OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...

1 Kärkölän peruskoulun opetussuunnitelma 2005 Sisältö OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 2 PERUSOPETUKSEN ARVOPOHJA... 2 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ... 2 PERUSOPETUKSEN RAKENNE... 2 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 3 OPPIMISKÄSITYS... 3 OPPIMISYMPÄRISTÖ... 3 TOIMINTAKULTTUURI... 3 Opintien koulun toimintakulttuuri(peruskoulun luokat 7-9)... 3 OPISKELUN YLEINEN TUKI... 4 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ... 4 OPPIMISSUUNNITELMA... 4 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 4 TUKIOPETUS... 5 OPPILASHUOLTO... 6 KERHOTOIMINTA... 11 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS... 11 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS... 17 MAAHANMUUTTAJAT... 17 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT... 18 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 18 TOINEN KOTIMAINEN KIELI... 24 VIERAAT KIELET... 27 MATEMATIIKKA... 34 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO... 44 BIOLOGIA JA MAANTIETO... 48 FYSIIKKA JA KEMIA... 59 TERVEYSTIETO... 71 USKONTO... 78 Evankelisluterilainen uskonto... 78 Ortodoksinen uskonto... 83 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO... 87 HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI... 90 MUSIIKKI... 95 KUVATAIDE... 99 KÄSITYÖ... 106 LIIKUNTA... 119 KOTITALOUS... 131 VALINNAISET AINEET... 133 OPPILAANOHJAUS... 165 OPPILAAN ARVIOINTI... 168 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA... 169 PÄÄTTÖARVIOINTI... 169 TODISTUKSET... 169 LIITE 1... 170 LIITE 2... 171 LIITE 3... 173

2 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Perusopetuksen arvopohja Kärkölän kunnan perusopetuksen arvot pohjautuvat Opetushallituksen antamiin perusteisiin. Kunnassamme arvoina ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, avoimuus, rehellisyys, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen. Koulussamme hyväksytään monikulttuurisuus, edistetään yksilöllisyyttä, vastuullisuutta ja toisten kunnioittamista. Perustana opetuksessamme on suomalainen kulttuuri. Paikalliset erityispiirteet otetaan huomioon opetuksessamme, huomioimme kansalliskielet tarpeen mukaan, samoin kaksi kansankirkkoa ja kansalliset vähemmistöt. Otamme huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistumisen maahanmuuttajien myötä- tuemme oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä heidän osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Pyrimme edistämään näin myös suvaitsevuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Opetus koulussamme on aatteellisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Erityisesti painotamme seuraavia asioita: toisten huomioiminen ja yhteistyökyky, vastuullisuuden ja yritteliäisyyden edistäminen, turvallinen oppimisympäristö ja oppimaan oppiminen. Näiden arvojen tulee näkyä opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä. Perusopetuksen tehtävä Tehtävämme on kasvattaa oppilaita opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Painotamme ajattelun taitoja, itseilmaisua mutta myös käden taitoja sekä erityisesti äidinkielen monipuolista hallintaa. Sosiaalisessa kasvatuksessa painotamme vastuuntuntoa, rehellisyyttä ja oikeudentajua sekä hyviä tapoja. Suhtautumisessa työhön ja yhteiskuntaan painoalueina ovat työnteon arvostaminen, aloitteellisuus ja yritteliäisyys sekä luovuuden kehittäminen. Päämäärään edetessään koulu hyödyntää ajankohtaisen kasvatustietouden sekä pyrkii tehokkaaseen ja tulokselliseen yhteistyöhön kotien, elinkeinoelämän ja koko ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tavoitteena on myös koulujemme tason nostaminen ja koulujemme uudistaminen. Perusopetuksen rakenne

Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus. Taide- ja taitoaineiden opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. 3 Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8-9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Opetussuunnitelma on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. Oppimisympäristö Kuntamme koulurakennukset ovat hyvässä kunnossa, myös ulkoinen ympäristö on virikkeitä antavaa. Opiskelutilat ja välineet on suunniteltu ja järjestetty siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Toimintakulttuuri Opintien koulun toimintakulttuuri(peruskoulun luokat 7-9) Toimintakulttuuri on avoin, suvaitseva ja kehitysmyönteinen

4 Yhteisistä asioista tiedotetaan sekä ilmoitustauluilla, keskusradion kautta sekä info-tv:ssä Koulussa järjestetään joulujuhla, lukuvuoden päätösjuhla, eriaiheisia teemapäiviä sekä muita yhteisiä tilaisuuksia Koulumme pyrkii osallistumaan kansainvälisiin kieli- ja kulttuuri- ym. projekteihin, joiden avulla laajennetaan yleistä suvaitsevuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä Eri aineiden väliseen yhteistyöhän suhtaudutaan myönteisesti ja sitä kehitetään Koulun toimintaa kehitetään yhdessä kaikkien koulussa toimivien tahojen kanssa Koulumme ilmapiiri pyritään pitämään positiivisena niin, että kaikki jaksavat Oppilaiden ryhmätyötaitoja pyritään kehittämään sopivilla työtavoilla Uutta teknologiaa hyödynnetään opetuksessa ja siinä käytetään erilaisia monipuolisia menetelmiä Koulussa järjestetään vanhempainiltoja ja vanhempien tapaamisia Kaikki noudattavat liitteenä olevia järjestyssääntöjä Opiskelun yleinen tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanevia viranomaisia edustavat koululla kouluterveydenhoitaja ja koulupsykologi. Koulu auttaa tarvittaessa oppilasta ja huoltajaa koulunkäyntiin liittyvissä erityistarpeissa tarjoamalla erityisopetusta ja oppilashuoltoa. Koulu on huoltajien kanssa yhteistyössä niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Opettaja huolehtii riittävästä yhteydenpidosta huoltajaan. Vanhempainilloissa opettaja tapaa huoltajia ryhmänä, jolloin hän keskustelee heidän kanssaan muun muassa koulun opetussuunnitelmasta ja arvioinnin periaatteista, koulun ja luokan työskentelyyn liittyvistä asioista sekä kunkin vuosiluokan ajankohtaisista asioista. Yhteisten päämäärien tukemiseksi voidaan suunnitella ja toteuttaa myös muita yhteistyömuotoja. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus antaa palautetta kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä sekä esittää toivomuksia sen kehittämiseksi. Alakoulussa kodin ja koulun yhteistyöstä vastaa pääasiassa luokanopettaja. Yläkoulussa kodin ja koulun yhteistyössä avainhenkilö on erikseen nimetty luokanohjaaja. Kuitenkin myös muut koulun opettajat pitävät tarvittaessa yhteyttä koteihin. Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Kunnassamme suunnitelma laaditaan tarpeen tullen opetussuunnitelman perusteiden antamien ohjeiden mukaan. Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon niin, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen selvitetään ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin

5 liittyviä koulukohtaisia asioita. Huoltajalle järjestään tarvittaessa tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettavan ohjaus tukee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Ohjauksen työnjako ja periaatteet Opinto-ohjaaja vastaa luokkamuotoisen oppilaanohjauksen sisältöjen toteutumisesta ohjaa opiskelutaidoissa ja valinnaisainevalintojen tekemisessä ohjaa jatko-opintoihin hakeutumisessa organisoi työelämään tutustumisjaksoja työmuotoina luokkamuotoinen, henkilökohtainen ja pienryhmäohjaus tiedottaa muun muassa valinnaisaineista ja jatko-opinto mahdollisuuksista sekä oppilaita että heidän huoltajiaan järjestää opintokäyntejä, oppilaitosten esittelyjä ja asiantuntijavierailuja tekee yhteistyötä muiden oppilaitosten, viranomaisten, alueen yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa Luokanvalvoja tiedottaa ajankohtaisista asioista oppilaille ja vanhemmille perehdyttää koulun käytäntöihin ja osallistuu oppilaiden ryhmäyttämiseen seuraa poissaoloja yhdessä huoltajien kanssa seuraa ja ohjaa luokkansa oppilaiden työskentelyä ja käyttäytymistä osallistuu rikkomusten ja poissaolojen käsittelyyn ottaa tarvittaessa yhteyttä oppilashuoltoryhmään ensisijainen yhteyshenkilö kodin ja koulun välillä yleisesti koulunkäyntiin liittyvissä asioissa Aineenopettaja auttaa ja neuvoo oppilaita kehittämään oppimisen taitojaan ohjaa ja valvoo tehtävien tekemistä arvioi oppimistuloksia, käyttäytymistä ja työskentelyä ottaa tarvittaessa yhteyttä oppilashuoltoryhmään osallistuu tarvittaessa neuvotteluihin huoltajien kanssa opiskeluun liittyvissä asioissa osallistuu oppiaineen yksilöllistämiseen oppiaineen itsearvioinnin ohjaus Rehtori johtaa koko koulun toimintaa yhteistyö luokanopettajien, opinto-ohjaajien, aineenopettajien ja luokanvalvojien kanssa vastaa tiedottamisesta yhdessä opinto-ohjaajien ja luokanvalvojien kanssa vakavien rikkomusten käsittely osallistuu tarvittaessa neuvotteluihin Tukiopetus

Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus pyritään aloittamaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänelle pyritään antamaan mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. 6 Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetus pyritään järjestämään niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. huolto OPPILASHUOLLON TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET huoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. huollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa ja puuttumaan niihin. huoltotyön keskeisenä tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää koko työyhteisön hyvinvointia. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville, ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. huoltotyötä kehitetään moniammatillisessa työryhmässä. Kunnassa on oppilashuoltoa kokonaisuutena koordinoiva työryhmä, johon kuuluvat Aseman koulun erityisopettaja, Opintien koulun erityisopettaja, kiertävä erityisopettaja, sosiaalityöntekijä sekä yksi rehtoreista vaihtuvin vuoroin. huolto edellyttää kiinteää yhteistyötä toisaalta luokan- ja aineenopettajien, toisaalta kodin ja huoltajien kanssa. huollosta vastaavien tehtävänä on ehkäistä ennakolta oppimis- ja sopeutumisvaikeuksia sekä tarvittaessa etsiä keinoja vaikeuksissa olevan oppilaan auttamiseksi ongelma- ja kriisitilanteissa, joita aiheuttavat oppimisvaikeudet, kiusaaminen, väkivalta, mielenterveyskysymykset ja päihteet. Näin oppilaalle tarjotaan tukea ja ohjausta koulunkäyntiin ja kehitykseen liittyvien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten vaikeuksien poistamiseksi. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. huolto lisää kouluyhteisön turvallisuutta ja tukee terveyttä sekä mielenterveyttä edistävää oppimis- ja kasvuympäristöä. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. huoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. OPPILASHUOLTORYHMÄ huoltotyö kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Käytännössä oppilashuollosta vastaavat kullakin koululla kokoontuvat oppilashuoltoryhmät. Opintien sekä Vuokkoharjun ja Aseman kouluilla ryhmä kokoontuu säännöllisesti. Kyläkouluilla oppilashuoltoryhmä kutsutaan koolle tarvittaessa. huoltoryhmään kuuluu rehtori, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, sosiaalityöntekijä sekä yläkoulussa opinto-ohjaaja. Läsnä voi olla myös oppilaan huoltaja, luokanopettaja, luokanvalvoja,

koululääkäri tai jonkun yhteistyötahon edustaja. Kyläkouluille tarvittaessa koolle kutsuttavan oppilashuoltoryhmän kokoonpano sovitaan tapauskohtaisesti. Alakouluilla oppilashuoltoryhmään tarvittaessa kuuluu myös psykologi. 7 huoltoryhmässä käsitellään oppilaisiin liittyviä asioita opettajan, huoltajien tai ryhmän jäsenten aloitteesta. huollossa noudatetaan eri ammattiryhmiä koskevia sekä muita tietojensaantia ja salassapitoa koskevia säädöksiä. huoltoasioissa opettajat ja oppilashuoltoryhmät tekevät yhteistyötä kotien lisäksi sosiaalitoimen, nuorisotoimen, terveysaseman, päiväkodin, PHKS:n, poliisin ja perheneuvolan kanssa. Lisäksi mukaan voidaan kutsua edustaja Pääjärven tai Uudenmaan erityishuoltopiiristä. Päävastuu asioiden vireille panemisesta, niiden etenemisen seurannasta sekä tarvittavien opetusjärjestelyjen ja tukitoimien järjestämisestä on rehtorilla. Rehtori vastaa oppilashuoltoryhmän organisoimisesta sekä toimii ryhmän puheenjohtajana. Hän vastaa, että kirjaukset tehdään muistioon tai pöytäkirjaan ja että muistio tai pöytäkirja säilytetään lukitussa kaapissa. huoltoryhmän muistioon kirjataan yleiset asiat sekä yksittäistä oppilasta koskevista asioista asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet sekä kenen tehtäväksi asian jatkoselvittely on sovittu. huollon toimenpiteistä kaikilta osin on aina etukäteen keskusteltava huoltajan kanssa. Sovittujen toimenpiteiden sekä huoltajan virallisen kuulemisen osalta rehtori ja huoltaja allekirjoittavat tarvittavat asiakirjat. Lisäksi rehtori käy tarvittavat neuvottelut sivistystoimenjohtajan kanssa tukitoimenpiteistä, mikäli ne vaativat erityisiä hallinnollisia päätöksiä ja erillistä resursointia. OPPILASHUOLTOTYÖN TOTEUTUS Ennaltaehkäisevä työ Tehdään yhteistyötä päivähoidon ja esiopetuksen kanssa ja pyritään saamaan koulun kannalta tärkeää tietoa koulutulokkaista hyvissä ajoin ennen ensimmäisen kouluvuoden alkua. Aloitetaan säännöllinen yhteistyö huoltajien kanssa heti lasten koulunaloitusvaiheessa ja ylläpidetään sitä läpi kouluajan. Pidetään nivelvaiheiden osalta siirtoneuvottelut. Informoidaan opettajia ja huoltajia oppilashuollon toimintatavoista ja palveluista. Pidetään yhteyttä mm. poliisiin ja nuorisotoimeen niin, että tiedetään mahdollisista ongelmista varhaisessa vaiheessa ja osataan puuttua niihin ajoissa. Päivitetään kriisi- ym. suunnitelmat vähintään joka toinen vuosi. Rehtori toimii vastuuhenkilönä. kohtainen työ Opettajat seuraavat oppilaiden edistymistä ja kehitystä sekä keskustelevat mahdollisista ongelmista oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Opettajat ja oppilashuollon henkilöstö keskustelevat oppilaan vaikeuksista ja ongelmista sekä suunnittelevat yhdessä tukitoimia. huollon henkilöstö tukee oppilaan kehitystä tehden yhteistyötä keskenään, opettajien ja huoltajien kanssa. huoltoryhmässä sovitaan koulun tukitoimenpiteistä esim. KOULUPOLKU- mallin mukaan huoltoryhmä kääntyy muiden yhteistyötahojen puoleen tarvittavien tutkimusten ja tukitoimien saamiseksi. huoltoryhmä varmistaa, että koulun kriisisuunnitelmassa mainitut toimet toteutuvat. Tarvittaessa oppilaanohjauksen tai sosiaalityöntekijän toimesta varmistetaan ns. jälkihuolto esim. jatkoopintojen osalta. Koulun toiminnan kehittäminen

