapautumien, energian säilyminen luonnon rakenteet ja mittasuhteet PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Luonnon tutkimisen taidot osaa työskennellä turvallisesti ja ohjeita noudattaen osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden oppilaiden kanssa osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafisten käyrien avulla sekä tulkita niitä osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa Liike ja voima osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista se-

83 kä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan tuntee työn ja energian välisen yhteyden ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan. Värähdys- ja aaltoliike tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa. Lämpö tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. Sähkö osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina tuntee sähköä hyödyntäviä sovelluksia, kuten sähkömagneettisen viestinnän tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja. Luonnon rakenteet tuntee säteilylait ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä, mm. energia, vuorovaikutus ja säteily ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa. 7.8.2 Kemia 7-9. lk Kemian opetuksen tehtävänä on syventää ja laajentaa oppilaan tietämystä kemiasta ja antaa

84 oppilaalle sellaisia aineksia, jotka auttavat häntä ymmärtämään kemian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa sekä taata riittävät valmiudet jatkoopintoihin. Kemian opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia jokapäiväisten vallintojen tekoon, keskustelemaan ja ottamaan vastuuta ympäristöön liittyvistä asioista. Opetus perustuu kokeelliseen lähestymistapaan, jossa oppimisen lähtökohtana on omakohtainen havainnointi elinympäristöön liittyvistä aineista ja ilmiöistä. Samalla pyritään herättämään oppilaiden mielenkiintoa itsenäiseen havaitsevaan tiedonhallintaan. Opetus etenee ilmiöiden havaitsemisesta niiden tulkitsemiseen, selittämiseen, kuvaamiseen ja mallintamiseen kemian merkkikielellä. Kokeellisuuden tulee auttaa oppilasta hahmottamaan luonnon rakennetta, kehittämään käden taitoja ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä. Tavoitteet oppii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen ottaen huomioon välineiden ja aineiden oikean käsittelyn käyttämään erilaisia luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja eittämään tuloksia ja arvioimaan tiedon luotettavuutta ymmärtämään aineiden kierokulkua luonnossa ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja tuntemaan aineiden ominaisuuksia ja niihin liittyviä käsitteitä käyttämään aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja tulkitsemaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla soveltamaan tietoja käytännön tilanteissa ja valinnoissa ymmärtämään kemiallisten ilmiöiden merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle Sisällöt Raaka-aineet ja tuotteet kemiallisen reaktion havaitseminen ja reaktionopeuteen vaikuttavat asiat alkuaineiden ja yhdisteiden merkitseminen ja luokittelu atomimalli ja alkuaineiden jaksollinen järjestelmä sekä alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksien ja rakenteiden selittäminen niiden avulla kemiallisen reaktioyhtälön tulkitseminen ja reaktioyhtälöiden tasapainottaminen maankuoren alkuaineet ja yhdisteet, niiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys sähkökemiallisia ilmiöitä, sähköpari, elektrolyysi ja niiden sovellukset korroosio ja siltä suojautuminen esim. rakentamisessa Ilma ja vesi palamisreaktio, aineiden paloherkkyys, palamistuotteiden ominaisuudet ja vaikutuksen ympäristöön vesi ja veden ominaisuudet aineiden happamuus ja emäksisyys sekä suolat ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnolle ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle, kasvihuoneilmiöön vaikuttavat asiat Elollinen luonto ja yhteiskunta fotosynteesi ja palaminen, energianlähteet hiilivedyt, öljynjalostus ja sen tuotteet alkoholien ja karboksyylihappojen ominaisuuden ja käyttö hiilihydraatit, valkuaisaineet ja rasvat pesu- ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 osaa työskennellä annetun ohjeen mukaan turvallisesti yksin ja ryhmässä sekä maastossa että laboratoriossa osaa tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, esimerkiksi kokeen, jossa tutkitaan ai-

85 neen palamista, palamistuotteen liukenemista veteen ja syntyneen vesiliuoksen happamuutta osaa esittää kokeidensa tulokset ja tulkita niitä tuntee aineiden kiertoprosesseja ja niiden aiheuttamia ilmiöitä luonnossa ja ympäristössä, esimerkiksi hiilen kiertokulku, kasvihuoneilmiö ja happamoituminen tuntee kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen ihmiselle ja yhteiskunnalle, esimerkiksi fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle sekä korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa tuntee ympäristöön vaikuttavia aineita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden palamistuotteita ja raskasmetalleja tuntee kemian teollisuuden eri aloja ja tuotteita, esimerkiksi erilaisia materiaaleja ja kodin kemikaaleja, sekä niiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä osaa tulkita tavaraselosteita, selittää tuotteen elinkaaren ja tehdä valintoja kuluttujana osaa käyttää oikeita käsitteitä kuvaillessaan aineiden ominaisuuksia ja kemiallisia ilmiöitä, esimerkiksi happamuutta, sähkönjohtokykyä ja olomuodon muutoksia osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa, esimerkiksi epäjalot ja jalot metallit osaa kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen osaa tulkita ja kirjoittaa yksinkertaisia reaktioyhtälöitä, esimerkiksi hiiliyhdisteiden palamisreaktion osaa tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä ja sidosten muodostumisesta kemiallisessa reaktiossa atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alkuaineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä. AIHEKOKONAISUUKSIEN HUOMIOIMINEN FYSIIKASSA JA KEMIASSA IHMISENÄ KASVAMINEN oppilas oppii toimimaan yhteisön jäsenenä ottamaan huomioon toiset ihmiset huomioimaan omat ja ryhmän muiden jäsenten oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä erilaisia opiskelutaitoja pitkäjännitteiseen, systemaattiseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS oppilas oppii käyttämään kansainvälisiä merkitsemistapoja kuten kemialliset merkit ja SI-järjestelmä tuntemaan ja arvostamaan suomalaisia fysiikan ja kemian alan tieteen tekijöitä ja saavutuksia tuntemaan ja arvostamaan tieteen kehitystä kautta aikojen VIESTINTÄ JA MEDIATAITO oppilas oppii suhteutumaan kriittisesti saatavilla olevaan tietoon käyttämään erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS oppilas oppii toimimaan päämäärätietoisesti ja yhteistyökykyiseksi kansalaiseksi muodostamaan kuvan omista velvollisuuksista ja vaikutusmahdollisuuksista ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA oppilas oppii ymmärtämään ympäristösuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia ja selvittämään niiden syitä ja seurauksia arvioimaan oman kulutuksen ja arkielämän valintojen vaikutuksia ympäristöön ja omaan talouteen

86 omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja TURVALLISUUS JA LIIKENNE oppilas oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä omassa elinympäristössään välttämään vaaratilanteita ja huomioimaan työturvallisuuteen ja ympäristön turvallisuuteen liittyviä asioita toimimaan mahdollisissa onnettomuustilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä huomioimalla liikenteen vaatimat turvalaitteet IHMINEN JA TEKNOLOGIA oppilas oppii ymmärtämään ihmisen riippuvuuden nykyaikaisesta teknologiasta käyttämään erilaisia tietoteknisiä laitteita tietojen hankintaan, muokkaamiseen ja analysointiin ymmärtämään laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteita käyttämään erilaisia laitteita ja koneita tarkoituksenmukaisesti 7.9 TERVEYSTIETO 7-9. lk Yleistä Keskeisiä aihesisältöjä ovat:

87 Kasvu ja kehitys, omasta terveydestä huolehtiminen, ravinto, liikunta, henkinen terveys, seksuaalisuus, päihde- ja vaikuteaineet, turvallisuus, tapaturmat ja ensiapu sekä sairaudet 7. lk (vuosiviikkotunteja 1,4) Tavoitteet Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas tiedostaa ja ymmärtää itsessään tapahtuvat monet fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset eli murrosiän merkityksen itsenäistymiselle tietää liikunnan vaikutukset terveyteen, osaa arvioida omia ruokailutottumuksiaan terveelliseltä näkökannalta ja oppii huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään oppii tuntemaan avun tarpeen, ilmaisemaan tunteitaan sekä toimimaan ja selviytymään eri tilanteissa tarkoituksenmukaisesti oppii ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen niin kotona kuin koulussa sekä vapaa-aikana kaikkien osapuolten hyvinvoinnin edellytyksenä oppii suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä oppii arvioimaan terveyttä edistäviä ja haittaavia tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia elämäntapavalintoja Keskeiset sisällöt Kasvu ja kehitys - fyysinen kasvu ja kehitys sekä niihin liittyvät tekijät kuten millainen minä olen ja miten minä voin, vuorokausirytmi (väsymys, uni, lepo), monipuolinen ravinto sekä liikunnan vaikutus elimistöön: murrosikäinen urheilija, fyysinen kuormitus - psyykkinen kasvu ja kehitys sekä niihin vaikuttavat tekijät kuten itsetuntemus ja itsearvostus, seksuaalisuuteen tutustuminen, perhe ja sosiaaliset suhteet - sosiaalinen kasvu ja kehitys ja niihin vaikuttavat tekijät kuten yksilöllisyys, erilaisuus, suvaitsevaisuus, sopeutuminen ryhmätyöskentelyyn uusien luokkatoverien kanssa, hyvät ystävyyssuhteet, yksinäisyys, välittäminen ja huolenpito Terveys arkielämän tilanteissa - omasta terveydestä huolehtiminen ja itsehoito - ravitsemussuositukset ja niiden toteutuminen, yleisimmät allergiat - tupakka ja alkoholi- omien valintojen merkitys hyvinvoinnille - tunteiden tunnistaminen ja mieltä painavista asioista puhuminen, kuuntelemisen taito, riitely, anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen - seksuaalisuuden kasvu ja kehitys murrosiässä, ihastuminen, rakastuminen - tavallisimpien nuorten vaivojen ennaltaehkäisy ja hoito (päänsärky, vatsavaivat ja kuukautiskivut) - henkilökohtainen hygienia ja pukeutuminen - lasten ja nuorten oikeuksia - turvallisesti kotona ( kodin vaarapaikat, paloturvallisuus), vapaa-aikana ( kuuloaisti ja kova musiikki) ja koulussa ( riskitilanteet koulussa, työturvallisuus ohjeiden noudattaminen, koulukiusaaminen) ja liikenteessä (koulumatkan vaarapaikat, kevyen liikenteen säännöt) - toiminta erilaisissa tapaturmatilanteissa ja tilanteen vaatiman ensiavun antaminen, auttamisvelvollisuus, suurten verenvuotojen tyrehdyttäminen, puhalluselvytys, kuljetuksen järjestäminen Voimavarat ja selviytymisen taidot - terveys voimavarana, terveet elämäntavat - omat tukijoukot kodissa, koulussa ja vapaa-ajalla - vuorovaikutustaidot - ympäristö ja terveys kuten ohjeitten ja sääntöjen noudattaminen oppitunneilla, passiivinen tupakointi - toiminta palohälytyksen aikana

88 - kunnan tarjoamat terveyspalvelut 8. lk (vuosiviikkotunteja 0,8) Tavoitteet Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas - oppii tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä - tiedostaa yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa - oppii arvioimaan omaan terveyteensä ja turvallisuuteensa liittyviä henkilökohtaisia valintoja arkielämässä, mikä on oikein ja mikä on väärin - ymmärtää miten ja miksi kannattaa liikkua terveyden ylläpitämiseksi, ymmärtää ravitsemuksen tarpeen yksilöllisyyden - oppii tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja oppii ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja erilaisissa vaikeuksissa ja ristiriitatilanteissa - oppii toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa - pohtii seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä ja ymmärtää vastuullisen seksuaalisen käyttäytymisen - tietää päihdyttävien ja huumaavien aineiden vaikutukset elimistön toimintaan ja terveyteen sekä mielihyvän tunteen merkityksen riippuvuuden syntymiseen Keskeiset sisällöt Kasvu ja kehitys - fyysinen kasvu ja kehitys sekä niihin vaikuttavat tekijät kuten valintojeni vaikutukset terveyteeni, ihmisen elämänkaari, ali- ja yliravitsemus terveysriskinä, liikunnan vaikutukset elimistöön: lihastasapaino, ryhti, notkeus, nopeus, luuliikunta - psyykkinen kasvu ja kehitys sekä niihin vaikuttavat tekijät kuten tietoisuus itsensä kasvamisesta, mielialan vaihtelut, punastuminen, seksifantasiat - sosiaalinen kasvu ja kehitys ja niihin vaikuttavat tekijät kuten perheen ja kavereitten merkitys, ihmissuhteet, yksilön vastuut ja velvollisuudet, suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden hyväksyminen, väkivallaton käyttäytyminen Terveys arkielämän tilanteissa - aterioinnin päivärytmitys, syömishäiriöt, kauneusihanteet, erityisruokavaliot - tupakoinnin, nuuskan, alkoholin ja huumaavien aineiden käytön välittömät ja pitkäaikaisen käytön vaikutukset elimistöön ja terveyteen sekä lääkkeiden päihdekäyttö - ristiriitojen selvittäminen kuten kiusaaminen, tunteiden hallitseminen, äänensävy, - masennus, ongelmavanhemmat ja vanhempien ongelmat, vanhempien avioero - parisuhteen alku, seksisuhde, nuorille sopiva raskauden ehkäisy, nuoria koskeva seksuaalirikoslaki, alkoholi ja seksi - tavallisimpien nuorten sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito ( niska- ja selkäkivut, diabetes ja astma) - lääkkeiden tarkoituksenmukainen käyttö, annostusten noudattaminen - lasten ja nuorten oikeuksia ja toimintaa rajoittavia tekijöitä kuten tupakka-, alkoholi- ja huumelainsäädäntö - perustiedot ja taidot vaaratilanteista selviytymiseen kuten myrkytysten, syövytys-, paleltumis- ja palovammojen sekä kallo- ja silmävammojen ensiavun antaminen - turvallisesti vesillä, jäällä ja mopolla Voimavarat ja selviytymisen taidot - henkilökohtaiset voimavarat: luota itseesi - jämäkkyys, miten ilmaisen itseäni, miten osaan sanoa ei - oma perhe: rakkautta, rajoja, riitoja - ympäristö ja terveys: turvallinen koulumatka, pyöräilykypärä ja muut suojukset - kunnan tarjoamien terveyspalvelujen tilaaminen ( hammashoito, mielenterveys, ehkäisyneuvonta) ja peruutusten hoitaminen

89 9. lk (vuosiviikkotunteja 0,8) Tavoitteet Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas - oppii tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja ymmärtämään ihmisen koko kehityskaaren aikana tapahtuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia - oppii arvioimaan ympäristön, kulttuurin ja median merkityksen turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta, oppii suhtautumaan kriittisesti terveyttä koskevaan tiedonvälitykseen - ymmärtää terveysliikunnan merkityksen - oppii käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi - oppii ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä - oppii ymmärtämään terveellisen työympäristön merkityksen, osaa käyttää terveyttä edistäviä työtapoja ja tuntee työsuojelujärjestelmän keskeiset asiat - oppii tunnistamaan henkisen tasapinon ja stressin eron ymmärtää yksilön vastuun, välittämisen ja auttamisvelvollisuuden - osaa hakea apua seksuaaliterveyteen liittyvissä kysymyksissä pohtii median merkitystä päihde- ja vaikutusaineiden käyttöön Keskeiset sisällöt Kasvu ja kehitys fyysinen kasvu ja kehitys sekä niihin vaikuttavat tekijät kuten ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä ja kuolema, miten ja miksi minun kannattaa huolehtia itsestäni, ravitsemus ja terveysliikunta psyykkinen kasvu ja kehitys sekä niihin vaikuttavat tekijät kuten rasittaako - stressaako, mitä muut minusta ajattelevat, seurustelusuhteen loppuminen, mielenterveys ja sen vaihtelut, mielen ja ruumiin tasapaino sosiaalinen kasvu ja kehitys sekä niihin vaikuttavat tekijät kuten yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään, suvaitsevaisuus, vapaaehtoistyöhön osallistuminen Terveys arkielämän tilanteissa - ajankohtainen terveysviestintä, ihmedieetit ja laihdutuskuurit, oman kunto-ohjelman laatiminen, liikunta elämäntavaksi - median merkitys päihdyttävien ja riippuvuutta aiheuttavien aineiden mielikuviin ja käyttöön, suomalaiset humalahakuiset juomatavat ja terveys - kriisitilanteiden käsittely ja selviämisen keinot, henkilökohtaiset voimavarat - yleisimmät sukupuolitaudit ja niiden hoitomahdollisuudet - suomalaisten yleisimmät kansantaudit (sydän- ja verisuonitaudit, syöpä), matkailu ja yleisimmät ulkomailta saadut tartuntataudit - nuorten seksuaaliset oikeudet, seksuaalilainsäädäntö ja aborttilaki - vastuullinen ja turvallinen toiminta liikenteessä, toiminta erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa kuten kaasuvuodon ja ydinonnettomuuden aikana Voimavarat ja selviytymisen taidot - terveyden ja hyvinvoinnin tulevaisuuden näkymät - yhteiskunnan ja uusperheen antama tuki (suhtautuminen uuteen äiti- tai isäpuoleen, uusiin siskoihin tai veljiin) - kansalaisjärjestöjen työ, eri kulttuurien suvaitseminen, rokotteet ja matkailu - viihtyisä työympäristö ( roskaaminen), välituntien vietto ulkona vai luokkien tuuletus - koulun ja kunnan tarjoamat terveydenhuoltopalvelut ja tarvittaessa hakeutuminen niihin Arviointi Terveystiedon arvioinnin tarkoituksena on ohjata ja motivoida oppilasta opiskeluun ja oppimiseen. Arvioinnin avulla kehitetään opiskelua, oppimista ja opetusta. Arviointiin voivat osallistua oppilas, opettaja ja vanhemmat. Oppimistuloksia voidaan arvioida seuraamalla oppilaiden tuntityöskentelyä, läksyjen ja kotitehtävien tekemistä. Arviointiperusteina voivat olla jakson aikana pidettävät kokeet, yksilö- ja ryhmätehtävät, toiminnalliset tehtävät ja oppilaat erilaiset tuotokset. Jokaisen vuosikurssin lo-

90 pussa tapahtuvassa arvioinnissa tiedot ja taidot arvioidaan hyvän osaamisen kuvauksen kriteerien perusteella numeroin. Päättöarvioinnin kriteerit ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaiset. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kasvu ja kehitys tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja. Terveys arkielämän valintatilanteissa tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua. Voimavarat ja selviytymisen taidot osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä. 7.10 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oma kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan

91 oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttavia katsomusperinteitä. Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoitteena on perehdyttää omaan uskontoon perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen tutustuttaa muihin uskontoihin auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta. 7.10.1 Evankelisluterilainen uskonto Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävinä vuosiluokilla 1-5 on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Keskeisessä asemassa opetuksessa ovat oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tutustuminen tietojen ja omien kokemusten kautta, Raamattuun perehtyminen sekä oppilaiden rohkaiseminen eettiseen arviointiin ja siitä nousevaan vastuullisuuteen. Luokilla 1-5 oppilas kokoaa kulttuuri-identiteettiään ja sen muovautumisessa uskonnollamme on merkittävä tekijä. Kulttuurimme pohjaa hyvin paljon uskonnollisiin tai uskonnollista pohjaa oleviin juhliin ja tapakulttuuriimme. Uskonnon opetuksessa luokilla 1-5 kansainvälisyyden opetus korostaa suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä. Uskonnon opetus antaa noihin osa-alueisiin merkittävän panoksensa. Ymmärtämällä uskonnon vaikutteita, oppilas oppii myös ymmärtämään oman yhteisönsä käyttäytymistä. 1. lk Tavoitteet - tutustuu Jumalaan Taivaan Isänä - tutustuu Jeesuksen lapsuuteen ja kotimaahan - pohtii eettisiä kysymyksiä ja soveltaa oppimaansa arkipäivän tilanteisiin - tutustuu virsiin ja hengellisiin lauluihin (virsikirja) - tutustuu ev.lut.kirkon toimintaan lähiympäristössään - tutustuu Raamatun kertomuksiin Keskeiset sisällöt Luottamus ja turvallisuus - Taivaan Isän lapsena - Jumala kuulee rukoukset Arvokas ja ainutlaatuinen elämä - Jumala rakastaa minua - olen arvokas, olet arvokas - erilaisuus, suvaitsevaisuus - yhteistyö, kilpailu, säännöt - kiusaaminen, anteeksipyyntö ja -anto - oma ja toisen oma Minun juureni - Jeesus lapsena (vertailu minun lapsuuteeni) - Jeesuksen kotimaa - minä seurakunnan jäsenenä (kaste, pyhäkoulu, kerhot) Kirkkovuoden juhlat

92 - elämää kirkkovuoden juhliin valmistautuen 2. lk Tavoitteet - tutustuu Jumalaan Luojana - tutustuu Jeesukseen Jumalan Poikana ja Vapahtajana - pohtii eettisiä kysymyksiä ja soveltaa oppimaansa arkipäivän tilanteisiin - tutustuu Raamattuun uskon peruskirjana - tutustuu ev.lut.kirkon toimintaan lähiympäristössään - tutustuu muihin kirkkoihin ja uskontoihin mikäli ne kuuluvat oppilaan arkipäivään - tutustuu virsikirjaan Keskeiset sisällöt Luottamus ja turvallisuus - Isä meidän rukous - Raamattu Arvokas ja ainutlaatuinen elämä - Jumala Luojana - luomiskertomus - elämän ja luonnon kunnioitus - oikein ja väärin - totta tai valhetta - omatunto - pelko - kultainen sääntö Minun juureni - Jeesus Jumalan poika ja Vapahtaja (miten srk jatkaa Jeesuksen työtä) - Minä seurakunnan jäsenenä (srk:n toimintamuodot, jumalanpalvelukseen tutustuminen, diakonia, lähetystyö) Kirkkovuoden juhlat - pohdintaa kirkkovuoden juhlien sisällöstä ja niiden tavoista 3-5. lk Tavoitteet oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin oppii yhdistämään kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista. Keskeiset sisällöt Luottamus ja turvallisuus Oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus sekä Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidos-

93 ta. Arvokas ja ainutlaatuinen elämä Minun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen ja vastuullisuus teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaiden elämään. Raamatun kertomuksia ja opetuksia Alku- ja patriarkkakertomukset Egyptistä luvattuun maahan Jeesuksen elämä ja opetukset, Isä meidän - rukous. Eettisyyteen kasvaminen Ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta Kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä Yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus. Luterilaisen kirkon elämä Seurakunta oppilaan elämässä Kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja Luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta Seurakunnan keskeisiä toimintoja kuten jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, diakonia sekä toiminta seurakunnan jäsenenä Kristilliset symbolit kirkossa ja arjen keskellä, kirkkotaide sekä virret ja muut hengelliset laulut. Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma Oppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot Suomessa ja maailmalla Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä. Uskonnon opetuksessa luokilla 1-5 kansainvälisyyden opetus korostaa suvaitsevaisuutta ja ystävyyttä. Uskonnon opetus antaa noihin osa-alueisiin merkittävän panoksensa. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia ymmärtää pääpiirteissään kristinuskon syntytapahtumat tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa kotiseurakunnan tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä. alkaa hahmottaa uskontoa ilmiönä ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia näkee uskontojen vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään. osaa käyttää uskonnollista tietoa hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä pystyy käyttämään oman maailmankatsomuksensa alustavia rakennusaineksia. osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla kykenee eettiseen pohdintaan tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omas-

94 sa elämässään. 6-9. lk Tavoitteet tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana perehtyy kristinuskoon sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa. Keskeiset sisällöt 6. lk Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö Raamatun kulttuurivaikutuksia Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä Uusi Testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä Kirkkovuosi 7. lk Uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin Keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet Lähi-idässä syntyneet uskonnot juutalaisuus, kristinusko ja islam Kauko-idässä syntyneet uskonnot hindulaisuus ja buddhalaisuus Kiinan ja Japanin uskonnot Kirkkorakennus, sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään 8. lk Kirkon synty, alkuseurakunta Keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä alkuseurakunnasta tähän päivään Kristillisiin kirkkokuntiin tutustuminen, Kristinusko eri maanosissa Kirkon jäsenyys ja toiminta Ekumenia ja lähetystyö Suomen kirkkohistoria Suomalainen muinaisusko, Kalevala, leviäminen Suomeen, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika Paikallisseurakunnan historia ja toiminta 9.lk Yleiskuva Suomen uskontotilanteesta Uskonnottomuus ja uskonnonvapaus Eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen Kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen Ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana Kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja vertaukset

