Toimitusjohtajan katsaus... 3 Talouskehitys vuonna Talousnäkymät vuodelle Säästöpankit... 4

SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus... 3 Talouskehitys vuonna 2013... 4 Talousnäkymät vuodelle 2014... 4 Säästöpankit... 4 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2013... 5 Pankin liiketoiminta... 5 Tulos... 6 Tase... 8 Konsernitilinpäätös... 11 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot... 11 Vakavaraisuuden hallinta... 11 Riskienhallinta... 13 Hallinto ja henkilöstö... 17 Yhteiskuntavastuu... 19 Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat... 19 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2014... 19 Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä... 20 Tunnuslukujen laskentakaavat... 21 Tilinpäätös... 22 Länsi-Uudenmaan Säästöpankin tuloslaskelma... 22 Länsi-Uudenmaan Säästöpankin tase... 23 Länsi-Uudenmaan Säästöpankin rahoituslaskelma... 25 Liitetiedot... 26 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus... 47 Tilinpäätösmerkintä... 47 Isännät ja hallitus... 49 Henkilökunta... 50

3 Toimitusjohtajan katsaus MATALA MARKKINAKORKOTASO KOETTELI PERUSPANKKITOIMINTAA Hyvin matalalla koko vuoden 2013 pysynyt markkinakorkotaso teki haasteelliseksi talletusvarainhankinnan sekä korkokatteen kehittymisen. Vaikka joidenkin talletusten korot nousivat yli euribor-korkojen tason, pysyttelivät talletusten kokonaiskorot matalina, mikä ei tehnyt talletuksista sinällään kovin houkuttelevia. Taloudellisen epävarmuuden jatkuessa talletukset toimivat kuitenkin turvasatamina ja talletuskasvua kertyi lopulta 9,4 %. Korkokate heikkeni ennakoidusti ja sen myötä myös liikevoitto, jota kertyi 3 miljoonaa euroa. Likviditeettitilanne koheni vuoden aikana ja oman taseen luottokantaa pystyttiin kasvattamaan 8,9 %. Luottokysyntää riitti tasaisesti koko vuoden niin henkilö- kuin yritysasiakkailtakin. Luottomarginaalien kasvusta huolimatta uusien luottojen kokonaiskorot säilyivät matalan markkinakorkotason ansiosta hyvin asiakasystävällisinä. YHTEENLIITTYMÄPÄÄTÖS SYKSYLLÄ Säästöpankit löysivät talletuspankkien yhteenliittymälainsäädännöstä toimivan ratkaisun tulevan pankkisääntelyn kiristymiseen. Länsi-Uudenmaan Säästöpankin isäntien syyskokous teki marraskuussa päätöksen yhteenliittymään mukaan menemisestä. Riskienhallintaa rationalisoiva ratkaisu turvaa säästöpankkien itsenäisyyden tulevaisuudessakin sekä varmistaa kilpailukyvyn tuleville vuosille ja vuosikymmenille. Hyöty pankkiliiketoiminnan tehostamisesta tulee viime kädessä säästöpankin asiakkaille. TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Länsi-Uudenmaan Säästöpankin keskeisenä tavoitteena vuonna 2014 on kannattavuuden kohentaminen. Tätä edistävät viime vuoden puolella tehdyt toimet kustannusten pienentämiseksi ja tuottojen lisäämiseksi. Lisäksi yleisen taloudellisen toimintaympäristön voi odottaa kehittyvän suotuisampaan suuntaan edellyttäen, että mitkään yllättävät yksittäiset häiriötekijät eivät sotke Euroopan orastavaa toipumista taantumasta. Vuoden 2014 liikevoiton oletetaan nousevan aiempaa vuotta korkeammalle tasolle. Jukka Suominen toimitusjohtaja

4 Talouskehitys vuonna 2013 Vuosi oli varsin rauhallinen ja maailmantalous välttyi uusilta, suurilta kriiseiltä. USA:n talouden kasvu kiihtyi tasaisesti koko vuoden ajan, millä oli voimakas positiivinen vaikutus maailmantalouden kehitykseen. USA:n ja Japanin keskuspankkien voimakas elvytyspolitiikka piti korkotason matalana ja auttoi lisäämään luottamusta kasvun jatkumiseen. Euroopassa vuosi sujui ilman suuria kriisejä ja jo sovittujen kriisienhallintatoimenpiteiden toimeenpanossa edettiin. Euroalueen talous kääntyi hienoiseen kasvuun jo alkukesästä ja kehitys sai vauhtia syksyn aikana. Etelä-Euroopan talouksien raju saneeraus alkoi tuottaa tulosta ja alueen kilpailukyky alkoi palautua. Maailmantalouden kasvu tarttui lopulta Eurooppaankin ja käänne parempaan oli loppuvuodesta jo varsin selkeä. Loppuvuoden koronlaskusta huolimatta euroalueen rahapolitiikka oli kireää ja euro vahva suhteessa alueen taloustilanteeseen. Suomessa talouden käännettä parempaan saatiin odottaa turhaan. Suomi on menettänyt kilpailukykyään ja teollisia työpaikkojaan finanssikriisin aikana ja odotettu, vientivetoinen toipuminen jäi syksyllä vaikutuksiltaan hyvin laimeaksi. Verotus kiristyi, työttömyys paheni ja velanottotarve kasvoi entisestään. Talousnäkymät vuodelle 2014 USA:n talouden vauhti kiihtyy ja EU on kääntymässä kasvu-uralle, joten edellytykset maailmantalouden kasvun jatkumiselle ovat hyvät. Suurten talousalueiden kysynnän kasvu auttaa myös Aasian vientivetoisten maiden talouksia kasvamaan. Euroalueen työttömyys lähtenee hienoiseen laskuun ja talouskasvu vahvistunee vuosia patoutuneen kulutuskysynnän purkautuessa markkinoille. Vanhenevan väestön, kireän verotuksen ja korkean velka-asteen takia euroalueen talouskasvu jäänee alle kahden prosentin. USA:n korkotason odotuksia nopeampi nousu saattaa aiheuttaa nousupaineita eurokoroissa. Tällä olisi huomattava, talouskasvua hidastava vaikutus. Suomen tilanne on haastava. Vienti saattaa toipua maailmantalouden kasvaessa, mutta korkea verotus ja kutistuva yksityinen sektori tuskin tuovat merkittävää helpotusta työttömyyteen ainakaan alkuvuoden aikana. Jos työttömyys kasvaa ja rakennemuutoksia ei tule, voi luottamus kadota nopeastikin. Tällä olisi negatiivisia seurauksia korkotasoon, yritysilmapiiriin ja työllisyyteen. Säästöpankit Säästöpankkien 191. toimintavuosi oli aktiivisen valmistautumisen ja vankan tulevaisuudenuskon vuosi. Se jää historiankirjoihin käännekohtana, jolloin 25 Säästöpankkia päätti yhdistää voimansa entistä tehokkaamman pankkitoiminnan ja asiakastyön hyväksi, paikallisen itsenäisyyden ja päätösvallan säilyttäen. Uudistuva ryhmä aloittaa yhteenliittymänä vuoden 2015 alussa ja Säästöpankkiliitosta tulee sen keskusyhteisö. Säästöpankit lähtevät uudistuksiin taloudellisesti vahvoina. Vuonna 2013 liiketoiminta tuotti tulosta ennakoitua paremmin, haastavassa toimintaympäristössä tehtiin 73,5 miljoonan euron liikevoitto, mikä on lähes kymmenen prosenttia edellisvuotista parempi. Suomalaiset pankit ovat joutuneet sopeutumaan paitsi kansainvälisen finanssikriisin vaikutuksiin ja taantumaan, myös kasvavaan pankkialan sääntelyyn. Lähivuosina alaa ravistelee eniten finanssialan sääntelyn kiristyminen, muutokset pankkivalvonnassa, pankkiunionin rakentaminen ja muut viranomaishankkeet EU-alueella. Kotimainen pankkivero on jo pakottanut pankit etsimään kustannussäästöjä.

5 Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2013 Länsi-Uudenmaan Säästöpankki on itsenäinen säästöpankki, joka on perustettu vuonna 1870. Vuosi 2013 oli pankin 143. toimintavuosi. Pankki toimii Karkkilassa, Kirkkonummella, Lohjalla ja Vihdissä. Pankin asiakaskunnasta pääosa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli 33 900. Pankilla on yhteensä 10 konttoria, Lohjan keskustassa, Virkkalassa, Lohjan Asemalla, Nummelassa, Kirkkonummella, Karjalohjalla, Saukkolassa, Pusulassa, Sammatissa ja Karkkilassa. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät Internet-pankkia, palveluautomaatteja ja käteisautomaatteja. Itsepalvelun osuus asiakkaiden kaikista peruspalvelutapahtumista vuonna 2013 oli 95,8 prosenttia. Vuoden lopussa yli 13 800 pankin asiakkaalla oli Internet-pankkisopimus. Pankin liiketoiminta Länsi-Uudenmaan Säästöpankin liiketoiminnan kasvu ja tuloskehitys jatkuivat odotusten mukaisesti tilikauden aikana. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kasvattamaan asiakaskuntaansa ja lisäämään asiakkaidensa käytössä olevia palveluita. Länsi-Uudenmaan Säästöpankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2013 lopussa oli 136 371 tuhatta euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei ole katsauskaudella myöntänyt uusia asuntoluottoja, vaan uuslainananto tapahtuu pankkien omista taseista. Pankilla on jälleenrahoitusvelvoite välittämiinsä kiinnitysluottoihin. Jälleenrahoitusvelvoite toteutetaan pitkäaikaisena vakuudettomana senioriluottona Aktia Hypoteekkipankille. Luoton määrä on sidoksissa välitettyjen luottojen määrään. Määrä tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluivat Sp-Rahastoyhtiö Oy:n ja SEB:n rahastot sekä Royal Bank of Scotlandin indeksilainat. Pankki tarjosi asiakkailleen myös omaisuudenhoitopalvelua, jossa salkunhoitajana olivat SEB Varainhoito Suomi ja Sp-Rahastoyhtiö Oy. Varainhoidossa olevien varojen määrä oli vuoden vaihteessa 9 213 tuhatta euroa. Lisäksi pankki tarjosi asiakkailleen osakevälityspalveluja. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 56 215 tuhatta euroa. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa säästöpankkien omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo. Säästöpankkien ja Lähivakuutuksen aiemmin puoliksi omistama Henkivakuutusosakeyhtiö Duo siirtyi helmikuussa 2013 kokonaan Säästöpankkien omistukseen. Säästöpankkiryhmä ja LähiTapiola-ryhmä allekirjoittivat tammikuun 2013 lopussa sopimuksen yhteistyösopimuksen päättymisestä. Kesä-heinäkuun vaihteessa Duo luovutti koko riskihenkivakuutuskannan LähiTapiola-ryhmälle. Järjestelyillä ei ole merkittävää vaikutusta Duon toimintaan. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n (entinen ACH Finland Oy) maksujenvälitys- ja clearingpalveluja. Kesäkuussa Säästöpankkeja edustava Säästöpankkien Holding Oy myi osuutensa maksukeskus Bonum Pankki Oy:stä POP Pankkiliitolle. Bonum Pankki Oy jatkaa toimintaansa Säästöpankkien, POP Pankkien sekä Aktia Pankin maksujenvälittäjänä siihen asti,