8 huoltoryhmässä pohditaan, miten toimintaa voidaan kehittää siten, että edistetään kaikkien oppilaiden hyvinvointia ja turvallisuutta. Kehittämistoimet kirjataan koulun lukuvuosisuunnitelmaan sekä kehittämissuunnitelmaan. OPPILASHUOLTOA TUKEVAT TOIMINTAMALLIT Jokaisella koululla on oltava toimintamallit erilaisia ongelma- ja kriisitilanteita varten (mm. poissaolot, kiusaamis- ja väkivaltatilanteet, äkilliset kriisitilanteet, päihdestrategia ja turvallisuussuunnitelma). Lisäksi jokaisessa koulussa on järjestyssäännöt. Poissaolojen seurannasta on ensisijaisessa vastuussa luokanopettaja tai luokanvalvoja. Äkillisten kriisitilanteiden varalle on laadittu yksityiskohtainen kriisitoimintamalli kouluittain. Lisäksi kouluilla on kiusaamiseen puuttumisen malli sekä yleiseen turvallisuuteen liittyvät toimintaohjeet. Kouluilla on vuosittain päihdevalistusviikko, joka kohdistetaan eri teemoin eri-ikäisille ryhmille. Lisäksi kouluilla on käytössä hoitoonohjausmalli päihteiden käyttäjille. Myös koulujen valmiussuunnitelmat ovat osa koulun käsikirjaa. KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuolto on perusterveydenhuollon palvelua. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata jokaiselle lapselle hänen edellytystensä mukainen, mahdollisimman terve kasvu ja kehitys, välittää terveyttä edistävät elämäntavat ja luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Lasten ja nuorten terveydenhuollon ja mielenterveystyön kehittäminen ovat keskeisiä kunnallisia tavoitteita. Ennaltaehkäisevä työ on keskeistä kouluterveydenhuollossa. Riskiryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten löytäminen on keskeinen haaste. Terveyskasvatusta toteutetaan luokanopetuksessa tai erillisillä oppitunneilla sekä lisäksi henkilökohtaisissa tapaamisissa. Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat pääasiassa terveydenhoitaja ja lääkäri. Kokonaisvastuu on lääkärillä ja käytännön työstä vastaa pääosin terveydenhoitaja. Muutkin työntekijät toimenkuvansa mukaan osallistuvat kouluterveydenhuollon toteutukseen. Terveydenhoitaja työskentelee osittain kouluilla, osittain terveysasemalla. Koulutapaturmien ensiapu annetaan terveysasemalla, josta tarpeen mukaan ohjataan eteenpäin. Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyössä puututaan syrjäytymiskehitystä ennakoiviin ilmiöihin kuten oppimisvaikeudet, koulukiusaaminen, poissaolot, päihteet, käytöshäiriöt, väkivalta. Terveydenhoitaja ja tarpeen mukaan lääkäri osallistuu oppilashuoltoryhmien toimintaan. Osaltaan kouluterveydenhuolto seuraa koko kouluyhteisön terveyttä (ilmapiiri, vuorovaikutussuhteet, koulun fyysiset olosuhteet, kouluruokailu ym.). Myös koulun tai oppilaan kriisitilanteissa kouluterveydenhuolto on tarvittaessa mukana. kohtainen terveydenhuolto toteutuu määräaikaistarkastuksissa ja seulontatutkimuksissa. Koko ikäluokan tarkastaminen mahdollistaa varhaisen puuttumisen ja jatkotoimenpiteet. Terveystarkastukset tehdään säännöllisesti. Oppilailla on mahdollisuus hakeutua lisäksi aina tarvittaessa terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolle. Koululaisten varsinainen sairaanhoito ei kuulu kouluterveydenhuollon tehtäviin. Poikkeuksena ovat tapaturmien ensiapu, oppilaan sairastuminen kesken koulupäivän ja terveystarkastusten yhteydessä todettujen sairauksien välitön hoito. Peruskoulun oppilaalle kuuluu ilmainen hammashuolto, joka järjestetään terveysasemalla.