95 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta tuntee Raamatun keskeisen sisällön tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä. ymmärtää uskontoa ilmiönä ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. osaa käyttää uskonnollista tietoa tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia. Aihekokonaisuudet Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksessa huomioidaan kaikilla luokka-asteille ihmisenä kasvamiseen liittyvät kysymykset. Oppisisältöjen luonne mahdollistaa aiheiden käsittelyn tavalla, joka tukee nuoren kasvua ihmisenä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys käsitellään erityisesti vieraiden uskontojen osalta (vertailu muiden kulttuurien ominaispiirteisiin), Suomen kirkkohistoriassa (oman maan kulttuuri-identiteetin juuret), Raamattu (kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuritaustaan) ja etiikka (kulttuurien eettinen kohtaaminen omista lähtökohdista) Viestintää ja mediataitoa käytetään opetusvälineenä (videot, Internet), sekä etiikan aihepiireissä käsitellään median kohtaamista nuoren lähtökohdista. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys käsitellään sekä evankelisluterilaisen kirkon jäsenyyden osalta sekä etiikan aihepiirissä yhteiskunta ja talousjärjestelmät. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta käsitellään aihealueissa kristillinen ihmiskäsitys, Raamattu ja etikan teemoissa. Turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia käsitellään etiikan sisällöissä. 7.10.2 Ortodoksinen uskonto Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle

96 itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Lisäksi opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen. 1-5. lk Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1-5 on tietojen, taitojen ja kokemisen kautta tarjota aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentamiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvaminen. Tavoitteet vahvistaa ortodoksista identiteettiään perehtymällä ortodoksiseen kirkkovuoteen, pyhien ihmisten elämään, liturgiseen elämään, ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja oman seurakunnan toimintaan tutustuu uskonopin peruskysymyksiin perehtyy Raamatun kertomuksiin ja niiden sanomaan ja oppii pohtimaan Raamatusta ja oppilaan omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä tutustuu muihin kristillisiin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin Keskeiset sisällöt Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset Pyhät ajat ja kirkkovuoden suuret ja keskisuuret juhlat oman kirkon aj oppilaan oma suojeluspyhä paastot sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset kirkon suuria opettajia ja marttyyrejä. Kirkon jäsenenä Ortodoksinen perinne perheessä, koulussa, kotipaikkakunnalla, Suomessa, maailmassa oman seurakunnaan toimintamuodot, erityisesti jumalanpalvelukset ja seurakunnan lapsityö luostarien toiminta kirkollisia järjestöjä lähiympäristön muita kirkkoja ja uskontoja oppilaiden kohtaama uskonnollisuus Suomessa ja maailmalla juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä. Raamattu pyhänä kirjana Alkukertomukset ja patriarkkakertomukset Egyptistä luvattuun maahan Jeesuksen elämä ja opetukset evankeliumin kirjoittajat ylösnousemus ja uusi elämä Uuden testamentin ajanhistoriaa Liturginen elämä Jumalanpalvelusten toimittajat ja liturgia-jumalanpalvelus sakramentteja, erityisesti kaste, mirhalla voitelu, katumus ja ehtoollinen kirkkomusiikki: tropareja, jumalanpalvelusveisuja ja muiden pyhien toimitusten veisuja kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana ikoni kuvana ja pyhänä esineenä. Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen Ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena Pyhän Kolminaisuuden persoonat ja niiden erityispiirteet pelastus ja iankaikkinen elämä kirkko ja seurakunta kymmenen käskyn etiikka.

97 KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ tuntee tiedon hankinnan pohjaksi keskeiset asiat ortodoksisuudesta tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan kirkkovuotta omassa elämässään tuntee ortodoksisen ihmisnäkemyksen sekä ortodoksisen kristillisyyden muita peruskäsitteitä ja pystyy soveltamaan niitä omassa elämässään tuntee liturgiajumalanpalveluksen merkityksen osana ortodoksikristityn elämää. tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia tuntee pääpiirteittäin Vanhan ja Uuden Testamentin erilaisen luonteen tuntee Kristuksen opetuksia ja elämänvaiheet osaa pohtia Raamatun kertomusten kautta sekä omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä ja osaa ottaa niitä huomioon omassa elämässään. osaa käyttää uskonnollista tietoa tuntee ortodoksisen uskonopin keskeisiä peruskäsitteitä tuntee ortodoksista traditiota osana ortodoksikristityn elämää hänellä on käytössään aineksia ortodoksisen identiteetin vahvistamiseksi kykenee vahvistamaan ortodoksista identiteettiään. tuntee oman uskonnon sekä lähiympäristön uskontoja tuntee ortodoksisen kirkon erityispiirteitä tunnistaa oman perheen uskonnollisen taustan tuntee oman kotiseurakunnan toimintaa tuntee lähiympäristössä olevia muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä. 6-9. lk Tavoitteet Vahvistaa ortodoksista identiteettiään perehtymällä ortodoksiseen kirkkoon, sen historiaan, uskonkäsitykseen ja liturgiseen elämään Tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä Perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana Tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan Tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään Osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä Keskeiset sisällöt Raamattu Raamatun synty ja sisältö Raamattu pyhänä kirjana Profeetat, kuninkaiden aika, psalmit Apostolien teot Kirkkohistoria kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat kirkkokunnat sekä ekumenia Suomen ortodoksisen kirkon historiaa Suomen ortodoksisen kirkon hallinto ja nykytilanne Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys

98 Maailmanuskonnot keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja uskonnollisen elämän pääpiirteet uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin Liturgiikka ja uskonoppi sakramentit jumalanpalvelukset: liturgia, vigilia, paastoliturgia ja muita kirkollisia toimituksia kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki uskonopin keskeiset kohdat Etiikka ortodoksinen ihmiskäsitys eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen Vuorisaarnan etiikka Keskeiset sisällöt luokka-asteittain 6. lk Apostolien teot Kirkkohistoria Kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat Kirkkokunnat ja ekumenia Suomen ortodoksisen kirkon historiaa ja hallintoa Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys 7. lk Maailmanuskonnot Keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet Uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin Lähi-idässä syntyneet uskonnot juutalaisuus, kristinusko ja islam Kauko-idässä syntyneet uskonnot hindulaisuus ja buddhalaisuus Kiinan ja Japanin uskonnot 8. lk Raamatun synty ja sisältö Raamattu pyhänä kirjana Profeetat, kuninkaiden aika, psalmit Liturgiikka ja uskonoppi Sakramentit Jumalanpalvelukset; liturgia, vigilia, paastoliturgia ja muita kirkollisia toimituksia Kirkkorakennus, kirkkotaide ja kirkkomusiikki Uskonopin keskeiset kohdat

99 9. lk Etiikka Ortodoksinen ihmiskäsitys Eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen Vuorisaarnan etiikka Arviointi PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 kykenee hankkimaan tietoa ortodoksisesta uskosta tuntee ortodoksisen kirkkovuoden paasto- ja juhlaperinteen sekä kykenee seuraamaan ortodoksista kirkkovuotta tuntee ortodoksisen jumalanpalvelusperinteen on muodostanut itselleen yleiskuvan kirkon opista tuntee sakramentit sekä muita pyhiä toimituksia ja tuntee niiden merkityksen tuntee kirkon eettisen opetuksen ja osaa soveltaa sitä omaan elämäänsä tuntee Raamatun synnyn ja keskeisen sisällön tuntee Raamatun sisäisen rakenteen ymmärtää Raamatun pelastusilmoituksen tuntee Raamatun käytön kristityn jokapäiväisessä elämässä ja tunnistaa eri kirjojen liturgisen käyttöyhteyden osaa käyttää uskonnollista tietoa tietää kristillisen kirkon synnyn, leviämisen ja sen jakautumisen syyt osaa sijoittaa Suomen ortodoksisen kirkon osaksi maailmanlaajuista kirkkoa tuntee Suomen ortodoksisen kirkon vaiheet ja niiden vaikutuksen nykyhetkeen tuntee oman seurakuntansa toimintaa tuntee kirkollisia järjestöjä ja niiden toimintaa tuntee Suomen ortodoksisen kirkon hallintoa tuntee maailmanuskontoja ymmärtää uskonnon merkityksen ihmiselle tunnistaa suuret maailmanuskonnot osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. osaa käyttää uskonnollista tietoa tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia. Aihekokonaisuudet Uskonnon opetuksessa huomioidaan kaikilla luokka-asteille ihmisenä kasvamiseen liittyvät kysymykset. Oppisisältöjen luonne mahdollistaa aiheiden käsittelyn tavalla, joka tukee nuoren kasvua ihmisenä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys käsitellään erityisesti vieraiden uskontojen osalta (vertailu muiden kulttuurien ominaispiirteisiin), kirkkohistoriassa (oman maan kulttuuriidentiteetin juuret), Raamattu (kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuritaustaan) ja etiikka (kulttuurien eettinen kohtaaminen omista lähtökohdista)

100 Viestintää ja mediataitoa käytetään opetusvälineenä (videot, Internet), sekä etiikan aihepiireissä käsitellään median kohtaamista nuoren lähtökohdista. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys käsitellään sekä kirkon jäsenyyden osalta sekä etiikan aihepiirissä yhteiskunta ja talousjärjestelmät. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta käsitellään aihealueissa kristillinen ihmiskäsitys, Raamattu ja etikan teemoissa. Turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia käsitellään etiikan sisällöissä.

101 7.11 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustiedon opiskelijat eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan. Tavoitteet 1-9. lk Elämänkatsomustiedon tavoitteena on - edistää oppilaan valmiuksia käsitellä ja ymmärtää erilaisia elämänkatsomuksellisia näkökulmia - antaa aineksia monipuolisen maailmankatsomuksen omaksumiseen ja omaan henkiseen kasvuun - auttaa oppilaita myönteisiin ihmissuhteisiin kykeneviksi, vastuuntunteviksi ja elämänsä mielekkääksi kokeviksi ihmisiksi. - edistää oppilaiden rauhantahtoisuutta ja ajattelun kansainvälisyyttä sekä ihmisoikeuksien periaatteiden kunnioitusta. - etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään - kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaa ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa - tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöistä ja luonnosta - tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin. 1. lk Keskeiset sisällöt Oppilaan minäkuva ja persoonallisuuden kasvu - Omaan minuuteen liittyvät kysymykset - Erilaisten tunteiden tiedostaminen ja hallinta - Oman mielipiteen ilmaisu ja toisen kuunteleminen Yhteiskunta ja kulttuuri - Omaan elämänpiiriin kuuluvat havainnot, jotka liittyvät eettisiin kysymyksiin: hyvä/paha, oikea/väärä - Suomalainen kulttuuriperinne ja juhlat Me ja maailma - Hyvän ystävyyden ja toveruuden tunnuspiirteet - Ihmisten suhde eläimiin ja luontoon Vastuu muista ihmisistä ja ympäristöstä - Hyvän ystävyyden ja toveruuden tunnuspiirteet - Ihmisten suhde eläimiin ja luontoon 2 lk Keskeiset sisällöt Oppilaan minäkuva ja persoonallisuuden kasvu - Koti - Perhe - Ystävät - Vuorovaikutustaitojen merkitys ja harjoittelu - Perusturvallisuus ja sääntöjen merkitys

102 Yhteiskunta ja kulttuuri - Ihmisen elämänkaari: oman perheen elämänkatsomus - Juhlat: erilaisten juhlien tarkoitus (ei uskonnollisessa merkityksessä) - Opitaan hyväksymään ja arvostamaan eri kulttuurien tapoja ja uskomuksia - Eurooppalaisen kulttuurin juuret ja lähialueiden ja omien vähemmistöjen kulttuurit Me ja maailma - Ihmisten samanlaisuus/erilaisuus - Eri maiden satuperinne: lasten elämä ja olosuhteet muissa maissa, pakolaisuus - Lasten oikeuksien julistus Vastuu muista ihmisistä ja ympäristöstä - Lapsen vastuualueet omassa ympäristössään sekä kestävän kehityksen merkitys - Perustietoa maailmankaikkeuden ja elämän synnystä maapallolla - Eri kulttuurien tarinoita ja käsityksiä maailman synnystä ja ihmisen suhteesta luontoon ja ympäristöön 3-6. lk Keskeiset sisällöt Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu - Toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen -hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys - ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä -oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maailmassa - ajattelun vapaus, uskonnon- ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä - hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti - Kuka minä olen ja mitä osaan, elämänvaiheet ja monikulttuurisuus -suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö - elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia. Yhteisö ja ihmisoikeudet - Yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus, kultainen sääntö - lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet - tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma - etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämäni eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja. Ihminen ja maailma - Ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa -elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa - luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisen elämässä, maailmanperintö ja ympäristö. Keskeiset sisällöt vuosiluokittain 3.-4. lk Minä ja me, koti ja koulu. Erilaisuus on rikkautta, mutta joskus niin ongelmallista. Miten tulen toimeen toveripiirissä? Edistänkö yhteistyötä ja yhteenkuuluvaisuutta? Voinko hyvin? Elämä. Elämän synty ja kehitys maapallolla. Ihmisen kehityshistoria. Usko ja uskomukset elämän syntyteorioissa. Uskonnottomuus. Tosiasiat - onko niitä?

103 Kulttuuriperinne. Kansalliset juhla- ja työperinteet. Muinaissuomalaiset uskonnot. Erilaisia kulttuureja Suomessa (romaanit, saamelaiset, ruotsinkieliset jne.) Kansainvälisyys. Millaista elämä on naapurimaissa ja muissa meille tuntemattomissa maissa? Ihmisenä Euroopan unionissa, globalisaatio. Ajankohtaisuus. Pidämme itsemme ajan tasalla seuraamalla tiedotusvälineitä (lehdet, tv, radio, internet). Teemme katsauksia eri tiedotusvälineiden uutistarjonnasta. Erittelemme ja kokoamme tietoa. Ympäristökasvatus. Pohdimme yhdessä keinoja kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamiseksi. Haemme tietoja ympäristön hoidosta ja kierrättämisestä. 5.-6. lk Minä ja me, koti ja koulu ja ympäröivä maailma. Kasvaminen lapsesta nuoreksi. Identiteetin etsiminen. Nuorisokulttuurit. Muiden vaikutus minuun, kaverit ja idolit. Oikeuteni ja velvollisuuteni. Mitä on suomalaisuus? Suvaitsevaisuus elämänarvona. Miten itse voin vaikuttaa omaan ja yhteiskunnan tulevaisuuteen? Oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä, rikkaus ja köyhyys maailmassa. Elämänkatsomusten kehittyminen. Filosofia ajattelun herättäjänä ja kysymysten synnyttäjänä. Ei-uskonnolliset elämänkatsomukset. Uskonnonvapauden sisältö. Humanismi. Tieteellinen ja uskonnollinen ajattelu. Kansainvälisyys - erilaisia kulttuureja ja uskontoja. Eri uskontojen ja kulttuurien esittelyä. Kristinusko Suomessa (ev.lut., ortodoksisuus, katolilaisuus). Sota ja rauha. Hyvä ja paha, oikea ja väärä. Syytön vai syyllinen - kuka aloitti? Sovinto. Arvostamme elämää, miksi siis sodimme? Ajankohtaisuus. Pidämme itsemme ajan tasalla seuraamalla tiedotusvälineitä. Pohdimme kriittisesti tiedonvälityksen mahdollisuuksia esimerkiksi edistää demokratiaa ja kestävää kehitystä. Objektiivinen vs. subjektiivinen tieto. Ympäristökasvatus. Pohdimme ympäristön (ekologista) tilaa vaikuttajina. Tutustumme luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjen toimintaan. Maapallon ekologinen ja henkinen tasapaino - toteutuuko oikeudenmukaisuus? KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu - kykenee arviomaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta - ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita. - kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon - ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja. Tiedon hankinta ja soveltaminen - kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon - ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja. - rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella - pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään - osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta.

104 Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti - tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä - osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö) - rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella - pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään - osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta. Yhteisö ja ihmisoikeudet - tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita. - ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen - ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin. Ihminen ja maailma - tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä - ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita. 7-9. lk Tavoitteet Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimyksiä - etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaen kohtaamaan epävarmuutta ja kehittäen taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan - kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa - omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta - laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistyksellistään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme Keskeiset sisällöt luokka-asteittain 7 lk Katsomusten maailma Katsomusten historiaa, katsomusvapaus Maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus Tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen Uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus Erilaisia katsomuksia 8. lk Kulttuuri Kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto Kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus Käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilitaristinen, mystinen ja luontokeskeinen

105 Tulevaisuus Tulevaisuuden tutkiminen Luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus Maailmanperintö Minun tulevaisuuteni Toimiminen tulevaisuuden hyväksi 9. lk Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta Yhteiskuntateorian perusteet, demokratia Politiikka, toimiminen kansalaisena Kestävä kehitys Etiikka ja hyvä elämä Etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä Nuoren moraalinen kasvu Ihmisoikeusetiikka Ympäristöetiikka Monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä Arviointi PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Käsitteiden hallinta ja käyttö - osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä - tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuus, tekijän tarkoitus, teon seurauksien huomioon ottaminen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat - kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun Tiedon hankinta ja soveltaminen - kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta ja muilta elämän osa-alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömän arvioin välillä Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Käsitteiden hallinta ja käyttö - tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja - kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin - ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron Tiedon hankinta ja soveltaminen - osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista Yhteisö ja ihmisoikeudet Käsitteiden hallinta ja käyttö - tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron - hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön - pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden - tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä Tiedon hankinta ja soveltaminen

106 - tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita - tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta Ihminen ja maailma Käsitteiden hallinta ja käyttö - ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita - tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia Tiedon hankinta ja soveltaminen - osa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön - ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisuiden pitkän tähtäimen vaikutuksia AIHEKOKONAISUUKSIEN HUOMIOIMINEN OPETUKSESSA Opetuksessa huomioidaan kaikilla luokka-asteilla ihmisenä kasvamiseen liittyvät kysymykset. Oppisisältöjen luonne mahdollistaa aiheiden käsittelyn tavalla, joka tukee nuoren kasvua ihmisenä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys käsitellään erityisesti katsomusten osalta (vertailu muiden kulttuurien ominaispiirteisiin), maailmanperintö, kulttuurien tutkimus, maailmankuva ja eettisissä teemoissa (kulttuurien eettinen kohtaaminen omista lähtökohdista) Viestintää ja mediataitoa käytetään opetusvälineenä (videot, Internet), sekä etiikan aihepiireissä käsitellään median kohtaamista nuoren lähtökohdista. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys käsitellään sekä kansalaisuus-osiossa sekä etiikan aihepiirissä yhteiskunta ja talousjärjestelmät. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta käsitellään aihealueissa tulevaisuus, kestävä kehitys, maailmanperintö ja eettiset teemat Turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia käsitellään etiikan sisällöissä sekä kansalaisuus-kokonaisuudessa

107 7.12 HISTORIA 5-6. lk Tavoitteet Vuosiluokilla 5 ja 6 oppilaat on tarkoitus perehdyttää historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja historian merkittäviin tapahtumiin ja ilmiöihin alkaen esihistoriasta ja päättyen 1700-luvun loppuun. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan, kuvailemaan ja ymmärtämään muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet oman perheen ja suvun, oman kotiseudun, kotimaan ja koko maailman ihmisten elämään ymmärtämään, mistä ja miten historian kirjojen tiedot on saatu ja että historiallinen totuus voi muuttua, kun esimerkiksi uusi tutkimus tuo uutta tietoa menneisyyden tapahtumista. Historiankirjoittajat voivat myös eri aikoina painottaa erilaisia asioita selittäessään asioiden ja ilmiöiden syitä ja taustoja. Historiassa on myös erilaisia osa- alueita, jotka kiinnostavat erilailla ihmisiä. Tärkeintä kuitenkin on, että kaikki historiallinen tieto on varmistettu ja lähteisiin suhtaudutaan kriittisesti. tuntemaan historiallisten ajanjaksojen nimitykset ja ymmärtämään historian tapahtumien ajallista etäisyyttä omasta ajastamme. Historiasta opitaan myös löytämään kehityslinjoja, ilmiöiden kehitystä ja jatkuvuutta. Keskeiset sisällöt 5. lk I Johdanto historiaan Omat juuret (perhe, suku kotiseutu) Mitä historia on ja miten siitä saadaan tietoa? II Esihistoriallinen aika Ihmisen varhaiskehitys Elämää kivikaudella Elinkeinojen kehitys varhaisessa Euroopassa Kivikausi Suomessa Pronssikausi ja rautakausi Suomessa, muinaissuomalaisten elämää Paikallishistoriaa: Päijät-Hämeen varhaisin asutus Asikkalan kalliomaalaukset III Varhaiset korkeakulttuurit Neoliittinen vallankumous Muinainen Egypti Kaksoisvirranmaa IV Antiikin aika Kreikkalaiset kaupunkivaltiot Kreikkalaisten elinkeinot Antiikin Kreikan kulttuuri (uskonto, kuvataiteet, kirjallisuus, teatteri, filosofia) Aleksanteri Suuren aika Roman synty Roomalaisten valloitukset Rooman kulttuuri (uskonto, kuvataiteet, kirjallisuus) Elämää muinaisessa Roomassa (yhteiskunnan rakenne, elinkeinot, mitä Pompeijin löydöt kertovat roomalaisten arkielämästä?) Rooman valtakunnan tuhoutuminen

108 6. lk V Keskiaika Kansainvaellukset ja Euroopan synty Läänityslaitos Elämää kaupungeissa, linnoissa ja kylissä Henkinen kulttuuri keskiajalla (katolisen kirkon vaikutus, luostarilaitos, opetus, kirjallisuus, miniatyyrit, ritarirunous, rakennustyylit: romaaninen, goottilainen, bysanttilainen; Bysantin kulttuuri, arabien merkitys antiikin kulttuurin säilyttäjinä ja välittäjinä) Ristiretket Viikingit Keskiajan kauppareitit Englanti ja Ranska keskiajalla Suomi liitetään Ruotsiin Keskiajan linnat ja kirkot Suomessa Paikallishistoriaa: Suur-Hollolan pitäjä, Hollolan kirkko, Hämeen härkätie VI Uuden ajan murros Uskonpuhdistus Suuret löytöretket ja niiden seuraukset (Kolumbus, Diaz, Da Gama, Magalhaes. Intiaanikulttuurien kohtalo.) Renessanssi Maailmankuvan muutos (Kopernikus, Galilei, karttojen kehitys) Suomi: Kustaa Vaasa, Juhanan ja Katariinan aika Turun linnassa, Mikael Agricola VII Itsevaltiuden aika Kuninkaanvallan kehitys Euroopassa (Yleinen kehitys mannermaalla. Kuninkaan ja parlamentin välinen valtataistelu Englannissa. Hallitsijoista esillä ainakin seuraavat: Ludvig XIV, Iivana IV Julma, Pietari Suuri, Katariina Suuri, Elisabet I, Henrik VIII) Siirtomaavallan kehitys (Englanti, Hollanti ja Ranska mukaan siirtomaiden hankintaan Espanjan ja Portugalin rinnalle. Miksi siirtomaita hankittiin? Englannin ja Ranskan kamppailu merten herruudesta) Englanti menettää amerikkalaiset siirtokuntansa - Yhdysvaltain vapaustaistelu. Itsevaltiuden ajan tyylisuunnat barokki ja rokokoo Ruotsi-Suomen suurvalta-aika (Kustaa II Aadolf, Kaarle XII. Kustaa III) VIII Elämää Suomessa 1600- ja 1700-luvuilla Sääty-yhteiskunta, sen rakenne ja rajoitukset. Ihmisten erilaiset oikeudet ja mahdollisuudet. Säätyläiset puhuivat ruotsia ja ns. rahvas suomea. Elinkeinoelämä: maaseudun omavaraistalous, ensimmäiset ruukit, vesisahat ja - myllyt, ammattikuntalaitos, kaupungit kaupankäyntiä ja tapulikaupungit ulkomaankauppaa varten. Henkinen kehitys: Kirkko kansanopetuksen kehittäjänä. Oikeuslaitoksen toimintaa entisaikain Suomessa (esimerkkejä mm. 1600-luvulla käytetyistä rangaistuksista ja noitaoikeudenkäynneistä). Kustavilainen tyyli. Romantiikan aikakauden maalauksia Suomesta. IX Paikallishistoriaa: Elämää Asikkalassa entisaikaan Tässä kokonaisuudessa voidaan käsitellä mm. seuraavia aiheita: Mikä oli Suur-Hollola? Kirkkomatkat. Asikkalan kirkot. Vanhat maakirjakylät. Asikkalan vanhimmat tilat. Elämää kartanoissa ja talonpoikaistuvissa. Asikkalan torpparit, mäkitupalaiset, itselliset, rengit ja piiat. Kaupunkimatkat ennen vanhaan. Keitä olivat porkalit? Kiertävät kaupustelijat. Rahdinveto. Mikä oli rillitie? Anianpellon markkinat. Pellavamarkkinat. Perunapastori Laurell. Talonpoikaiselämän vuodenkierto töineen ja juhlineen. Kustaa III:n käynti Anianpellossa v.1775.

