Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön erittely (197) Sisällönanalyysi yleisnimitys, sisällön erittely viittaa määrälliseen analyysiin? Esim. Tuomi & Sarajärvi: Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (00) Mediatutkimuksessa SA perinteisesti = sisällön erittely Herkman: Menetelmät I 10.1.008 Sisällön erittely Pietilä (1976, 4): sisällön erittely on joukko menettelytapoja, joita käyttäen dokumenttien sisällöistä voidaan tehdä havaintoja ja kerätä tietoja tieteellisiä pelisääntöjä noudattaen. Järjestelmällisyys, kvantifiointi Kuvailu-päätelmät-selittäminen Herkman: Menetelmät I 10.1.008 1
Sisällön erittelyn historiaa Karl Erik Rosengren (1981): kirkkotekstien ja virsien jäsentäminen 1800-luvulla MCR (Mass Communication Research) 190-1960- luvuilla: positivismi, mitattavuus Pietilä: positivismin ja kontekstualismin välissä Klaus Krippendorff (1981, 1): Sisällön erittely on tutkimusmenetelmä, jolla kerätystä tiedosta eli datasta tehdään toistettavissa olevia ja tieteellisesti päteviä eli valideja päätelmiä tuon tiedon kontekstista. Sisällön erittelyssä usein mukana laadullisia ulottuvuuksia! Herkman: Menetelmät I 10.1.008 4 Tutkimuksen pätevyys ja luotettavuus Validiteetti (validity) = pätevyys, perusteltavuus Kuinka hyvin valittu tutkimusmenetelmä ja aineisto vastaavat tutkimusongelmaan ja -kysymyksiin? 1) Sisäinen validiteetti (aineisto, menetelmät) ) Ulkoinen validiteetti ( suhde todellisuuteen, tutkimuksen tekeminen, selittäminen) Reliabiliteetti (reliability) = luotettavuus Tutkimustulosten säännönmukaisuus, eisattumanvaraisuus Tutkimustulosten toistettavuus: 1) Arvioitsijoiden välillä (luokittelu) ) Tutkimuskertojen välillä (aika) Herkman: Menetelmät I 10.1.008 Aineisto Pietilä (1976, 7): dokumentilla tarkoitetaan niitä inhimillisen toiminnan tai käyttäytymisen tuotteita, joita voidaan pitää luonteeltaan esittävinä. Esim. asiakirjat, haastatteluaineistot, media-aineistot Myös kuvat tms. visuaaliset aineistot! Perusjoukko - otos Herkman: Menetelmät I 10.1.008 6
Otanta 1) Satunnaisotanta ) Ositettu otanta ) Systemaattinen eli tasavälinen otanta 4) Edellisten yhdistelmät Tavoitteena otoksen edustavuus Seppänen 00: Tutkijan on aina pystyttävä sanomaan, missä hänen tulkintansa pätevät ja millä tavoin. Herkman: Menetelmät I 10.1.008 7 Havaintoyksiköt Havaintoyksikkö = yksikkö, johon liittyvänä tiedot tutkittavista ilmiöistä merkitään muistiin ja/tai johon liittyvinä niitä jatkossa käsitellään (Pietilä, 10) Esim. lehti, juttu, uutinen, pääkirjoitus, kuva Perusjoukon tai aineiston perusyksikkö Havaintoyksikköjen määrä = Herkman: Menetelmät I 10.1.008 8 Luokitus- eli koodausyksikkö Luokitusyksikkö = se osa havaintoyksikköä, jonka perusteella havaintoyksikkö saa tietyn muuttujan arvon (Seppänen 00) Koodataan numeerisessa muodossa Koodausyksikkö kertoo sen, mihin jokaisessa havaintoyksikössä kiinnitetään huomiota muuttujan arvoa koodattaessa. (Seppänen 00) Esim. se osa juttukokonaisuutta, lehden kantta tai kuvaa, jonka perusteella muuttujaluokittelut tehdään Herkman: Menetelmät I 10.1.008 9
Muuttuja Mikä tahansa määrällisesti tai laadullisesti vaihteleva suure, joka saa koodauksessa jonkin arvon Laatueroasteikko: havainnot luokitellaan eri luokkiin sen perusteella, miten ne eroavat toisistaan Sisällön erittelyssä yleisin Vrt. järjestysasteikko: aseta ilmiöt tärkeysjärjestykseen Vrt. välimatka-asteikko: esim. skaalat 1- Enemmän käytössä kyselytutkimuksissa (survey) Herkman: Menetelmät I 10.1.008 10 Luokittelurunko Luokittelurunko = luettelo tutkimuksen kaikista muuttujista (Pietilä, 19) Eräänlaiset luokitteluohjeet: luokitteluopas ja koodikirja Tiedot muuttujista kerätään ja siirretään havaintomatriisiin Esim. presidentinvaalien 006 media-aineistojen analyysi (Herkman) Herkman: Menetelmät I 10.1.008 11 Esimerkki 1: lööppien sukupuolikuvaus Herkman: Kriittinen mediakasvatus (007, 96) Sukupuoli iltapäivälehtien lööppikuvituksessa 1.10. 0.11.1999 Lehti Kuvien lkm = Miesten lkm* aisten lkm* Mies/miehiä pääkuvassa** ainen/naisia pääkuvassa** Mies eroottinen ainen eroottinen Iltalehti 119 80 74 7 7 4 Ilta- Sanomat 11 64 61 16 *) Kaikki kuvissa esiintyneet mies- tai naishahmot. **) Kuvien (ei siis kuvassa näkyvien henkilöiden) lukumäärä. Herkman: Menetelmät I 10.1.008 1 4
Esimerkki : Sisällön erittely tapausanalyysin paikantajana Seppänen: Visuaalinen kulttuuri (00, 16-168). Luonnon biodiversiteettiä käsittelevien lehtijuttujen kuvat Kuvatyyppi Kuvan aihe Luontokuvan aihe Valokuva 8 Luonto 1 Laji 8 Graafi Piirros Muu kuva 1 Luonto ja ihminen Ihminen 10 11 Tuhottu laji Koskematon luonto Kulttuurimaisema 46 Muut 8 1 Herkman: Menetelmät I 10.1.008 1 Sisällön erittelyn mahdollisuudet ja rajoitteet Hyvä taustatiedon ja jäsennyksen tuottamisessa Suuret linjat (myös laadullisesti) ja yleiskuva Huono yksityiskohtien havaitsemiseen HUOM! Tärkeää voi olla myös se, mikä nousee harvoin esille aineistossa tai on jätetty siitä kokonaan pois! HUOM! Sisällön erittely on myös tulkintaa ja todellisuuden usein väkivaltaista luokittelua Tärkeää on tehdä näkyväksi luokittelun periaatteet ja analyysin kulku: rajaukset, validiteetti ja reliabiliteetti Sisällön erittelyllä ei päästä hyvin käsiksi median tuotantoon, vastaanottoon tai käyttöön: kyse on mediaanalyysista Herkman: Menetelmät I 10.1.008 14 Kirjallisuutta Veikko Pietilä: Sisällön erittely (1976) Klaus Krippendorff: Content Analysis. An Introduction to Its Methodology (1981) Karl-Erik Rosengren: Advances in Content Analysis (1981) Janne Seppänen: Visuaalinen kulttuuri. Teoriaa ja metodeja mediakuvan tulkitsijalle, luku (00) Herkman: Menetelmät I 10.1.008 1