6 että Säästöpankkien ja POP Pankkien maksuliike siirtyy niiden omiin keskusluottolaitoksiin ja Aktia Pankin tarjoamat keskusluottolaitospalvelut päättyvät vuonna 2015. Kiinteistönvälittäjänä toimii säästöpankkien oma kiinteistönvälitysketju, jonka keskusyhtiönä on Sp-Koti Oy. Sp-Koti -ketju toimii franchising-periaatteella, jossa itsenäiset yhtiöt muodostavat pankin kanssa yhteistyössä toimivan valtakunnallisen välittäjäketjun. Kiinteistövälitystoiminta on jatkunut vilkkaana koko vuoden Lohjalla ja Nummelassa. Toukokuussa Säästöpankit avasivat vakuutusten verkkokaupan. Verkkokaupasta saa tavallisimmat henkilöasiakkaan vahinkovakuutuspalvelut. Vakuutuksenantajana toimii Suomen Vahinkovakuutus. Säästöpankkiryhmän uudistuminen ja toimiluvan hakeminen yhteenliittymälle Säästöpankkien kumppani Aktia Pankki ilmoitti tammikuussa päättävänsä Säästöpankkien keskusluottolaitospalvelut vuoden 2015 alussa. Säästöpankit ja Itella allekirjoittivat maaliskuussa aiesopimuksen osakekaupasta, jolla Säästöpankit ostivat Itella Pankin koko osakekannan. Kauppa toteutettiin huhtikuussa. Kesäkuussa pankin viralliseksi nimeksi rekisteröitiin Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oy Sparbankernas Centralbank Finland Ab Central Bank of Savings Banks Finland Ltd. Elokuussa Säästöpankkiryhmä kertoi julkisuuteen, että Säästöpankit harkitsevat riviensä tiivistämistä ja oman ryhmästatuksensa virallistamista, sillä finanssialan uudistuva sääntely ei tunnista ryhmän verkottunutta liiketoimintamallia viralliseksi ryhmärakenteeksi. Tutkittuaan eri vaihtoehtoja Säästöpankit totesivat, että yhteenliittymälainsäädäntö tarjoaa sopivan mallin ryhmän uudistamiseen. Viranomaisten ja sijoittajien näkökulmasta ryhmästä tulee yksi kokonaisuus, jolla on yksi vakavaraisuus ja yksi maksuvalmius. Yhteenliittymän keskusyhteisö valvoo ja ohjaa Säästöpankkiryhmän maksuvalmiutta ja vakavaraisuutta, mutta ei puutu Säästöpankkien paikalliseen asiakasliiketoimintaan. Säästöpankkiliiton hallitus hyväksyi syyskuun lopussa yhteenliittymän säännöt ja toimintaperiaatteet. 25 Säästöpankkia teki marraskuussa päätöksen yhteenliittymään liittymisestä, sen toimintaperiaatteiden ja keskusyhteisön sääntöjen hyväksymisestä sekä yhteenliittymän jäsenyyden edellyttämän muutoksen tekemisestä pankin sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen. Säästöpankkiliitto muuttuu ryhmän keskusyhteisöksi. Päätökset keskusyhteisöstä tehtiin liiton ylimääräisessä kokouksessa tammikuussa 2014. Keskusyhteisön toimilupahakemuksen valmistelu aloitettiin loppuvuodesta Säästöpankkien päätösten jälkeen. Lupahakemus jätetään Finanssivalvonnalle kevään 2014 aikana, kun yhteenliittymän muodostamisesta on päätetty. Tavoitteena on aloittaa toiminta yhteenliittymänä vuoden 2015 alkuun mennessä. Tulos Länsi-Uudenmaan Säästöpankin liikevoitto oli 3 020 tuhatta euroa (4 895 tuhatta euroa vuonna 2012). Liikevoitto pieneni edellisestä vuodesta 38,3 prosenttia. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 0,5 prosenttia (1,0). Liiketuloksen heikkeneminen johtui alhaisesta markkinakorkotasosta ja maltillisesta hinnoittelusta. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 71,6 prosenttia (62,7). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti:

7 Tuhatta euroa 01-12/2013 01-12/2012 Muutos-% *) 01-12/2011 Muutos-% **) Korkokate 4 795 6 779-29,3 7 791-13,0 Nettopalkkiotuotot 4 559 4 197 8,6 3 644 15,2 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot -4 8-1 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2 930 2 241 1 501 49,3 Suojauslaskennan nettotulos -5-9 -50,2 7 Muut tuotot 927 618 50,1 666-7,2 Tuotot yhteensä 13 202 13 833-4,6 13 607 1,7 Henkilöstökulut -3 901-3 774 3,4-3 622 4,2 Muut hallintokulut -3 659-3 432 6,6-3 322 3,3 Muut kulut -1 889-1 471 28,4-1 431 2,8 Kulut yhteensä -9 449-8 677 8,9-8 375 3,6 Kulu-tuotto suhde 71,57 62,73 61,55 Arvonalentumistappiot luotoista -733-262 -94 Liikevoitto 3 020 4 895-38,3 5 139-4,7 Tilikauden voitto 496 2 021-75,5 3 621-44,2 *) Muutos 2013-2012 **) Muutos 2012-2011 Pankin korkokatteeksi muodostui 4 795 tuhatta euroa (6 779). Korkokate pieneni 1 985 tuhannella eurolla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat jonkin verran suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 319 tuhatta euroa (1 019). Korkotuottojen määrä oli 8 947 tuhatta euroa (10 272), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 1 325 tuhatta euroa. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Päättyneistä koronvaihtosopimuksista johtuen korkojohdannaisista saadut korot olivat 700 tuhatta euroa edellisvuotta alhaisemmat. Korkokulut olivat 4 153 tuhatta euroa (3 493). Korkokulut kasvoivat edelliseen tilikauteen verrattuna 660 tuhatta euroa. Korkokuluja kasvattivat muiden talletuspankkien sijoittamis- ja käyttelytileistä maksetut korot, jotka olivat 512 tuhatta euroa edellistä vuotta suuremmat. Pankki laski liikkeelle kesäkuussa joukkovelkakirjalainan (30 000 tuhatta euroa), josta maksettiin korkoa 259 tuhatta euroa. Nettopalkkiotuotot olivat 4 559 tuhatta euroa (4 197). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 5 101 tuhatta euroa (4 656) ja palkkiokulujen 542 tuhatta euroa (459). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 1 130 tuhatta euroa (1 089), josta välitetyistä kiinnitysluottopankin luotoista saadut palkkiot olivat 218 tuhatta euroa (292) ja muista välitetyistä tuotteista 913 tuhatta euroa (796). Välitetyistä kiinnitysluotoista saadut palkkiot sisältyvät edellä esitettyihin lukuihin nettomääräisinä. Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 1 078 tuhatta euroa (862), palkkiot maksuliikenteestä 2 223 tuhatta euroa (2 029), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 277 tuhatta euroa (291). Palkkiotuottojen kasvuun vaikuttivat antolainauksen kasvu sekä välitettyjen rahasto- ja vakuutustuotteiden myynnin kasvu. Palkkiokulut kasvoivat edellisvuodesta 18,1 prosenttia. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui -4 tuhatta euroa (8). Erä koostuu kokonaan valuuttatoiminnan nettotuotoista -4 tuhatta euroa (8). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 2 930 tuhatta euroa (2 241). Tästä myyntivoitot- ja tappiot nettona olivat 2 930 tuhatta euroa (2 241).

8 Suojauslaskennan nettotulos oli -5 tuhatta euroa (-9). Erä muodostuu käypää arvoa suojaavien korkojohdannaisten ja suojattavien kohteiden käypien arvojen muutosten erotuksesta. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen nettotuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 927 tuhatta euroa (618). Saadut osingot olivat 129 tuhatta euroa (173), jossa vähennystä edellisvuoteen oli 44 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui 237 tuhatta euroa (315). Ero 79 tuhatta euroa, johtui mm. maksetuista ylimääräisistä hoitovastikkeista. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 562 tuhanteen euroon (129). Kasvuun vaikuttivat liiketoimintaan nähden tavallista suurempien kertaluonteisten erien jaksottuminen kaudelle. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 3 901 tuhatta euroa (3 774), mikä oli 3,4 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Muut hallintokulut kasvoivat 6,6 prosenttia, 3 659 tuhanteen euroon (3 432). Kulujen nousu johtui mm. atk-kulujen kasvusta. Muut kulut, 1 889 tuhatta euroa (1 471), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 159 tuhatta euroa (156). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 31,6 prosenttia, 1 731 tuhanteen euroon (1 315). Liiketoiminnan muiden kulujen kasvun aiheutti alkuvuodesta voimaan astunut väliaikainen pankkivero. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 733 tuhatta euroa (262), jossa kasvua edellisvuodesta oli 472 tuhatta euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 807 tuhatta euroa (312). Arvonalentumisten peruutuksia kirjattiin 50 tuhatta euroa (0) ja palautuksia aikaisemmin toteutuneiksi luottotappioiksi kirjatuista saamisista saatiin 24 tuhatta euroa (51). Tase Pankin tase kasvoi vuoden 2013 aikana 21,5 prosenttia ja oli vuoden lopussa 605 927 tuhatta euroa (498 531). Taseessa olevien luottojen määrä oli 425 307 tuhatta euroa. Talletusten määrä oli 447 769 tuhatta euroa. Länsi-Uudenmaan Säästöpankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 31.12.2013 31.12.2012 Muutos-% **) 31.12.2011 Muutos-% ***) Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 425 324 390 483 8,9 345 365 13,1 Luotot 425 307 390 413 8,9 345 293 13,1 Muut saamiset 17 70-76,3 73-3,7 Sijoitukset 174 873 102 256 71,0 93 545 9,3 Saamiset luottolaitoksilta 59 570 35 537 67,6 30 643 16,0 Saamistodistukset 33 968 17 034 99,4 11 013 54,7 Osakkeet ja osuudet 73 788 42 078 75,4 44 169-4,7 Kiinteistöt 7 547 7 606-0,8 7 721-1,5 Johdannaissopimukset 1 839 2 428-24,3 2 572-5,6 Johdannaissopimukset vastaavaa 1 839 2 428-24,3 2 572-5,6 Yleisön talletukset *) 447 769 409 285 9,4 382 706 6,9 Velat luottolaitoksille 60 019 21 286 610

9 Liikkeeseen lasketut velkakirjat 29 939 0. 0. Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat *) 29 939 0. 0. Oma pääoma 41 961 42 056-0,2 39 425 6,7 Tilinpäätössiirtojen kertymä 18 342 16 066 14,2 13 787 16,5 ROA % 0,5 0,9 0,9 Omavaraisuusaste 9,2 10,8 11,2 Vakavaraisuussuhde 15,58 % 18,15 % 19,06 % *) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta **) Muutos 2013-2012 ***) Muutos 2012-2011 Luotonanto Länsi-Uudenmaan Säästöpankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 561 679 tuhatta euroa (545 502). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 425 307 tuhatta euroa (390 413) sekä pankin välittämät Aktia Hypoteekkipankin kiinnitysluotot, jotka eivät sisälly pankin taseeseen. Välitettyjen kiinnitysluottojen määrä vuoden lopussa oli 136 371 tuhatta euroa (155 089). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 192 tuhatta euroa (321). Mukaan luettuna välitetyt kiinnitysluotot luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 135 543 tuhatta euroa. Luotonannon nettolisäys oli 16 177 tuhatta euroa eli 3,0 prosenttia. Järjestämättömien saamisten määrä säilyi maltillisella tasolla. Järjestämättömät saamiset olivat 2 774 tuhatta euroa (4 043) eli 1 270 tuhatta euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Järjestämättömien saamisten määrä oli 0,6 prosenttia (1,0) pankin taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin sisältyvien takausten yhteismäärästä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 12 936 tuhatta euroa (16 463) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden säästöpankkien puolesta, Aktia Pankki Oyj:n maksuliiketilisopimukseen ja Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n luottojen välittämiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 24 724 tuhatta euroa (26 144) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 2.8. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 59 570 tuhatta euroa (35 537). Määrä oli 24 033 tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 33 968 tuhatta euroa (17 034), mikä on 99,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

10 Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 73 788 tuhatta euroa (42 078). Tästä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 11 556 tuhatta euroa (9 753) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 62 232 tuhatta euroa (32 326). Pankilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 7 547 tuhatta euroa (7 606). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 3 117 tuhatta euroa (3 167) ja sijoituskiinteistöjen arvo 4 430 tuhatta euroa (4 440). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 2.8. Johdannaissopimukset Pankki käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vastaavaa puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 1 839 tuhatta euroa (2 428), josta käypää arvoa suojaavien johdannaisten osuus oli 1 839 tuhatta euroa (2 428). Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella avistaehtoista talletussalkkua. Suojausinstrumenttina olivat koronvaihtosopimukset. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedossa 2.5. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 447 769 tuhatta euroa (409 285). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 38 484 tuhatta euroa eli 9,4 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 26 426 tuhatta euroa eli 10,4 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 281 414 tuhatta euroa (254 988). Sijoittamisja asuntosäästöpalkkiotilien kasvu oli 12 058 tuhatta euroa eli 7,8 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 166 355 tuhatta euroa (154 297). Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 60 019 tuhatta euroa (21 286). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset sekä pankin muut velat muille luottolaitoksille, jotka olivat 14 539 tuhatta euroa (9 393). Muita velkoja ovat mm. repomyynnit, joiden määrä vuoden vaihteessa oli 14 539 tuhatta euroa (9 393). Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana joukkovelkakirjalainoja 29 939 tuhatta euroa. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 41 961 tuhatta euroa (42 056). Vähennystä edelliseen tilikauteen verrattuna oli 96 tuhatta euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 646 tuhatta euroa (1 214). Määrä koostui myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 646 tuhatta euroa (1 214).

11 Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli 18 342 tuhatta euroa (16 066). Tästä luottotappiovaraus oli 18 342 tuhatta euroa (16 066). Vuonna 2013 luottotappiovarausta kasvatettiin 2 277 tuhatta euroa (kasvatettiin 2 286 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,7 prosenttia saamisista. Varauksesta 3 702 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Konsernitilinpäätös Länsi-Uudenmaan Säästöpankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 77,56-100 %:sti omistamat tytäryhtiöt. Pankin tytäryhtiöt Koy Lohjan Pankkitalo, Koy Virkkalankulma, As Oy Lohjan Honkanotko, Koy Linnaistenkatu 4, Koy Nummelankulma ja Koy Nummi-Pusulan Keskustie 5, on jätetty konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, koska ne ovat luottolaitoslain 155 :n 3 momentissa tarkoitettuja pieniä tytäryhtiöitä. Tytäryhtiöiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Länsi-Uudenmaan Säästöpankki kuuluu jäsenenä Säästöpankkien Vakuusrahastoon. Vakuusrahaston tehtävänä on säästöpankkien vakaan toiminnan turvaaminen. Rahasto on velaton. Rahasto ei ole tehnyt vuoden aikana uusia tukipäätöksiä. Rahastolla on varoja 23,7 milj. euroa (23,4). Vapaaehtoisessa vakuusrahastossa pankki ei kuulu sellaiseen yhteisvastuujärjestelyyn, jossa se vastaisi toisen pankin veloista tai sitoumuksista. Lisäksi säästöpankki kuuluu talletussuojarahastoon, joka turvaa tallettajan saamiset pankilta 100 tuhanteen euroon saakka. Pankin kannatusmaksu rahastolle oli 242 tuhatta euroa. Länsi- Uudenmaan Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Vakavaraisuuden hallinta Länsi-Uudenmaan Säästöpankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Säästöpankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Länsi-Uudenmaan Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot.