109 Historian pitkittäisleikkaukset Asikkalan kouluissa seurataan Asikkalan väestörakenteen ja elinkeinojen kehitystä pyyntikaudelta 1800-luvun alkuun asti. Mikäli aikaa riittää, voidaan keskittyä myös johonkin muuhun OPS:in perusteissa mainittuun teemaan kuin väestökehitys. Työtavat 5-6.lk 5. ja 6. luokalla vasta tutustutaan reaaliaineen opiskeluun. Erilaisia oppimismenetelmiä harjoitellaan, mutta pääpaino on opetuksen riittävässä motivoinnissa ja elämyksellisyydessä sekä toisaalta luetun ymmärtämisessä. Historiassa luetaan pitkiä tekstejä oppilaalle usein kaukaisista ja vieraista aiheista. Keskeistä on oppia löytämään, mitkä ovat tekstin tärkeimmät asiat ja mitä siinä käytetyt käsitteet tarkoittavat. Näiden asioiden oppiminen vaatii useimmiten opettajakeskeistä opetusta. keskeisessä työskentelyssä vahvistetaan osaamista ja eriytetään opetusta eri tavalla etenevien tai eri asioista kiinnostuneista oppilaiden kesken. Yksin, parin tai ryhmän kanssa toteutettavat työt, kuten suulliset tai kirjalliset esitelmät, haastattelut, pienoisnäytelmät, erilaiset teksti- ja kuvakoosteet rajataan aihealueiltaan ikäkauteen sopiviksi. Integrointi muihin oppiaineisiin Historiaa voidaan integroida alemmilla luokilla hyvin moniin oppiaineisiin. Mm. ympäristöoppi, äidinkieli, kuvataide ja maantieto ovat tällaisia aineita. Mutta historiaa voi luovasti yhdistää myös liikuntaan (vaikkapa järjestämällä, soveltuvin osin, antiikin olympialaiset ) tai käsitöihin (tutustumalla talonpoikaiseen käsityöperinteeseemme). Koulujen retkiohjelmissa historian opetuksen tavoitteet ja samalla Asikkalan kunnan painottama paikallisuus toteutuisi tutustumalla esimerkiksi Vesimyllymuseoon, Urajärven kartanoon, Hollolan kirkkoon, Päijänne-taloon, Pellavatupaan ja Kirkonkylän kotiseutumuseoon. Kotiseutumuseon ja Pellavatuvan retket sopivat hyvin integroitaviksi neljännen luokan ympäristöopin kanssa ja retket Hollolan sekä Asikkalan kirkoille uskonnon ja kuvataiteen opetuksen kanssa. Kauempana olevista tutustumiskohteista Hämeenlinna ja Turku sivuavat parhaiten 5. ja 6. luokan historian aihesisältöjä, mikä on hyvä ottaa huomioon koulun retkiä suunniteltaessa. Arviointi 5-6. lk Historiassa toteutetaan numeroarvostelua, joka perustuu kokeisiin, tuntityöskentelyyn, läksyjen tekemisen uutteruuteen ja ns. itsenäisiin töihin. Arvioinnin ja myös opiskelun motivoinnin tukena käytetään arviointikeskusteluja ja itsearviointia. Hyvän osaamisen (arvosana 8) kriteereinä käytetään Ops perusteissa määriteltyä osaamisen tasoa. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ: Tiedon hankkiminen: osaa erottaa faktan mielipiteestä. osaa erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan Historian ymmärtäminen: tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä. tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta. Tiedon käyttäminen: osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta. tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu.

110 7-8. lk Tavoitteet 7. luokalla käydään läpi 1800-luvun merkittävimmät poliittiset tapahtumat ja yhteiskunnan muuttumiseen liittyvät ilmiöt Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa. Kuvaa menneisyydestä ja ajanjakson ihmisten elämästä ja käsityksistä täydennetään kulttuuri-, sosiaali- ja mikrohistoriallisen aineiston avulla. 8. luokalla käydään läpi tapahtumia ja ilmiöitä 1900-luvun alusta nykypäivään asti. Tavoitteet ovat lähtökohdiltaan samat kuin 5. ja 6.luokilla. Nyt korostuvat entisestään historiallisen tiedon luonteen ymmärtäminen ja lähdekritiikin alkeiden hallinta. Samoin kiinnitetään enemmän huomiota kykyyn etsiä, vertailla, käsitellä ja käyttää hyödyksi historian tietoja. Historian opiskelun on tarkoitus niin ikään kehittää oppilaan omaa, kriittistä ajattelua ja syy- ja seuraussuhteiden tajuamista. Pitkän tähtäyksen tavoitteena on nykyisyyden parempi ymmärtäminen, oppiminen vastuullisuuteen ja toisten yksilöiden ihmisarvon ja - oikeuksien kunnioittaminen ja myötätunto. 8. luokalla, kun opetus tuodaan nykypäivään asti, korostetaan sitä eroa, mikä on historiantutkimukseen perustuvan ja esim. eilispäivän sanomalehtiin tai tv:n uutisraporttiin perustuvien tietojen välillä. 7. lk Keskeiset sisällöt Suomen historia Suomen liittäminen Venäjään Suomen aseman ja olojen kehitys autonomian aikana Kansallinen herätys ja suomalaisen sivistyselämän kehitys 1860-luvun uudistusten aika Teollistumisen alku (höyrysahat, uudet työläisyhdyskunnat) Maaseudun murros (mm. metsäkaupat, rahatalouteen siirtyminen, maatalouden ja maalaisyhteisöjen muutokset) Yleinen historia Ranskan suuri vallankumous ja sen vaikutukset Nationalismi ja sen vaikutukset Euroopassa 1800-luvulla Liberalismi sekä demokratian, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistyminen Euroopassa 1800- luvulla Teollinen vallankumous Työväen aseman parantaminen ja työväenliikkeen synty Pohjoismaat 1800-luvulla (valtiolliset olot, talouden ja kulttuurin kehitys, naparetket) Yhdysvallat ja sen kehitys sen suurvallaksi Imperialismin aikakausi (imperialistiset hankkeet ja niiden vaikutukset Afrikassa, Kiinassa, Japanissa, Intiassa) Venäjä, sen laajentuminen ja kehitys viimeisten keisarien aikana Vieraiden maanosien yhteydessä näitä alueita pyritään tarkastelemaan myös niiden omasta näkökulmasta, ei vain eurooppalaisten toimien kohteina. Kurssissa käsitellään myös niiden esikoloniaalista historiaa ja kulttuuria siltä osin, kuin niitä ei ole käsitelty jo 5. ja 6.luokilla. Asikkalan historiaa käsitellään maaseudun murroksen yhteydessä. Paikallishistorian aiheiksi sopivat mm.: Anianpellon markkinoista pitäjän ensimmäisiin kauppoihin, höyrylaivat, kanavat, ensimmäiset sahat, puutavaran kuljetus, nälkävuodet, kansakoulut, urheiluseurat, nuorisoseurat, Asikkalan väestökehitys ja väestön rakenne 1800-luvulla. Seitsemännen luokan aikana pyritään tekemään kotiseutuaiheinen retki Vääksyn kanavan maisemiin. Kanavahistorian ohessa voidaan sivuta Asikkalan teollistumisen historiaa (Rapala) ja Vanhan Vääksyn rakennusperinnettä.

111 Työtavat 7. luokalla painotetaan edelleen elämyksellisyyttä. Historiaan pyritään eläytymään niin tavallisten ihmisten kuin historian merkkihenkilöidenkin kautta. Myös luetun ymmärtämiseen kiinnitetään paljon huomiota. Taidehistoriaa tuodaan esille mm. tarkastelemalla yhdessä kirjan kuvia. Tavanomaisen luokkaopetuksen lisäksi käytössä ovat mm. omat kirjoitelmat, sarjakuvat ja muu kuvallinen ilmaisu, pienoisnäytelmät, elokuvat ja musiikki sekä omat esitykset, joiden apuna voidaan mainiosti käyttää esim. internetiä. Arviointi Numeroarvostelu. Kurssiin liittyvien töiden arvioinnissa myös sanallista arviointia, itsearviointia ja pienimuotoisia arviointikeskusteluja. Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle kahdeksan ovat OPS:in perusteiden mukaiset. (Katso jäljempänä: 8.luokan arviointi.) 8. lk Keskeiset sisällöt Suomen historiassa Suomen itsenäistyminen ja siihen liittyvät tapahtumat Itsenäisyyden ensivuosikymmenten poliittinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys Sotien aika Ulko- ja sisäpoliittinen kehitys sotien jälkeen Suomen presidentit Taloudellinen kehitys sotien jälkeen, hyvinvointivaltion synty Lähihistorian uudet ilmiöt kulttuurin alueella Yleisessä historiassa Ensimmäinen maailmansota ja sen aiheuttamat muutokset Venäjän vallankumoukset ja Neuvostoliiton synty Sotien välinen aika: taloudellinen kehitys, demokratia ja diktatuurit Toinen maailmansota ja sen aiheuttamat muutokset Yhdysvallat ja Neuvostoliitto(- Venäjä) kylmän sodan ajoista nykypäivään Euroopan taloudellinen integraatio Siirtomaiden itsenäistyminen Itä-Euroopan murroskausi Työtavat Menetelmissä ns. kyselevä opetus lisääntyy. Tavanomaisen luokkaopetuksen lisäksi ovat käytössä mm. omat aineet, mielipidekirjoitukset ja kommentit, haastattelut, sarjakuvat yms., porinapadat ja väittelyt, kirjallisuusnäytteet, musiikki ja elokuvat, lehtien ja tv:n uutiset ja dokumentit. Arviointi Arviointi toteutetaan samoin periaattein kuin seitsemännellä. Kahdeksannen luokan alussa kaikki oppilaat miettivät omia vahvuuksiaan tässä oppiaineessa, keinojaan tehostaa opiskeluaan ja kaikki asettavat itselleen myös ns. tavoitenumeron. Mahdollisuuksia päästä tähän voi parantaa tekemällä itsenäisiä, ylimääräisiä töitä, esitelmiä yms.

112 KUVAUS HYVÄSTÄ OSAAMISESTA (ARVOSANA 8): Tiedon hankkiminen: osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä. pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. Historiallisten ilmiöiden ymmärtäminen: pystyy sijoittamaan tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja aikajärjestykseen. osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään. osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. Tiedon käyttäminen: pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota. pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä. Historian pitkittäisleikkaukset ja integrointi 7. ja 8.luokilla jatketaan aiheesta Asikkalan väestökehitys tai tutkitaan jotakin kulttuurin osaaluetta ja sen kehitystä 1800-luvun alusta tähän päivään. Tähän voidaan yhdistää myös koulun mahdolliset teemavuodet ja -päivät tai koulun kansainväliset yhteisprojektit. Historianopetus yhdistää tarvittaessa voimavaroja äidinkielen, kuvataiteen, uskonnon ja maantiedon kanssa. Koulun retkisuunnitelmia tehtäessä historianopetus suosittelee mm. seuraavia: Tampere, Helsinki, Porvoo ja Lahti historiallisine kohteineen.

113 7.13 YHTEISKUNTAOPPI 9. lk Tavoitteet 9.luokalla opiskellaan yhteiskuntaoppia ja taloustietoa. Sen ohessa seurataan ajankohtaisia tapahtumia Suomessa ja muualla. Ajankohtaisille tapahtumille ja ilmiöille pyritään löytämään myös historiallista taustaa, jatkaen näin samalla myös historian opintoja. Yhteiskuntaopin tavoitteet ovat osittain samat kuin historiassakin. Omaan ajatteluun ja kriittiseen lähteitten tarkasteluun kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Myös kyky tuoda omat ajatukset esille, perustella niitä ja mielipiteiden vaihtaminen toisten kanssa ovat enemmän esillä 9. luokalla. Tunneilla harjoitellaan pienimuotoisesti mitä erilaisimpien aiheiden pohdintaa yhteiskunnalliselta kannalta. Keskustelun pohjaksi otetaan mielellään myös oppilaiden itse esille nostamia kysymyksiä. Kuten historiassakin, nousee yhteiskuntaopissa usein esille ihmisarvoon ja niiden loukkaamiseen liittyviä vaikeita asioita. Kun historiassa mietitään, miten vaikeista ajoista on aikanaan pyritty selviytymään, etsitään yhteiskuntaopissa ratkaisuja tämän päivän epäoikeudenmukaisuuksiin. Tavoitteena on siis vaikuttaa siihen, että oppilaista tulee avoimia, suvaitsevaisia, kriittisiä ja vaikuttamaan pyrkiviä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan jäseniä ja valveutuneita maailmankansalaisia. Kun yhteiskuntaopissa valotetaan erilaisia suhtautumistapoja moniin yhteiskunnallisiin, eettisiin ja jopa filosofisiin ongelmiin, ei pyritä antamaan valmiita vastauksia, vaan pikemmin rakennuspuita oppilaan omaa, perusteltua maailmankuvaa ja -katsomusta varten. Keskeiset sisällöt Päähuomio on suomalaisessa yhteiskunnassa, sen rakenteissa ja toiminnassa sekä Suomen kansalaisen oikeuksissa ja velvollisuuksissa. Yhteiskuntaopin osa-alueita ovat mm. perhe, sosiaaliturva, elintaso ja elämänlaatu, oikeusturva ja oikeuslaitoksen toiminta, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, työn merkitys ihmiselle, yrittäjyys ja työmarkkinoiden toiminta. Taloustiedossa selvitetään lisäksi perustiedot kansantalouden toiminnasta ja julkisen talouden hoidosta sekä tutustutaan yksilön oman taloudenpidon perusteisiin ja kuluttajatietouteen. Miten meihin vaikutetaan ja miten me vaikutamme muodostaa oman kokonaisuutensa, jossa käsitellään mm. valtiollista ja kunnallista vallankäyttöä, EU:n päätöksentekoa, median vaikutusta ja yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja. Lisäksi pohditaan tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja esitellään mm. erilaisia vähemmistöjä. Yhteiskuntaoppiin tulevan lisätunnin puitteissa tullaan käyttämään enemmän aikaa taloustiedon opettamiseen. Sen lisäksi ja sen yhteydessä kiinnitetään entistä enemmän huomiota seuraaviin aiheisiin: Globalisaatio ja sen vaikutukset, kehitysmaat maailmantalouden osana, ekologiset ongelmat Suomessa ja maailmanlaajuisesti ja suomalaiset kansainvälistyvässä maailmassa. Muunlaisiin yhteiskuntiin tutustutaan ajankohtaisaineiston (sanomalehdet, tv, internet) ja kulttuuriantropologisen aineiston avulla esim. perheen merkitystä, oikeusjärjestelmää, sosiaaliturvaa, työtä, ihmisoikeuksia jne. käsiteltäessä.

114 Työtavat Käytetään sanoja menetelmiä kuin historiassa, mutta harjoitellaan enemmän lähdekritiikkiä ja opetellaan omien mielipiteiden esille tuomista ja ennen kaikkea niiden hyvää perustelemista. Omat aineet ja kommenttikirjoitukset ovat tärkeä osa opetusta. Aineistona käytetään oppikirjan lisäksi mm. tv-ohjelmia, otteita kirjoista, lehtiartikkeleita ja internet-sivuja. Oheisaineistoa on runsaasti ja sitä opetellaan käyttämään entistä analysoivammin. Aineisto on monipuolista ja niinpä yhteiskuntaopin tunnilla voidaan kuunnella vaikkapa nykyrockia ja pohtia laulujen sanoituksia. Vaikuttamista voidaan opetella mm. kirjoittamalla paikallislehteen yleisönosastokirjoitus tai kiinnittämällä muulla tavoin päättäjien huomiota nuorten tärkeiksi kokemiin asioihin. Kunnalliseen päätöksentekoon tutustutaan osallistumalla yhteen valtuuston kokoukseen tai muuhun mahdolliseen tilaisuuteen tai käymällä kunnan virastoissa. Oppilaiden mahdollisiin pääkaupunkimatkoihin koulun kanssa pyritään liittämään vierailu eduskunnassa. Arviointi Yhteiskuntaopista ja taloustiedosta annetaan viimeisen vuoden aikana kolme arviointia. Hyvän osaamisen arvioinnissa käytetään valtakunnallisen ops:in perusteiden mukaisia kriteerejä. KUVAUS HYVÄSTÄ OSAAMISESTA (ARVOSANA 8): Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen: pystyy tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä. osaa perustella käsityksiään yhteiskunnallisista asioista. osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen: ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja. ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.

115 7.14 MUSIIKKI Musiikin opetuksen tehtävä on innostaa oppilasta monipuoliseen musiikilliseen ilmaisuun ja yhdessä tekemiseen. Yhteisten kokemusten ja elämysten avulla oppilas oppii sekä ryhmässä toimimisen taitoja että musiikin perustaitoja. Musiikin oppimisessa laulaminen, soittaminen, musiikin kuuntelu ja musiikkiliikunta tukevat toisiaan. Keskeistä on, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua ja onnistua. ta ohjataan havainnoimaan ympäröivää äänimaailmaa ja häntä rohkaistaan kertomaan havainnoistaan, ajatuksistaan ja tunteistaan. Hänelle tarjotaan kokemuksia musiikin eri alueilta ja eri kulttuurien musiikista. Häntä kannustetaan osallistumaan musiikkitoimintaan sekä ohjataan arvostamaan omaa ja muiden musiikillista toimintaa. Musiikin opetukseen liitetään kuvataiteen, tanssin ja draaman, kirjallisuuden ja käsityön aineksia. Näin tuetaan oppilaan kokonaisvaltaista ilmaisua. 1-2.lk Tavoitteet rohkaistuu laulaen, soittaen ja liikkuen musiikilliseen ilmaisuun ryhmässä ja yksin omaksuu musiikillisen ilmaisun perustietoja ja taitoja tutustuu leikinomaisesti erilaisiin musiikin käsitteisiin kuuntelee ja havainnoi omaa ääniympäristöä ja musiikkia oppii luonnollista äänenkäyttöä toistaa erilaisia rytmejä ja melodioita ja kokeilee omia sommitelmia soittaa erilaisia keho-, rytmi- ja melodiasoittimia rytmimerkintöjen avulla tarkastelee omaa musiikillista toimintaansa tutustuu oman maan ja muun maailman musiikkiin Keskeiset sisällöt 1 lk Äänenkäytön perusteet: - äänenavaus Laulaminen: - laululeikit - lastenlaulut - ajankohtaiset laulut (esim. vuodenaikoihin ja yhteisiin juhliin liittyvät laulut) Kuuntelu: - musiikin ominaisuuksien havainnointi (matala korkea, hidas nopea, iloinen surullinen) - musiikin elämyksellinen kokeminen - omien arviointien ja mieltymysten pohdinta ja perustelu - kokonaisteoksen kuuntelu Tutustuminen elävään musiikkiin: - orkesteri- ja kuorovierailut tai konsertti - kehollista ilmaisua: kehosoitin, kehorytmi Musiikin peruskäsitteet: - rytmi: perusrytmi, sanarytmi, melodiarytmi, rytmejä kahdeksasosa- ja neljäsosanuotein - harmonia: iloinen, surullinen - muoto; säe, kertosäe - dynamiikka: voimakkaasti, hiljaa - tempo: nopea, hidas - Kansallinen kulttuuriperintö: - juhliin liittyvät laulut ja tavat - kansamusiikki

116 2 lk Äänen huolto - oikea lauluasento mielikuvien avulla - äänen tuotto Laulaminen - erilaiset kokoonpanot - soolo - tutti Kuuntelu - musiikin ominaisuuksien havainnointi (nouseva laskeva, voimistuen hiljentyen) - kokonaisteoksen kuuntelu - musiikin elämyksellinen kokeminen - omien arviointien ja mieltymysten pohdinta ja perustelu Tutustuminen elävään musiikkiin - orkesteri- ja kuorovierailut tai konsertti - musiikilliset kokeilut - kehosoitin, rytmisoittimet, omat soittimet, omat rytmi- ja melodiasommitelmat - säestystehtäviä lauluihin Musiikin peruskäsitteet - rytmi: melodiarytmi, sävellysrytmi, rytmejä neljäsosa-, kahdeksasosa-, puoli- ja kokonuotein sekä tauoin - melodia: melodian seuraaminen nuottikuvasta, nouseva ja laskeva melodia - muoto: säe, kertosäe, kaanon - dynamiikka: voimistuen, hiljentyen - sointivärit: eri soittimet Kansallinen kulttuuriperintö: - juhliin liittyvät laulut ja tavat - kansamusiikki Tavoitteet vuosiluokille 3-9 Musiikin opetuksen tehtävänä on: antaa oppilaalle musiikin perustiedot ja taidot. Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa sekä rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan ja musiikin harrastustaan saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on erilaista eri aikoina ja eri paikoissa ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset antaa välineitä oppilaan oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jossa rakentuu arvostava ja utelias suhtautuminen erilaisiin musiikkeihin opastaa aktiiviseen osallistumiseen kuuntelussa, laulamisessa ja soittamisessa antaa esiintymismahdollisuuksia antaa tietoa keskeisistä musiikin tekijöistä ja teoksista antaa oman tekemisen kautta iloa ja elämyksiä tunne-elämän rikastuttamiseksi Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, kuten vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea myös etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia.