9 MIELENTERVEYSTYÖ Oppilaan hyvän mielenterveyden perusedellytys on perheyhteisö. Terve nuori on kiinnostunut asioista ja motivoitunut koulunkäyntiin. Normaaliin kehitykseen kuuluu kuitenkin puberteetti-iässä ja sen kynnyksellä tapahtuva koulumotivaation ailahtelu. Useimmiten riittävä toimenpide on opettajan ymmärtävä ja kannustava keskustelu oppilaan kanssa. Mikäli ongelma osoittautuu pidempikestoiseksi tai tilanteeseen liittyy laajempaa ongelmakäyttäytymistä, on ensimmäinen toimenpide luokanopettajan tai luokanvalvojan yhteydenotto lapsen tai nuoren vanhempiin. Yhteistyössä pyritään selvittämään ongelmien syyt ja korjaamaan oppilaan tilannetta siten, että motivaatio palaa ennalleen. Mikäli ongelmia esiintyy pitkään tai yhteistyö vanhempien kanssa ei suju odotetulla tavalla, on oppilaan ongelma syytä ottaa käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. Tuolloin voidaan oppilashuoltoryhmässä miettiä tarvittavat jatkotoimenpiteet. Mahdollisuuksina ovat kouluterveydenhoitajan, sosiaalityöntekijän, terveydenhoitajan tai psykologin tarvittavat toimet perheen tilanteen ja oppilaan hyvinvoinnin edistämiseksi. Terveydenhoitaja voi tarvittaessa olla yhteydessä perheneuvolaan. Psykiatrian yksikössä PHKS:ssa tai perheneuvolan kuntavastaanotolla voidaan tarjota tukea perheelle. Psykiatrian yksikköön ohjataan terveysaseman kautta. Neuvotteluissa käsitellään koululaisen ongelmaa laajemmin. Mukaan voidaan ottaa koko perheen vuorovaikutuksen merkitys lapsen hyvinvointiin. Perhettä voidaan ohjata ratkaisujen teossa ja vanhemmuutta voidaan tukea keskusteluin. Tarvittaessa järjestetään yhteisneuvotteluja mielenterveysyksikön työntekijän, vanhempien ja opettajan tai luokanvalvojan kesken. Mikäli lapsen koulunkäyntiongelma on heijastusta kodin vaikeasta tai rikkonaisesta tilanteesta, voidaan vanhemmille järjestää ohjausta. Tarvittavan yhteydenoton perheneuvolaan tekee koululaisen vanhemmat, kouluterveydenhoitaja tai opettaja tai asia voi tulla käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. Ensisijainen vastuu lapsesta ja nuoresta on kodilla. SOSIAALITYÖNTEKIJÄ OPPILASHUOLLOSSA Sosiaalityöntekijä on koulujen oppilashuoltoryhmän jäsen niin ala-asteen kouluilla kuin yläasteellakin. Hän on opettajien, oppilaan ja vanhempien tukena esim. oppilaan runsaiden poissaolojen, häiriköinnin ja kiusaamistilanteiden aiheuttamissa koulunkäyntivaikeuksissa. Myös selkeissä alisuoriutumisissa tai oppilaan masennukseen liittyvissä oireissa on sosiaalityöntekijän tuki käytettävissä. Kun luokanopettaja/luokanvalvoja arvioi tarvitsevansa lisätukea oppilaan koulunkäyntivaikeuksissa ottaa hän asian esille koulunsa oppilashuoltoryhmässä. Opettaja voi ottaa suoraankin yhteyttä sosiaalityöntekijään. Myös oppilas ja hänen vanhempansa voivat olla suoraan yhteydessä sosiaalityöntekijään. Sosiaalityöntekijä tapaa oppilaan yhdessä opettajansa/erityisopettajan/opon kanssa ja tässä tapaamisessa sovitaan jatkotyöskentelystä. Tarvittaessa sosiaalityöntekijä on mukana ja järjestämässä yhteistapaamista oppilaan, opettajan ja vanhempien kanssa.

10 Vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita ja yhteistyön tiivistäminen koulun ja vanhempien kesken on usein avain oppilaan koulunkäynnin suotuisampaan sujumiseen. Opettajilla on mahdollisuus hyödyntää sosiaalityöntekijän tukea vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Koulujen ennaltaehkäisevään päihdetyöhön sosiaalityöntekijä osallistuu omalla työpanoksellaan. Sosiaalityöntekijällä on luontevat yhteydet koulujen ulkopuolisiin yhteistyötahoihin, kuten nuorisotoimi, seurakunta, poliisi, perheneuvola - yhteydet moniammatilliseen verkostoon. PSYKOLOGI Koulupsykologin tehtävä hoidetaan Tiirismaan KTT:n järjestämänä. Psykologin tehtävänä on toimia yhteistyössä oppilaiden, perheiden, opettajien ja koulujen muun henkilökunnan kanssa. Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä suoraan tai esim. opettajan välityksellä. Psykologi voi auttaa mm. silloin, kun oppimisen tielle kerääntyy esteitä, koulumenestys jää heikoksi tai yksittäisissä oppiaineissa on hankaluuksia tai lapsi muutoin käyttäytyy siten, että tilanteen korjaaminen edellyttää tarkempia tutkimuksia. Psykologi tutkii oppimisvaikeuksien syitä ja opastaa sekä oppilasta että opettajaa vaikeuksien voittamisessa. Myös kouluvalmiuden arvioinneissa, erityisluokkasiirroissa, henkilökohtaisten opetussuunnitelmien laatimisessa, jatkotutkimuksiin ja hoitoonohjauksissa psykologi toimii yhteistyökumppanina. Osa psykologin työpanoksesta kohdistuu esiopetukseen. Koulupsykologin kanssa voi luottamuksellisesti keskustella myös kasvamisen, kaverisuhteiden tai perhetilanteen ongelmista sekä muista mielenterveyteen liittyvistä asioista. Koulupsykologi osallistuu oppilashuoltoryhmiin sekä koulujen kehittämishankkeisiin Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. KOULUKULJETUS Kunta järjestää peruskoulun oppilaille maksuttoman kuljetuksen tai avustaa oppilaan kuljettamista tai saattamista seuraavissa tapauksissa, kun oppilas käy kunnan osoittamaa koulua: Oppilaan koulumatka on yli viisi kilometriä pitkä. Koulumatka muodostuu ilman kuljetusta oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Koulumatkan vaikeus, rasittavuus tai vaarallisuus todetaan asiantuntijalausunnon pohjalta. Koulukuljetusten periaatteista on päätetty sivistyslautakunnassa. Jos oppilas käy muuta kuin kunnan osoittamaa koulua, ei koulumatkakustannuksia yleensä korvata kuin erityisestä syystä, joka voi olla mm. terveydentilaan liittyvä syy. Vieraan kunnan kouluissa käymistä ei tueta matkakustannusten osalta kuin erityistapauksissa. Lisätietoja antavat koulujen rehtorit ja sivistystoimen kanslisti. KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄ Koululaisille järjestetään iltapäivätoimintaa Järvelän Nuokulla sekä kouluilla yhdistysten ja järjestöjen toimesta. RUOKAPALVELU Koulupäivän aikana tarjotaan oppilaille maksuton kouluateria. Kouluruokailun tavoitteena on tarjota oppilaiden ravitsemuksellisia tarpeita ja ikäkauden mieltymyksiä vastaavaa ruokaa. Kouluruokailu on osa koulun kasvatustehtävää, joten ruokailutilanteen tulee olla