12 Länsi-Uudenmaan Säästöpankin omat varat yhteensä olivat 53 259 tuhatta euroa (51 368), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 27 350 tuhatta euroa (22 642). Ensisijaisten omien varojen määrä oli 53 259 tuhatta euroa (51 368). Ylempien toissijaisten omien varojen osuus oli 646 tuhatta euroa (1 214). Länsi-Uudenmaan Säästöpankin vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 2,57 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 15,58 prosenttia. Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin oli 15,58 % (18,15 %). VAKAVARAISUUSLASKELMA Omat varat Ensisijaiset omat varat ennen vähennyksiä 55 989 52 972 Vähennykset ensisijaisista omista varoista -2 730-1 604 Ensisijaiset omat varat yhteensä 53 259 51 368 Toissijaiset omat varat ennen vähennyksiä 646 1 214 Ylemmät toissijaiset omat varat 646 1 214 Vähennykset toissijaisista omista varoista -646-1 214 Omat varat yhteensä 53 259 51 368 Kokonaisvastuut yhteensä 641 082 539 312 Riskipainotetut vastuut Luotto- ja vastapuoliriski 311 428 255 862 Taseessa olevat erät 300 241 241 216 Taseen ulkopuoliset sitoumukset 10 722 14 130 Johdannaiset 465 516 Operatiivinen riski 22 632 23 335 Markkinariski 7 816 3 831 Valuuttariski 7 816 3 831 Riskipainotetut vastuut yhteensä 341 876 283 028 Omien varojen vähimmäisvaatimus 27 350 22 642 Omien varojen vähimmäisvaatimuksen ylittävä määrä 25 909 28 726 Vakavaraisuussuhde (%) 15,58 % 18,15 % Ensisijaisten omien varojen suhde (%) 15,58 % 18,15 % Länsi-Uudenmaan Säästöpankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat tuloksen lisäksi taseen kasvu ja käyvän arvon rahaston muutokset. Euroopan Unionin uusi vakavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin 27.6.2013. Uusi sääntely astuu voimaan 1.1.2014 ja pohjautuu Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, ja sen myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumotaan. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia.

13 Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkaa 31.3.2014 tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuvat sekä pääomainstrumenteille asetettavien ehtojen että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otetaan käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Paikallispankkien vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi 1.1.2015 otetaan käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Uusien likviditeettivaatimusten osalta vuonna 2014 toteutetaan seurantaraportointia ja vaatimukset tulevat sitovaksi vasta myöhemmässä vaiheessa. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkaa 60 %:n tasolla 1.1.2015, josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle 1.1.2018 mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna 2018. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Länsi-Uudenmaan Säästöpankin riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja

14 luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja pienyrittäjät sekä maa- ja metsätalousyrittäjät. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 76,1 % (75,0 %). Maa- ja metsätalousyrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 3,9 % (4,4 %) ja muiden 20,0 % (20,6 %). Valtaosa, 76,3 % (76,7 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin luottoryhmälle ja muille nimetyille luotonmyöntämisoikeutetuille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan luotoista vähintään kerran vuodessa kaikki yli 500 tuhannen euron asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Johtoryhmä seuraa luottoriskejä myös sektorikohtaisesti. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski. Se syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan tai saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Rahoitusriskiä seurataan kuukausittain raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä maksuvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä sekä käytettävissä olevista limiiteistä. Länsi-Uudenmaan Säästöpankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina ensisijaisesti omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli 30 200 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki pyrkii sijoittamaan varainhankinnastaan pitkällä tähtäimellä enintään 95 prosenttia luotonantoon ja pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Pankin

15 taseessa olevista luotoista on 15,1 % (15,6 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2013 aikana pankin rahoitusasema pysyi ennallaan. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin hallitus on myöntänyt toimivalle johdolle valtuudet suojaavien johdannaisten käyttöön. Korkoriskiään pienentääkseen pankki käyttää suojaavia johdannaissopimuksia, joiden käyttöä on käsitelty tarkemmin jäljempänä kohdassa johdannaissopimukset. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Pankki käyttää korkoriskin mittaamisessa taseanalyysia, joka mittaa termiinikorkojen yhden ja kahden prosenttiyksikön muutosten vaikutusta tulevien 1-60 kk:n korkokatteen ennustukseen. Ennuste lasketaan raportointihetkellä markkinoilta saatavilla termiinikoroilla seuraaville viidelle vuodelle. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi edellä mainittujen korkoshokkien vaikutuksen korkokatteeseen tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli 31.12.2013-14 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso laskisi yhden tai kahden prosenttiyksikön verran menemättä kuitenkaan negatiiviseksi. Korkotason noustessa yhden prosenttiyksikön verran, pankin korkoriski 12 kk:n korkokatteesta oli + 26 prosenttia ja korkotason noustessa kaksi prosenttiyksikköä korkoriski oli + 41 prosenttia. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Johdannaissopimukset Pankki suojaa korollisia velkojaan korkojen muutoksia vastaan korkojohdannaisilla ja soveltaa niihin suojauslaskentaa koskevia määräyksiä sekä seuraa säännöllisesti suojausten tehokkuutta. Johdannaiset eritellään liitetiedossa 2.5. Pankki seuraa kuukausittain johdannaisiin liittyviä riskejä kuten johdannaisten käyvän arvon muutoksia verrattuna korkokäyrän muutoksiin sekä muutoksia pankin taseasemassa ja korkokatteen herkkyydessä koronmuutoksille. Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kaupankäyntitoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumisen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena arvopaperisijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopapereista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään -5 tuhatta euroa (-9). Lisäksi realisoitumattomia arvomuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 646 tuhatta euroa (1 214), joka koostuu myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonmuutoksesta. Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoihin oli 641 tuhatta euroa (1 204), mikä on 1,2 % (2,3 %) pankin omista varoista tilikauden päättyessä. Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysriskistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta.

16 Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysriskiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperisalkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhteessa pankin tulokseen ja omiin varoihin. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuus on arvioitu tilinpäätöksessä pääosin kauppahintamenetelmällä tai sitä alemmalla hankintamenolla vieras pääoma huomioiden. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa raportoidaan kiinteistöjen tuotot, sitoutuneet pääomat, vuokrausasteet ja kiinteistöjen tuottoprosentit. Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 2.8. Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pääoma oli tilinpäätöshetkellä 3 614 tuhatta euroa (3 704). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma väheni verrattuna edelliseen tilikauteen ja oli määrältään 4 794 (4 833) tuhatta euroa, mikä on 0,8 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on 6,2 prosenttia (7,3 %) sitoutuneelle pääomalle laskettuna. Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Säästöpankkiliiton analyyseja säästöpankkien tilasta ja kehityksestä sekä muita analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin operatiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla.

17 Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyksistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuottamaa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista. Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan hallitukselle, joka käsittelee sisäisen tarkastuksen laatimat tarkastusyhteenvedot. Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä valvontaa suorittavat hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiolle. Hallinto ja henkilöstö Pankin äänivaltaiset tallettajat kokoontuivat säästöpankkikokoukseen 5.11.2013 ja valitsivat 20 tallettajien edustajaa isäntien syyskokouksessa toimitettavaan isäntien vaaliin. Länsi-Uudenmaan Säästöpankin isäntiin kuuluu 60 isäntää. Isäntien puheenjohtajana on toiminut Pekka Räsänen ja varapuheenjohtajana Kaarlo Stenbäck. Kevätkokouksessa isännät vahvistivat vuoden 2012 tilinpäätöksen ja myönsivät vastuuvapauden pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Pankin tilikauden voitosta 2 021 203,67 euroa päätettiin siirtää 2 001 203,67 euroa pankin vapaan oman pääoman rahastoon ja jakaa 20 000,00 euroa yleishyödyllisiin vanhuksiin liittyviin tarkoituksiin. Isäntien syyskokouksessa päätettiin henkilövalinnoista. Erovuorossa olevat isännät valittiin uudelleen. Isäntien uusiksi jäseniksi valittiin Pentti Ervasto, Tuomas Ventomaa, Pekka Lahti, Harry Suntioinen, Mika Tallgren, Johannes Kangas ja Tiina Karlsson. Isäntien puheenjohtajana jatkaa Pekka Räsänen ja varapuheenjohtajana Kaarlo Stenbäck. Säästöpankin tilejä ja hallintoa valittiin tarkastamaan KHT Henry Maarala sekä varatilintarkastajiksi KPMG Oy Ab. Länsi-Uudenmaan Säästöpankin hallitukseen kuuluu 10 varsinaista jäsentä ja 2 varajäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Jaakko Puomila ja varapuheenjohtajana Paavo Säiläkivi sekä toimitusjohtajana Jukka Suominen. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut Jukka Nurmisto. Hallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Heikkilä Raija 2008 alkaen Kahila Katarina 2001 Kekkonen Raimo 2007 Lepola Tarja 2008 Mattila Veli-Pekka 2007

18 Palenius Timo 2012 Puomila Jaakko 2008 Säiläkivi Paavo 2002 Tötterman Leif 1988 Uotila Marjut 2009 Varajäsenet Loman Risto 1988 Marimo Liisa 1991 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 70 (78) henkilöä, joista kokoaikaisia oli 64 (70) ja osaaikaisia 5 (5) henkilöä ja määräaikaisia 1 (3). Henkilömäärä laski vuoden aikana 8 henkilöllä, joista eläkkeelle jäi 3 henkilöä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 49 vuotta. Henkilöstön kehittämiseen käytettiin vuoden aikana varoja yhteensä 65 (87) tuhatta euroa. Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan tutkintoon johtaviin koulutuksiin. Tällaisia tutkintoja ovat esimerkiksi rahoitus- ja vakuutusalan ammattitutkinto, sijoituspalvelututkinto, yritysasiakkaiden rahoituspalvelut tutkinto sekä johtamisen erikoisammattitutkinto. Näiden tutkintojen suorittaneita oli pankin palveluksessa vuoden lopussa 51 henkilöä. Äitiys-, hoito- ja opintovapaalla vuoden aikana oli 3 henkilöä. Sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä 462 (493) päivää. Pankin varsinaisena tilintarkastajana on toiminut Henry Maarala, KHT ja varatilintarkastajana KPMG Oy Ab. Säästöpankkitarkastus suoritti pankissa tarkastuksen 26.6.2013. Tarkastuksen painopisteenä oli pankin luottokannan tila. Pankki on ulkoistanut sisäisen tarkastuksen. Sisäisenä tarkastajana on toiminut Audit Partners A & T Oy. Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Säästöpankin hallintoa hoitavat isännät, jotka ovat tallettajien edustajia. Säästöpankkikokouksessa valitut tallettajien edustajat ja isännät valitsevat isäntien syyskokouksessa isännät. Isäntien tehtävänä on valita pankin hallituksen jäsenet, vahvistaa pankin toimintaa koskevat säännöt ja yleiset ohjeet sekä käsitellä pankin tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen. Päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu vahvistettuihin ohjeisiin. Hallituksen tehtävänä on päättää merkittävimmistä pankin liiketoimintaan liittyvistä asioista. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan valitsee hallitus. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Rahoitustarkastuksen määräyksen mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtävää vastaanottaessaan sekä uudelleen valittaessa. Palkitsemisjärjestelmät Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot ja edut hyväksyy pankin hallitus. Hallituksen jäsenille maksetaan kokouskohtainen palkkio. Hallituksen jäsenet saavat kokouspalkkion lisäksi vuosipalkkion. Pankilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella henkilökunnalle toimitusjohtaja

19 mukaan lukien voidaan maksaa palkitsemisena vajaan kahden kuukauden palkkaa vastaava määrä asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Palkitsemisjärjestelmän tavoitteena on palkita henkilökunnan suorituksia pankin strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta. Osalla pankin henkilökunnasta on lisäeläkkeitä, jotka mahdollistavat kyseisten henkilöiden siirtymisen eläkkeelle lakisääteistä eläkeikää nuorempana. Eläkkeellesiirtymisaika on näissä sopimuksissa 62 vuotta. Lisäeläketurva perustuu työehtosopimuksen määräyksiin. Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen, josta säästöpankit omistavat enemmistön. Pankin kirjanpito hoidetaan Samlinkin täysin omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Maksujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oy:n (entinen ACH Finland Oy) maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Pankin sijoitusten hoito on osittain ulkoistettu Aktia Asset Management Oy Ab:lle ja Sp-Rahastoyhtiö Oy Ab:lle. Yhteiskuntavastuu Länsi-Uudenmaan Säästöpankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Länsi-Uudenmaan Säästöpankille on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Länsi-Uudenmaan Säästöpankki huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta maksettiin vuonna 2013 yhteisöjen tuloveroa 247 tuhatta euroa. Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä 41 tuhannella eurolla vuoden 2013 aikana. Säästöpankit järjestivät Säästäväisyysviikolla Facebook-äänestyksen Säästöpankkien paikallisyhteisöille antaman tuen kohdentamisesta. Äänestys järjestettiin toista kertaa. Vuoden 2012 äänestyksen perusteella Säästöpankit jakoivat tukea 480 tuhannen euron arvosta vuonna 2013. Vuodelta 2013 jaettavaksi tukisummaksi on arvioitu 430 tuhatta euroa. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta. Liiketoiminnan kehitys vuonna 2014 Pankin perusliiketoiminnan arvioidaan kehittyvän vuoden 2014 aikana yleisen toimintaympäristön lievän kohenemisen johdosta myönteisemmin kuin vuonna 2013. Liiketulos paranee markkinakorkotason mahdollisesti hieman noustessa. Arvonalentumiset luotoista alentunevat vuoden 2013 tasosta. Kilpailutilanteessa tosin sijoitustileistä saatetaan joutua maksamaan edelleenkin korkeita korkoja suhteessa vallitsevaan matalaan markkinakorkotasoon. Myös pankin saamat luottomarginaalit voivat kilpailutilanteessa laskea. Näillä olisi pankin tulosta heikentävä vaikutus. Pankkivero kasvaa aiemmasta vuodesta ja yli 400 tuhannen euron pankkivero heikentää tulosta.