117 3-4. lk Keskeiset sisällöt äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen, ikäkauteen sopivia laululeikkejä ja lauluohjelmistoa keho-, rytmi-, ja melodiasoittimilla yhteissoittoon valmentavia harjoituksia, erityisesti perussyketajua kehittäviä harjoituksia, joiden yhteydessä kehitetään myös soittotekniikkaa; lisäksi ostinatorytmejä, säestystehtäviä ja yhteissoitto-ohjelmistoa monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivointikeinoja käyttäen sekä omien elämysten, mielikuvien ja kokemusten kuvailua äänten sekä rytmisten ja melodisten aiheiden käyttämistä musiikillisen keksinnän aineksina musiikin elementteihin rytmi, melodia, harmonia, dynamiikka, sointiväri ja muoto liittyvää peruskäsitteistöä musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaisen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin sisältäen esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista. bändisoittimiin tutustuminen koulukohtaisten mahdollisuuksien mukaan lauluista Maamme, Hoosianna, Enkeli taivaan ja suvivirsi osataan tavallisesti laulettavat säkeistöt paikkakuntakohtaisista lauluista osataan Vesivehmaan jenkka ja Asikkalan puiset rattaat KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ (8) OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja yhteissoittoon osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa, (esim. Maamme ja Hoosianna, tavallisesti laulettavat säkeistöt) osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti, kuvallisesti tai liikkeen avulla. 5-6. lk Keskeiset sisällöt äänenkäyttöä kehittäviä harjoituksia ja erilaisiin laulutapoihin perehdyttävää ohjelmistoa. yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia. monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti omien musiikillisten ideoiden kokeilua ja tuottamista esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen. bändisoittimiin tutustuminen koulukohtaisten mahdollisuuksien mukaan lauluista Maamme, Hoosianna, Enkeli taivaan ja suvivirsi osataan tavallisesti laulettavat säkeistöt ulkoa tunnetuimpiin säveltäjiin tutustuminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ (8) OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti hallitsee jonkin rytmi-, melodia tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan osaa arvostaa sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia

118 tuntee keskeistä suomalaista musiikkia hallitsee lauluohjelmistoa, josta ulkoa laulut Maamme, Hoosianna, Enkeli taivaan ja Suvivirsi (tavallisesti laulettavat säkeistöt) osaa hyödyntää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa. 7.-9. lk Yleiset tavoitteet musiikin perustietojen ja taitojen antaminen tutustuminen musiikin keskeisiin tyyleihin ja teoksiin monipuolisen kokonaiskuvan antaminen eri musiikkityyleistä aktiivinen osallistuminen musiikin kuunteluun, laulamiseen, soittamiseen, yhteismusisointiin oppilaiden luovan ilmaisun kehittäminen esiintymismahdollisuuksien antaminen musiikin yhdistäminen muihin oppiaineisiin Sisällöt tarkoituksena on herättää oppilaan kiinnostus musiikkiin korostetaan tekemisen kautta oppimista pyritään tuottamaan aktiivisesti musiikkia erilaisilla menetelmillä, esim. soittamalla ja laulamalla laajennetaan jo opittuja tietoja ja taitoja lisätään oppilaan tietämystä mm. musiikin teoriasta ja historiasta 7. lk opitaan äänenmuodostusta ja äänen käyttöä oppilaat osallistuvat aktiivisesti laulamiseen kerrataan ja syvennetään musisointitaitoja tutustutaan erilaisiin soittimiin (perinteiset eurooppalaiset soittimet, sinfoniaorkesteri) tutustutaan pop- ja rockmusiikin vuosikymmeniin Suomessa ja maailmalla ohjataan oppilasta laajojen sävellysten kuunteluun Arviointi arviointi perustuu oppilaan musiikilliseen aktiivisuuteen koulussa ja sen ulkopuolella, ei niinkään hänen musikaalisuuteensa arvosana koostuu monesta eri osa-alueesta, kuten laulaminen, soittaminen, aktiivisuus, kokeet ym. mutta ei välttämättä niiden keskiarvosta arvosana 10 oppilaalla erinomaiset musiikilliset tiedot ja taidot aktiivinen osallistuminen ja positiivinen asenne arvosana 9 kiitettävä asioiden hallinta kiinnostus uusiin asioihin arvosana 8 kohtalainen aineiston omaksuminen halu oppia ja yrittää ( ei kuitenkaan yllä erinomaisiin suorituksiin) arvosana 7 kohtalainen aineiston omaksuminen asenne työskentelyyn jonkin verran välinpitämätön

119 arvosana 6 musiikilliset tiedot ja taidot vähäiset osallistuminen työskentelyyn passiivinen ajoittaista häiriökäyttäytymistä arvosana 5 musiikilliset tiedot ja taidot vähäiset asenne oppiaineeseen negatiivinen häiriökäyttäytymistä

120 7.15 KUVATAIDE Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallista ajattelua ja kehittää hänen kuvallista ilmaisuaan. Keskeisenä ajatuksena on oppia ymmärtämään visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja - taidetta, mediaa ja ympäristöä - sekä omassa lähiympäristössä että vieraissa kulttuureissa. Kuvataideopetus kehittää oppilaan mielikuvitusta, omaa kuvallista ilmaisua ja edistää ongelmanratkaisua. Opetuksen lähtökohtina ovat havaittu ympäristö, mielikuvat ja elämykset, siksi aihepiirit pyritään kytkemään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin. Työskentelyssä käytetään ikäkauteen ja ilmaisumuotoon tapauskohtaisesti sopivia työtapoja. Tehtävien tarkoituksena on koskettaa oppilaan todellisuutta j a oppilaan itsetuntemusta ja kykyä toimia sekä itsenäisesti että vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Taideopetuksessa on mahdollista ohjata lasta katsomisen ja näkemisen taitoihin kuvien, taiteen ja ympäristön avulla. Myös oman ympäristön viihtyvyydestä huolehtiminen on yksi taidekasvatuksen osa-alue. Teknisten taitojen opettaminen on tutustumista ja kokeilua mahdollisimman monipuolisesti. Innostus ja uskallus ilmaisutaitojen lisääntyessä kannustavat lasta luovuuteen. Kuvataiteessa päähuomio on prosessissa sekä opetuksessa että toiminnassa. 1-2. lk Tavoitteet : - rohkaistuu ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin - oppii kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tekniikoita - kehittää avaruudellista ajatteluaan - saa monipuolisia elämyksiä ja kokemuksia kuvataiteen eri alueilta - oppii arvostamaan ja vaalimaan kulttuureja - tarkastelee ja havainnoi myönteisellä tavalla omia töitään ja työskentelyään - harjoittelee median kuvaviestien tulkitsemista ja median valikoivaa käyttämistä Keskeiset sisällöt - piirustus: erilaisilla piirtimillä piirtäminen, sommittelu, paperin tarkoituksenmukainen käyttö - maalaus: vesi- ja peiteväreillä maalaaminen, erilaisilla maalausvälineillä työskentely - grafiikka: yksinkertaisilla painantamenetelmillä työskentely - värioppi: värien sekoittaminen, kylmät ja lämpimät värit, värien sävyt - muovailu: savityöt ja työskentely erilaisilla massoilla - rakentelu: monipuolisilla materiaaleilla rakentelua - museo- ja näyttelyvierailut ja taitelijan työhön tutustuminen - luontoon ja rakennettuun ympäristöön tutustuminen - muovailu: savityöt ja työskentely - median kuvaviestinnän tarkastelu: kirjojen kuvat, video ja sanomalehtikuvat 3-6. lk Keskeiset sisältöalueet 1. Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - tekniikat, materiaalit, kuvalliset ilmaisutavat, käsitteitä 2. Taiteen tuntemus, kulttuurin osaaminen - taidekuvien katselua ja analysointia, taidehistoriaa 3. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri, muotoilu - luontoon ja rakennettuun ympäristöön tutustuminen 4. Media ja kuvallinen viestintä - kuvakerronnan perusteita, kuvitus, sarjakuva, mainos - kuvan tulkintaa esteettisestä näkökulmasta, kriittisyys

121 Tavoitteet oppii: -havaintojen tekoa - ilmaisemaan itseään kuvallisin keinoin - kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia tietoja ja taitoja - kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja - omien tavoitteiden asettamista - tarkastelemaan omia ja muiden tuotoksia sekä keskustelemaan niistä - arvostamaan ja arvioimaan erilaisia näkemyksiä taiteesta - ymmärtämään ja käyttämään kuvataiteen käsitteittä Sisällöt 3-6.lk 3-4. lk 5-6. lk Maalaus väriympyrä (päävärit, välivärit, värien sekoittaminen) vesivärit, peitevärit eril. sivellintekniikoita värioppia vastavärit valööri Muotoilu ja rakentelu muovailua ja rakentelua erilaisilla materiaaleilla ja massoilla 3-ulotteisuus savi yhdestä palasta muotoaminen pienoismalli savi makkaratekniikka liitokset reliefi Taidehistoria taidekuvien katselua / taidenäyttely omaan ilmaisuun ja oppimiseen taidekuvien tulkitsemista, käsitteitä Suomen kultakauden mestareita Piirustus kuvan sommittelua rytmi, tasapaino, liike erilaisia piirtimiä lyijykynä, puuväri, huopakynä, hiili sommittelua piste, viiva, jännite, muoto, tila valo ja varjo ihmisen mittasuhteet luonnostelua Kuvallinen viestintä, media mainos sarjakuva lähikuva kokokuva

122 yleiskuva - kuvan lukemista, viestin tulkitsemista, kriittisyyttä tiedottava kuva taidekuva Grafiikka leimasinpainanta sabloonapainanta materiaalipainanta sommittelua linopainanta monotypia Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri oma koti, oma huone oma pihasuunnitelma pienoismalli ympäristötaide historiallinen asuinympäristö (esim. kivikautinen kylä, keskiaikainen linna ) Arviointi 3-6. lk Arviointipalautteen avulla tuetaan oppilaan edistymistä sekä omien kykyjen ja taitojen tunnistamista. Arvioinnilla ohjataan oppilaan opiskelua, tavoitteiden asettamista, oman työn suunnittelua ja itsenäisiä valintoja. Oppilaan kanssa keskustellaan sekä työprosessin aikana että valmiista tuotoksesta. Arvioinnin ja palautteen tulee olla tavoitteiden mukaista ja kannustavaa. Arvioinnin kohteena ovat - työskentelytaidot ja työprosessi - asennoituminen (oman ja muiden työn arvostaminen ) - kuvailmaisu - tuotoksen omaperäisyys - keskittyminen ja sitoutuminen sekä itsenäiseen että yhteistyöskentelyyn KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ - osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen sekä muuntaa havaintojaan kuviksi - osaa sommittelun perusteita kuvan tekemisessä sekä ymmärtää materiaalien ominaisuuksia - osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita sekä luonnostelua - osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista - osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissa - osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista ja perustella taidemieltymyksiään - tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joitakin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua - osaa toimia taidenäyttelyssä Vuosiluokat 7-9 Perusasteen kuvataiteen opetuksen tehtävänä on sekä oppilaan kuvallisen ajattelun että kuvallisen ilmaisun kehittäminen. Opetus pyrkii esteettisen kiinnostuksen herättämiseen ja sen myötä visuaalisen kulttuurin tuntemiseen ja ymmärtämiseen. Omakohtainen suhde kuvataiteeseen antaa valmiuksia jäsentää kuvallisen viestinnän maailmaa, kokea itsensä osaksi omaa kulttuuriympäristöään sekä arvostaa ja arvioida sitä ja myös vieraita kulttuureita. Tarkoituksena on, että oppilaalle tulee tutuiksi kulttuuriympäristön osa-alueet, luonnonympäristö, rakennettu ympäristö ja esinemaailman perinteet ja muotoilu. Keskeistä kuvataideopetuksessa on kehittää oppilaan havainnointi kykyä, mielikuvitusta,

123 omaa kuvallista ilmaisua ja luovaa ongelman ratkaisua sekä auttaa ymmärtämään visuaalisia viestejä kuvataiteessa, mediassa ja ympäristössä Tarkoituksena on tukea oppilaan itsetunnon ja yksilöllisyyden kehitystä antamalla mahdollisuuksia ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan kuvallisesti. Tärkeää on myös oppia keskeisiä käsitteitä käyttäen kuvaamaan sanallisesti kuvallista maailmaa Kuvataiteen keskeiset sisältöalueet 1. Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu - materiaalit, tekniikat, työvälineet, oma ilmaisu, keskeiset käsitteet 2. Kuvaviestintä ja media - kuvan ja tekstin yhdistäminen, mainonnan keinot, valo-, video- ja elokuva, tietoverkon kulttuuripalvelut, kuvantulkinta, kuvakerronnan muodot 3. Ympäristökasvatus, arkkitehtuuri ja muotoilu - luonto, rakennettu ympäristö, arkkitehtuurin ja muotoilun tyylipiirteet ja saavutukset, muotoiluprosessin tunteminen, ympäristöä säästävä materiaalin käyttö 4. Taiteentuntemus ja kulttuuritietoisuus - keskeiset piirteet taiteen historiasta, tyylikaudet, taidekuvan analysointia Tavoitteet Opetuksen lähtökohtina ovat havainnointi, mielikuvat ja elämykset sekä kuvataiteen maailma. Kuvataiteen sisältöalueita käsitellään eri tekniikoin ikäkauteen soveltuvasti ja opetettavien tekotapojen pohjalta. Toimintaperiaatteina ovat myönteinen ilmapiiri, selkeiden työskentelyohjeiden antaminen, henkilökohtainen ohjaus sekä kannustava palaute. Kuvataideopetuksen tavoitteena on seitsemännellä luokalla saavuttaa keskeisten kuvailmaisutaitojen, perusvälineiden ja tekotapojen hallinta ja valinnaisilla kursseilla 8.- ja 9.luokilla pyritään oman kuvallisen ilmaisun kehittämiseen ja pitkäjänteiseen, kokeilevaan ja tutkivaan työskentelyyn erilaisiin kuvataiteen osa-alueisiin ja teemoihin syventyen. Keskeistä on oppia tuntemaan, arvioimaan ja arvostamaan taidetta, kuvallista viestintää ja visuaalista ympäristöä. Näyttelykäyntejä ja taiteilijavierailuja pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan. Arviointi Työskentelyprosessin alkaessa oppilasta tuetaan oman työn suunnittelussa, omien taitojen tunnistamisessa ja kannustetaan sopivien tavoitteiden asettamiseen. Henkilökohtaisessa ohjauksessa on tärkeää työn kuluessa keskustella oppilaan kanssa sekä katsoa yhdessä, miten valmiissa tuotoksessa tavoitteet on saavutettu. On tärkeää, että oppilas tiedostaa ja osaa myös tallentaa oppimisprosessinsa kulun ideasta luonnoksien kehittelyn kautta valmiiksi teokseksi. Arvioinnissa kohteena ovat työskentelytaidot, asennoituminen, kyky käyttää kuvallisia ilmaisukeinoja, sopivia materiaaleja ja tekniikoita, tuotoksen omaperäisyys ja oman työn arvostaminen ja kehittäminen. Myös vuorovaikutus toisten oppilaiden kanssa ja heidän työnsä ja erilaisten ratkaisujen arvostaminen on tärkeää. Aihekokonaisuudet kuvataiteen opetuksessa Kuvataideopetuksessa yhdistetään elämykset, havainnot, mielikuvat ja kokemukset kuvataiteelliseksi ilmaisuksi. Kuvataide kehittää oppilaan visuaalista, kriittistä ja luovaa ajattelua, rohkaisee oppilasta ilmaisemaan itseään, tukee esteettistä ja eettistä kasvua sekä antaa valmiuksia ymmärtää erilaista visuaalista ilmaisua ja kulttuureita. Opetussuunnitelman aihekokonaisuudet toteutuvat kuvataideopetuksessa luontevasti ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Kuvataideopetuksen avulla pyritään tukemaan ihmisenä kasvamista, kulttuuri-identiteetin kehittymistä. Kuvataiteen avulla tuetaan oppilaan halua toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoin-

124 nin puolesta nyt ja tulevaisuudessa. Luonto ja rakennettu ympäristö tulevat esille arkkitehtuuria, esineympäristöä ja muotoilua käsiteltäessä. Niitä arvioidaan esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta. Opetussuunnitelman aihekokonaisuudet toteutuvat luontevasti kuvataiteen eri osa-alueissa. Kuvallinen ilmaisu tukee oppilaan esteettistä ja eettistä kasvua, vahvistaa hänen kulttuuriidentiteettiään, opettaa vastuuta luonnonympäristöstä ja aktiivisesti vaikuttamaan oman asuinympäristönsä esteettisissä ja eettisissä valinnoissa. Viestintä- ja mediakasvatuksessa oppilas oppii sekä käyttämään että kriittisesti lukemaan mediaa ja uutta tekniikkaa. Esineympäristöä, muotoilua ja arkkitehtuuria käsiteltäessä pohditaan suunnittelun, teollisen tuotannon, ekologian ja yrittäjyyden näkökulmia. Turvallisuuden huomioiminen ympäristössä on osa hyvää, ekologista ja vastuullista suunnittelua. 7. LUOKKA, kaksi tuntia Tavoitteet Seitsemännen luokan kaikille yhteisen kuvataideopetuksen tavoitteena on opettaa kuva ilmaisun ja kuvallisen ajattelun perusteet, värioppia, mittasuhteita, perspektiivioppia, sommittelun perusasioita. Tehtävänä on myös tutustuttaa kuvataiteeseen ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin ja kuvaviestintään omassa ympäristössä. Jokainen harjoitustyö ja työ prosessi edistää jonkin osa-alueen oppimista ja samalla opitaan käyttämään erilaisia perustekniikoita ja keskeisiä kuvataiteen käsitteitä. Tehtävien lähtökohtana ovat havainnot, mielikuvat, taidekuvat tai muu "kuvallinen materiaali. OPPIAINEEN SISÄLTÖALUEET - värioppi, väriympyrä, värin ominaisuudet, valovaikutelmat, valööri - ihmisen kuvaaminen, mittasuhteet - tilan ja maiseman kuvaaminen, perspektiivi, ihminen tilassa - oman ympäristön tutkiminen, kotiseutu, oma paikallinen kulttuuriympäristö, vastuu ympäristöstä - sommittelun perusteet, kuvakoot, rajaus, symmetria, kolmiulotteisuus - kuvallinen viestintä, kuvan ja tekstin yhdistäminen, tekstaus, sarjakuva - näyttelykäynti mahdollisuuksien mukaan ILMAISUALUEET - piirustus, lyijykynätekniikka, puuvärit, väriliidut - maalaus, vesivärit, peitevärit - muovailu, savi, käsinrakentaminen - kohopaino ARVIOINTI Numeroarviointi. Ohjaava arviointikeskustelu. Oman työskentelyn itsearviointi. Arvioinnin pohjana on opetetun asian, keskeisten käsitteiden ja työtapojen hallinta sekä mielenkiintoinen, kaunis lopputulos. KUVATAITEEN PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

125 osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä. 7.16 KÄSITYÖ

126 Käsityö tukee oppilaan tietojen, taitojen ja kauneudentajun kehittymistä sekä auttaa oppilasta ymmärtämään arkipäivän työvälineitä. Käsityön opetus kehittää oppilaan hienomotoriikkaa sekä kykyä työskennellä suunnitelmallisesti, turvallisesti, pitkäjänteisesti ja omatoimisesti. Elämyksellisyyteen perustuva opetus kannustaa oppilasta luovuuteen, uteliaisuuteen, kekseliäisyyteen sekä käsityötaidoista iloitsemiseen. Työskennellessään oppilaan vuorovaikutustaidot vahvistuvat ja hän oppii arvioimaan omaa työskentelyään. ta ohjataan myös arvostamaan omaa ja muiden työtä sekä käsityön kulttuuriperinnettä. Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen työn että tekstiilityön sisältöjä. 5. luokalta alkaen käsityönopetus painottuu oppilaan valinnan mukaan joko teknisiin tai tekstiilityöhön. Tällöin oppilaan opetus käsittää kokonaisuudessaan OPS:ssa esitetyt oppisisällöt ja tavoitteet. Toisen aineen oppisisältöjä opiskellaan koulukohtaisesti joko vaihtojaksoin, teemapäivin, työpajaluontoisesti tai muulla koulun valitsemalla tavalla. Käsityön opetus päättyy 7. lk lopussa ja tällöin saatu arvosana tulee oppilaan päättöarvosanaksi. Halutessaan oppilas voi jatkaa käsityöopintoja valinnaisaineena 8. ja 9. luokilla. 1-2 lk Tavoitteet - tuntee, käyttää ja soveltaa erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja työtapoja - valmistaa ja korjaa tuotteita sekä ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari - käyttää käsityöhön liittyviä käsitteitä - oppii kädentaitojen kautta ajattelua ja luovien ratkaisujen tekoa - oppii avaruudellista hahmottamista - kiinnittää huomiota työn esteettisiin ominaisuuksiin - tarkastelee omaa työskentelyään - osaa huolehtia työympäristöstä ja -välineistä Sisällöt: 1. lk Lankatyöt: - nyöri - solmu - hapsu - pujottelu - ketjusilmukka Ompelu: - leikkuutuote - käsinompelu - vohvelipujotus - kangasliimaus - hapsuttaminen Askartelu: - lastutyöt - paperi- ja pahviaskartelu - luonnonmateriaalit - rakentelu - metallilankojen ja askartelunorkkojen taivutus ja muotoilu Puutyöt: - liittäminen: liimaus - naulaaminen: vasaran käyttö - pintakäsittelyt: maalaus Työn suunnittelu ja toteutus:

127 - työn valmistaminen oman suunnitelman mukaan - suullisten työohjeiden noudattaminen Työympäristö ja turvallisuus: - työvälineiden oikea käyttö - työympäristön siisteydestä huolehtiminen - turvallisuusohjeiden noudattaminen Käsityöperinne: - perinteisiin käsityöammatteihin ja oman kotiseudun käsityöperinteeseen tutustuminen 2. lk Lankatyöt: - tupsu - punonta - ryijynukka - kiinteä silmukka Ompelu: - hyöty- ja koristepistoja - silitys - työn täyttäminen Askartelu: - olkityöt - kankaanpainanta - mosaiikkityöt - nahkatyöt - taittelu ja rakentelu - metalliohkolevyn ja folion leikkaus, muotoilu ja taivuttaminen Puutyöt: - liittäminen: naulaus - pintakäsittely: lakkaus - hiominen: hiomapaperin käyttö Työnsuunnittelu ja toteutus: - kaavan piirtäminen ja sen käyttö - kirjallisten työohjeiden noudattaminen - korjaaminen Työympäristö ja turvallisuus: - työvälineiden oikea käyttö - työympäristön siisteydestä huolehtiminen - turvallisuusohjeiden noudattaminen Käsityöperinne: Suomen vähemmistökulttuurien käsityöperinteeseen ja käsityöesineistöön tutustuminen 7.16.1 TEKSTIILITYÖ Tekstiilityön sisällöt vuosiluokilla 3-4

128 AIHE SISÄLTÖ TAVOITE oppilas osaa materiaalituntemus käsitteet: kangas ja neulos työvälinetuntemus perustyövälineiden käyttö saksien, nuppineulojen ja mitan käyttö ompelukoneen käyttö langoitus, puolaus, perusompeleiden säätäminen silitysraudan käyttö turvallinen käyttö, höyryttäminen ja silittäminen kaavan käyttö kaavan käytön alkeita, erottaa kankaan oikean ja nurjan puolen käsitteet: langansuunta, saumavara, huolittelu, yhdyssauma, päärme, käänne suunnittelu visuaalisen suunnittelun alkeet, värien ja materiaalien käyttö ompelu käsin ompelu solmu, päättely, napin ompelu koneompelu oikea työote ompelun aloittaminen ja lopettaminen käsitteet: saumavara, huolittelu, yhdyssauma, päärme, käänne kirjonta pistokirjonta erilaisia kirjontapistoja käsin, päättely lankatekniikat neulonta tasoneule, silmukoiden luominen, oikea ja nurja silmukka, päättely oikea työote erityistekniikat mahdollisuuksien mukaan virkkaus esim. huovutus, kankaanpainanta, värjäys, solmeilu ketjusilmukka ja kiinteäsilmukka oikea työote

129 TEKSTIILITYÖN SISÄLLÖT VUOSILUOKILLA 5-6 AIHE SISÄLTÖ TAVOITE oppilas osaa materiaalituntemus luonnonkuidut työvälinetuntemus perustyövälineiden käyttö käyttötaidon vahvistamista ompelukoneen käyttö silitysraudan käyttö käyttötaidon vahvistamista käyttötaidon vahvistamista kaavan käyttö mittaaminen, kaavan jäljentäminen, yleisimmät kaavamerkit, tuotteen leikkaaminen käsitteet: kankaan taite, KE, KT suunnittelu visuaalisen suunnittelun alkeet, värien ja materiaalien käyttö ompelu koneompelu vaatteen tai asusteen ompelu kirjonta pistokirjonta erilaisia kirjontapistoja konekirjonta päällikeompelu, koristeompeleet mahdollisuuksien mukaan kankaankudonta kehyskudonta palttinarakenne mahdollisuuksien mukaan lankatekniikat neulonta suljettu neule, kaventaminen, leventäminen, joustinneule virkkaus pylväs, pitsi erityistekniikat mahdollisuuksien mukaan esim. huovutus, kankaanpainanta, värjäys, solmeilu