ohjattua ja kytkeytyä myös eri oppiaineiden osaksi. Erityisesti tavoitteena on antaa mallia hyvin koostetuista aterioista ja opettaa hyviä ruokailutapoja sekä sosiaalisia taitoja. 11 Kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi järjestetään kerhotoimintaa. Kerhotoiminta tukee oppilaan monipuolista itsensä kehittämistä. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä. Kerhoja järjestetään taloudellisten ja henkilöresurssien mukaan. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Erityisopetuksella pyritään auttamaan erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita, poistamaan oppimisen esteitä ja tukemaan oppilaiden yksilöllistä kehitystä. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetus perustuu samoihin arvoihin, tavoitteisiin ja sisältöihin kuin kunnan yleisopetuksessa. Eri tukimuodot ta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Esiopetus Keskeistä on oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä sekä ennalta vaikuttaa siihen, että kouluvaikeuksia ei syntyisi. Erityistuen tarve voi ilmetä lapsella yhdellä tai useammalla kehityksen osa-alueella. Lapsen tuen tarve ja kehityksen pulmakohdat kartoitetaan tarvittaessa erilaisten tutkimuksien avulla (kuntayhtymän psykologi, perheneuvola tai terveydenhuolto). Varhaisessa vaiheessa suoritettujen tukitoimien avulla on tarkoituksena tunnistaa, kuntouttaa ja ehkäistä oppimisvaikeuksia sekä psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia niin, että oppilas voisi aloittaa koulun ensimmäiseltä luokalta yleisopetuksessa ikätovereidensa kanssa. Lapsen erityistuen tarpeesta on oltava lääkärin tai psykologin lausunto sekä huoltajan toteama tarve. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle, jota ei ole siirretty erityisopetukseen tulee laatia esiopetuksen oppimissuunnitelma yhdessä huoltajan ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Tukena voidaan käyttää lapselle aiemmin tehtyä kuntoutussuunnitelmaa. Erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla lisäresurssina voidaan asiantuntijalausunnon perusteella käyttää joko ryhmäkoon pienentämistä tai avustajaa. Koulunkäynnin aloittamisen lykkäystä yhdellä vuodella voidaan anoa tarvittaessa sivistystoimenjohtajalta. Anomuksen tulee perustua lapselle tehtyihin tutkimuksiin, jotka puoltavat lykkäämistä. Lykkäyksen aikana lapsen tulee osallistua esiopetukseen. Kunta tukee kuljetusta esiopetuksen aikana. Lapsi on mahdollista siirtää tai ottaa erityisopetukseen esiopetuksen aikana, jos oppilaalle ei vammaisuuden, sairauden tai kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muuten niihin

verrattavan syyn vuoksi voida antaa opetusta muuten. Erityisopetukseen siirretylle lapselle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). 12 Päätöksen oppilaan ottamisesta tai siirtämisestä erityisopetukseen esiopetuksen aikana tekee sivistystoimenjohtaja. Päätös voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi. Vammansa tai sairautensa vuoksi pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvalla lapsella on oikeus maksuttomaan esiopetukseen jo viisivuotiaana. Oppivelvollisuus kestää yksitoista vuotta (EA 1, EA 2, 1,2,3,4,5,6,7,8,9,). Esiopetus on lapselle vapaaehtoista sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta. Oppivelvollisuus alkaa kuusivuotiaana. Kunta voi osoittaa järjestämispaikaksi koulun tai vastaavat edellytykset täyttävän päivähoitopaikan tai esiopetukseen soveltuvan paikan. Esiopetuksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää lapsen terveydestä sekä fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Tähän tarvitaan moniammatillista yhteistyötä. Yhteistyötahoja ja tukipalveluita ovat: päivähoito neuvola terveydenhuolto PHKS perheneuvola psykologi puheterapia toimintaterapia sosiaalitoimi peruskoulun erityisopettaja seurakunta eri järjestöt Erityisopetuksen toimintayksiköt ja muodot Erityisopetus jaotellaan osa-aikaiseen ja luokkamuotoiseen erityisopetukseen. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan yleisopetuksen yhteydessä, jos tukiopetus ei ole riittänyt oppilaan oppimisen ongelmien poistamiseksi tai helpottamiseksi. Luokkamuotoista erityisopetusta annetaan, kun oppimisen vaikeudet ovat niin laajat, että oppilas tarvitsee kokoaikaista erityisopetusta. Oppilaan integrointia yleisopetukseen suositaan, kun se on oppilaan oppimisen kannalta perusteltua. Osa-alaista erityisopetusta annetaan Vuokkoharjun, Kirkonkylän ja Lappilan kouluilla (vuosiluokat 1-6) sekä Opintienkoululla (vuosiluokat 7-9). Vuosiluokkien 1-6 oppilaita opettaa kiertävä erityisopettaja. Lisäksi kiertävän erityisopettajan viikkotunneista on varattu Aseman erityiskoululle 2 viikkotuntia. Luokkamuotoista erityisopetusta annetaan Aseman erityiskoulussa. Muualla järjestettävä erityisopetus: On oppilaita, joille on ollut mahdotonta tai epätarkoituksenmukaista järjestää opetusta kotikunnassa. Näitä oppilaita ovat mm. oppilaat, joilla on laaja kommunikaation vaikeus (dysfasia). He opiskelevat pääasiassa Lahden kaupungin Kaikuharjun koulussa, joka myös toimii vaikeasti kuulovammaisten oppilaitoksena. Erityistapauksissa voidaan neuvotella pienluokkasijoituksesta, joka on tarkoitettu tarkkaavaisuus ja keskittymishäiriöisille oppilaille. Sijoituspäätöstä on mahdollisesti myöskin tarpeen harkita lastenhuollon tai muun lainsäädännön perusteella. Sijoitustarpeesta keskustellaan oppilashuoltoryhmässä, jossa myös vanhemmat oat mukana mahdollisuuksiensa mukaan. siirto pienluokkaan tapahtuu vanhempien