20 Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä Länsi-Uudenmaan Säästöpankin voitonjakokelpoiset varat ovat 32 474 043,84 euroa, josta tilikauden voitto on 496 140,60 euroa. Hallitus ehdottaa isäntien kokoukselle, että tilikauden voitto käytetään seuraavasti: - käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin 20 000,00 euroa - jätetään omaan pääomaan edellisten tilikausien voittovaroihin 476 140,40 euroa Yhteensä 496 140,40 euroa Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

21 Tunnuslukujen laskentakaavat Kulu-tuotto -suhde, % Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta Koko pääoman tuotto (ROA) Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo) Omavaraisuusaste Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma Vakavaraisuussuhde Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä Ensisijaisten omien varojen suhde riskipainotettuihin eriin Ensisijaiset omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

22 Tilinpäätös Länsi-Uudenmaan Säästöpankin tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2013 1.1. - 31.12.2012 eur eur Korkotuotot (1.1) 8 947 183,87 10 272 134,52 Korkokulut (1.1) -4 152 582,64-3 493 000,30 KORKOKATE 4 794 601,23 6 779 134,22 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (1.2) 129 146,12 173 460,98 Palkkiotuotot (1.3) 5 101 041,87 4 655 747,12 Palkkiokulut (1.3) -542 032,02-458 995,68 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (1.4) -4 335,09 8 439,99 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot (1.5) 2 930 045,00 2 240 640,86 Suojauslaskennan nettotulos (1.6) -4 605,00-9 238,48 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (1.7) 236 661,31 315 245,54 Liiketoiminnan muut tuotot (1.8) 561 645,67 129 042,04 Hallintokulut -7 559 951,47-7 206 134,95 Henkilöstökulut (1.9) -3 901 316,37-3 773 959,78 Muut hallintokulut (1.10) -3 658 635,10-3 432 175,17 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (1.11) aineettomista hyödykkeistä -158 512,37-156 382,49 Liiketoiminnan muut kulut (1.8) -1 730 748,66-1 314 695,95 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista saamisista (1.12) -733 351,65-261 532,04 LIIKEVOITTO 3 019 604,94 4 894 731,16 Tilinpäätössiirrot -2 276 596,44-2 278 628,36 Tuloverot -246 867,90-594 899,13 VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO(TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN 496 140,60 2 021 203,67 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 496 140,60 2 021 203,67

23 Länsi-Uudenmaan Säästöpankin tase VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 eur eur Käteiset varat 1 496 170,91 1 461 256,55 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 15 749 739,50 10 035 395,00 Saamiset luottolaitoksilta (2.1) 59 570 011,33 35 536 865,64 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (2.2) 425 324 018,43 390 482 596,25 Saamistodistukset (2.3) 18 218 457,50 6 998 882,00 Muilta 18 218 457,50 6 998 882,00 Osakkeet ja osuudet (2.4) 73 788 261,73 42 078 297,95 Johdannaissopimukset (2.5) 1 838 868,76 2 427 728,54 Aineettomat hyödykkeet (2.7) 106 179,18 78 645,92 Aineelliset hyödykkeet 7 728 222,87 7 850 243,32 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet (2.8) 4 415 969,61 4 439 715,65 Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet (2.8) 3 077 462,66 3 166 534,40 Muut aineelliset hyödykkeet 234 790,60 243 993,27 Muut varat (2.10) 69 471,43 77 205,51 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (2.11) 1 938 243,28 1 450 342,58 Laskennalliset verosaamiset (2.17) 99 362,91 53 642,07 VASTAAVAA YHTEENSÄ 605 927 007,83 498 531 101,33

24 VASTATTAVAA VIERAS PÄÄOMA 31.12.2013 31.12.2012 eur eur Velat luottolaitoksille (2.12) 60 018 750,62 21 285 874,75 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (2.13) 449 802 962,86 412 033 821,12 Talletukset 449 612 468,22 411 712 414,04 Muut velat 190 494,64 321 407,08 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat (2.14) 29 938 810,41 0,00 Johdannaissopimukset ja muut kaupankäyntitarkoituksessa (2.5) pidettävät velat 0,00 0,00 Muut velat (2.15) 3 310 539,12 4 311 453,73 Siirtovelat ja saadut ennakot (2.16) 2 292 012,66 2 330 279,84 Laskennalliset verovelat (2.17) 260 815,39 447 494,28 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 545 623 891,06 440 408 923,72 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Vapaaehtoiset varaukset 18 342 358,19 16 065 761,75 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ 18 342 358,19 16 065 761,75 OMA PÄÄOMA (2.21) Peruspääoma 3 868,32 3 868,32 Muut sidotut rahastot 9 482 846,42 10 050 744,30 Vararahasto 8 837 036,49 8 837 036,49 Käyvän arvon rahasto 645 809,93 1 213 707,81 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 31 977 903,24 29 980 599,57 Tilikauden voitto (tappio) 496 140,60 2 021 203,67 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 41 960 758,58 42 056 415,86 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 605 927 007,83 498 531 101,33 TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET 31.12.2013 31.12.2012 eur eur Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 12 936 066,12 16 462 901,56 Takaukset ja pantit 12 174 866,12 11 705 595,86 Muut 761 200,00 4 757 305,70 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 24 723 719,80 26 144 278,42 Muut 24 723 719,80 26 144 278,42

25 Länsi-Uudenmaan Säästöpankin rahoituslaskelma 1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012 eur eur Liiketoiminnan rahavirta Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen 496 140,60 2 021 203,67 Tilikauden oikaisut 2 707 254,07 3 377 246,05 Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) -104 582 380,46-54 571 079,94 Saamistodistukset -17 448 186,88-5 542 189,75 Saamiset luottolaitoksilta -21 587 821,00-7 130 898,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä -34 841 422,18-45 117 461,80 Osakkeet ja osuudet -30 192 770,93 3 027 264,96 Muut varat -512 179,47 192 204,65 Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) 105 985 901,01 48 456 744,34 Velat luottolaitoksille 38 732 875,87 20 675 739,87 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 38 353 396,52 26 579 658,74 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 29 938 810,41 0,00 Muut velat -1 039 181,79 1 201 345,73 Maksetut tuloverot -214 855,05-1 211 811,04 Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 4 392 060,17-1 927 696,92 Investointien rahavirta Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, lisäykset -1 803 223,58-454 213,34 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -73 997,54-33 686,56 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset 0,00 133 000,00 Investointien rahavirta yhteensä -1 877 221,12-354 899,90 Rahoituksen rahavirta Maksetut osingot ja muu voitonjako -34 600,00-20 400,00 Rahoituksen rahavirta yhteensä -34 600,00-20 400,00 Rahavarojen nettomuutos 2 480 239,05-2 302 996,82 Rahavarat tilikauden alussa 12 676 289,19 14 979 286,01 Rahavarat tilikauden lopussa 15 156 528,24 12 676 289,19 Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Käteiset varat 1 496 170,91 1 461 256,55 Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 13 660 357,33 11 215 032,64 Yhteensä 15 156 528,24 12 676 289,19 Lisätiedot rahoituslaskelmaan: Saadut korot 8 551 442,70 10 490 210,99 Maksetut korot 4 215 213,11 3 294 600,13 Saadut osingot 129 146,12 173 460,98 Tilikauden oikaisut: Tilinpäätössiirrot 2 276 596,44 2 278 628,36 Tuloslaskelman verot 246 867,90 594 899,13 Käyvän arvon muutokset 4 605,00 9 238,48 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä 168 484,73 166 354,85 Muut oikaisut 10 700,00 328 125,23 Yhteensä 2 707 254,07 3 377 246,05

26 Liitetiedot Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Pankin tilinpäätös on laadittu kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiovarainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (150/2007) sekä Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti. Konsernitilinpäätös Luottolaitoslain 155 :n perusteella tytär-, osakkuus- ja yhteisyritykset, joiden taseen loppusumma on alle yksi prosentti emopankin taseen loppusummasta ja vähemmän kuin 10 miljoonaa euroa, voidaan jättää konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle. Tytäryrityksillä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen eikä taseeseen, joten pankin tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Ulkomaan rahan määräiset erät Euroalueeseen kuulumattomiin valuuttoihin sidotut ulkomaan rahan määräiset varat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan Keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Arvostuksessa syntyneet kurssierot on kirjattu tuloslaskelmassa valuuttatoiminnan nettotuottoihin. Rahoitusinstrumentit Luokittelu Rahoitusvarat on tilinpäätöksessä luokiteltu Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet 1/2013 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti neljään arvostusluokkaan: - Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - Myytävissä olevat rahoitusvarat - Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset - Lainat ja muut saamiset. Pankilla ei ole käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja. Pankilla ei ole eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia. Lainat ja muut saamiset ryhmään on luokiteltu saamiset, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia eikä niitä noteerata julkisesti toimivilla markkinoilla. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin on luokiteltu rahoitusvarat, joita ei ole luokiteltu edellä kuvattuihin arvostusluokkiin. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit on kirjattu kirjanpitoon kaupantekopäivän mukaisesti ja ne sisältyvät tase-eriin Saamistodistukset ja Osakkeet ja osuudet.

27 Rahoitusvelat jaetaan kahteen arvostusluokkaan: - Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin rahoitusvelkoihin - Muihin rahoitusvelkoihin. Pankilla ei ole kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvelkoja. Kaikki rahoitusvelat on siten luokiteltu Muihin rahoitusvelkoihin. Arvostaminen Rahoitusvarat on merkitty taseeseen joko käypään arvoon tai jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaissopimuksia lukuun ottamatta rahoitusvelat on merkitty taseeseen jaksotettuun hankintamenoon. Myytävissä olevat rahoitusvarat on arvostettu käypään arvoon. Niiden käyvän arvon muutokset laskennallisilla veroilla oikaistuna on kirjattu omaan pääomaan muodostettuun käyvän arvon rahastoon. Ulkomaan rahan määräisistä eristä johtuvia kurssivoittoja ja -tappioita ei kirjata käyvän arvon rahastoon vaan suoraan tulokseen. Käyvän arvon rahastoon kertynyt arvonmuutos kirjataan tulokseen, kun myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä myydään tai muuten kirjataan pois taseesta. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia. Muiden kuin julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty niiden hankintamenoa silloin, kuin käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määritellä. Saamistodistusten käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia, jos saamistodistuksella on julkinen hintanoteeraus tai sen puuttuessa saatavan pääoma- ja korkovirran markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai arvoa, joka on laskettu muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai menetelmää käyttäen. Tytär- ja omistusyhteysyritysten osakkeet ja osuudet on kirjattu hankintamenoon tai arvonalentumistappiolla vähennettyyn hankintamenoon, jos arvonalentumisen on todettu olevan merkittävä tai pitkäaikainen. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Johdannaissopimukset on tilinpäätöksessä arvostettu käypään arvoon ja arvonmuutokset on kirjattu taseeseen ja tuloslaskelmaan. Pankki suojaa korkoriskiään käyvän arvon muutoksilta ja soveltaa siihen käyvän arvon suojausta. Suojauksen kohteena on kiinteäkorkoinen ottolainaus. Käypää arvoa suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutos on kirjattu tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Käypää arvoa suojattaessa myös suojattava kohde on suojauksen ajan arvostettu käypään arvoon, vaikka se muuten arvostettaisiin jaksotettuun hankintamenoon. Suojattavan kohteen käyvän arvon muutos on kirjattu taseessa kyseisen tase-erän oikaisuksi ja tuloslaskelmassa erään Suojauslaskennan nettotulos. Suojaavien johdannaisten korot esitetään korkokulujen oikaisuna. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu käyttötarkoituksen perusteella omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin. Jaon lähtökohtana ovat olleet käytetyt neliömetrit. Kiinteistöt on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen hankintamenoon.