130 TEKSTIILITYÖ VUOSILUOKALLA 7 AIHEPIIRI SISÄLTÖ TAVOITE Materiaalituntemus Tuotesuunnittelu Tekokuidut, silkki Tuotesuunnittelu: väri- ja materiaalioppi, kuvan muokkaaminen Vaatesuunnittelu: kaavaoppi: mittaus, kaavakoon valinta ja kaavojen muuntelu silkin ja yleisimpien tekokuitujen tuotantomenetelmien, ominaisuuksien ja käytön tuntemus Toimivan ja esteettisen tekstiilituotteen suunnitteleminen Valmiin mallin muuntaminen omaa suunnitelmaa vastaavaksi Valmistusprosessi Kuvallisen työohjeen käyttö Taso- ja poikkileikkauskuvat Yksinkertaisen työjärjestyksen laatiminen, itsearviointi prosessin aikana (laaduntarkkailu) Omatoiminen työskentely kuvallisen ohjeen avulla ja pyrkimys itsenäiseen ongelmanratkaisuun Ompelu Työvälineet: Ompelukoneen erikoistoiminnat, paininjalat ja pienet huoltotyöt Saumuri Itsenäinen ja monipuolinen koneen toimintojen hallinta ja huoltotaito Laitteen perustoimintojen tuntemus ja käyttö huolittelussa Kirjonta Ompelutekniikat: Vinonauhan käyttö, vetoketju, napinläpi, muotokaitale, muotolaskos, tukikangas, päärmeiden kulmarakenteet, koneparsinta Konekirjonta: Koristeompeleet ja niiden muokkaaminen, koneparsinta, tietokoneavusteinen konekirjonta Erilaisten ompeluteknisten rakenteiden tuntemus ja niiden käyttö sopiviin tarkoituksiin Taito suunnitella ja toteuttaa yksilöllisiä kirjontakuvioita kankaalle tai valmiiseen tuotteeseen Kankaankudonta Pukeutuminen Pirtanauha; kansanomaisten nauhat suom. kansanperinteessä, kangaspuiden toiminta, kudotun kankaan rakenne, rakennekuva arki- ja työvaatetus, mitä vaate viestii, erilaisia pukeutumiskulttuureita Kudotun kankaan rakenteen tuntemus ja tutustuminen suom. kansanperinteeseen tietämys oikeanlaisesta pukeutumisesta erilaisissa arkipäivän tilanteissa 7.16.2 TEKNINEN TYÖ

131 Sisällöt 3.-6.lk MUOVI METALLI PUU ELEKTRONIIKKA-RAKENTELU 3.lk *kokeillaan - ohuen metallin leikkaamista - pehmeän langan taivuttamista ja muotoilua opetetaan - mittaaminen ja sahaaminen - poikkisahaaminen - poraaminen - naulaaminen - liimaaminen - petsaus 4 lk *tutustutaan -muoveihin levyinä -sahaamiseen -hiomiseen -poraamiseen *opetetaan - sahaaminen - hiominen *kokeillaan - liittämistapoja *tutustutaan - poraamiseen *opetetaan - leikkaaminen - sahaaminen - ruuviliitos *tutustutaan - poraamisen penkkiporakoneella - tinavalu, muotin valmistus puusta *opetetaan - halkisahaus - suorakulman käyttö - höyläys - vuoleminen - talttaaminen - hiominen - maalaaminen - lakkaaminen - akkuporakone - pylväsporakone - naula-liimaliitos 5.lk *opetetaan - taivuttaminen - kiillottaminen *opetetaan - niittaaminen - viilaaminen *opetetaan - muotosahaaminen

132 - ruuviliitos - pyörötappiliitos - maalaaminen virtapiiri *tutustutaan -juottaminen -virtapiiri -piirilevy -komponentit (vastus, johdin, kytkin) 6.lk *opetetaan - kuumamuotoilu *opetetaan - pakottaminen - pehmeäjuottaminen - emalointi - tinavalu, muotin valmistus puusta *opetetaan - saranointi - liimalevyn tekeminen - rakennesarjojen kokoamista - rakenne - toiminta *tutustutaan -transistori -kondensaattori - toteutetaan työ, jossa käytettävä elektroniikkaa Ongelmanratkaisutaitojen kehittämistä ongelmatehtävin Vaiheet: 1) Osa työstä omaa suunnittelua 2) Rajatut materiaalit ja materiaalimäärät, joista pitäisi valmistaa haluttu tuote 3) Tuotteelle laatu- / toimintavaatimuksia, materiaalit ja tekniikat vapaat Aikaisemmin opittuja taitoja vahvistetaan ja kerrataan vuosittain KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ (8) OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ osaa ohjatusti suunnitella toteuttamiskelpoisen tuotteen työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden huomioon ottaen hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja pyrkii työskentelemään pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä ja työtilojen viihtyisyydestä arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön.

133 7.luokka: Pakolliset kurssit Tavoitteena tutustuminen erilaisiin koneisiin, materiaaleihin ja työtapoihin. Oma-aloitteisuuden kehittäminen, suunnittelussa tietojen hankkiminen ja työskentelyssä turvalliset työtavat. Myönteisen asenteen luominen ja huolellisen työskentelyn korostaminen. Ohjattu, osittain itsenäinen työskentely, opetustuokiot ja ryhmätyöskentely. Jatkuvaa toiminnan arviointia, jossa otetaan huomioon aktiivisuus, kiinnostuneisuus, oikeat työskentelytavat sekä valmistuneet tuotteet. Suunnittelun perusteet, esineiden estetiikka, teknologia ja luonto. Mukana myös itsearviointia. Puu/muovi Lasi/nahka Opetetaan työn suunnittelu työn piirroitusalkeet työn mitoitus materiaalien valinta erilaiset puumateriaalit lasin työstö muovin työstö nahkan käyttö puuviilun käyttö (erilaisten raaka-aineiden keskinäinen liittäminen) - liimat - niitit - naulat/ruuvit puuntyöstökoneiden käyttö, työturvallisuus ja paloturvallisuusohjeet - vannesaha - sirkkelisaha - oikohöylä - tasohöylä - nauhahiomakone - puusorvi pinnoitusmenetelmät - maalit - lakat Metalli Opetetaan työturvallisuusasiat erilaiset metallit raakaaineena suojavälineet metallien mitoitus ja piirroitus - työntömitan käyttö niittaus hitsausmenetelmiä mm. - kaasuhitsaus - Mig-hitsaus erilaiset juotokset ja tinaus kierteiden valmistus metallien pinnoitus - maalaus - lakkaus - muovitus konesahaus konehionta metallilevyn leikkausmenetelmät metallilevyn taivutusmenetelmät Sähkö ja kone sähkön käyttökohteet sähkön tuottaminen sähkön jakelu perusyksiköt jatkojohdon valmistus elektroniikkatyön valmistus, jossa käytetään erilaisia - ledejä - vastuksia - kondensaattoreita - transistoreita - johdotuksia sekä - kytkimiä (rakenteen, johon elektroniikka sijoitetaan, suunnittelee oppilas itse) moottorin teorian perusasiat - rakenne - huolto - voiteluaineet - polttoaineet - vahat Arviointi käsityössä (TN ja TS) Käsityön oppilasarviointi noudattaa yleisiä oppilasarvioinnin kriteereitä ja tavoitteita. Ainekohtaisesti arvioinnissa painottuvat valmistettavan tuotteen lisäksi suunnittelu- ja työprosessi.

134 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu kykenee havaitsemaan myös itsenäisesti ongelmia ja ohjatusti suunnittelemaan toteuttamiskelpoisia tuotteita, joiden suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista. Valmistaminen työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, ekologinen ja esteettinen osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi sekä käsityöprosessin ja sen tulosten pohdinta kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan ja osoittamaan sekä prosessin kulussa että tuloksissa vahvuuksia ja heikkouksia osoittaa käsityöprosessin arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja halunsa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti pyrkii arvioimaan arkielämässä tarvitsemiaan tuotteita esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan.

135 7.17 LIIKUNTA Liikunnan opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista osana ryhmäopetusta. Liikunnan opetuksen tehtävänä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan fyysis-motorinen kehitys. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Liikunnan opetuksessa korostetaan vastuullisuutta, reilua peliä sekä turvallisuutta. Opetuksessa ohjataan myös tutustumaan kansalliseen ja kansainväliseen liikuntakulttuuriin. Liikunnan opetuksen yhtenä tehtävänä on myös opastaa käyttäytymään turvallisesti liikenteessä. Opetuksessa huomioidaan luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet. LIIKUNNAN OPETUKSEN TAVOITTEET 1.- 2. lk 1.lk - oppii liikkumaan ryhmässä myönteisessä hengessä - harjaantuu motorisissa ja havaintomotorisissa perustaidoissaan - harjoittelee huolehtimaan liikuntavarusteistaan ja hygieniastaan 2. lk - ymmärtää sääntöjen ja reilun pelin merkityksen - kehittää liikuntataitojaan - osaa huolehtia liikuntavarusteistaan ja hygieniastaan LIIKUNNAN OPETUKSEN TAVOITTEET 3. 9. lk Taidolliset ja tiedolliset - oppii monipuolisesti liikunnan motorisia perustaitoja - oppii liikunnan lajitaitoja - kehittää perustaitojaan, sekä fyysistä kuntoaan - saa virikkeitä harrastaa liikuntaa - oppii turvalliset liikuntatavat ja uimataidon sekä oppii vedestä pelastamisen taitoja - tietää liikunnan myönteisiä terveysvaikutuksia ja osaa huomioida niitä jokapäiväisessä elämässään, kehittäessään omaa toimintakykyään ja hyvinvointiaan -osaa pukeutua tarkoituksen mukaisesti liikuntaa varten, sekä huolehtimaan puhtaudestaan - tietää koululiikunnan perustekniikat ja säännöt ja oppii toteuttamaan niitä käytännössä Asennoituminen ja yhteistyökyky - kokee liikunnan ja oppimisen iloa - oppii liikuntamyönteisen ja kannustavan asenteen - oppii hyvää käytöstä ja sovittujen sääntöjen noudattamista - oppii arvostamaan omaa ja muiden suoritusta - kehittyy toisten ihmisten huomioonottamisessa - ymmärtää ja toteuttaa reilun pelin henkeä - osaa toimia pitkäjänteisesti - harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan kannustavassa ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun korostumista LIIKUNNANOPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT LUOKKA-ASTEITTAIN

136 Liikuntalaji 1. - 2. luokat 3. - 4. luokat 5.- 6. luokat 7. - 9. luokat VOIMISTELU MUSIIKKILIIKUNTA Perusvoimistelu järjestäytymiset: rivi, jono ja piiri Välinevoimistelu erilaisten välineiden yhdistäminen liikkeisiin: herne-pussit, hyppynarut, pallot, keilat, nauhat ja/tai vanteet Kuntovoimistelu lihaskuntoa, notkeutta ja hyvää ryhtiä kehittäviä liikkeitä Musiikkiliikunta Musiikin mukaan liikkuminen: rytmi, tempo, dynamiikka ja kokonaisilmaisu Laulu- ja perinneleikit esim. Lintu lensi oksalle ja Ystäväni tuttavani Perusvoimistelu käynti ja juoksu hyppyjä yhdellä jalalla heilurihyppely haara-perushyppy rytmi liikkeeseen yhdistettynä Välinevoimistelu heilahdus ja pyöritysliikkeitä heittoja ja kiinniottoja vierityksiä Kuntovoimistelu istumaannousu vatsa ja selkä etunojapunnerrus vauhditon pituushyppy venyttelyliikkeitä Musiikkiliikunta Laululeikit Kansantanssit Perusvoimistelu kiihdytykset ja pyrähdykset vaihtoaskel vuorohyppely polvennostohyppy valssin perusaskel yhteisvoimistelua musiikin mukaan Välinevoimistelu heilahdus ja pyöritysliikkeitä heittoja ja kiinniottoja vierityksiä Kuntovoimistelu kuntopiiri venyttelyliikkeitä tietous päälihasryhmistä Musiikkiliikunta Erilaisia kotimaisia ja ulkomaisia tansseja Perusvoimistelu hyppelyt ja käynnit askelkuviot heilunnat käynnit Välinevoimistelu hyppynaru pallo Kuntovoimistelu kuntopiiri saliharjoittelu ja lihashuolto Musiikkiliikunta Erilaisia kotimaisia ja ulkomaisia tansseja Paritanssi Luovatanssi (tytöt) Luovia tanssiharjoitteita Liikuntaleikit Liikuntaleikit Liikuntaleikit

137 Telinevoimistelu Perusliikunta Pyöriminen Kuperkeikka Kiipeäminen Riippuminen Heiluminen Hyppääminen Noja-asennot Ryömiminen Kieriminen Konttaaminen Tasapainoharjoitukset Permanto kuperkeikka varvasvaaka polvivaaka päällä seisonta ja käsin seisonta tukea vasten silta kärrynpyörän alkeet Hyppytelineet kynttilähyppy kerähyppy kyykky-jännehyppy X-hyppy haarahyppy Permanto kuperkeikka eteen ja taakse haarakuperkeikka vaaka päällä seisonta käsin seisonta tukea vasten ja ilman tukea kärrynpyörä päähyppy liikesarja Hyppytelineet kyykky-jännehyppy haarahyppy kyykkyhyppy Permanto kuperkeikan edelleen kehittäminen lentokuperkeikka päällä seisonta käsin seisonta kärrynpyörä arabialainen pää-/niskahyppy puolivoltin kehittelyä liikesarja Hyppytelineet ponnahduslaudan ja trampoliinin käyttö soveltavat hypyt Esteiden ylittäminen ja alittaminen Koordinaatiokyky Liikkeiden jäljittely Tilan, suunnan ja etäisyyden hahmottaminen Köydet / renkaat rekki / nojapuut / puolapuut neulansilmä linnunpesä nojakäynti perusheilunta polvikippi kaarihyppy kieppi Köydet / renkaat rekki / nojapuut / puolapuut neulansilmä linnunpesä perusheilunta + sivuhyppy kyynärturmariipunta kieppi Köydet / renkaat rekki / nojapuut heilunta pyörintä alastulo matkustukset Puomi /penkki Käyntiä Hyppelyjä ja hyppyjä Käännöksiä Puomi /penkki Käyntiä Hyppelyjä ja hyppyjä Käännöksiä Puomi / penkki pyörintä tasapaino alastulo

138 Palloilu Pallonkäsittelyn alkeet: Palloleikit Polttopallo Viite- ja pienpelit Palloleikit Viite- ja pienpelit Koripallo, lentopallo, pesäpallo, jalkapallo, ultimate, lippupallo ja sähly koulupeleinä Vierittäminen Heittäminen kahdella ja yhdellä kädellä alasekä yläkautta, heittoasento Kiinniottaminen Lyöminen: Alkeissormilyönnin harjoittelua Lyöntiharjoituksia erilaisilla mailoilla Lajitaitojen alkeiden harjoittaminen Jalkapallo Sisäteräsyöttö Sisäsyrjäkuljetus Pallon haltuunotto jaloin Lajitaitojen harjoittaminen Jalkapallo Sivurajaheitto Nilkkapotku Pääpusku Ulkoterä ja sisäsyrjä kuljetus Pallon haltuunotto Tekniikka- ja taktiikkaharjoituksia Lajitaitojen ja tietojen soveltaminen peliin ja peliajatus Tutustuminen mailapeleihin Viitepelit Pomputtaminen kahdella ja yhdellä kädellä, paikalla ja liikkuen Lentopallo Sormilyönti Ala-aloitus Lentopallo Hihalyönti Kuljettaminen eri tavoin esim. jaloin Palloleikkejä ja erilaisia pienpelejä: Polttopallo, tornipallo, salamapallo, pidä puolesi puhtaana Koripallo Rannesyöttö Korkea kuljetus Syötön vastaanottaminen Koriin heitto Pesäpallo Heittoharjoituksia Kiinniotto Syöttö ja peruslyönti ja pystynäpyharjoituksia Koripallo Matala kuljetus Tukijalan käyttö Koriin heitto Pesäpallo Taittoheitto Syöttäminen Peruslyönti ja pystynäpäys suuntaaminen Sähly Sähly Pallopelit koulupeleinä Lajitaitojen ja tietojen soveltaminen peliin

139 Yleisurheilu Perusliikunta Käveleminen ja juokseminen: etu- ja takaperin, suunnanmuutos, rytmin ja tempon vaihtelut ja säätely Hyppääminen: ponnistaminen, joustaminen alastu-lossa ja käsien käyttö hyppäämistä monella eri tavalla Juoksut - pikajuoksu - pystylähtö - kestävyysjuoksu - maastojuoksu - sukkulaviesti - lähtökomennot Heitot - pallonheitto - monipuolisia heittoharjoituksia Hypyt - pituushyppy - hyppäämistä monella eri tavalla Juoksut - pikajuoksu - aitajuoksun rytmi - pysty- ja kyyrylähtö - kestävyysjuoksu - maastojuoksu - eri viestit Heitot - kuulantyöntö - keihäänheiton alkeet Hypyt - pituushyppy - flopin alkeet - loikat ja hyppelyt Juoksut - pika- ja aitajuoksu - pysty- ja kyyrylähtö - kestävyysjuoksu - eri viestit Heitot - kuulantyöntö - keihäänheitto - kiekonheitto Hypyt - pituushyppy - korkeus - loikat ja hyppelyt Suunnistus Liikkuminen erilaisissa maastoissa Maasto- ja piiloleikkejä: esim. rönttönen, kirkonrotta, kymmenen tikkua laudalla Koulun alueen hahmottuminen: Valokuvasuunnistus Pihakartta Juoksuleikit Lähikartta Karttamerkit Pääilmansuunnat Kartanluku Suunnistusta koulun lähiympäristössä Maastoleikit Retkeily Juoksuleikit Kartanluku Mittakaava Karttamerkit Suunnistusta koulun lähiympäristössä Matkan arviointi Kompassin käyttöön tutustuminen Juoksuleikit Kartanluku ja kompassin käyttö Suunnistusta koulun lähiympäristössä Retkeily Yhteinen retkeily lähialueen kartan avulla Maastoleikit Retkeily

140 Luistelu Luistinten jalkaan sitominen Tasapainoharjoituksia Kaatuminen ja nouseminen Eteen- ja taaksepäin luistelun harjaannuttaminen Pysäytykset Liuut Eteen- ja taaksepäin luistelu Pysäytykset Liuut Perusluistelutaitojen edelleen kehittäminen Erilaiset jääpelit Lajitaitojen soveltaminen peliin Oikea luisteluasento Kaarreluistelu Kaarreluistelu T-potku Alkeismailapelit Erilaiset jääpelit Liukuminen: Liukuminen kahdella jalalla, kukkoliuku, luikertelu, makkaraluikertelu, kyykkyliuku Säännöt ja turvallisuusohjeet Jarruttaminen: Aurajarrutus, T-jarrutus, sivuttaisjarrutus Eteen- ja taaksepäin luistelun harjaannuttaminen Jääleikit: Hipat- ja kiinniottamisleikit, viestit, temppu- ja taitoradat, seuraajohtajaa, temppujen keksiminen, musiikin mukaan luistelu Jääpelit ja palloleikit

141 Maastohiihto Suksien kuljettaminen Pukeutuminen Ote sauvasta Tasapaino- ja liukuharjoituksia Kaatumine ja ylösnouseminen Vuorohiihdon alkeet Mäen nousu- ja laskutavat oikolasku auralasku sivuttaisnousu haaranousu oikonousu Perinteisen ja vapaan hiihtotavan alkeet sauvoittahiihto painonsiirto tasatyöntö yksipotkuinen tasah 2-vaiheinen vuoroh luisteluhiihdon alkeet Mäen nousu- ja laskutavat korkealaskuasento matala laskuasento oikonousu haaranousu Perinteisen ja vapaan hiihtotavan perustekniikat Hiihtotaitojen edelleen kehittäminen perinteisellä hiihtotavalla yksi ja kaksipotkuinen luisteluhiihto Mäen nousu- ja laskutavat matala laskuasento mäkihyppy askelkäännös peruskäännös oikonousu haaranousu Hiihdon perustekniikoiden syventäminen mäenlaskutaito Suksien huolto Kuntohiihto Jarrutus Aurajarrutus Jarrutus puoliaura aura Hiihtoleikit Jarrutus puoliaura aura Hiihtoleikit Hiihtoleikit Retkihiihto Retkihiihto Suksien huolto Uinti Opetusta järjestetään vähintään 2 h/lv/ POR Eri uintimuotojen alkeita Sukeltaminen Pystyy uimaan vähintään 50 m Eri uintimuotojen perustekniikat Matkauinti Jalat edellä hyppy Pää edellä hyppy Vedestä pelastautuminen Pystyy uimaan vähintään 100 m Eri uintimuotojen perustekniikoiden harjoittelu Matkauinti Jalat edellä hyppy Pää edellä hyppy Hengenpelastus on uimataitoinen Aihekokonaisuudet Turvallinen liikkuminen liikenteessä ja maastossa - pyöräilijänä Luonnossa liikkuminen luontoa kunnioittaen Valmistautuminen retkelle eri vuoden aikoina Reilun pelin korostaminen Turvallinen liikkuminen liikenteessä ja maastossa - pyöräretket Luonnossa liikkuminen luontoa kunnioittaen Valmistautuminen retkelle eri vuoden aikoina Reilun pelin korostaminen Ensiavun perustaitoja Turvallinen liikkuminen liikenteessä, maastossa ja vesillä Liikunnan ja terveyden väliset yhteydet Luonnossa liikkuminen luontoa kunnioittaen Yhteistoiminta ja toisten kunnioittaminen Tanssitaito ja hyvät tavat

142 Lajiin tutustuminen ja urheilutapahtumiin osallistuminen mahdollisuuksien mukaan Korkeushyppy Kuula Osallistuminen koulujen välisiin kisoihin Laskettelu Ultimate Keilailu, Taido Koulu-golf Osallistuminen koulujen välisiin kisoihin Laskettelu Melonta Koulu-golf Osallistuminen koulujen välisiin kisoihin LIIKUNNAN ARVIOINTI Kurssilla arvioidaan tavoitteiden toteutumista eri osa-alueilla taidolliset ja tiedolliset asennoituminen ja yhteistyökyky KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa osaa juosta, hypätä ja heittää osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja yritteliäästi liikunnan opetukseen. PÄÄTTÖARVIOINNIN PERUSTANA KÄYTETÄÄN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUSTA, JO- KA MÄÄRITTELEE TASON ARVOSANALLE 8. osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista osaa luistella sujuvasti hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään

143 7.18 KOTITALOUS Minkä kuulen sen unohdan, minkä näen sen muistan, mutta minkä teen sen ymmärrän. (Kiinalainen sananlasku) Kotitaloudessa koetaan elämyksiä ja harjoitellaan elämisen taitoja. Tunneilla opitaan tietoja ja kädentaitoja, joita jokainen tarvitsee jokapäiväisessä elämässä. Pyritään selviytymään arjen haasteista. Kotitalousopetuksen pyrkimyksenä on, että oppilas ottaa vastuuta omasta terveydestään, ihmissuhteistaan, rahankäytöstään ja lähiympäristönsä viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Keskeisenä lähtökohtana on antaa myönteinen kuva erilaisista kodin töistä, ja innostaa oppilasta tekemään itse. Tähän pyritään luomalla myönteinen ja avoin työskentelyilmapiiri, jossa oppilas kokee onnistumisen elämyksiä yhdessä toisten kanssa. Opetuksen painopiste on käytännön työskentelyssä, jota tukee olennaisesti teoriatietojen ja perusasioiden hallinta, suunnittelu ja päätöksenteko. Keskeiset sisällöt Perhe ja yhdessä eläminen Ravitsemus ja ruokakulttuuri Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta

144 Koti ja ympäristö Tavoitteet 1. Perhe ja yhdessä eläminen hyvällä käytöksellään osoittaa huomaavaisuutta toisia kohtaan harjaantuu toimimaan ryhmässä tasa-arvoisesti uskaltaa myös työskennellä itsenäisesti vastuuta ottaen. 2. Ravitsemus ja ruokakulttuuri ymmärtää ravinnon merkityksen terveydelle ja omaksuu terveyttä arvostavan asenteen. harjoittelee käytännön taitoja arvostaen ruokaa ja ruokakulttuuria. huomaa arkielämän pieniä, hyviä ja kauniita yksityiskohtia sekä osaa nauttia niistä. 3. Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta oppii tiedostamaan kulutuksen monimuotoisuutta ja kulutukseen liittyviä ongelmia. suhtautuu kriittisesti tuotetietoihin ja mainontaan sekä pohtii omaa rahankäyttöään ja hankintojen tarpeellisuutta. 4. Koti ja ympäristö harjoittelee käytännön valmiuksia kotona, oman asun ja kodin tekstiilien hoidossa. osaa valita tarkoituksenmukaisia ja turvallisia puhdistusaineita ja työtapoja. ottaa kuluttajana vastuuta ympäristöstä tekemällä kestävän kehityksen mukaisia valintoja. 7. luokan oppisisällöt kursseittain SISÄLLÖT 1. KURSSI 1. Perhe ja yhdessä eläminen - sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri - hyvät tavat - tasa-arvo - ajankäyttö perheessä 2. Ravitsemus ja ruokakulttuuri - ravitsemussuositukset - terveellinen ravinto, ruoan laatu ja turvallisuus - perusruoanvalmistusmenetelmät - erilaiset ruokailutilanteet TOTEUTUS - opetusryhmään tutustuminen, erilaisuuden hyväksyminen - toisten kuunteleminen, hyvät pöytätavat, koulun juhlat - tasapuolinen työnjako ryhmässä - käytännön kotitehtävät - ateriarytmi, ruokaympyrä, lautasmalli, energia - käytännön työskentely, keittiöhygienia - perusruoka-aineet tutuiksi eri ruoanvalmistusmenetelmiä käyttäen - kattaminen, ruokien tarjoilu, kouluruokailu

145 3. Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta - tuotteiden hankinta - kulutuksen ympäristövaikutukset - kriittisenä kuluttajana lähikaupassa - veden ja sähkön järkevä kulutus - jätehuolto, lajittelu 4. Koti ja ympäristö - asunnon hoito - jätehuolto - kotitalouskoneiden turvallinen käyttö - keittiön puhtaanapito - lajittelu - turvallinen käyttö ja puhdistus - marja- / sieniretki lähiympäristöön 2. KURSSI 1. Perhe ja yhdessä eläminen - hyvät tavat - kodin juhlat - tapakulttuuri - tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä 2. Ravitsemus ja ruokakulttuuri - Ravitsemussuositukset - terveellinen ruoka - ruoan laatu ja turvallisuus - perusruoanvalmistusmenetelmät - erilaiset ruokailutilanteet 3.Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta - kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet - tuotteiden ja palveluiden hankinta ja käyttö - toisten auttaminen huomioidaan työskentelyssä - isänpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu: tavat ja tarjottavat - tasapuolinen työnjako, käytännön kotitehtävät - - suojaravintoaineet - ateriasuunnittelu - keittiöhygienia - käytännön työskentely - noutopöytä, koulun juhlat - kuluttajansuojalaki; miten valitsen ja ostan? - Pesulapalvelut, tuotevertailu - hintalaskelmat; teenkö itse vai ostanko?