anomuksesta. Päätöksen taustalla tulee olla psykologisia ja/tai sosiaalisia tutkimuksia, joiden pohjalta tehdään oppilaan tarpeiden kartoitus oppimisen onnistumiseksi mahdollisimman hyvin. Tavoitteena pienluokkamuotoisella opetuksella on kuntouttaa oppilas takaisin omaan luokkaansa, vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja ehkäistä syrjäytymistä. Pienluokan toimintaperiaatteet. pienluokassa työskennellään vähintään yksi vuosi kotiluokkaan tulee säilyttää kontakti vanhempiin pidetään yhteyttä säännöllisesti, yhteydenpitotavasta sovitaan yhdessä vanhempien kanssa erityisillä oppimisjärjestelyillä tuetaan oppilaan oppimista, jotta vältyttäisiin epäonnistumisten kokemuksilta kaikilla pienluokan oppilailla on opetuksen pohjana yksilöllisesti laadittu HOJKS. Erityisopetuspäätös Oppimisvaikeuksien ollessa vakavia eikä opetusta voida antaa muuten, voidaan oppilas ottaa/siirtää erityisopetukseen. Huoltajat voivat hakea siirtoa erityisopetukseen täyttämällä rehtorilta saatavan hakemuksen. Lisäksi siirtoa varten tarvitaan asiantuntijalausunto, opettajan lausunto ja rehtorin hyväksyminen. Kun erityisopetukseen siirtämisestä on tehty päätös, määritellään henkilökohtaiset oppimäärät sekä oppimista edistävät opetusjärjestelyt ja tukitoimet ja kirjataan ne henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan ( HOJKS). Yksilöllistäminen voi koskea peruskoulun koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita ja oppilas kuitenkin opiskelee yleisopetuksessa. Erityisopetusta antavien toimintayksiköiden erityispiirteet, tavoitteet ja sisällöt Osa-aikainen erityisopetus vuosiluokilla 1-6 Osa-aikaisen erityisopetuksen tarkoituksena on tukea yleisopetuksessa opiskelevaa oppilasta, jolla on erityisvaikeuksia. Opetus annetaan yksilöopetuksena tai ryhmäopetuksena. Erityisopetuksen tulee niveltyä saumattomasti yleisopetukseen. syyslukukauden alkaessa on hyvä suorittaa jonkinlainen luokkakohtainen yleiskartoitus (ALLU, MAKEKO) mahdollisten erityisvaikeuksien havaitsemiseksi. Luokanopettajalla on kuitenkin pääasiallinen vastuu oppilaan ohjaamiseksi osa-aikaiseen erityisopetukseen. Havaittuaan ongelmia oppilaansa edistymisessä, opettaja voi ehdottaa vanhemmille, että oppilas saisi opetusta osa-aikaisessa erityisopetuksessa niin pitkään kuin se on tarpeellista. Osa-aikaisen erityisopetuksen aluksi erityisopettaja ensin haastattelee oppilasta ja samalla suunnittelee työskentelyä oppilaan kanssa. Hän selvittää onko oppilaan mahdollisuus toimia ryhmässä vai onko hänelle enemmän hyötyä kahdenkeskisestä työskentelystä. Tarvittaessa mietitään erillisiä apuvälineitä tukemaan oppilaan oppimista. Tavoitteet ja sisällöt yleisten oppimisvalmiuksien kehittäminen oppimisen esteiden vähentäminen ja ennaltaehkäiseminen LUKI- häiriöiden lieventäminen (lukeminen ja kirjoittaminen) matemaattisten perustaitojen varmistaminen ja tukeminen puheopetusta annetaan mahdollisuuksien mukaan 13

Yhteistyöllä oppilaan vanhempien, muiden opettajien ja mahdollisesti eri asiantuntijoiden kesken aikaansaadaan parhaat edellytykset tukea oppilaan oppimisvalmiuksien kehittymistä. Oppilaan osaamista arvioidaan yhdessä luokanopettajan kanssa. Arvioinnissa huomioidaan oppilaan erityisvaikeudet. 14 Osa-aikainen eritysopetus vuosiluokilla 7-9 Luokkien 7-9 erityisopetukseen voi sisältyä 1-3 vuotta kestävää, yksilöllisesti määriteltyä opetusta (HOJKS), osa-aikaista tai lyhytaikaista erityisopetusta, tukiopetusta tai muutaman tunnin klinikkatyöskentelyä. Syynä voi olla mm. työrauhan saaminen luokkaan. Osa-aikaiselle erityisopetukselle on ominaista vahva dynaamisuus ja valmius vastata äkillisiin muutostarpeisiin erityisopetukseen siirtymiselle. Silloinkin, kun oppilas aloittaa pääasiassa erityisopetuksessa, tai on välillä jonkin aikaa kokonaan erityisopetuksessa, tavoitteena on järkevä integrointi omaan luokkaan heti, kun se on oppilaan ja luokan tilanteen huomioon ottaen mahdollista. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota sen liittymiseen toisaalta oppilaan ala-asteen koulunkäyntiin ja toisaalta yläasteen jälkeiseen opiskeluun. Ennen kaikkea on pyrittävä varmistamaan siirtymiseen liittyvät tukitoimet ja eri koulutasojen aloittamien tukitoimien vaikutuksen säilyttäminen. Erityisopetuksen niveltyminen varsinaiseen opetukseen (integrointimahdollisuus) ja koulun normeihin on otettava huomioon. Tästä seuraa voimakas joustavuuden tarve samoin kuin kiinteä yhteistyö aineopettajien kanssa. Työskentelyssä tarvitaan yhteydenpitoa koteihin ja usein yhteistyötä muidenkin tukiverkostojen ja sidosryhmien kanssa (sosiaalityö, perheneuvola). Tavoitteet ja sisällöt Tavoitteena on oppilaan opiskelun tukeminen peruskoulun suorittamisen aikana, tukea oppilaita suorittamaan opinnot mahdollisimman hyvin loppuun ja oppilaiden tasapainoisen kehittymisen tukeminen. On muistettava, että OPS on useimmiten sama kuin omalla luokallakin. Oppiaineiden ja oppimisen tavoitteita tarkennetaan tarvittaessa oman aineopettajan kanssa yhteistyössä. Siirto osa-aikaiseen erityisopetukseen tulisi aina olla mahdollisimman lyhytaikainen. Varsinainen HOJKS tehdään vain muutamalle oppilaalle vuodessa. Tavoitteisiin pyritään: motivoinnin avulla, tukemalla opiskelua oppilaan omalta tasolta lähtien, pyrkimällä oppilaiden palaamiseen luokkaopetukseen mahdollisimman pian, kriisitilanteiden selviämisen/selvittämisen tukemisella, luokkien työrauhan tukemisella. Ennen kaikkea on muistettava erityisopetuksen osa-aikaisuus ja lyhyt aikaisuus useimmissa tapauksissa. Ratkaisut joudutaan usein tekemään nopeasti. Lisätukea pyydetään tarvittaessa asiantuntijoilta: sosiaalityö perheneuvola, kouluterveydenhuolto, mielenterveystyö jne. Luokkamuotoinen erityisopetus Mikäli yleisopetuksen piirissä annettava tuki ei riitä, oppilas voidaan ottaa tai siirtää kokoaikaisesti erityisopetukseen. Erityisopetussiirrosta tulee neuvotella oppilaan huoltajan kanssa sekä hankkia oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään psykologinen tai lääketieteellinen selvitys.