28 Pankki ei sovella luottolaitoslain 153 :n mahdollisuutta arvostaa sijoituskiinteistöt käypään arvoon. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien tasearvot perustuvat hyödykkeiden arvoon suhteessa varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden kirjanpitoarvon ja sitä pysyvästi alemman todennäköisen luovutushinnan ero, mikäli se on olennainen, on kirjattu arvonalentumistappiona kuluksi sijoituskiinteistöjen nettotuottoihin. Mahdolliset arvonalentumisten peruutukset kirjataan saman erän oikaisuiksi. Pankin keskeiset sijoituskiinteistökohteet on arvioitu kiinteistökohtaisesti kauppahintamenetelmää käyttäen. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on ilmoitettu liitetiedossa 2.8. Eräisiin kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöjen osakkeisiin on aikaisempina vuosina tehty asiantuntijoiden arvioihin perustuvia ja Rahoitustarkastuksen hyväksymiä arvonkorotuksia. Mikäli arvonkorotetun omaisuuden arvo on alentunut alle kirjanpitoarvon tai jos omaisuus tai osa siitä on luovutettu tai tuhoutunut, arvonkorotusta on peruutettu vastaavasti. Arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Arvonkorotuksista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Jos laskennallinen verovelka on olennainen, se ilmoitetaan liitetietona. Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoeroon on kirjattu tehtyjen ja suunnitelmanmukaisten poistojen erotus. Vapaaehtoisia varauksia, mm. luottotappiovarauksia, käytetään pankin tilinpäätös- ja verosuunnittelussa. Vapaaehtoisten varausten määrä tai muutos eivät siten kuvaa pankin riskejä. Pankin tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä esitetään siihen liittyvää verovelkaa vähentämättä. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisina sitoumuksina esitetään asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja sitoumuksia ovat mm. takaukset ja niihin rinnastettavat takuusitoumukset. Sitoumukset esitetään sen määräisenä, mitä takaus tai takuusitoumus tilinpäätöshetkellä enintään vastaa. Asiakkaan hyväksi annettuja peruuttamattomia sitoumuksia ovat mm. sitovat luottolupaukset, myönnetyt nostamattomat luotot sekä käyttämättömät luottolimiitit. Sitoumukset esitetään sen määräisinä, mitä niiden perusteella tilinpäätöshetkellä enintään voidaan joutua maksamaan. Korkotuotot ja kulut Korkotuottoihin ja kuluihin on kirjattu kaikki korollisista varoista ja veloista aiheutuvat korkotuotot ja -kulut. Korot on kirjattu suoriteperusteella lukuun ottamatta viivästyskorkoja, jotka on kirjattu, kun maksu on saatu. Korot on jaksotettu efektiivisen koron menetelmää käyttäen.

29 Korkotuottoina tai kuluina on käsitelty myös saamisten ja velkojen hankintahinnan ja nimellisarvon erotus, joka on jaksotettu saamisen tai velan juoksuajalle efektiivisen koron menetelmällä. Vastaerä on kirjattu saamisen tai velan muutokseksi. Korkotuottoa on kerrytetty myös arvoltaan alentuneen saamisen kirjanpidossa jäljellä olevalle saldolle sopimuksen alkuperäisellä efektiivisellä korolla. Rahoitusvarojen arvonalentumistappiot Lainat ja muut saamiset Arvonalentumistappioihin on kirjattu arvonalentumiset lainoista ja muista saamisista, kun on ollut objektiivista näyttöä siitä, että lainan tai muun saamisen pääomasta tai koroista ei saada suoritusta eikä saamisen vakuus riitä kattamaan sen määrää. Objektiivisen näytön arviointi perustuu asiakkaan maksukyvyttömyyden ja vakuuden riittävyyden arviointiin. Arvonalentumista kirjattaessa vakuus on arvostettu määrään, joka siitä todennäköisesti odotetaan saatavan realisointihetkellä. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena ottaen huomioon vakuuden käypä arvo. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Lainat ja muut saamiset on luokiteltu ryhmiin, joiden arvonalentumistappioiden tarvetta on arvioitu ryhmäkohtaisesti. Saamisryhmät on luokiteltu samankaltaisten luottoriskiominaisuuksien perusteella, jotta kyettäisiin arvioimaan ryhmäkohtaisten arvonalentumisten tarvetta niistä saamisista, joista ei ole vielä tunnistettu yksittäiseen saamiseen kohdistuvaa arvonalennusperustetta. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin luokitellun saamistodistuksen arvo on saattanut alentua, saamistodistukselle on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut, arvonalennus on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Muiden rahoitusvarojen arvonalentumistappiot. Arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Myytävissä olevat rahoitusvarat Mikäli tilinpäätöspäivänä on havaittu objektiivista näyttöä siitä, että myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokitellun arvopaperin arvo on saattanut alentua, arvopaperille on tehty arvonalentumistarkastelu. Jos tarkastelussa on havaittu arvon alentuneen, esim. liikkeeseenlaskijan luottoriski on kasvanut tai osakkeen arvo on laskenut merkittävästi tai pitkäaikaisesti alle hankintamenon ja pankki arvioi, että se ei saa sijoittamiaan varoja takaisin, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio on kirjattu tulosvaikutteisesti erään Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot. Saamistodistusten osalta arvonalentumistappion määrä on määritetty saamisen kirjanpitoarvon ja arvioitujen, saamisesta kerrytettävissä olevien tulevien rahavirtojen nykyarvon erotuksena. Diskonttauskorkona on käytetty saamisen alkuperäistä efektiivistä korkoa. Saamistodistusten arvonalentumistappion peruuntuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Osakkeiden ja osuuksien arvonalentumistappion määrää on arvioitu niiden kirjanpitoarvon ja sen arvon, jonka pankki arvioi jäävän saamatta, erotuksena. Osakkeiden tai osuuksien arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa tulosvaikutteisesti, vaan arvonmuutos kirjataan käyvän arvon rahastoon.

30 Poistoperiaatteet Rakennusten ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot poistetaan taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapoistoin. Poistoajat ovat rakennusten ja rakennelmien osalta 15-40 vuotta ja koneiden ja kaluston osalta 5-8 vuotta. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Tietokoneohjelmistojen kehittämismenot sekä lisenssit aktivoidaan Aineettomiin oikeuksiin ja poistetaan 3-5 vuodessa. Pitkävaikutteiset menot poistetaan vaikutusaikanaan 3-5 vuodessa. Muut kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut sekä pakolliset varaukset Pankissa eikä konsernissa ole kirjattu pakollisia varauksia eikä muita kuin varsinaisen toiminnan tuottoja ja kuluja. Verot Pankin tilinpäätöksessä tuloverot on kirjattu verotettavan tulon perusteella laskettuna. Käyvän arvon rahastoon sisältyvästä positiivisesta arvonmuutoksesta on taseeseen merkitty laskennallinen verovelka ja negatiivisesta arvonmuutoksesta laskennallinen verosaaminen. Lisäksi käyvän arvon rahastosta tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Muita laskennallisia veroja ei ole kirjattu. Rahavarat Rahoituslaskelman rahavarat koostuvat käteisistä varoista ja vaadittaessa maksettavista saamisista luottolaitoksilta. Rahoituslaskelma on laadittu epäsuoraa menetelmää käyttäen.

31 LIITETIEDOT 00000000000000 00000000000000 00000000000000 00000000000000 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1.1 Korkotuotot ja -kulut Korkotuotot Saamisista luottolaitoksilta 424 768,28 389 566,98 Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 7 795 083,71 9 368 530,67 Saamistodistuksista 545 612,98 407 453,13 Johdannaissopimuksista 0,00 104 045,12 Muut korkotuotot 181 718,90 2 538,62 Yhteensä 8 947 183,87 10 272 134,52 Korkotuotot arvoltaan alentuneista luotoista ja muista saamisista 11 196,21 2 557,74 Korkokulut Veloista luottolaitoksille -645 345,22-177 101,07 Veloista yleisölle ja julkisyhteisöille -3 541 486,46-4 223 314,71 Yleiseen liikkeeseen lasketuista -258 801,83 0,00 velkakirjoista Johdannaissopimuksista ja kaupankäyntitarkoituksessa 319 165,83 914 792,54 pidettävistä veloista Muut korkokulut -26 114,96-7 377,06 Yhteensä -4 152 582,64-3 493 000,30 1.2 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Myytävissä olevista rahoitusvaroista 129 146,12 173 460,98 Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä 0,00 0,00 ja omistusyhteysyrityksistä Yhteensä 129 146,12 173 460,98 1.3 Palkkiotuotot ja -kulut Palkkiotuotot Luotonannosta 1 078 012,71 862 218,11 Ottolainauksesta 43 230,03 26 474,71 Maksuliikenteestä 2 223 101,96 2 029 279,89 Omaisuudenhoidosta 442 036,03 474 525,20 Välitetystä toiminnasta 1 130 430,43 1 088 680,96 Takausten myöntämisestä 84 452,69 80 558,63 Muut palkkiotuotot 99 778,02 94 009,62 Yhteensä 5 101 041,87 4 655 747,12 Palkkiokulut Maksetut toimitusmaksut -43 600,68-44 625,36 Muut -498 431,34-414 370,32 Yhteensä -542 032,02-458 995,68 1.4 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2013 Myyntivoitot ja - Käyvän arvon muutokset(netto) Yhteensä tappiot(netto) Valuuttatoiminnan nettotuotot -4 335,09 0,00-4 335,09 Tuloslaskelmaerä yhteensä -4 335,09 0,00-4 335,09 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 2012 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Käyvän arvon muutokset(netto) Yhteensä Valuuttatoiminnan nettotuotot 8 439,99 0,00 8 439,99 Tuloslaskelmaerä yhteensä 8 439,99 0,00 8 439,99

32 1.5 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2013 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Arvonalentumiset Siirrot käyvän arvon rahastosta Yhteensä Saamistodistuksista 42 742,50 0,00 435 630,53 478 373,03 Osakkeista ja osuuksista 163 059,17 0,00 2 288 612,80 2 451 671,97 Yhteensä 205 801,67 0,00 2 724 243,33 2 930 045,00 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 2012 Myyntivoitot ja - tappiot(netto) Arvonalentumiset Siirrot käyvän arvon rahastosta Yhteensä Saamistodistuksista -49 172,50 0,00 197 015,76 147 843,26 Osakkeista ja osuuksista 165 822,67 0,00 1 926 974,93 2 092 797,60 Yhteensä 116 650,17 0,00 2 123 990,69 2 240 640,86 1.6 Suojauslaskennan nettotulos Suojaavien johdannaisten käyvän -588 859,78 991 906,43 arvon muutos (netto) Suojattavien kohteiden käyvän arvon 584 254,78-1 001 144,91 muutos (netto) Yhteensä -4 605,00-9 238,48 1.7 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot Vuokratuotot 1 001 328,40 1 005 291,05 Suunnitelman mukaiset poistot -9 972,36-9 972,36 Myyntivoitot ja -tappiot (netto) 0,00 78 028,78 Muut tuotot 12 495,94 1 521,81 Muut kulut -767 190,67-759 623,74 Yhteensä 236 661,31 315 245,54 1.8 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot omassa käytössä olevasta 42 500,98 26 312,25 kiinteistöomaisuudesta Muut tuotot 519 144,69 102 729,79 Yhteensä 561 645,67 129 042,04 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut -32 036,94-26 628,98 Kulut omassa käytössä olevasta -609 026,04-646 741,54 kiinteistöomaisuudesta Muut kulut -1 089 685,68-641 325,43 Yhteensä -1 730 748,66-1 314 695,95 1.9 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -3 194 502,54-3 130 701,70 Henkilösivukulut -706 813,83-643 258,08 Eläkekulut -576 295,78-513 512,30 Muut henkilösivukulut -130 518,05-129 745,78 Yhteensä -3 901 316,37-3 773 959,78 1.10 Muut hallintokulut Muut henkilöstökulut -372 277,33-396 500,24 Toimistokulut -377 671,05-310 158,93 Atk-kulut -2 155 997,32-1 986 706,88 Yhteyskulut -235 475,88-235 965,33 Edustus- ja markkinointikulut -517 213,52-502 843,79 Yhteensä -3 658 635,10-3 432 175,17