146 - kulutuksen ympäristövaikutukset - hyötykäyttö, kierrätys, pyykinpesuaineet, vaatehankinnat 4. Koti ja ympäristö - asunnon hoito - tekstiilien hoito - jätehuolto - kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttö - keittiön siivous - hoito-ohjemerkit, pyykin esikäsittely, peseminen ja jälkikäsittely - lajittelu - turvallinen käyttö ja puhdistus 3. KURSSI 1. Perhe ja yhdessä eläminen - kodin juhlat - tapakulttuuri - hyvät tavat - tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä - vuotuiset juhlat; laskiainen, pääsiäinen, vappu, äitienpäivä - noutopöytä - osallistuminen kodin töihin, kotitehtäviä liittyen vaatehuoltoon ja siivoukseen 2. Ravitsemus ja ruokakulttuuri - ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka - aterioiden suunnittelu - perusruoanvalmistusmenetelmät - ruokakulttuurin muuttuminen 3. Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta - kulutuksen ympäristövaikutukset - palveluiden hankinta ja käyttö - ruokakori, ateriasuunnittelu - suomalaisia perinneleivonnaisia ja ruokalajeja - ruoanvalmistus nuotiolla - ympäristömerkit, kodin puhdistusaineet - siivouspalvelu ja niiden kustannukset 4. Koti ja ympäristö - asunnon hoito - lähiympäristön hoito - kodinhoito ja siivous; aineet, menetelmät ja välineet - ruokaretki lähiympäristöön Arviointi Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilasta sekä määritellä, miten hyvin oppilas on saavuttanut kotitalouden tavoitteet. Suurin osan arvioinnista tapahtuu vapaamuotoisesti keskustellen käytännön työn lomassa. Oppilaat arvioivat itseään, toisiaan ja opetusta, myös kirjallisesti. Numeroarviointi annetaan 7. luokalla asteikolla 4-10. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Käytännön taidot oppilas tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja välineitä turvallisesti osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta.

147 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa. Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot oppilas osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet. 7.19 VALINNAISET AINEET Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisten aineiden tulee tukea perusopetuksen tavoitteita. Valtioneuvoston asetuksen 1435/2001 6. :ssä on määritelty valinnaisten aineiden yhteenlaskettu vähimmäisviikkotuntimäärä sekä niiden jakaminen - oppiaineiden syventäviin tai soveltaviin oppimääriin - useasta oppiaineesta muodostettuihin kokonaisuuksiin - vieraisiin kieliin - tietotekniikkaan liittyviin aineisiin. Valinnaisia aineita opetetaan Asikkalassa koulukohtaisesti opettajien ja tuntimäärien resurssien mukaan. Opetussuunnitelmassa on esitetty jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan.

148 Vääksyn Yhteiskoulussa valinnaisaineita opetetaan 8. luokalla 7 vuosiviikkotuntia ja 9.luokalla 6 vuosiviikkotuntia. Valinnaisaineet jaetaan kahteen ryhmään, pitkiin valinnaisaineisiin ja lyhytvalintoihin. Pitkiä valinnaisaineita opiskellaan sekä kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla, lyhytvalintoja vain kahdeksannella luokalla. Jos valinnaisaine muodostaa vähintään kaksi vuosiviikkotuntia käsittävän oppimäärän, se arvioidaan numeroin, jolloin todistukseen merkitään valinnaisaineen nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaisaineet arvioidaan sanallisesti, jolloin niistä merkitään vuosiviikkotuntimäärä ja merkintä hyväksytty (S). 7.19.1 Pitkät valinnaisaineet 7.19.1.1 Valinnaiset kielet Valinnaiset kielet löytyvät opetussuunnitelman kohdasta 7.4. Vieraat kielet 7.19.1.2 Musiikki Sisällöt käsitellään Pohjoismaiden sekä Pohjois- ja Etelä- Amerikan musiikkia syvennytään jazziin ja bluesiin kuunnellaan ja tuotetaan musiikkia opetellaan mikrofonin käyttöä Arviointi - arviointi perustuu oppilaan musiikilliseen aktiivisuuteen koulussa ja sen ulkopuolella - arvosana koostuu monesta eri osa-alueesta: laulaminen, soittaminen, kokeet, osallistuminen tunnilla ja oppilaan asenteesta - numeroarviointi 7.19.1.3 Kuvataide 8. LUOKKA, kaksi tai neljä tuntia Tavoitteet Kahdeksannen luokan valinnainen kuvataide laajentaa ja syventää seitsemännellä luokalla opittuja perusasioita sekä opitaan uusia tekniikoita ja käsitellään kuvataiteen eri osa-alueita. Oppiaineessa pyritään kehittämään omaa ilmaisua, syventämään sommittelutaitoa ja värien ja kolmiulotteisen muodon hallintaa. Tutkitaan valoa, varjoa ja muotoa. Tutustutaan opittavan asian kannalta keskeisiin tyylisuuntiin ja taideteoksiin. Tehtävät pohjautuvat eri sisältöalueisiin ottaen huomioon ajankohtaisia teemoja ja käytettävissä olevan ajan mukaan. Valitessaan neljä tuntia kuvataidetta oppilaalla on mahdollisuus oppia useampia erilaisia tekniikoita, harjaantua ja syventää osaamistaan eri osa-alueilla. OPPIAINEEN SISÄLTÖALUEET -ympäristön havainnointi -muodon ja rakenteen tutkiminen -valööri, valon ja varjon tutkiminen

149 -sommittelu, viiva, rytmi, jännite, tasapaino, tila, aika, kolmiulotteisuuden havainnointi, esineen, veistoksen tekeminen -värisymboliikka, värillä tiedottaminen -tyylittely, ornamentiikka, heraldiikka -käyttögrafiikka, taitto, kuvallinen viestintä, joukkotiedotuskuva, kuva mediassa, mainos -valokuvauksen perusteet, mustavalkokuvan valmistus -pukeutuminen, kehon viestit -modernin taiteen ilmaisukeinoja, taidekuvan analysointi ILMAISUALUEET, 2 TUNTIA -piirustus, erilaiset piirtimet, lyijykynä, tussiterä, väriliidut -maalaustekniikat, peiteväri, akryyli -muovailu, savi, makkaratekniikka, levy tekniikka, engobe-koristelu, lasitus -kaksi- ja kolmiulotteisia tekniikoita -kuvan ja tekstin yhdistäminen tietokoneella -valokuvaus, kuvienvalmistus, pimiötyöskentely -monotypia ILMAISUALUEET, 4 TUNTIA -piirustus, grafiittiliitu -maalaus, öljyväri -tussilaveeraus, pesutekniikka -paperinvalmistus -keramiikka, dreijaus -pimiötyöskentely, valokuvan käsittely, digitaalikuvaus ARVIOINTI Numeroarviointi. Ohjaava arviointikeskustelu. Oman työskentelyn itsearviointi. Arviointiin kuuluvat: - opetetun asian sisäistäminen - omaperäisyys - mielenkiintoinen, visuaalinen lopputulos - tietämys kuvataiteesta 9. LUOKKA, kaksi tai neljä tuntia Tavoitteet Yhdeksännen luokan valinnainen kuvataide antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista omia havaintojaan, ajatuksiaan ja tunteitaan yksilöllisesti kuvataiteen keinoja käyttäen sekä perehdyttää häntä oman ympäristön estetiikkaan ja suojeluun, oman maan kuvataiteeseen, muotoiluun, arkkitehtuuriin ja kuvankäyttöön mediassa. Eri sisältöalueita painotetaan ajankohtaisten teemojen ja käytettävissä olevan ajan mukaan. Valitessaan neljä tuntia kuvataidetta oppilaalla on mahdollisuus syventää taitojaan, oppia uusia tekniikoita ja löytää itselleen sopivia tapoja omaan ilmaisuunsa. OPPIAINEEN SISÄLTÖALUEET - ihminen ja ympäristö - asuminen, arkkitehtuuri ja sisustus, värin käyttötarkoitus ympäristössä - ympäristöestetiikka, ympäristötaide, tilataide - ympäristön suojelu, ympäristöä säästävä työskentely - taideteollisuus, muotoilu ja esineympäristö

150 - taidegrafiikka - elokuva ja videoilmaisu, kuvan käyttötarkoitus mediassa - Suomen taide ja kansanperinne ILMAISUALUEET, 2 tuntia - piirustus, hiili- ja liitutekniikat - maalaus, vesiväri, peiteväri, akryyli - keramiikka, eri tekniikat, engobe-koristelu, lasitus - paperi massa - linoleikkaus, silkkipaino, kankaankuviointi - tila- ja arkkitehtuuripiirustus - kierrätysmateriaalit, luonnonmateriaalit - elokuvan analyysi - portfolio-työskentely ILMAISUALUEET, 4 tuntia -piirustus, pastelli -raapetekniikka -maalaus, akvarelli, öljyväri -serigrafia, puupiirros -videokuvaus, editointi -kuvankäsittely ja taitto tietokoneella Arviointi Numeroarviointi. Ohjaava arviointikeskustelu. Arviointiin kuuluvat: - opetetun asian sisäistäminen - oman ilmaisun löytäminen - mielenkiintoinen, visuaalinen lopputulos - tietämys ja kiinnostus kuvataiteeseen Oman työskentelyn itsearviointi portfolion osana. 7.19.1.4 Tekstiilityö Valinnaisen tekstiilityön vuosiluokille 8. ja 9. voi valita joko kahden tai neljän viikkotunnin laajuisena. Molemmissa tavoitteet ovat samanlaiset mutta neljän viikkotunnin sisältöjä laajennetaan ja syvennetään. Erityisesti tuotesuunnittelun osuus on suurempi kuin peruskurssilla. VUOSILUOKALLA 8 (valinnainen) AIHEPIIRI SISÄLTÖ TAVOITE Materiaalituntemus Neuloksen rakenne; joustavuus, purkautuminen Materiaalin ominaisuuksien tunteminen Tuotesuunnittelu Kuvio osana tuotetta (kankaanpainanta / kirjonta / pintarakenne) Persoonallisen ilmeen luominen tuotteeseen erilaisilla kuvioinneilla Neulonta Neulepinnat:

151 pitsi- kirjo-, kuvio- ja palmikkoneule; oman neuletyön suunnittelu, mitoitus ja toteutus; tutustuminen koneneulontaan Taito tuottaa kuvioitua neulepintaa ja suunnitella neuletuotteita Neulekoneen toimintaperiaatteen tunteminen Valmistusprosessi Perustyöjärjestyksen muokkaaminen Yksinkertaisen paidan ja housujen työjärjestyksen hallinta ja muokkaaminen oman mallin mukaisiksi Ompelu Joustava materiaalin ompelu: saumurin käyttö saumaamiseen, ompelukoneiden jousto-ompeleet ja säätöjen vaikutus joustavuuteen, resorit Taito valita ja toteuttaa oikeita sauma- ja päärmerakenteita joustavaan materiaaliin Kirjonta Suomalainen perinnekirjonta: tutustuminen erilaisiin kirjontatekniikoihin (etu-, risti-, ketjupistokirjonta, virvittäinompelu ja revinnäistyöt) Kansanperinteen tuntemus, valmiin kirjontamallin mukaan työskentely Pukeutuminen Suomalaiset kansallispuvut ja niiden käyttö Oikea kansallispuvun käyttö

152 TEKSTIILITYÖ VUOSILUOKALLA 9 (valinnainen) AIHEPIIRI SISÄLTÖ TAVOITE Materiaalituntemus Vaatetusfysiologian perusteita: Tekstiilimateriaalien ja -tuotteiden turvallisuus ja terveysvaikutuksia (allergiat, lämpöviihtyvyys, ergonomia) Taito valita turvallisia ja toimivia materiaaleja eri olosuhteisiin ja käyttötarkoituksiin Tuotesuunnittelu Pukeutuminen Vaatesuunnittelu: Lapsen vaatteen suunnittelu (asiakastyö, tuoteturvallisuus) Asukokonaisuuden suunnittelu (esim. matkapuvusto) Kuosittelun alkeita Mahdollisuus tietokoneavusteisen kaavanpiirto-ohjelman käyttöön Sisustussuunnittelu: Tekstiilien käyttö sisustuksessa (talous- ja taloustekstiilit, verhot) Värien vaikutus tilaan Tilan tekstiilikokonaisuuden sisustuksen suunnittelu Pukeutumisetiketti: pukeutuminen virallisiin tilaisuuksiin ja juhliin, pukeutumisohjeen tulkinta Taito suunnitella tuote asiakkaan asettamien toiveiden mukaan turvallisuus ja esteettisyysnäkökohdat huomioiden Taito valita ja yhdistellä vaatteita ja asuja käytännöllisesti ja esteettisesti Taito lisätä tilan viihtyisyyttä tekstiilien keinoin Taito pukeutua tilaisuuksiin niiden luonteen tai pukeutumisohjeen mukaisesti Valmistusprosessi Tekniikat Oman työjärjestyksen laatiminen käsityölehtien ohjeiden tai muun materiaalin pohjalta. Oman työskentelyn seuranta ja arviointi työpäiväkirjalla ja portfolio työskentely valitsee suunnittelemilleen tuotteille sopivan valmistustekniikan (ompelu, neulonta, virkkaus, huovutus tai muu) sekä halutessaan koristelutavan (esim. kirjonta, kankaanpainanta). Itsenäinen tutustuminen erikoistekniikoihin (esim. tilkkutyö, nypläys) tai muuhun tekstiilityön aihealueeseen (esim. pukeutumiskulttuuri, pukuhistoria) Tekstiilityön perustekniikat hallitseva oppilas osaa ratkaista käsityöprosessissa esiin tulevia haasteita aiemmin oppimansa sekä eri tietolähteistä hakemansa tai itse oivaltamansa tiedon pohjalta.

153 Käsityön oppilasarviointi noudattaa yleisiä oppilasarvioinnin kriteereitä ja tavoitteita. Ainekohtaisesti arvioinnissa painottuvat valmistettavan tuotteen lisäksi suunnittelu- ja työprosessi. 7.19.1.5 Tekninen työ Valinnaisen teknisen työn vuosiluokille 8. ja 9. voi valita joko kahden tai neljän viikkotunnin laajuisena. Molemmissa tavoitteet ovat samanlaiset mutta neljän viikkotunnin sisältöjä laajennetaan ja syvennetään. Erityisesti tuotesuunnittelun osuus on suurempi kuin peruskurssilla Tavoitteena opittujen tietojen ja taitojen syventäminen. Ongelmanratkaisutaitojen, omaaloitteisuuden ja suunnitelmallisuuden kehittäminen. Huolellisen työskentelyn hahmottaminen. Materiaalien oikea ja taloudellinen käyttäminen. Oman suoritteen arviointi ja materiaalikulujen laskenta yhdessä opettajan kanssa. tekee tavallaan näytetyön osaamisestaan. Metallityöt suunnittelee työn ja valitsee materiaalit työhönsä ja toteuttaa työn valmistamisen pääosin itsenäisesti. Lisäksi opetellaan uusina asioina: metallien taonta metallien karkaisu ja päästö erilaisten terien valmistus poranterien, puukon ja kirveen terien hionta metallisorvin käyttö metallien kovuus ja kipinäkoe metallien lämmönjohtavuus tarkat mittausmenetelmät Puutyöt suunnittelee oman työnsä, valitsee materiaalit ja valmistaa työnsä pääosin itsenäisesti. Jo opitun lisäksi opetellaan seuraavat asiat: kuviollista sorvausta jyrsinkoneen käyttö konetaltan käyttö jalopuiden käyttö vaativat konstruktiot ja pikkutarkat viimeistelyt Arviointi Teknisen työn oppilasarviointi noudattaa yleisiä oppilasarvioinnin kriteereitä ja tavoitteita. Ainekohtaisesti arvioinnissa painottuvat valmistettavan tuotteen lisäksi suunnittelu- ja työprosessi. 7.19.1.6 Ilmaisutaito Ilmaisutaidon tavoitteet saa rohkeutta ja ilmeikkyyttä erilaisiin esiintymistilanteisiin sekä kehittää kokonaisvaltaista ilmaisua. Tunneilla harjoitellaan rentoutumista ja keskittymistä, rakennetaan kokonaisvaltaista ilmaisua muun muassa pantomiimien ja leikkien avulla sekä ideoidaan ja esitetään pienoisnäytelmiä. Ilmaisutaidon arvosanan perustana on oppilaan aktiivisuus tunneilla. Arvosanan 8 saa oppilas, joka kehittyy ilmaisijana sekä osoittaa yhteistyötaitoja ottamalla huomioon myös muut ryhmänsä jäsenet 7.19.1.7 Liikunta

154 Kurssin tavoitteena on vahvistaa omia taitoja ja kehittää omaa kuntoa sekä saada virikkeitä elinikäiseen liikunnan harrastamiseen. Kurssilla syvennetään opettajan ja oppilaiden yhteisesti valitsemia lajeja ja tutustutaan mahdollisuuksien mukaan joihinkin uusiin lajeihin. Lajeina esimerkiksi yleisurheilu, voimistelu/aerobic, tanssi ja kuntosalityöskentely ulkopalloilu: pesäpallo, jalkapallo, jääpelit, ultimate, lippupallo sisäpalloilu: koripallo, lentopallo, salibandy, korfpallo Kurssilla arvioidaan tavoitteiden toteutumista eri osa-alueilla: taidolliset ja tiedolliset sekä asennoituminen ja yhteistyökyky. Omaa aktiivisuutta korostetaan. Arvioinnissa käytetään numeroarviointia 4-10. 7.19.1.8. Maa-, metsätalous ja puutarhanhoito Vuosiluokka 8 Valinnaisaineen sisältö: Tutustutaan kotieläintuotantoon, lemmikkieläimiin sekä suomalaisiin viher-, hyöty- ja puutarhakasveihin sekä niiden hoitoon. Kurssilla kasvatetaan taimia sekä tehdään vierailukäyntejä lähialueen erilaisiin maatalouskohteisiin. Tavoitteet: Oppia tuntemaan erilaisia koti ja lemmikkieläimiä sekä niiden hoitoa. Osata viher-, hyöty- ja puutarhakasvien kasvatuksen ja hoidon perusteita. Vierailuiden sekä kasvien kasvattamisen tarkoituksena on yhdistää teoreettinen tieto käytännön osaamiseen. Arviointi: Numeroarviointi. Aktiivinen tuntityöskentely. Osallistuminen vierailuihin. Työnäytekansion / esitelmän / projektityön suunnittelu, toteuttaminen ja esittäminen. Vuosiluokka 9 Valinnaisaineen sisältö: Tutustutaan metsiemme eläimistöön, metsätalouden perusteisiin, ympäristönsuojeluun, metsien monikäyttöön sekä jokamiehen oikeuksiin. Tutustutaan Suomen metsätyyppien lisäksi maailman metsiin (mm. sademetsät). Vierailuja erilaisiin metsätaloudellisiin kohteisiin (mahdollisesti esim. sahat yms.). Tavoitteet: Tutustua Suomen sekä maailman metsiin. Ymmärtää ihmistoiminnan vaikutuksia metsiin sekä hallita metsänhoidon perusteet. Ymmärtää metsien monenlaiset merkitykset yksityisille ihmisille kuin kansantaloudelle. Arviointi: Numeroarviointi. Aktiivinen tuntityöskentely. Osallistuminen vierailuihin. Työnäytekansion / esitelmän / projektityön suunnittelu, toteuttaminen ja esittäminen 7.19.1.9 Kotitalous 8 lk. (2 vuosiviikkotuntia) Tavoitteet: Kerrataan aiemmin opittuja asioita uudessa muodossa. Valinnaisessa kotitaloudessa teoria ja toiminta liittyvät tiiviisti yhteen. Itsenäinen tiedonhaku ja tiedon soveltaminen toimintaan kuuluvat myös valinnaisen kotitalouden opiskeluun. Kotitalousluokassa tarjoutuu tilanteita sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Tämän valinnaisen kurssin opiskelu jatkuu myös yhdeksännellä luokalla. Arviointi: Oppimispäiväkirja/itsearviointi, osallistuminen käytännön töihin ja kurssilla annettujen tehtävien suorittaminen. Arviointiasteikkona 4-10.