15 Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. Tavoitteet ja sisällöt Keskeistä on huomioida oppilaan oma kehitystaso, oppimistyylit ja - edellytykset. Valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) 9. pykälän perusteella, opetus voidaan järjestää myös toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty. Oppilaiden tulisi oppia perustiedot ja taidot, selviytymään päivittäisistä toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti sekä arvostamaan työtä ja opiskelua. Yksilöllistämisen avulla oppilaat oppivat esimerkiksi äidinkielen ja matematiikan taitoja. Opetuksessa yleensäkin pyritään oppimaan kustakin oppiaineesta perusasiat, jotta oppilaat saavuttavat päättötodistuksen yhdeksännellä luokalla ja ohjautuisivat jatko-opintoihin. Yksilöllistäminen perustuu HOJKS:in laadintaan, jossa eri oppiaineiden tavoitteet mukautetaan yksilöllisesti ja arviointi perustuu näihin tavoitteisiin. Tavoitteet merkitään oppiaineittain (=aineet, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä). Peruskoulun 7.-9. luokkamuotoisen erityisopetuksen luokilla yhtenä painopistealueena on niiden oppilaiden tukeminen, joita vakavasti uhkaa syrjäytyminen runsaiden poissaolojen, sairauden, perhetilanteen tai muun syyn vuoksi. Oppilaan tilanne pyritään selvittämään oppilashuollon asiantuntemusta käyttäen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuudet soveltuvat hyvin yhteisten tavoitteiden painotusalueiksi. Yhteiset tavoitteet ja aihekokonaisuudet kulkevat oppilaan mukana aina jossain muodossa vuosiluokalta toiselle. Oppiaineiden sisällöistä ja aihekokonaisuuksista valitaan ne alueet, joihin oppilaiden kanssa tutustutaan, käydään läpi tai opetellaan. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta ja ohjattua toimintaa siten, ettei hänen viikkotuntiensa määrä vähene. Harjaantumisopetus Harjaantumisopetus on tarkoitettu keskiasteisesti ja lievästi kehitysvammaisille oppilaille. määrä harjaantumisopetuksessa on enintään kahdeksan oppilasta, jotka ovat eri luokka-asteilta ja hyvin erilaisia. Harjaantumisopetuksessa noudatetaan pääasiassa yleisopetuksen ainejakoa, mutta se voidaan korvata myös kokonaisopetuksen menetelmällä. Opetusjärjestelyt yleensäkin tulisi suunnitella oppilaan tarpeita vastaaviksi ja koulun yleisen ilmapiirin tulisi muovautua hyväksymään ja hyödyntämään oppilaiden erilaisuutta Luokkamuotoinen erityisopetus toimii yhteistyössä yleisopetuksen kanssa. Oppilaat osallistuvat yhteisiin juhliin, retkiin ja tapahtumiin sekä mahdollisuuksien mukaan integroituvat eri oppiaineiden tunneille.

16 Luokkamuotoisen erityisopetuksen työskentelymenetelmät Kokonaisvaltainen kuntoutus ja opetus jaksottaminen ja eheyttäminen Konkreettisuus Avustajien ja muiden resurssien joustava käyttö Tekemällä oppiminen Erilaiset arjen ja juhlan tilanteet Yhteistyö yleisopetuksen kanssa Henkilökohtaiset opetussuunnitelmat Työn eriyttäminen oppilaan tason mukaan Koulun ja kodin yhteistyö Lisäopetus Lisäopetusta (1 vuosi) voidaan antaa molemmissa opetusryhmissä tarkan yksilöllisen harkinnan jälkeen. Lisäopetuksessa olevan oppilaan kanssa kerrataan peruskoulun oppimääriä ja sovelletaan niitä yksilöllisesti. Oppimissuunnitelma Osa-aikaisessa erityisopetuksessa opiskelevalle, jonka mitään oppimäärää ei ole yksilöllistetty (mukautettu), mutta hän saa kuitenkin erityisopetusta, voidaan laatia kaikilla vuosiluokilla oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma on oppilaan osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen kuvaus kirjataan keskeiset toimenpiteet oppilaskohtaisesti muutamat tavoitteet voidaan kirjata kaikille pohjana esiopetuksen suunnitelma taustalla myös tapaamiset esiopettajien ja vanhempien kanssa oppimisen ohjaus eli lapselle tulee mielikuva, millainen hän on oppijana oppimissuunnitelman päivitys arviointikeskustelussa Oppimissuunnitelman laatimisessa tulee aina mukana olla ainakin jompikumpi vanhemmista. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn suunnitelmaan perustuva henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi: kuvaus oppilaan oppimisvaikeuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista. pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät

17 luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä oppilaan edistymisen ja seurannan ja arvioinnin periaatteet opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- j avustajapalvelut, muut opetus- ja - - - oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit kuvaus opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksessa ryhmässä henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa -tukipalvelujen toteutumisen seuranta Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuu moni ammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijat sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. Arviointi: Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen siirryttäessä sekä siirryttäessä perusopetuksesta toiselle asteelle. etenee vuosiluokittain ja oppiaineiden arviointi perustuu soveltuvin osin yleisopetuksen oppisisältöihin sekä/tai yksilöllisiin oppimääriin, jotka henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty. Harjaantumisopetuksessa käytetään sanallista arviointia kaikilla vuosiluokilla. Päättöarviointi: Oppilaan suoritukset arvioidaan samoin perustein kuin muussakin perusopetuksessa, jossa hän opiskelee perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Jos mukautusta on tapahtunut joissakin tai kaikissa oppiaineissa oppilaan suoritukset arvioidaan HOJKS:ssa määriteltyihin oppilaan omiin oppimääriin perustuen. Mukautettujen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa numeroarviointia käytetään samoin periaattein kuin yleisopetuksessa. Numeroarviointia voidaan täydentää sanallisilla arvioinneilla. Päättötodistuksessa työskentelyn arviointi liittyy oppiaineen arvosanaan, eikä siitä tehdä erillistä liitettä. Salassapito: Kaikkia oppilaasta tehtyjä asiakirjoja koskee laissa määritellyt salassapitosäädökset. Viranomaisen palveluksessa oleva samoin kuin luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä on salassa pidettävä, eikä muutakaan viranomaisena toimiessaan tietoonsa saamansa seikkaa, josta on säädetty vaitiolovelvollisuus. Tällaisia tietoja ovat esim. psykologiset testit ja oppilashuoltoa koskevat asiat. Tarvittaessa pyydetään vanhemmilta tiedonsiirtolupa HOJKS tietoja ei saa säilyttää siten, että ne ovat kaikkien saatavilla tai tietoja kertoa sivullisille tahoille. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Maahanmuuttajat Maahanmuuttajien opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahan muuton syy ja maassaoloaika. Erityisesti tuetaan oppilaan kasvamista suomalaisen ja oman lähtömaan kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.