33 1.11 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä Suunnitelman mukaiset poistot -158 512,37-156 382,49 Aineelliset hyödykkeet -75 918,21-138 456,64 Aineettomat hyödykkeet -82 594,16-17 925,85 Yhteensä -158 512,37-156 382,49 1.12 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista sekä muista rahoitusvaroista Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista Saamisista yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sopimuskohtaiset arvonalentumistappiot Ryhmäkohtaiset arvonalentumistappiot Arvonalentumisten peruutukset ja palautukset (-) Takauksista ja muista taseen ulkopuolisista eristä Sopimuskohtaiset arvonalentumistappiot -722 554,30-261 532,04-796 361,58-302 324,67 0,00-10 000,00 73 807,28 50 792,63-10 797,35 0,00-10 797,35 0,00 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista yhteensä -733 351,65-261 532,04 Arvonalentumistappiot rahoitusvaroista yhteensä -733 351,65-261 532,04 1.13 Tuotot liiketoiminta-alueittain ja markkina-alueittain Pankkitoiminnan tuotot 13 744 201,11 14 292 472,27 Tuottojen, liikevoiton, varojen ja velkojen jakautumista liiketoiminta-alueittain ei ole ilmoitettu, koska jaolla ei ole olennaista merkitystä. Pankki harjoittaa liiketoimintaa vain Suomessa. Tuotot on esitetty eliminoimattomina TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2.1 Saamiset luottolaitoksilta Vaadittaessa maksettavat 13 660 357,33 11 215 032,64 Kotimaisilta luottolaitoksilta 13 660 357,33 11 215 032,64 Muut 45 909 654,00 24 321 833,00 Kotimaisilta luottolaitoksilta 45 909 654,00 24 321 833,00 Yhteensä 59 570 011,33 35 536 865,64 Erään Muut sisältyy pankin Aktia Hypoteekkipankki Oy:lle antama pitkäaikainen, vakuudeton senioriluotto liittyen välitettyjen kiinnitysluottojen jälleenrahoitukseen. 2.2 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Yritykset ja asuntoyhteisöt 81 367 786,74 76 926 346,66 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 165 389,02 268 967,11 Kotitaloudet 340 418 497,05 310 206 750,18 Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 3 254 281,99 2 940 597,77

34 Ulkomaat 118 063,63 139 934,53 Yhteensä 425 324 018,43 390 482 596,25 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla veloilla 70 000,00 0,00 Tilikauden aikana kirjatut arvonalentumistappiot Arvonalennustappiot tilikauden alussa 640 839,09 423 056,65 + tilikauden aikana kirjatut saamiskohtaiset 807 158,93 302 324,67 arvonalentumistappiot + tilikauden aikana kirjatut ryhmäkohtaiset 0,00 10 000,00 arvonalentumistappiot - tilikauden aikana peruutetut saamiskohtaiset -68 322,21-45 506,47 arvonalentumistappiot - tilikauden aikana toteutuneet luottotappiot, joista on aikaisemmin kirjattu saamiskohtainen arvonalentumistappio -233 693,78-49 035,76 Arvonalentumistappiot tilikauden lopussa 1 145 982,03 640 839,09 2.3 Saamistodistukset Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Yhteensä Joista keskuspankkirahoitukseen oikeuttavia saamistodistuksia Myytävissä olevat saamistodistukset 33 968 197,00 15 749 739,50 17 034 277,00 10 035 395,00 Julkisesti noteeratut 22 808 197,00 15 749 739,50 16 794 277,00 10 035 395,00 Muut 11 160 000,00 0,00 240 000,00 0,00 Yhteensä 33 968 197,00 15 749 739,50 17 034 277,00 10 035 395,00 - joista saamiset, joilla on huonompi etuoikeus velallisen muilla veloilla 160 000,00 0,00 240 000,00 0,00 2.4 Osakkeet ja osuudet Myytävissä olevat osakkeet ja 73 776 069,73 42 078 297,95 osuudet Julkisesti noteeratut 62 220 250,63 32 313 510,43 Muut 11 555 819,10 9 764 787,52 Osakkeet ja osuudet yhteensä 73 776 069,73 42 078 297,95 -joista luottolaitoksissa 7 887 836,50 7 887 836,50 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä Muissa yrityksissä 12 192,00 0,00 Yhteensä 12 192,00 0,00 Omistukset on arvostettu hankintamenoon. 2.5 Johdannaissopimukset Johdannaissopimusten nimellisarvot 2013 Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset 0,00 0,00 10 000 000,00 10 000 000,00 Korkojohdannaiset 0,00 0,00 10 000 000,00 10 000 000,00 Koronvaihtosopimukset 0,00 0,00 10 000 000,00 10 000 000,00 2012 Jäljellä oleva maturiteetti alle 1 vuosi 1-5 vuotta yli 5 vuotta Yhteensä Suojaavat johdannaissopimukset 0 0 10 000 000,00 10 000 000,00 Korkojohdannaiset 0 0 10 000 000,00 10 000 000,00 Koronvaihtosopimukset 0 0 10 000 000,00 10 000 000,00

35 Johdannaissopimusten käyvät arvot Saamiset Velat Saamiset Velat Suojaavat johdannaissopimukset 1 838 868,76 0,00 2 427 728,54 0,00 Korkojohdannaiset 1 838 868,76 0,00 2 427 728,54 0,00 Koronvaihtosopimukset 1 838 868,76 0,00 2 427 728,54 0,00 Yhteensä 1 838 868,76 0,00 2 427 728,54 0,00 2.6 Lähipiiritiedot Lähipiiritiedot esitetään henkilöstöä ja johtoa koskevien liitetietojen yhteydessä. Liitetieto 4.4. 2.7 Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet 106 179,18 78 645,92 Yhteensä 106 179,18 78 645,92 2.8 Aineelliset hyödykkeet Kirjanpitoarvo Käypä arvo Maa- ja vesialueet Omassa käytössä 21 858,99 Sijoituskäytössä 628 505,28 753 000,00 Yhteensä 650 364,27 Rakennukset Omassa käytössä 196 938,36 Sijoituskäytössä 82 953,76 925 000,00 Yhteensä 279 892,12 Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet Omassa käytössä 2 858 665,31 Sijoituskäytössä 3 704 510,57 11 777 000,00 Yhteensä 6 563 175,88 Muut aineelliset hyödykkeet 234 790,60 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 7 728 222,87 Sijoituskiinteistöt on arvostettu hankintamenoon. 2.9 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden muutokset tilikauden aikana Aineettomat hyödykkeet 2013 Hankintameno 1.1. 576 267,38 + tilikauden lisäykset 17 340,88 +/- siirrot erien välillä 423 693,80 Hankintameno 31.12. 1 017 302,06 Kertyneet poistot ja arvonalennukset -497 621,46 1.1. +/- vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat -327 910,62 kertyneet poistot - tilikauden poistot -85 590,80 Kertyneet poistot ja arvonalennukset -911 122,88 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 106 179,18 Kirjanpitoarvo 1.1. 78 645,92 Aineelliset hyödykkeet 2013 Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet Muut kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Muut aineelliset hyödykkeet Yhteensä Hankintameno 1.1. 4 598 725,39 3 732 493,10 2 195 882,65 10 527 101,14 + tilikauden lisäykset 0,00 0,00 56 656,66 56 656,66 +/- siirrot erien välillä -31 106,67-392 587,13 0,00-423 693,80

36 Hankintameno 31.12. 4 567 618,72 3 339 905,97 2 252 539,31 10 160 064,00 Kertyneet poistot ja arvonalennukset -227 966,79-766 606,90-1 951 889,38-2 946 463,07 1.1. +/- vähennyksiin ja siirtoihin kohdistuvat 14 336,35 313 574,27 0,00 327 910,62 kertyneet poistot - tilikauden poistot -6 975,72-10 058,88-65 859,33-82 893,93 Kertyneet poistot ja arvonalennukset -220 606,16-463 091,51-2 017 748,71-2 701 446,38 31.12. Kertyneet arvonkorotukset 1.1. 68 957,05 200 648,20 0,00 269 605,25 Kertyneet arvonkorotukset 31.12. 68 957,05 200 648,20 0,00 269 605,25 Kirjanpitoarvo 31.12. 4 415 969,61 3 077 462,66 234 790,60 7 728 222,87 Kirjanpitoarvo 1.1. 4 439 715,65 3 166 534,40 243 993,27 7 850 243,32 Osakehuoneistojen aktivoidut perusparannusmenot on siirretty tilikauden 2013 aikana aineellisista hyödykkeistä aineettomiin hyödykkeisiin. 2.10 Muut varat Maksujenvälityssaamiset 658,94 337,57 Muut 68 812,49 76 867,94 Yhteensä 69 471,43 77 205,51 2.11 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Korot 1 320 010,97 924 269,80 Muut 618 232,31 526 072,78 Yhteensä 1 938 243,28 1 450 342,58 2.12 Velat luottolaitoksille Luottolaitoksille 60 018 750,62 21 285 874,75 Vaadittaessa maksettavat 28 298 568,69 1 280 902,39 Muut 31 720 181,93 20 004 972,36 Yhteensä 60 018 750,62 21 285 874,75 2.13 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille Talletukset 449 612 468,22 411 712 414,04 Vaadittaessa maksettavat 283 257 505,15 257 415 260,26 Muut 166 354 963,07 154 297 153,78 Muut velat 190 494,64 321 407,08 Muut 190 494,64 321 407,08 Yhteensä 449 802 962,86 412 033 821,12 2.14 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Kirjanpitoarvo Nimellisarvo Joukkovelkakirjalainat 29 938 810,41 30 000 000,00 0,00 0,00 Yhteensä 29 938 810,41 30 000 000,00 0,00 0,00 2.15 Muut velat Maksujenvälitysvelat 3 256 109,74 4 257 243,47 Muut 54 429,38 54 210,26 Yhteensä 3 310 539,12 4 311 453,73 2.16 Siirtovelat ja saadut ennakot Korot 1 527 280,78 1 592 579,24 Muut 764 731,88 737 700,60 Yhteensä 2 292 012,66 2 330 279,84

37 2.17 Laskennalliset verovelat ja -saamiset Laskennalliset verovelat ja -saamiset on kirjattu käyvän arvon rahastoon kirjatuista rahavirtaa suojaavien johdannaisten ja myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksista. Muilta osin laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole kirjattu pankin taseeseen. Laskennalliset verovelat ja -saamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verosaamiset Arvostamisesta johtuvat laskennalliset verovelat 99 362,91 260 815,39 2.18 Rahoitusvarojen ja -velkojen maturiteettijakauma Rahoitusvarat 2013 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 1 242 240,00 14 507 499,50 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 39 992 411,33 0,00 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 20 163 806,95 41 974 061,40 148 035 665,84 Saamistodistukset 0,00 80 000,00 14 893 772,00 Yhteensä 60 156 218,28 43 296 301,40 177 436 937,34 2013 5-10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 0,00 15 749 739,50 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 0,00 19 577 600,00 59 570 011,33 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 111 003 569,82 104 146 914,42 425 324 018,43 Saamistodistukset 3 244 685,50 0,00 18 218 457,50 Yhteensä 114 248 255,32 123 724 514,42 518 862 226,76 Rahoitusvarat 2012 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 0,00 2 011 520,00 6 848 775,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 19 114 565,64 0,00 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 19 320 096,16 41 014 021,23 135 004 795,26 Saamistodistukset 0,00 80 000,00 4 838 178,00 Yhteensä 38 434 661,80 43 105 541,23 146 691 748,26 Rahoitusvarat 2012 5-10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 1 175 100,00 0,00 10 035 395,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 0,00 16 422 300,00 35 536 865,64 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 101 239 168,87 93 904 514,73 390 482 596,25 Saamistodistukset 2 080 704,00 0,00 6 998 882,00 Yhteensä 104 494 972,87 110 326 814,73 443 053 738,89 Rahoitusvelat 2013 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 33 298 568,69 20 046 013,89 6 674 168,04 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 335 727 689,53 69 849 241,01 44 035 537,68 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0,00 29 938 810,41 Yhteensä 369 026 258,22 89 895 254,90 80 648 516,13

38 Rahoitusvelat 2013 5-10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00 0,00 60 018 750,62 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 190 494,64 0,00 449 802 962,86 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0,00 0,00 29 938 810,41 Yhteensä 190 494,64 0,00 539 760 523,89 Rahoitusvelat 2012 alle 3 kk 3-12 kk 1-5 vuotta Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 7 280 902,39 9 392 826,98 4 612 145,38 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 313 074 572,46 67 602 327,42 31 035 514,16 Yhteensä 320 355 474,85 76 995 154,40 35 647 659,54 Rahoitusvelat 2012 5-10 vuotta yli 10 vuotta Yhteensä Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 0,00 0,00 21 285 874,75 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 321 407,08 0,00 412 033 821,12 Yhteensä 321 407,08 0,00 433 319 695,87 Vaadittaessa maksettavat saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä: Muut kuin määräaikaiset talletukset sekä luotolliset tilit on ilmoitettu luokassa alle 3 kk. 2.19 Varojen ja velkojen erittely kotimaan ja ulkomaan rahan määräisiin sekä samaan konserniin kuuluvilta Varat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat 15 749 739,50 0,00 10 035 395,00 0,00 saamistodistukset Saamiset luottolaitoksilta 59 570 011,33 0,00 35 536 865,64 0,00 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 425 324 018,43 0,00 390 482 596,25 0,00 Saamistodistukset 18 218 457,50 0,00 6 998 882,00 0,00 Johdannaissopimukset 1 838 868,76 0,00 2 427 728,54 0,00 Muu omaisuus 85 179 052,54 46 859,77 53 020 437,96 29 195,94 Yhteensä 605 880 148,06 46 859,77 498 501 905,39 29 195,94 Velat Kotimaan raha Ulkomaan raha Kotimaan raha Ulkomaan raha Velat luottolaitoksille ja keskuspankeille 60 018 750,62 0,00 21 285 874,75 0,00 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 449 802 962,86 0,00 412 033 821,12 0,00 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 29 938 810,41 0,00 0,00 0,00 Muut velat 3 571 354,51 0,00 4 758 948,01 0,00 Siirtovelat ja saadut ennakot 2 292 012,66 0,00 2 330 279,84 0,00 Yhteensä 545 623 891,06 0,00 440 408 923,72 0,00 2.20 Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot Rahoitusvarat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Käteiset varat 1 496 170,91 1 496 170,91 1 461 256,55 1 461 256,55 Saamiset luottolaitoksilta 59 570 011,33 59 570 011,33 35 536 865,64 35 536 865,64 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 425 324 018,43 425 324 018,43 390 482 596,25 390 482 596,25 Saamistodistukset 33 968 197,00 33 968 197,00 17 034 277,00 17 034 277,00 Osakkeet ja osuudet 73 776 069,73 73 776 069,73 42 078 297,95 42 078 297,95 Osakkeet ja osuudet omistusyhteysyrityksissä 12 192,00 12 192,00 0,00 0,00 Johdannaissopimukset 1 838 868,76 1 838 868,76 2 427 728,54 2 427 728,54 Yhteensä 595 985 528,16 595 985 528,16 489 021 021,93 489 021 021,93

39 Rahoitusvelat Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Velat luottolaitoksille 60 018 750,62 60 018 750,62 21 285 874,75 21 285 874,75 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 449 802 962,86 449 802 962,86 412 033 821,12 412 033 821,12 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 29 938 810,41 29 938 810,41 0,00 0,00 Yhteensä 539 760 523,89 539 760 523,89 433 319 695,87 433 319 695,87 Rahoitusvarojen käyvät arvot on ensisijaisesti määritelty käyttäen noteerattuja markkinahintoja. Jos noteerattua markkinahintaa ei ole ollut saatavissa, arvostamisessa on käytetty markkinakorolla diskontattua nykyarvoa tai muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai -menetelmää. Muiden rahoitusvarojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Rahoitusvelkojen käypänä arvona on käytetty kirjanpitoarvoa. Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit 2013 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä 83 742 850,13 1 838 868,76 12 445 597,50 98 027 316,39 2012 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä 47 322 087,43 2 427 728,54 20 257 000,00 70 006 815,97 Olennaiset rahoitusvarat, jotka on arvostettu hankintamenoon käyvän arvon sijasta Hankintamenoon on arvostettu osakkeet ja osuudet toiminnalle välttämättömissä yrityksissä, jotka on esitetty tarkemmin liitetiedossa 5.2. Toiminnalle välttämättömät osakkeet ja osuudet on tarkoitettu pidettäväksi pysyvästi hallussa. Näiden omistusten käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti. Tilikauden aikana edellä kuvatun kaltaisia rahoitusvaroja on myyty 12192 euron arvosta. 2.21 Oman pääoman lisäykset ja vähennykset tilikauden aikana Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Peruspääoma 3 868,32 0,00 0,00 3 868,32 Muut sidotut rahastot 10 050 744,30 5 271 614,65-5 839 512,53 9 482 846,42 Vararahasto 8 837 036,49 0,00 0,00 8 837 036,49 Käyvän arvon rahasto 1 213 707,81 5 271 614,65-5 839 512,53 645 809,93 Käypään arvoon arvostamisesta 1 213 707,81 5 271 614,65-5 839 512,53 645 809,93 Edellisten tilikausien voitto 29 980 599,57 4 033 107,34-2 035 803,67 31 977 903,24 Tilikauden voitto 2 021 203,67 1 127 128,89-2 652 191,96 496 140,60 Oma pääoma yhteensä 42 056 415,86 10 431 850,88-10 527 508,16 41 960 758,58 Tilikauden Lisäykset Vähennykset Tilikauden alussa lopussa Oman pääoman ehtoiset instrumentit 664 303,43 4 400 962,45-4 590 192,78 475 073,10 josta laskennalliset verot -215 568,66-837 078,75 933 879,14-118 768,27 Saamistodistukset 549 404,38 870 652,20-1 249 319,75 170 736,83 josta laskennalliset verot -178 283,54-138 473,73 274 073,06-42 684,21 Käyvän arvon rahasto yhteensä 1 213 707,81 5 271 614,65-5 839 512,53 645 809,93 ANNETTUJA VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 3.1 Annetut vakuudet Omasta velasta annetut: Tase-erä Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille 0,00 0,00 14 538 544,26 14 538 544,26 Omasta velasta annetut yhteensä 0,00 0,00 14 538 544,26 14 538 544,26

40 Muiden velasta annetut: Pankki ei ole antanut muiden veloista vakuuksia. 3.2 Eläkevastuut Henkilöstön eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiön Eläke-Fennian kautta eikä kattamatonta eläkevastuuta ole. 3.3 Taseen ulkopuoliset sitoumukset Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset Takaukset 12 174 866,12 11 705 595,86 Muut asiakkaan puolesta kolmannen 761 200,00 4 757 305,70 hyväksi annetut sitoumukset Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 24 723 719,80 26 144 278,42 Taseen ulkopuoliset sitoumukset yhteensä 37 659 785,92 42 607 179,98 Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle omasta ja muiden välityssopimuksessa mukanaolevien säästöpankkien puolesta välitettyjen kiinnitysluottojen mahdollisten tappioiden korvaamisesta Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle. Takausvastuun määrä on rajoitettu. Pankki on antanut omavelkaisen takauksen Aktia Pankki Oyj:lle kaikkien muiden samasanaisen maksuliiketilisopimuksen Aktia Pankki Oyj:n kanssa tehneiden säästöpankkien hyväksi. Takauksen kohteena ovat ne saatavat, jotka Aktia Pankki Oyj:lle saattavat syntyä maksuliiketilisopimuksen ehtojen rikkomisesta. Takausvastuun määrä on rajoitettu. 3.4 Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Pankki kuuluu Oy Samlink Ab:n arvonlisäverovelvollisuusryhmään. Arvonlisäveron ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuumäärä 1 599 454,59 884 897,32 Säästöpankkiliitto ry edustaa säästöpankkeja suhteessa Visa Europeen. Säästöpankkiliitto Visa Europen jäsenenä (Associate Member-jäsenyys) on ensisijaisesti vastuussa mahdollisesta korttiliiketoiminnassa syntyvästä vahingosta ja jäsenyyssopimuksen sekä Visan sääntöjen noudattamisesta Visa Europelle. Jäsenyyssopimuksen perusteella Visa Europe voi kohdistaa liitolle korvausvaatimuksia sopimuksen ja sääntöjen rikkomisesta. Koska Visa-kortteihin liittyvästä kaikesta liiketoiminnasta vastaavat säästöpankit, ne myös vastaavat viimekädessä kaikista mahdollisista korvauksista Visa Europelle. HENKILÖSTÖÄ JA JOHTOA KOSKEVAT LIITETIEDOT 4.1 Henkilöstön lukumäärä 31.12. Vakinainen kokoaikainen henkilöstö 62 70 Vakinainen osa-aikainen henkilöstö 5 7 Määräaikainen henkilöstö 1 3 Yhteensä 68 80 4.2 Johdon palkat ja palkkiot Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa 334 716,00 317 623,76 Yhteensä 334 716,00 317 623,76

41 4.3 Johdolle myönnetyt luotot ja takaukset Hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa Luotot Takaukset Luotot Takaukset 573.579,14 20 000,00 361 092,11 20 000,00 Yhteensä 573.579,14 20 000,00 361 092,11 20 000,00 Lisäykset 621 981,85 Vähennykset 294 774,02 290 148,80 Lainaehdot Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. 4.4 Lähipiiritiedot 2013 Lähipiiriin kuulumisen peruste Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet Sukulaisuus 178 620,98 0,00 0,00 0,00 Määräysvalta 849 030,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 1 027 650,98 0,00 0,00 0,00 2012 Lähipiiriin kuulumisen peruste Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä Sijoitukset Muut saamiset Takaukset/ vakuudet Sukulaisuus 211 632,71 0,00 0,00 0,00 Määräysvalta 915 030,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 1 126 662,71 0,00 0,00 0,00 Johdon luotot ja takaukset on esitetty liitetiedossa 4.3. Luotot ja takaukset on myönnetty ehdoin, joita sovelletaan vastaaviin asiakasluottoihin ja takauksiin. OMISTUKSET MUISSA YRITYKSISSÄ 5.1 Konsernitilinpäätökseen yhdistelemättä jätetyt pienet tytärja osakkuusyhtiöt Tytäryhtiöt Kpl Kirjanpitoarvot Asunto- ja kiinteistöyhtiöt 6 4 685 703,66 Osakkuusyhtiöt Kpl Kirjanpitoarvot Asunto- ja kiinteistöyhtiöt 4 1 439 403,15 Muut 2 44 900,00 5.2 Omistukset muissa yrityksissä Yrityksen nimi ja kotipaikka Omistusosuus, % Oma pääoma* Tilikauden voitto* Aktia Hypoteekkipankki Oyj, Helsinki 3,84 107 700 000,00 1 738 724,47 Henkivakuutusyhtiö Duo, Espoo 6,28 24 804 665,73 6 623 227,21 Nooa Säästöpankki, Helsinki 6,54 35 310 395,25-642 230,68 Oy Samlink Ab, Espoo 5,89 11 582 011,78 1 552 187,95 Sp-Rahastoyhtiö Oy, Helsinki 6,98 1 957 053,86-359 684,96 Sp Taustataiturit Oy, Somero 20,00 62 689,55 29 750,08 Säästöpankkien Holding Oy, Espoo 6,78 1 351 008,31-123,65 Sp-Koti Oy, Espoo 6,00 525 611,66-534 854,48 Säästöpankkien Keskuspankki Suomi, Espoo 5,94 - - Yhteensä 183 293 436,14 8 406 995,94 * Tilikauden 2012 oma pääoma ja voitto

42 MUUT LIITETIEDOT 6.1 Luottolaitoksen harjoittama notariaattitoiminta Luottolaitoksen tarjoamat omaisuudenhoitopalvelut Pankki tarjoaa sijoituspalvelulain 11 :n mukaista toimeksiantojen välittämistä ja toteuttamista, kaupankäyntiä omaan lukuun, omaisuudenhoitoa ja sijoitusneuvontaa ja rahoitusvälineiden säilytys- ja hoitopalvelua sekä tallelokeropalvelua ja niihin liittyviä palveluja. Pankki tarjoaa omaisuudenhoitopalvelua Pankin hallussa olevat asiakasvarat Pankin hallussa olevat asiakasvarat Täyden valtakirjan mukainen omaisuudenhoito 9 213 437,58 6 811 402,36 Yhteensä 9 213 437,58 6 811 402,36 6.2 Tilintarkastajan palkkiot 2013 Tilintarkastajan palkkiot toimeksiantoryhmittäin: Tilintarkastus 10 788,00 Veroneuvonta 1 314,40 Yhteensä 12 102,40 6.3 Pitkäaikaissäästäminen 2013 Eur Lkm Säästövarat yhteensä 70 794,58 8 Talletukset yhteensä 43 531,37 8 PS-tilit 43 531,37 8 Asiakasvarat yhteensä 27 263,21 Osakkeet 27 263,21

43 7 VAKAVARAISUUTTA KOSKEVAT LIITETIEDOT (PILARI III) 7.1 Omat varat erittäin Ensisijaiset omat varat Maksettu oma pääoma 3 868,32 3 868,32 Rahastot 55 984 966,88 52 968 489,85 - Suunniteltu voitonjako -20 000,00-20 000,00 - Aineettomat hyödykkeet -106 179,18-78 645,92 - Rahoituslaitossijoitukset -2 603 508,69-1 505 386,68 Ensisijaiset omat varat yhteensä 53 259 147,33 51 368 325,57 Toissijaiset omat varat Ylemmät toissijaiset omat varat 645 809,93 1 213 707,81 - Rahoituslaitossijoitukset -645 809,93-1 213 707,81 Toissijaiset omat varat yhteensä 0,00 0,00 Omat varat yhteensä 53 259 147,33 51 368 325,57 7.2 Omien varojen vähimmäismäärä Luotto- ja vastapuoliriski Vastuuryhmä Omien varojen vähimmäismäärä Omien varojen vähimmäismäärä Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä 1 040 209,55 681 935,61 Saamiset yrityksiltä 4 181 664,35 3 633 216,09 Vähittäissaamiset 5 030 054,80 4 963 831,84 Kiinteistövakuudelliset saamiset 8 581 886,68 7 627 000,95 Erääntyneet saamiset 236 861,24 353 040,36 Katetut joukkolainat 216 469,98 55 674,89 Sijoitusrahastosijoitukset 4 305 090,27 1 936 579,77 Muut erät 1 322 029,82 1 217 660,98 Luottoriski yhteensä 24 914 266,69 20 468 940,49 Markkinariski (valuuttakurssiriski) 625 272,74 306 501,19 Operatiivinen riski 1 810 574,16 1 866 801,52 Omien varojen vähimmäismäärä yhteensä 27 350 113,59 22 642 243,20 7.3 Kokonaisvastuut riskipainoittain Luotto- ja vastapuoliriski Riskipaino (%) 0 21 295 579,56 18 598 275,44 10 13 844 291,36 7 007 447,85 20 69 057 457,15 48 188 600,05 35 309 040 780,40 273 125 721,06 50 10 316 851,72 9 731 593,50 75 91 314 440,04 92 809 362,04 100 124 276 763,16 88 646 357,66

44 150 1 933 564,20 1 184 376,57 350 0,00 20 093,25 1250 2 723,00 669,78 Yhteensä 641 082 450,59 539 312 497,20 7.4 Kokonaisvastuiden keskimääräinen arvo tilikaudella vastuuryhmittäin Luotto- ja vastapuoliriski Vastuuryhmä Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta 12 311 452,59 11 858 325,13 Saamiset aluehallinnolta ja paikallisviranomaisilta 492 812,49 185 401,87 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä 63 945 033,65 41 923 602,32 Saamiset yrityksiltä 50 287 959,18 48 876 669,32 Vähittäissaamiset 91 458 017,09 92 561 424,86 Kiinteistövakuudelliset saamiset 299 814 959,11 260 911 125,90 Erääntyneet saamiset 3 792 076,57 3 943 985,46 Erät, jotka viranomaisen mukaan sisältävät korkean riskin 0,00 124 240,00 Katetut joukkolainat 14 830 097,68 6 917 492,24 Sijoitusrahastosijoitukset 50 496 749,15 38 111 559,58 Muut erät 19 487 992,90 16 469 523,21 Yhteensä 606 917 150,41 521 883 349,89 7.5 Kokonaisvastuiden maturiteettijakauma vastuuryhmittäin *) Luotto- ja vastapuoliriski 2013 Vastuuryhmä Yhteensä alle 3 kk 3-12 kk Kiinteistövakuudelliset saamiset 311 013 335,96 4 801 208,83 11 093 897,95 Vähittäissaamiset 91 314 440,04 2 408 621,39 5 976 731,36 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä 68 928 267,91 17 993 043,09 38 842,44 Sijoitusrahastosijoitukset 62 220 250,63 0,00 0,00 Muut vastuuryhmät yhteensä 104 889 037,82 5 037 017,48 4 278 831,05 Erääntyneet saamiset 2 717 118,23 1 934 420,76 1 039,91 Yhteensä 641 082 450,59 32 174 311,55 21 389 342,71 Vastuuryhmä 1-5 vuotta 5-10 vuotta yli 10 vuotta Kiinteistövakuudelliset saamiset 32 769 395,25 58 216 238,82 204 132 595,11 Vähittäissaamiset 17 431 442,96 23 429 669,52 42 067 974,81 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä 11 208 523,60 38 948,04 39 648 910,74 Sijoitusrahastosijoitukset 0,00 0,00 62 220 250,63 Muut vastuuryhmät yhteensä 25 247 344,56 13 395 567,25 56 930 277,48 Erääntyneet saamiset 153 292,88 62 401,68 565 963,00 Yhteensä 86 809 999,25 95 142 825,31 405 565 971,77

45 Luotto- ja vastapuoliriski 2012 Vastuuryhmä Yhteensä alle 3 kk 3-12 kk Kiinteistövakuudelliset saamiset 275 371 596,00 5 505 384,58 8 575 736,38 Vähittäissaamiset 92 809 362,03 4 116 641,98 4 797 903,83 Saamiset yrityksiltä 52 349 171,89 1 419 241,68 7 591 504,18 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä 45 916 538,54 15 116 190,45 0,00 Muut vastuuryhmät yhteensä 68 850 208,89 2 228 670,70 2 522 155,43 Erääntyneet saamiset 4 015 619,83 1 736 388,59 0,00 Yhteensä 539 312 497,18 30 122 517,98 23 487 299,82 Vastuuryhmä 1-5 vuotta 5-10 vuotta yli 10 vuotta Kiinteistövakuudelliset saamiset 29 863 544,63 51 592 703,66 179 834 226,75 Vähittäissaamiset 17 558 834,31 24 225 937,32 42 110 044,59 Saamiset yrityksiltä 8 868 811,64 11 061 756,95 23 407 857,44 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä 2 420 286,57 47 587,26 28 332 474,26 Muut vastuuryhmät yhteensä 6 033 595,69 2 531 955,61 55 533 831,46 Erääntyneet saamiset 268 320,17 788 357,01 1 222 554,06 Yhteensä 65 013 393,01 90 248 297,81 330 440 988,56 *)Taulukossa esitetään neljä suurinta vastuuryhmää sekä erääntyneet saamiset, muut vastuuryhmät on laskettu yhteen erään muut vastuuryhmät yhteensä. 7.6 Kokonaisvastuut vastuuryhmittäin vastapuolittain *) Luotto- ja vastapuoliriski 2013 Vastuuryhmä Yhteensä Yksityiset Maatalous Yritykset Muut Kiinteistövakuudelliset saamiset 311 013 335,96 253 798 246,44 11 765 989,14 29 869 378,98 15 579 721,40 Vähittäissaamiset 91 314 440,04 51 009 780,98 8 595 547,19 28 784 304,75 2 924 807,12 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä 68 928 267,91 140 122,58 0,00 24 000,00 68 764 145,33 Sijoitusrahastosijoitukset 62 220 250,63 0,00 0,00 0,00 62 220 250,63 Muut vastuuryhmät yhteensä 104 889 037,83 16 036 505,47 721 490,48 31 521 598,74 56 609 443,14 Erääntyneet saamiset 2 717 118,23 1 908 775,36 0,00 782 798,39 25 544,48 Yhteensä 641 082 450,60 322 893 430,83 21 083 026,81 90 982 080,86 206 123 912,10 Luotto- ja vastapuoliriski 2012 Vastuuryhmä Yhteensä Yksityiset Maatalous Yritykset Muut Kiinteistövakuudelliset saamiset 275 371 596,00 225 050 604,53 12 325 685,77 27 428 892,80 10 566 412,90 Vähittäissaamiset 92 809 362,04 55 337 998,80 7 617 505,07 27 324 548,43 2 529 309,74 Saamiset yrityksiltä 52 349 171,88 6 874 106,88 590 748,91 26 666 062,25 18 218 253,84 Saamiset luottolaitoksilta ja sijoituspalveluyrityksiltä 45 916 538,54 99 086,69 0,00 124 000,00 45 693 451,85 Muut vastuuryhmät yhteensä 68 850 208,91 8 014 403,83 305 300,80 3 345 332,94 57 185 171,34 Erääntyneet saamiset 4 015 619,83 2 153 064,18 0,00 1 807 060,93 55 494,72 Yhteensä 539 312 497,20 297 529 264,91 20 839 240,55 86 695 897,35 134 248 094,39 *)Taulukossa esitetään neljä suurinta vastuuryhmää sekä erääntyneet saamiset, muut vastuuryhmät on laskettu yhteen erään muut vastuuryhmät yhteensä.

46 7.7 Operatiivisen riskin laskelma 2011 Bruttotuotot yhteensä 11 049 287,12 12 362 431,83 12 799 764,25 Omien varojen vähimmäismäärä Tuottoindikaattori 1 657 393,07 1 854 364,77 1 919 964,64 1 810 574,16 2012 2011 2010 Bruttotuotot yhteensä 12 362 431,83 12 799 764,25 12 173 834,34 Omien varojen vähimmäismäärä Tuottoindikaattori 1 854 364,77 1 919 964,64 1 826 075,15 1 866 801,52 Tuottoindikaattori lasketaan Finanssivalvonnan standardin 4.3i perusmenetelmän mukaisesti. Omien varojen vähimmäismäärä = positiivisten vuotuisten tuottoindikaattorien summa / niiden vuosien lukumäärällä, joina tuottoindikaattori on ollut positiivinen. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan sitä tappionvaaraa, joka pankeille saattaa aiheutua riittämättömistä tai puutteellisista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä.

47 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus Lohjalla 19. päivänä helmikuuta 2014 Länsi-Uudenmaan Säästöpankin hallitus Raija Heikkilä Raimo Kekkonen Tarja Lepola Veli-Pekka Mattila Johan Mild Paavo Säiläkivi Marjut Uotila Jaakko Puomila hallituksen puheenjohtaja Jukka Suominen toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Lohjalla 20. päivänä helmikuuta 2014 Henry Maarala, KHT

48 Tilintarkastuskertomus Länsi-Uudenmaan Säästöpankin isännille Olen tilintarkastanut Länsi-Uudenmaan Säästöpankin kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. 31.12.2013. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenani on antaa suorittamani tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatan ammattieettisiä periaatteita. Olen suorittanut tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelen ja suoritan tilintarkastuksen hankkiakseni kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus pankkia kohtaan, taikka rikkoneet pankin sääntöjä, säästöpankkilakia tai luottolaitostoiminnasta annettua lakia. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on pankissa merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon pankin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsitykseni mukaan olen hankkinut lausuntoni perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonani esitän, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot pankin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Lohja 20.2.2014 Henry Maarala KHT

49 Isännät ja hallitus ISÄNNÄT LOHJA LOHJAN ASEMA KARJALOHJA KARKKILA Honka Markku Huvila Pertti Kullaa Eija Kuosmanen Mikko Juottonen Anne Laakso Heikki Lahtinen Tero Lemberg Ari Leppilahti Antti Lipponen Juha Mäntyharju Kari-Pekka Ojanen Antti Olin Juhani Peltonen Kaija Prusi Mikko Räsänen Pekka Sepponen Erkki Suominen Arto Syväoja Leena Tamminen Markku Väre Jari Österberg Jutta Isotupa Eija Pekki Pauli Soukka Maili Uronen Tapio Haatio Yrjö Lainio Hannu Seger Päivi Fredriksson Erkki Fäldt Anne Hellgren Päivi Kiuru Eeva Nieminen Hannele Palmu Olli Rytkönen Eveliina NUMMELA PUSULA SAMMATTI SAUKKOLA VIRKKALA HALLITUS Varsinaiset jäsenet Jokisuu Outi Koponen Pekka Kurttila Pia Noro Tiina Pietilä Jukka Puumala Arto Liukko Kari Ilomäki Harri Karhunen Jouko Lamminen Kari Selenius Matti Mattila Erkki Salonen Rauli Korhonen Pauli Kuosmanen Petri Saala Leena Vesikkala Heli Leskinen Irja Mild Johan Pesonen Jorma Puttonen Eeva Stenbäck Kaarlo Sundholm Carola Österman Frej Heikkilä Raija Kahila Katarina Kekkonen Raimo Lepola Tarja Mattila Veli-Pekka Palenius Timo Puomila Jaakko Säiläkivi Paavo Tötterman Leif Uotila Marjut Varajäsenet Loman Risto Marimo Liisa

Henkilökunta 31.12.2013 Aarnio Pirjo Berghäll Eeva Brofeldt Sirpa Böss Tuija Candolin Adrian Gottberg Nina Harri Benita Heinonen Sari Hekkala Sakari Hiltunen Mirka Honkanen Kirsi Jolkkonen Teemu Juntikka-Jokinen Sanna Kaarnivuo Marita Kaisti Ville Kajander Helena Kalatie Pia Koistinen Raija Kollin Sinikka Koski Lisbeth Kuparinen Päivi Kurki Juha Kyllönen Anna Lahti Minna Laine Päivi Leijola Eeva-Liisa Liimatta Raija Lindberg Jenna Lindfors Tiina Lindholm Outi Loskin Lea Lukkari Tarja Lähteenmäki Stina Mäenpää Anna Mäkelä Eira Mäkilä Kari Nieminen Tuomas Niinimäki Vuokko Nikander Hannele Norrgård Nisse Nurmisto Jukka Nyman Seija Ohtonen Jaana Paaso Tuomo Paganus Virpi Pappinen Tuija Partanen Sanna Peltonen Marja Poikonen Ritva Päärni Niina Ruohorinne Marja Saarinen Krista Salo Maritta Salonen Mari Savelainen Hannele Seger Jaana Selenius Ulla Selin Marina Sorvali Tiina Suominen Jukka Takari-Jaakkola Tiina Talvasto Marja Vaajamo-Rezaji Riikka Vesterlund Merja Vikman Marjut Vilppunen Anneli Virta Marja Vuorinen Kirsi Välimaa Pekka Åhlfors Sirkku

Laurinkatu 48, 08100 Lohja Puhelin 029 041 2000 Faksi 029 041 2045 www.saastopankki.fi/lusp