155 1.KURSSI HERKUTELLEN KASVISRUOILLA JA LEIVONNAISILLA (n. 6 kertaa) Tavoitteet: Annetaan uusia ideoita kasvisten ja marjojen käyttömahdollisuuksista ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa. Ensimmäinen kurssi on ihmissuhdepainotteinen; harjoitellaan yhteistyötä ja kehitetään ryhmätyötaitoja. Sisältö: Erilaisten kasvis- ja marjaruokien sekä leivonnaisten ja säilykkeiden valmistusta. Asiaa mausteista ja yrteistä. Työtapoja: Uusien ruoka- ja leivontaohjeiden kokeilua, keittiökoneiden ja laitteiden hyödyntämistä. MINÄ KEITÄN JA PAISTAN, LEIVON JA MAISTAN (n. 6 kertaa) Tavoitteet: Vahvistetaan ruoanvalmistuksen perustaitoja. Laajennetaan elintarviketuntemusta, harjoitellaan ruoanvalmistusmenetelmiä ja kerrataan leivonnaistyypit uusin muunnoksin. Sisältö: Valmistetaan ruokia ottaen huomioon ajankäyttö, ajankohtaiset ja edulliset sekä ravitsemuksellisesti monipuoliset raaka-aineet. Hoidetaan työpaikat ja välineet asiallisesti kuntoon. Työtapoja: Käytännön ruoanvalmistusta yksin, parin kanssa ja ryhmissä. SYÖTIIN SITÄ ENNENKIN (n. 6 kertaa) Tavoitteet: Tutustutaan suomalaiseen ruokaperinteeseen ja tapakulttuuriin. Sisältö: Valmistetaan suomalaisia perinneruokia ja leivonnaisia. Työtapoja: Käytännön työskentelyä parin kanssa ja ryhmässä. Haastattelu/portfolio. 2. KURSSI MAAILMAN TUULIA, MAAILMAN TAPOJA JA MAKUJA (n. 6 kertaa) Tavoitteet: Tutustutaan eurooppalaiseen ruokakulttuuriin ja eri maiden tapakulttuuriin. Sisältö: Valmistetaan eurooppalaista ruokaa ja leivonnaisia, esimerkiksi pestoa ja pastaa Italiasta, kreikkalaisen oliivilehdon makuja, vieraillaan venäläisessä keittiössä sekä espanjalaisella aterialla. Työtapoja: Käytännön työskentelyä parin kanssa ja ryhmässä. Kirjallinen tuotos. 5. KERTAAN RAVINTO-OPPIA (n. 4 kertaa) Tavoitteet: Kerrataan ravinto-opin keskeiset sisällöt. Sisältö: valmistetaan ateriakokonaisuuksia ja leivonnaisia erityisruokavaliot huomioiden. Työtapoja: Käytännön työskentelyä yksin, parin kanssa sekä ryhmässä. 6. VALMISTAN JUHLARUOKIA (n. 6 kertaa) Tavoitteet: Opitaan valmistamaan kodin juhla-aterioita ja leivonnaisia.

156 Sisältö: Valmistetaan erilaisia aterioita vuotuisiin juhliin ja perhejuhliin. Työtapoja: Käytännön työskentelyä parin kanssa ja ryhmässä. Voidaan tehdä ruokaretki esim. nuotiolle. 9 lk. Tavoitteet: Kerrataan aiemmin opittuja asioita uudessa muodossa. Valinnaisessa kotitaloudessa teoria ja toiminta liittyvät tiiviisti yhteen. Itsenäinen tiedonhaku ja tiedon soveltaminen toimintaan kuuluvat myös valinnaisen kotitalouden opiskeluun. Kotitalousluokassa tarjoutuu tilanteita sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Tämän valinnaisen kurssin opiskelu on aloitettu kahdeksannella luokalla. Arviointi: Oppimispäiväkirja/itsearviointi, osallistuminen käytännön työskentelyyn ja annettujen tehtävien suorittaminen. Arviointiasteikkona 4-10. 1.KURSSI 1. MATKALLA MAKUJEN MAAILMAAN (n. 10 kertaa) Tavoitteet: Laajennetaan elintarvikkeiden tuntemusta ja harjoitellaan ruoanvalmistusmenetelmiä. Oppilaat suunnittelevat itse ateriakokonaisuuksia. Sisältö: esimerkiksi salaatit ja niiden kastikkeet syksyn satoa talven varaksi leipä eri kulttuureissa perunaa monella tavalla kalaa kansainvälisesti juustojen juhlaa erikoishedelmät Työtapoja: Käytännön työskentelyä parin kanssa ja ryhmässä. MATKUSTAN YMPÄRI MAAILMAA (n. 6 kertaa) Tavoitteet: Tutustaan eri maanosien ruokakulttuureihin ja ruokatapoihin. Sisältö : Oppilaiden valinnan mukaan esimerkiksi: kiinalainen juttu tulisesti Meksikosta Intia mausteiden aarreaitta purtavaa Pohjois-Amerikasta Työtapoja: Käytännön ruoanvalmistusta. Kirjallinen tuotos. 2.KURSSI SUOMALAINEN RAVITSEMUS TÄNÄÄN (n. 6 kertaa) Tavoitteet: Opitaan suunnittelemaan ja valmistamaan ateriakokonaisuuksia. Sisältö valitaan seuraavista: - leikki-ikäisen ruokavalio - kasvava nuori - urheilijan ruokavalio - vanhuus ja ruokailu - kasvisruokavalio - painontarkkailijan ruokavalio

157 Työtapoja: Käytännön työskentelyä parin kanssa ja ryhmässä. Ruokavalion koostamisessa voidaan käyttää apuna ravintoainesisältöjen laskemista tietokoneella. 4. JUHLASTA ILOA (n. 6 kertaa) Tavoitteet: Opitaan juhlien tapatietoutta ja juhlaruokien valmistamista. Sisältö: Valmistetaan erilaisia juhla-aterioita ja leivonnaisia. Harjoitellaan vieraana oloa ja kutsujen isännöintiä. Mahdollisesti vieraillaan ravintolassa. Työtapoja: Käytännön työskentelyä parin kanssa ja ryhmässä. 5. ELÄN OPISKELIJAELÄMÄÄ (n. 6 kertaa) Tavoitteet: Valmistaudutaan elämään opiskelijana. Sisältö: Perehdytään opiskelijan budjettiin ja oman kodin hoitoon. Valmistetaan edullista ja hyvää opiskelijaruokaa sekä suunnitellaan tupaantuliaiset. Työtapoja: Käytännön työskentelyä parin kanssa ja ryhmässä. Voidaan vierailla lähikaupassa kriittisenä kuluttajana. 7.19.1.10 Tietotekniikka Tietotekniikan peruskurssi Sisältö Internet ja sen tarjoamat palvelut. Tekstinkäsittelyn perustoiminnot (Microsoft Word) ja tulostimien käyttö. Esitysgrafiikka (Microsoft PowerPoint) Taulukkolaskennan perustoiminnot (Microsoft Excel). Tietokantaohjelman perusteet (Microsoft Access). Tietokoneen laitteisto ja huolto. Yleisimmät oheislaitteet: kirjoittimet, skannerit, digitaalikamerat. Tietotekniikka ja yhteiskunta. Lisäksi pyritään käymään läpi Kotisivujen tekeminen Internetiin Ohjelmoinnin alkeita. Tavoitteet Kurssin päätavoite on opastaa oppilas hyödyntämään tietotekniikan eri osa-alueita opiskelussaan ja antaa oppilaalle eväitä tietoyhteiskunnassa selviämiselle. Tavoitteena on myös antaa oppilaalle perustiedot opiskelusta verkko-opiskeluympäristöissä. Lisäksi tavoitteena on ohjata oppilasta loogiseen ajatteluun ja analyyttiseen ongelmanratkaisuun. Arviointi Oppilaan edistymistä opinnoissa seurataan kokeilla eri osa-alueilta. Kokeet ovat pääasiassa tietokoneen ajokorttikokeita ja oppilaalla onkin mahdollisuus suorittaa Tietokoneen @-ajokortti tai A-ajokortti. Oppilaan itsearviointia harjoitetaan pääasiassa kahdenkeskisillä keskusteluilla ja muutamien aihepiirien alkuun ja loppuun sijoittuvilla monivalintatesteillä. 7.19.2 Lyhytvalinnat 7.19.2.1 English in Use

158 Kurssilla oppilaat käyttävät, kukin kykyjensä mukaan, sitä kielitaitoa, joka heillä jo on. Kieltä käytetään arkielämän tilanteissa. Oppilaiden valitsemia aiheita ovat olleet mm. shopping, asking the way, small talk, on the phone, planning a trip, hobbies, telling about Finland, expressing an opinion. Soveltuvin osin tilanteet dramatisoidaan. Aihepiiriin kuuluvaa sanastoa kerrataan ja laajennetaan. erityistä huomiota kiinnitetään ääntämiseen. Kurssi arvioidaan joko suoritettuna (S) tai hylättynä (H). 7.19.2.2 Musiikki 7.19.2.2.1 Laulu- ja kuorokurssi opitaan äänenkäyttöä painotetaan äänenavauksen tärkeyttä lauletaan moniäänisiä lauluja käydään läpi sekä taide- että viihdemusiikkia valmistetaan ohjelmaa koulun juhlatilaisuuksiin pyritään myös esittämään laajamuotoinen teos kuoron omassa konsertissa Arviointi: hyväksytty / hylätty - perustuu oppilaan aktiivisuuteen ja haluun osallistua äänenavauksen opetukseen 7.19.2.2.2 Bändikurssi opetellaan bändisoittimien käyttöä harjoitellaan yhteismusisointia opitaan erilaisia säestyskuvioita esiinnytään koulun juhlissa sekä lauluja säestäen että omin esityksin Arviointi: hyväksytty / hylätty - perustuu oppilaan aktiivisuuteen 7.19.2.2.3 Midikurssi opitaan käyttämään tietokoneen nuotinkirjoitusohjelmaa sävelletään omaa musiikkia kyseisten ohjelmien avulla parhaita teoksia pyritään myös esittämään Arviointi: hyväksytty / hylätty - perustuu oppilaan aktiivisuuteen 7.19.2.3 Kuvataide 7.19.2.3.1 Valokuvaus Valokuvauskurssilla opit kuvaamaan järjestelmäkameralla, tekemään pimiössä mustavalkoisia valokuvia, fotogrammeja sekä käsittelemään valokuvaa eri tavoin. Opit myös valokuvauksen keskeisiä ilmaisukeinoja. Opit rajaamaan, tarkentamaan ja käyttämään valon suuntaa ja voimakkuutta, varjoa, kuvakulmaa, tilaa ja aikaa kuvauksessasi. Kurssin hyväksyttyyn suoritukseen kuuluvat opetettavien asioiden hallinta ja annettujen tehtävien tekeminen. 7.19.2.3.2 Kankaankuviointi

159 Kankaankuviointikurssilla voit tehdä oman kankaan maalaamalla, leimasintekniikalla, silkkipainolla, batiikkina tai yhdistäen eri tekniikoita. Voit myös suunnitella oman paidan, huivin tai tyyny-, tai pöytäliinan. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa kokonaisuus itse suunniteltujen kuvioiden, värein valinnan ja yhdistelyn pohjalta. Kurssin hyväksyttyyn suoritukseen kuuluvat opetettavien asioiden hallinta ja annettujen tehtävien tekeminen. 7.19.2.4 Tekstiilityö Vaateompelu Kurssilla ommellaan helpohkoja vaatteita oppilaan lehdestä löytämien mallien mukaan. Tarvittaessa malleja voi muunnella omien suunnitelmien mukaan. Kerrataan ja täydennellään aiemmin opittuja taitoja. Kurssista tulee suoritusmerkintä, mikäli ne on suoritettu hyväksyttävästi. Hyväksyttävään suoritukseen vaaditaan tekstiilityön yleisten tavoitteet (kts. osio Tekstiilityö; arviointi) täyttävän vaateompelukurssin sisältöjen mukaisen harjoitustyön valmistaminen. AIHEPIIRI SISÄLTÖ TAVOITE Suunnittelu Mallin valinta, valmiin mallin muuntelumahdollisuudet materiaaleja ja yksityiskohtia vaihtelemalla Kaavojen jäljentäminen ja tarvittaessa muunteleminen Taito yhdistellä omia ideoita valmiisiin malleihin Valmistusprosessi Oman työsuunnitelman ohjattu muokkaaminen valmista työohjetta mukaillen. Yksityiskohdissa kuvallisten työohjeiden lähes itsenäinen käyttö Työohjeen käyttötaitojen kertaaminen ja syventäminen Ompelu Oppilaan valitseman vaatteen valmistuksen yhteydessä tarvittavat valmistusmenetelmät Ompelutaitojen kartuttaminen 7.19.2.5 Tekninen työ 7.19.2.5.1 Mopokurssi

160 Tavoitteena oppilaan oikea asenne ja vastuun kantaminen liikenteessä sekä liikennelain noudattaminen. oppii tuntemaan mopon rakenteen ja kurssin jälkeen pystyy itsenäiseen mopon korjaus- ja huoltotyöhön. mopokäsikirjan ymmärtäminen mopon rakenne mopon huolto mopon voitelu ja polttoaineet mopo liikenteessä mopoilijan asennekasvatus liikennekasvatus - autokoulun kurssilla - poliisin kurssilla - videoilla - kilpailuilla - moottorialan liikkeissä Arviointi: hyväksytty / hylätty 7.19.2.5.2 Korjauskurssi Kurssin sisältö: - koulun kiinteistöt - luokkien kalustot - tekiset työtilat - juhliin tarvittavat lavasteet ym. tarvikkeet - piha- ja liikuntapaikat - huolto-, korjaus-, muutos- ja valmistelutyöt Oppilaat ovat opettajan ohjauksessa ideointi, suunnittelu ja valmistusvaiheessa. Arviointi: hyväksytty / hylätty 7.19.2.6 Liikunta Tyttöjen palloilu Kurssin tavoitteena on kehittää palloilutaitoja (tekniikka ja taktiikka)ja lisätä valmiuksia sisä- ja ulkopalloilulajeissa. Palloilulajit valitaan yhteisesti vuodenaikojen mukaan. Lajeina esimerkiksi - lentopallo, koripallo, jalkapallo, pesäpallo - tennis, sulkapallo, pöytätennis - uusia pelejä esim. lippupallo, koripallo, ultimate Oppilailla mahdollisuus edustaa koulua osallistumalla koulujen välisiin turnauksiin tai muihin otteluihin. Kurssi arvioidaan sanallisesti hyväksytty. Poikien palloilu Kurssin tavoitteena on kehittää palloilutaitoja (tekniikka ja taktiikka) ja lisätä valmiuksia sisäja ulkopalloilulajeissa. Palloilulajit valitaan yhteisesti vuodenaikojen mukaan. Lajeina esimerkiksi - lentopallo, koripallo, jalkapallo, pesäpallo - tennis, sulkapallo, pöytätennis - uusia pelejä esim. lippupallo, korfpallo, ultimate 7.19.2.7 Kotitalous

161 7.19.2.7.1 Kokin kemiaa Kurssin tavoitteena on, että opit havaitsemaan elintarvikkeisiin liittyviä kemiallisia ilmiöitä ruoanvalmistuksen, leivonnan ja kokeellisen työskentelyn yhteydessä. Kemiallisia ilmiöitä (esim. hyytyminen, vaahtoutuminen, ruoan ruskistuminen paiston aikana, ruoka-aineiden värit) tutkimalla ja kokeilemalla saat tietoa ja harjoittelet soveltamaan niiden esiintymistä arkielämässä. Kurssin sisältö: Mikä elintarvike on happaminta? - elintarvikkeet ph-testissä Kasvikset osoittavat sen värein - väri muuttuu ja liukenee Miksi kasvikset ja hedelmät tummuvat? - entsyymit ruoanvalmistuksessa Kuohkeaa ja runsasta vaikuttaako vatkaus? - vaahdot ja hyytelöt Sitkoverkon salaisuus - proteiinien merkitys leivonnassa Kohoten korkealle - kemia avuksi leivonnaisten kohotuksessa Arviointi: Oppimispäiväkirja/itsearviointi, osallistuminen käytännön töihin ja kurssilla annettujen tehtävien suorittaminen. Arviointiasteikkona hyväksytty/hylätty. 7.19.2.7.2 Leivonta Kerrataan perustaikinat ja valmistetaan erilaisia leivonnaisia. Tehdään makeita ja suolaisia piirakoita, leivoksia, täytekakkuja, viinereitä ja leivonnaisia ilman uunia. Leivonnan perustietoja kaipaaville tuleville jauhopeukaloille. Arviointi: Oppimispäiväkirja/itsearviointi, osallistuminen käytännön töihin ja kurssilla annettujen tehtävien suorittaminen. Arviointiasteikkona hyväksytty/hylätty. 7.19.2.8 Kemiaa laboratoriossa Valinnaisainekurssin tarkoituksena on lisätä oppilaiden valmiuksia laboratoriotyöskentelyyn ja erilaisten laboratoriovälineiden käyttöön ja perehdyttää syvällisemmin kemiallisen reaktion lainalaisuuksiin. Opetellaan suunnittelemaan itsenäisesti tehtävä tutkimus, tekemään se ja laatimaan työselostus tehtyyn työhön. Sisällöt nestemäärien mittaamista, pipetointia liuosten valmistamista atomimassa, kaavamassa, mooli, ainemäärä kemiallisen reaktioyhtälön kirjoittaminen kemiallisia laskuja elektrolyysin sovelluksia lyijyakku kvalitatiivisia analyyseja liuoksista ruoka-ainetutkimuksia uuden kemiallisen yhdisteen valmistus, esim. asetosalisyylihapon valmistus Arviointi

162 Kurssin suorittamisesta annetaan jaksotodistukseen suoritusmerkintä. Päättöarvioinnissa voidaan ottaa huomioon oppilaan hyvä menestyminen valinnaisella kurssilla. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin: työskentelyn huolellisuus ja tuloksellisuus opitun tiedon ja opittujen työtapojen hyödyntäminen uusissa tilanteissa uusien asioiden omaksuminen kyky työskennellä sekä itsenäisesti että ryhmän jäsenenä 7.19.2.9 Tietotekniikka 7.19.2.9.1 WWW-kotisivukurssi Sisältö HTML-kieli Työvälineet Sivuston suunnittelu HTML-peruskomennot Grafiikka ja valokuvat WWW-sivuilla Sivujen julkaisu Taulukot Kehykset Lisäksi pyritään käymään läpi Lomakkeet Tyylimäärittelyt (CSS) JavaScriptien käyttö WWW-sivuilla Cgi-ohjelmat Tavoitteet Kurssin päätavoite on antaa oppilaalle tiedot ja taidot omien kotisivujen tekemiselle Internetiin. Lisäksi kurssilla käsitellään digikameran käyttöä ja kuvankäsittelyn perusteita Arviointi Kurssilla ei ole varsinaista kurssikoetta vaan näyttönä osaamisesta ovat oppilaan omat kotisivut Internetissä ja kurssiin kuuluvien harjoitusten tekeminen. Lopuksi oppilaat arvioivat omat ja toistensa sivut arviointilomakkeen avulla. 7.19.2.9.2 Ohjelmoinnin alkeet Sisältö Mikä on tietokoneohjelma? Vuokaaviotekniikka Muuttujat ja vakiot Puoliohjelmointi Ongelmasta ratkaisuun Tietojen syöttö ja tulostus Peruslaskutoimitukset Vertailuoperaattorit Ehtorakenteet Toistorakenteet Taulukot ja niiden käsittely Aliohjelmat Tavoitteet

163 Kurssin päätavoite on antaa oppilaalle ohjelmoinnin perustaidot. Tärkeä osa kurssia on myös oppilaan opastus analyyttiseen ongelmanratkaisuun ja loogiseen ajatteluun. Arviointi Kurssilla ei ole varsinaista kurssikoetta vaan näyttönä osaamisesta ovat oppilaan tekemät kurssiin kuuluvat harjoitustyöt. 7.20 OPPILAANOHJAUS

164 Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. TAVOITTEET oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan myös muuttuvissa olosuhteissa saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. 1-2. lk Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan sekä osaltaan estää oppimisvaikeuksien syntymistä. Sujuvan opiskelun turvaamiseksi ohjauksen on tuettava oppilasta opiskelutaitojen kehittämisessä. ta tulee ohjata suhtautumaan vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin, käyttämään monipuolisia työtapoja ja hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1 2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaan tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tueksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. 3-6. lk Vuosiluokkien 3 6 aikana oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. ta tulee ohjata myös hänen tehdessään ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa. Vuosiluokkien 3 6 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään. Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja käyttämään monipuolisia työtapoja. ta tulee ohjata myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3 6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Myös vuosiluokkien 3 6 oppilaiden tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. 7. lk Tavoitteet

165 - oppilas tutustuu uuden koulun toimintatapoihin ja kehittää omaa opiskelutapaansa - 7.luokalla perehdytään myös koululla käytettävään tietotekniikkaan Sisällöt Ryhmä- ja paritöitä tekemällä opiskellaan yhteistyötaitoja. Samalla opitaan ottamaan kantaa asioihin, joustamaan ja ottamaan huomioon muiden mielipiteitä. Muun oppilashuollon henkilöstön kanssa yhdessä pidetyillä tunneilla opetellaan suhtautumaan omaan itseensä: oppilaana, ryhmän jäsenenä, kunnan asukkaana, kansalaisena. Uusien opiskelutapojen esittely. Opiskeluun liittyvien valintojen merkitys jokaisen omalle persoonalliselle opintouralle. Tutustutaan erilaisiin tiedonhankintatapoihin ja niiden kriittiseen käyttöön. Henkilökohtainen ohjaus Kahdenkeskisessä keskustellussa oppilaalla on mahdollisuus tuoda esille kantansa omasta opiskelustaan. Keskustellaan oman työn merkityksestä opiskelussa ja oman työn arvioinnin tärkeyttä. 8. lk Tavoitteet Itsetuntemuksen kautta oppilas tutustuu eri ammattialoihin. Samalla hän kehittää omaa opiskelutyyliään tutustumalla omiin elämäntapoihinsa kriittisesti. Sisällöt Etsitään mahdollisimman omatoimisesti ja mieluiten erikokoisissa ryhmissä tietoa eri työtehtävistä ja ammateista: kirjoista, Internetistä, esitteistä, ammattien edustajilta. Keskusteluja pienissä ryhmissä töistä ja niiden vaatimuksista. Omien ominaisuuksien vertaamista em. vaatimuksiin. Ammatinvalintatestejä Murrosikäisen oman itsensä tunnistamista ja muiden häneen kohdistamien odotusten ymmärtämiseen pyrkiviä tehtäviä. Työelämään tutustuminen omassa koulussa. Palautekeskustelut TET:n jälkeen. Henkilökohtainen ohjaus Kahdenkeskisessä keskustelussa oppilas voi ottaa esille asioita, jotka häntä kiinnostavat. Ne voivat ulottua varsinaisen koulutyön ja kouluajan ulkopuolelle. Vapaa-ajan merkitys opiskeluun ja koko elämänkaaren suunnitteluun voidaan ottaa puheeksi. Oman luokan toimiminen yhteisönä ja oppilaan paikka siinä. Tyytyväisyyskysely. 9. lk Tavoitteet Oppilaan tulisi tuntea Suomen koulutusjärjestelmä ja hahmottaa oma reittinsä siinä. Oppii hankkimaan tietoa koulutuksesta. Sisällöt Tunneilla esitellään eri koulutusvaihtoehtoja videoin, esittein ja eri oppilaitosten esittelijöitten toimesta. Ammatinvalintatestejä atk:n avulla. Opiskelu-uran hahmottamista ulkomaisia mahdollisuuksia myöten. Työelämään tutustumisen esittely ja sen merkityksen ymmärtämiseen ohjaamista. Palautekeskustelut TET:n jälkeen.

166 Peruskoulutuksen jälkeisten ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelujen esittely. Henkilökohtainen ohjaus Mietintäprosessi, joka koskee jatko-opintoja on toivottavasti lähtenyt käyntiin jo seitsemännen luokan aikaisesta kahdenkeskisestä keskustelusta ja voimistunut kahdeksannen luokan aikana. Yhdeksännen luokan keskustelussa täsmennetään tavoitteita, suunnitelmia ja harkitaan täsmällisiä toimintamalleja. Toisten kohdalla em. prosessin käynnistys vasta alkaa. Silloin keskusteluja on käytävä useampia tämän perusasteen viimeisen luokan aikana. 8. ARVIOINTI 8.1 Arvioinnin yleiset periaatteet

167 8.1.1 Arvioinnin tehtävä Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Tietoa annetaan oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. 8.1.2 Arvioinnin periaatteet Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käytöstä arvioidaan suhteessa tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. Näistä asioista annetaan tietoa etukäteen niin oppilaalle kuin oppilaan huoltajalle. Arviointipalautetta voidaan antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistuksen lisäksi välitodistuksin, erilaisin tiedottein, arviointikeskusteluin tai muilla tavoin. Arviointi on 1.-6. luokilla opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteistyötä. Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimisen taitojen arviointia. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä muiden kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä arvioidaan erikseen vuosiluokilla 1. 3.lk. 8.1.3 Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Oppilaan käyttäytymisen perustavoitteena on, että hän ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön. Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön sekä eri ihmisryhmien ja kulttuurien suvaitsevaisuuteen ja luottamukseen. Lisäksi oppilaan tulee noudattaa asetettuja sääntöjä ja hyviä tapoja. Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon Asikkalan kunnan ja eri koulujen arvopohja ja kasvatukselle asetetut tavoitteet. 8.1.4 Arviointiin vaikuttavia seikkoja Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Monipuolisia arviointimenetelmiä käyttäen saadaan kuva, jolla oppilas kykenee osoittamaan osaamisensa. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan arvioinnin perusteet määritellään hänelle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, hänen suorituksensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suoritukset. Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia HOJKS:ssa määriteltyihin oppilaan omiin tavoitteisiin perustuen. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllisiin oppimääriin, sen mukaan mitä HOJKS:ssa on päätetty. Vaikeimmin kehitysvammaisen oppilaan arviointi perustuu HOJKS:ssa asetettuihin oppilaan omiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu oppimisvalmiuksiin, joita ovat aistitoiminnot, käyttäytyminen ja vuorovaikutustaidot, kiinnostuneisuus ja tarkkaavaisuus oppimistilanteissa, itsenäistyminen toiminnoissa ja työskentelytaidot. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Oppilaan arvioinnissa kuullaan oppilasta kuntouttavia tahoja sekä oppilaan huoltajia. 8.1.5 Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito. ta arvioidaan monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovituilla arviointimenetelmillä. Äidinkieli

168 ja kirjallisuus -oppiaine arvioidaan joko suomi toisena kielenä - tai suomi äidinkielenä - oppimäärän mukaisesti. Oppimäärä päätetään kunkin oppilaan kohdalla erikseen. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. 8.1.6 Opinnoissa eteneminen Vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksyttävästi. voidaan jättää vuosiluokalle, jos - hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. - se on yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia. Huoltajaa tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Jos oppilaan vuosiluokan suoritus yhdessä tai useammassa aineessa on hylätty, voidaan oppilaan jättämisestä vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Jos oppilas ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen tai aineryhmän opetussuunnitelman mukaista oppimäärää, hänen vuosiluokan suorituksensa tulee siltä osin hylätyksi. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen tavoitteet hyväksytysti. Tilaisuuksia, joissa oppilas osoittaa osaamisensa, voidaan järjestää lukuvuoden aikana tai lukuvuoden työn päätyttyä yksi tai useampia oppiaineiden mukaan. 8.1.7 Arviointimenetelmiä ja -muotoja Oppilaan opintojen edistymisestä ja työskentelystä sekä käyttäytymisestä voidaan antaa konkreettista tietoa oppilaalle ja hänen huoltajilleen vapaamuotoisesti arviointi-keskustelussa. Keskustelussa korostuu keskustelijoiden vuorovaikutteisuus. osallistuu omaa opiskeluaan ja oppimistaan koskevaan arviointiin ja päätöksentekoon. Opettaja antaa tietoa oppilaan kehityksestä ja koulumenestyksestä. Oppilaalta ja hänen vanhemmiltaan taas saadaan arvokasta tietoa koulun kehittämiseksi. Keskustelun kuluessa oppilas itse arvioi omaa menestystään ja osaamistaan. Keskustelun tulee antaa vastauksia, miten oppilas on saavuttanut tavoitteensa ja mitkä ovat hänen osaamisensa vahvuusalueet ja millä alueilla hänen pitäisi parantaa suorituksiaan. Keskustelu ohjaa oppilasta asettamaan uusia tavoitteita. (Liite oppilaskeskustelun runko) Käyttäytymisen numeroarvioinnin kriteerit

169 Arvosana 10 Toisten huomioon ottaminen Sääntöjen noudattaminen Ympäristöstä huolehtiminen Ilmaisee rohkeasti kantansa oikeassa ja väärässä. Osoittaa hienotunteisuutta toisia kohtaan ja pystyy hillitsemään itsensä myös paineen alaisena. On avulias ilman hyödyn tavoittelua. Ylläpitää luokan työrauhaa. On sisäistänyt yhteiselämän periaatteet ja noudattaa niitä ilman ulkoista kontrollia. On luonteva. Huolehtii aktiivisesti ympäristön siisteydestä ja viihtyisyydestä. Arvosana 9 Toisten huomioon ottaminen Sääntöjen noudattaminen Ympäristöstä huolehtiminen Arvosana 8 Toisten huomioon ottaminen Sääntöjen noudattaminen Ympäristöstä huolehtiminen On kohtelias ja ystävällinen. On huomaavainen ja avulias. Pitää omalta osaltaan yllä työrauhaa. Noudattaa ryhmän ja koulun sääntöjä lähes aina. Huolehtii omalta osaltaan ympäristön siisteydestä ja viihtyisyydestä. Käyttäytymisen perustaso sopeutuu kouluun ja osaa käyttäytyä asianmukaisesti useimmissa tilanteissa. Hän hyväksyy ihmisten erilaisuutta ja pitää omalta osaltaan yllä työrauhaa. Noudattaa ryhmän ja koulun sääntöjä useimmiten. Huolehtii omasta ympäristöstään ja välineistään useimmiten. Voidaan joskus joutua kehottamaan. Arvosana 7 Toisten huomioon ottaminen Sääntöjen noudattaminen Ympäristöstä huolehtiminen Arvosanat 6, 5 ja 4 Ei itsenäistä vastuuta. Menee ryhmän mukana. Ei ole kovin kohtelias. Tilannetaju horjuu. Ei malta odottaa omaa vuoroaan. Ei ole sisäistänyt omaa osuuttaan työrauhan ylläpitämisessä. Tuntee ryhmän ja koulun säännöt, mutta ei aina piittaa niistä. Tahallisia sääntörikkomuksia. Ei ole juuri selvillä ympäristöä koskevasta vastuusta, eikä katso sen koskevan itseään. Arvosanojen antamista edeltävät * vakavat sääntörikkomukset tai piittaamaton käytös * useat koulun antamat rangaistukset * opettajan, oppilaan ja rehtorin väliset keskustelut * yhteydenotto oppilaan huoltajiin * tapahtumien ja tekojen yksilöinti * oppilashuollolliset ja tarvittavat tukitoimet on käynnistetty, sillä * oppilas on pitkäaikaisen kasvatuksellisen ohjauksen tarpeessa. Arvosanoja 4, 5 ja 6 täydennetään kirjallisella perustelulla. 8.1.8 Todistukset ta arvioidaan numeroasteikolla 4-10 (10 = erinomainen, 9 = kiitettävä,

170 8 = hyvä, 7 = tyydyttävä, 6 = kohtalainen, 5 = välttävä ja 4 = hylätty). Numeroarvioinnin rinnalla voidaan käyttää sanallista arviointia joko kirjallisena tai arviointikeskusteluna. Asikkalan kunnassa 1. 3. luokkien arviointi suoritetaan sanallisesti. Numeroarviointi annetaan 4. luokalta alkaen. Todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, on todistus näiltä osin pidettävä salassa ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Asikkalan kunnan alakouluissa kyseiset todistuslomakkeet ovat yhtenäiset. Välitodistukset koulut voivat päättää koulukohtaisesti ellei tosin määrät. Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi antaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudattaessa annetaan jakson päättyessä jaksotodistus, joka toimii välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset muodostavat yhdessä lukuvuositodistuksen. Todistus annetaan oppilaalle todistuksen virallisena antopäivänä lukukauden/lukuvuoden päätöspäivänä. Todistusta ei anneta etukäteen. Mikäli oppilas/huoltaja ei nouda todistusta todistuksen antopäivänä, se voidaan toimittaa todistuksen antopäivän jälkeen postitse tai muulla erikseen sovittavalla tavalla. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä on koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Jos erityisopetuspäätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, myös päättöarviointi voi olla sanallinen. Todistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua, jolloin numeroarvosana varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoihin tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllisen oppimäärän mukaan. 8.1.9 Todistuskaavakkeet (kts. liite 10) 8.2 Oppilaan arviointi Vääksyn Yhteiskoulussa (7-9 lkt) 8.2.1. Arvioinnin tehtävät ja periaatteet Arvioinnin tehtävä on tukea ja edistää oppilaan opiskelua ja persoonallisuuden kasvua opetussuunnitemassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Oppiminen on vuorovaikutusprosessi, jossa arvioinnilla, palautteen antamisella ja oppilaan itsearvioinnilla on keskeiset tehtävät. Perusasteella oppilaan arvioinnissa erotetaan kaksi eri tehtävää, joiden luonteet eroavat toisistaan: arviointi opintojen aikana sekä päättöarviointi. Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävä on tukea ja ohjata oppilasta asettamaan tavoitteita opiskelulleen, kehittämään työskentelytaitojaan ja arvioimaan realistisesti saavutuksiaan. Arvioinnin kohteena ovat oppilaan oppimistulokset, työskentely ja käyttäytyminen. Arviointiin kuuluvat arviointipalaute opiskelun aikana, oppilaan itsearviointi sekä jaksotodistukset. Arvioinnin on oltava totuudenmukaista, yksilöllistä ja monipuolista. Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja oppilaille tasavertaista. Päättöarvioinnin lähtökohtana ovat perusopetuksen yleiset ja ainekohtaiset tavoitteet ja tukena käytetään valtakunnallisia oppiaineittain laadittuja päättöarviointikriteerejä. Päättöarvioinnin tulee kussakin

171 yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa 9. vuosiluokalla. Myös niiden oppiaineiden arvosana, joiden opiskelu päättyy vuosiluokilla 7 tai 8, merkitään päättötodistukseen. 8.2.2. Arviointi opintojen aikana 8.2.2.1. Jaksoarvioinnit Arviointi suoritetaan jaksojen päättyessä. Jaksotodistukset muodostavat yhdessä lukuvuositodistuksen. Viimeisen (lukuvuoden viidennen) jakson todistuksessa todetaan vuosiluokalta siirtyminen, luokalle jääminen ja käyttäytymisen arviointi 7.- ja 8.-luokalla. Lisäksi arviointipalautetta voidaan antaa erilaisin tiedottein, arviointikeskusteluissa tai muilla tavoilla. Opintojen aikana tapahtuva arviointi on ohjaavaa ja kannustavaa. Oppilaalle osoitetaan, missä opiskelu- tai työskentelytaitojen osa-alueissa hänellä on puutteita ja missä osissa tavoitteet on saavutettu hyvin. Yhteiset aineet arvioidaan käyttäen numeroarvosanoja. Numeroin arvostellaan myös ne valinnaiset oppiaineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän. Muutoin käytetään suoritusmerkintää. Oppiaine arvioidaan jaksotodistuksessa pääsääntöisesti, kun sitä on opetettu yhtä vuosiviikkotuntia vastaava määrä. Numeroarviointi on keskeinen osa oppimistulosten arviointia. Numeroarvioinnissa käytetään perusopetuksen asteikkoa 4-10. Numerot on määritelty sanallisesti seuraavasti: 10 = erinomainen, 9 = kiitettävä, 8 = hyvä, 7= tyydyttävä, 6 = kohtalainen, 5= välttävä, 4 = hylätty. Numeroarvioinnin ja suoritusmerkinnän (S = suoritettu, H = hylätty) käyttö ilmenee oppiaineen opetussuunnitelmasta. Tietoja ja taitoja arvioidaan oppilaan näyttöjen perusteella, jotka voivat olla mm. kokeita, suullisia, kirjallisia, kuvallisia ja kädentaitojen tuotoksia sekä muita suorituksia. Numeroarvioinnissa noudatetaan jo opintojen aikana soveltuvin osin (luokkataso huomioiden) opetushallituksen ainekohtaisia päättöarvioinnin kriteerejä. Alin hyväksyttävä arvosana edellyttää, että oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyykin osoittamaan vain jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Aiheettomat poissaolot ja opetukseen osallistumattomuus läsnäolosta huolimatta voivat olla peruste hylätyn arvosanan antamiselle rajatapauksissa. Näistä opettajan tulee ilmoittaa oppilashuolto-ryhmälle. 8.2.2.2. Työskentelyn arviointi Työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineitten numeeriseen arviointiin. Arvioinnissa otetaan huomioon taito suunnitella, toteuttaa ja arvioida omaa työtä vastuullisuus, oma-aloitteisuus ja yhteistyökyky muiden oppilaiden kanssa oppilaan kyky yhdistää työskentelytaitojen eri osa-alueet luontevaksi oppimisprosessiksi, jossa itsearviointi ohjaa työn suunnittelua ja toteutustapaa. 8.2.3. Käyttäytymisen arviointi Käyttäytyminen arvioidaan vuosiluokilla 7 ja 8 lukuvuoden viimeisen jakson todistuksessa käyttäen samaa asteikkoa kuin muussakin numeroarvioinnissa. Päättötodistukseen käyttäytymisestä ei merkitä arviointia. Käyttäytymisen arvioinnin perusteena ovat koulun kasvatusperiaatteet. Perusasteen tehtävänä on kasvattaa oppilaita niin, että he omalla käyttäytymisellään ja asioistaan huolehtimisella tukevat koko kouluyhteisön toimintaa. Koulussamme pyritään siihen, että oppilaat ovat rehellisiä ja luotettavia ottavat huomioon toisen ihmisen

172 - kunnioittavat kaikkien ihmisten perusoikeuksia - ovat ystävällisiä, huomaavaisia ja auttavaisia (ns. hyvät tavat) - ovat yhteisvastuullisia - ovat oikeudenmukaisia osaavat suhtautua myönteisesti työ- ja elinympäristöön - suhtautuvat vastuuntuntoisesti yhteiseen ja yksityiseen omaisuuteen - suojelevat ympäristöään hoitavat vastuullisesti koulutyön yhteydessä esiin tulevat tehtävät ja velvoitteet. Arvosanaan kahdeksan yltävä oppilas käyttäytyy koulussa hyvin. Hän huomioi toiset ihmiset niin, ettei häiritse muiden työskentelyä tai loukkaa muita. Hänen kielenkäyttönsä on asiallista ja toiminta koulun järjestys-sääntöjen mukaista. Kahdeksaa korkeampi arvosana edellyttää esimerkillisyyttä. Arvosana laskee alle kahdeksan, jos oppilas häiritsee toistuvasti, on aiheetta poissa jne. Rikkeet, ojentamiset ja kurinpitorangaistukset alentavat arvosanaa. Vuosiluokilla 7 ja 8 käyttäytymisen arviointi suoritetaan siten, että kaikki oppilasta opettavat opettajat antavat numeerisen arvioinnin, joista muodostuva keskiarvo muutetaan kokonaisluvuksi. Kuitenkin erityisestä syystä luokanvalvoja voi päättää arvosanan tästä poikkeavasti. 8.2.4. Itsearviointi Itsearvioinnin pyrkimyksenä on saada oppilas tulemaan tietoiseksi itsestään oppijana, ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan sekä tiedostamaan menestymistään tukevia ja estäviä seikkoja. Tavoitteena on, että oppilaan myönteinen käsitys itsestään oppijana vahvistuisi. Oman toiminnan arvioinnin lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja osaaminen. Itsearviointia toteutetaan oppiaineen luonteeseen soveltuvasti esimerkiksi portfoion avulla, käyttäen kasvun kansioita tai erilaisia arviointilomakkeita. 8.2.5. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Lievät oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Arvioinnin tulee perustua todelliseen osaamiseen. Oppilaan erityiset lukemis-, kirjoittamis- ja puhehäiriöt ilmenevät erityisesti äidinkielen, vieraiden kielten sekä matematiikan suorituksissa. Toissijaisesti nämä häiriöt vaikuttavat kaikkeen opiskeluun. Koulu tukee oppilasta, jolla ilmenee oppimisvaikeuksia. Oppilaalla on oikeus saada tukiopetusta tarvittaessa. Mikäli oppilaalla on hylättyjä suorituksia, hän voi saada tukiopetusta ennen suorituskuulustelua. (Tukiopetukseen ei kuitenkaan ole oikeutettu oppilas, jonka huono koulumenestys johtuu luvattomista poissaoloista.) Luokalle jäämistä pyritään ehkäisemään sekä tukiopetuksella että oppilashuollon toimilla. Milloin oppilaalle on annettu erityisopetusta, tulee opettajan neuvotella erityisopettajan kanssa oppilaan arvioinnista. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma laaditaan oppilaalle, joka on otettu tai siirretty erityisopetukseen joko kokonaan tai yhdessä tai muutamassa aineessa. Tässä suunnitelmassa määritellään muun muassa oppilaan opiskelun tavoitteet, keskeiset sisällöt, arvioinnin perusteet ja oman opinto-ohjelman noudattaminen. Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty, että oppilas opiskelee perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, hänen suorituksensa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin oppilaiden suoritukset. Jos erityisopetukseen otettaessa tai siirrettäessä on päätetty joidenkin tai kaikkien aineiden yksilöllisestä oppimäärästä, jolloin oppilaan tavoitetaso on vähäisempi kuin yleisen opetussuunnitelman mukaan opiskelevilla, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin oppilaan omiin tavoitteisiin perustuen. Yksilöllistä oppimäärää noudattavat opinnot merkitään päättötodistukseen tähdellä (*). 8.2.6. Vuosiluokalta siirtyminen siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat yhteisten aineiden ja valinnaisaineiden opinnot.

173 Mikäli oppilas saa jaksotodistukseen jostakin oppiaineesta hylätyn arvosanan, tulee hänen suorittaa aine hyväksytysti kahden viikon kuluessa jaksotodistuksen saamisesta kyseisen aineen opettajan kanssa tarkemmin sovittuna ajankohtana. Hylätty aine suoritetaan opettajan harkinnan mukaan esimerkiksi kirjallisella tai suullisella kuulustelulla, projektityöllä tai muilla oppiaineeseen sopivilla tavoilla. Mikäli hylätyn aineen suorittaminen ei onnistu edellä mainitussa ajassa, on oppilaalla vielä mahdollisuus suorittaa se lukuvuoden päätyttyä erikseen ilmoitettuna ajankohtana. Tällöin luokalle jättämisestä tehdään ehdollinen päätös, jossa mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Vuosiluokalta siirtymisestä ja luokalle jättämisestä päätetään opettajainkokouksessa, johon osallistuvat oppilasta opettavat opettajat sekä rehtori. Vuosiluokalta siirtyminen merkitään viimeisen jakson todistukseen. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. voidaan myös huoltajan kirjallisesta pyynnöstä jättää siirtämättä seuraavalle vuosiluokalle heikon koulumenestyksen perusteella, vaikka hänellä ei olisi yhtään hylättyä suoritusta. Vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas opiskelee opetussuunnitelman mukaisesti. Hän aloittaa uuden opintokokonaisuuden opiskelun saavutettuaan opintosuunnitelmassa määritellyt tiedot ja taidot. Seuraavalle vuosiluokalle oppilas siirtyy lukuvuoden päätyttyä. voidaan jättää vuosiluokalle yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta. 8.3. PÄÄTTÖARVIOINTI 8.3.1. Arvioitavat aineet Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Ne valinnaisaineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti. 8.3.2. Perusopetuksen päättötodistus Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus ja yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvosteltavien valinnaisaineiden arviointi sanoin (välttävä - erinomainen) ja numeroin (5 10). Yhteiset oppiaineet merkitään tuntijaossa esitetyssä järjestyksessä. Äidinkielestä ja kirjallisuudesta, toisesta kotimaisesta ja vieraista kielistä sekä uskonnosta merkitään suoritettu oppimäärä. Taito- ja taideaineiden opintojen laajuus vuosiviikkotunteina merkitään viidenneltä vuosiluokalta alkaen. Päättötodistuksessa tulee olla maininta oppilaan osallistumisesta oppilaanohjaukseen ja työelämään tutustumisesta. Jos valinnaisaine muodostaa vähintään kaksi vuosiviikkotuntia käsittävän oppimäärän, se arvioi-

174 daan numeroin, jolloin todistukseen merkitään valinnaisaineen nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaisaineet arvioidaan sanallisesti, jolloin niistä merkitään vuosiviikkotuntimäärä ja merkintä hyväksytty. Yhteisen oppiaineen syventävä tai soveltava oppimäärä merkitään välittömästi kyseisen oppiaineen jälkeen. Muut valinnaisaineet ovat omana ryhmänä. Tähän kuuluvat valinnaiset vieraat kielet, tietotekniikkaan liittyvät aineet ja muut useasta oppiaineesta muodostuvat kokonaisuudet. Valinnaisista kielistä merkitään numeron sijaan maininta hyväksytty, mikäli huoltaja näin pyytää. Ennen valinnan suorittamista huoltajalle tulee tiedottaa oppilaalle tuleva arvosana. Jos oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan, arvioitava oppiaine merkitään tähdellä (*). Tällöin todistuksen lisätietoja- kohtaan tulee maininta yksilöllisestä oppimäärästä. Todistuksessa voi olla myös liitteitä. Liitteessä näkyvät oppilaan tunnistetiedot. Liitteinä voi olla esimerkiksi sanallinen selvitys valinnaisaineen vaihdosta ja tätä valinnaisainetta oppilaan opiskelema vuosiviikkotunti-määrä. 8.4. Arkistointi Jokaisella Asikkalan kunnan perusopetuksen oppilaalla on oppilaskortti, johon numeroarviointi arkistoidaan. 8.5 Toiminnan arviointi ja kehittäminen Koulutuksen järjestäjänä Asikkalan kunta arvioi ja kehittää seuraavia toiminnan osa-alueita: 1. Palvelujen (kustannusten) vaikuttavuus, riittävyys ja kohdentuminen 2. Palvelujen laatu ja asiakastyytyväisyys, palvelujen saatavuus ja palveluyksiköiden keskinäinen yhteistyö 3. Tuottavuus, taloudellisuus ja palveluprosessien sujuvuus 4. Henkilöstön työskentelyn tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät: kuten osaaminen, innovatiivisuus, viihtyvyys, työmotivaatio ja työkyky Arvioinnin avulla pyritään tuottamaan luotettavaa ja monipuolista tietoa koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamisesta asetettujen kriteereiden mukaisesti ja palveluiden kehittämiseksi. Koulutuksen arviointia toteutettaessa noudatetaan seuraavia periaatteita: -arviointia suorittavat sekä koulutuksen järjestäjä että palveluita tuottavat yksiköt -arvioinnin tulee kohdistua kulloinkin valitun strategisen päämäärän mukaiseen toimintaan -itsearviointia tulee suorittaa jatkuvasti arvioinnin tulee olla periaatteiltaan, toteutukseltaan, menetelmiltään ja kriteereiltään tasapuolista sekä vertailukelpoista -koulutuksen järjestäjän arvioinnissa hyödynnetään yksiköiden itsearvioinnin tuloksia -arviointien tekemisestä, sisällöstä, kohteista ja kriteereistä sovitaan kunnassa hyväksyttyjen tavoitteiden ja opetussuunnitelmien pohjalta sivistystoimen ja yksiköiden välisissä sopimuksissa -arviointitulosten vertailussa on perusteltua käyttää verrokkeja ja valtakunnallisia tilastoja -arvioinnin tuloksista tiedotetaan laajasti -arvioinnin tuloksia hyödynnetään päätöksenteossa -arvioinnin tuloksia käytetään palvelutuotannon kehittämiseen

10 LIITTEET 175