Maahanmuuttajille opetetaan oman äidinkielen lisäksi suomen kieltä äidinkielen(suomi) ryhmässä. Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Oppilaan aikaisempi oppimishistoria sekä kasvatus- ja opetusperinteet otetaan huomioon. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulujärjestelmästä. Oppilaan ja hänen huoltajiensa tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 18 Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkieli ja kirjallisuus vuosiluokat 3-5 Tavoitteet 1. Vuorovaikutustaidot oppii ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja mielipiteitään erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. oppii kuuntelemaan toisia ihmisiä. oppii toimimaan ympäristössä, jossa viestit ovat sanoja, kuvia ja ääniä ja kaikkia näitä yhdessä. 2. Luku- ja tiedonhankintataito oppii sujuvan lukutaidon. oppii valitsemaan lukemaan erilaisia tekstejä ja tottuu pohtimaan lukemaansa sekä yhdistämään lukemaansa omaan elämään. oppii etsimään tietoa erityyppisistä ikäkauteensa sopivista lähteistä. 3. Kirjoitustaito oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin oppii oikeinkirjoituksen keskeiset säännöt. oppii kirjoittamaan tekstinkäsittelyohjelmalla osaa kirjoittaa rakenteeltaan erilaisia tekstejä. oppii ilmaisemaan itseään kirjallisesti 4. Äidinkielen monipuolinen käyttötaito lukee lasten ja nuortenkirjallisuutta: hänelle syntyy positiivinen asenne lukemiseen tunnistaa kielen rakenteiden perusasioita kuten aakkoset ja äänteet, sanaluokat, sijamuodot sekä ymmärtää aikamuotokäsitteen. oppii perustietoja mediasta KESKEISET SISÄLLÖT

LUOKKA -ASTE 3LK 4LK 5LK SISÄLLÖT Vuorovaikutustaidot Opitaan kertomaan itsestä Opitaan kertomaan lähiympäristöstä. Annetun aiheen perusteella harjoitellaan keskustelua. Ilmaisutaitoharjoituksia Ilmeiden ja eleiden merkitystä tulkitaan Opetellaan ilmaisemaan oma mielipide ja perustelemaan se. Vastaanottajan huomioon ottaminen viestinnässä Kirjoitetut viestit Kuvaviestit keskustelutaitojen kehittäminen eri viestintätilanteiden ja välineiden huomioonottamine n tiedonhanki nta Aakkostami nen ja tiedon hankintaa erilaisista lähteistä sen avulla. Tutustutaan kirjastoon tiedonhanki nta välineenä Tietokirjojen käytön harjoittelemi nen Tiedon etsiminen sisällysluett eloiden ja hakemistoje n avulla kirjallisen ja suullisen esityksen tuottaminen ohjatusti tietotekstien avaamisen harjoittelemi nen ohjatusti tiedon hakeminen tietoverkost a tekstinymmärtämi nen Alkuopetuksessa saavutetun lukutaidon varmentaminen. Kirjaston aktiivinen käyttö. Luetaan erilaisia tekstejä. Ajatuskartan laatimisen harjoitteleminen Lukemisessa kehitetään edelleen sujuvuutta ja elävyyttä. Ennakoivan lukemisen harjoitteleminen ja päätelmien tekeminen. Erilaisten tekstien avaamista ja pääasioiden ja yksityiskohtien erottaminen toisistaan Tekstin tiivistäminen ja lyhennelmän tekeminen Esitelmien ja kirjoitusten laatiminen Selkeän käsialan harjoittelemin en ja kirjoituksen siisti ulkoasu Oman tekstin tuottaminen Oikeinkirjoituk sen perusasioiden harjoittelemin en Omasta kokemusmaail masta kertominen Oman tekstin kirjoittaminen ja muokkaamine n palautteen pohjalta Erilaisten puhetilanteide n harjoittelemin en Oman tekstin laatiminen, otsikoiminen ja kappalejaon harjoittelemin en Puheesityksen valmistaminen Kontaktin ottaminen yleisöön puhetilanteiss a Kielen tehtävät ja rakenne Opitaan: Lause Yhdyslause Yhdyssanat Konjunktiot Sanaluokista: Substantiivit Verbit Adjektiivit Äng-äänne Lauseiden muodostelua ja yhdistelyä. Tekstin sisällön rikastuttamista. Hallitaan iso alkukirjain lauseen alussa, isot välimerkit ja pilkun käyttö, vokaalit ja konsonantit, diftongi, ängäänne, synonyymi, sanaluokat, aakkoset/aakk ostaminen. Sanaluokat, sanojen merkitys, synonyymit, homonyymit ja uudissanat. Kirjallisuus Erilaisten tekstien runsas lukeminen Kirjallisuuden lajeihin tutustuminen(esi m sadut, kertomukset runot ja lorut Kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (esim. juoni, henkilöt) Erilaisten tekstien runsas lukeminen Kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. seikkailukirjat, pohjoismaiset sadut ja tarinat) Kirjallisuuden käsitteisiin tutustuminen (esim. tapahtumat, aika, paikka) Erilaisten tekstien runsas lukeminen luokan yhteisten ja valinnaisten Kokonaisteosten lukeminen Kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. historialliset lasten- ja nuortenkirjat) 19 Kirjallisuuden käsitteisiin

6lk Viestintärohkeude n ja -varmuuden vahvistaminen monipuolisten ilmaisutapojen kehittäminen tietoverkon suunnitelma llinen hyödyntämi nen tiedonhauss a lähdekritiikin herättämine n yksinkertaist en lähdemerkin töjen käyttäminen monipuolisten lukutapojen harjoitteleminen luetun ohjattu analysoiminen ja lukukokemuksen jakaminen mediatekstin tulkitseminen ja tuottaminen (esim. elokuva omien tekstien ja työskentelyn tavoitteiden määrittelemin en tekstintekopro sessin vakiinnuttamin en oman puheesityksen havainnollista minen lauseenjäsene t: subjekti, predikaatti ja objekti lause- ja virketajun syventäminen oikeinkirjoituk sen perusasioiden vakiinnuttamin en tutustuminen (esim. teema, sanoma) Elokuvan, teatterin ja median rakentamaan fiktioon tutustuminen erilaisten tekstien runsas lukeminen luokan yhteisten ja valinnaisten kokonaisteosten lukeminen kirjallisuuden lajeihin tutustuminen (esim. nuortenkirjat) kirjallisuuden käsitteiden syventäminen 20 Äidinkielen ja kirjallisuuden arviointi vuosiluokilla 3-5 perustuu tavoitteiden saavuttamiseen kohdistuu eri osa-alueiden vuosiluokittaisiin sisältöihin pohjautuu suullisiin ja kirjallisiin tuotoksiin ja jatkuvaan työskentelyn havainnointiin koostuu opettajan arvioinnista ja oppilaan itsearvioinnista KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän * rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisuja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa * kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja -välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestinsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan " osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa * osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä * pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän * on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon * osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita * tuntee tiedonhankinnan päävaiheet * on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä * löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia * erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen * käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen.