Mielipidemittaus maailman muutoksen kuvaajana

Transkriptio

1 Mielipidemittaus maailman muutoksen kuvaajana Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimusseminaari Hanna Wass akatemiatutkija,

2 Esityksen rakenne kyselytutkimukset Suomessa miksi kyselytutkimuksia teetetään kyselytutkimusten neljä kriittistä pistettä mitä kyselytutkimusten pohjalta voidaan ymmärtää yhteiskunnallisesta muutoksesta (ja mitä ei) kyselytutkimusten muistilista

3 Kyselytutkimukset Suomessa kyselytutkimukset käynnistyivät Suomessa heti sodan jälkeen (Suomen Gallup perustettu 19) kyselytutkimusten käyttö on jatkuvasti yleistynyt (vrt. talouden suhdanteet) ja niitä teettävät monet erilaiset toimijat (yliopistot, tutkimuslaitokset, julkinen sektori, yritykset, järjestöt, tiedostusvälineet, puolueet) aineistoja voidaan kerätä usealla eri tavalla (käyntihaastattelu, puhelinhaastattelu, postitse lähetettävä lomake, internet-lomake) usein ongelmana koordinoinnin puute ja rajoitettu käyttöoikeus (aineistojen tallennus FSD:hen)

4 Miksi kyselytutkimuksia teetetään usein kun halutaan avata keskustelu jostakin aiheesta tai osallistua siihen, teetetään kyselytutkimus kyselytutkimukset istuvat hyvin etenkin nykyiseen poliittiseen kulttuuriin: numerokeskeinen argumentointityyli ja visuaalinen mediaympäristö objektiivisten faktojen rinnalle tullut yhä tärkeämmäksi ihmisten omakohtainen kokemus kyselytutkimusten monivaiheinen elinkaari: (1) tulosten julkaiseminen, ) uutisointi, ) asiantuntijoiden kommentointi, ) yhteiskunnallinen keskustelu ja ) mahdolliset poliittiset toimenpiteet

5 Miten asiat ovat vs. miltä ne näyttävät Lähde: Pitkänen ja Westinen 016, 11.

6 Sotilaallisen uhkan todennäköisyys "Miten arvioitte sotilaallisen uhkan mahdollisuutta Suomea kohtaan tulevan kymmenen vuoden kuluessa?" Kuva 8 Erittäin todennäköisenä Melko todennäköisenä Melko epätodennäköisenä Ei osaa sanoa Erittäin epätodennäköisenä Ei lainkaan todennäköisenä Syksy Syksy Syksy % Erittäin todennäköisenä Melko todennäköisenä Melko epätodennäköisenä Ei osaa sanoa Erittäin epätodennäköisenä Ei lainkaan todennäköisenä Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta -9 vuotta 0-79 vuotta Perusasteen koulutus Toisen asteen koulutus Korkea-asteen koulutus Työväestö Toimihenkilö/yrittäjä/joht.as. Alle 000 EUR/v EUR/v Yli 000 EUR/v Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi/Oulu/Lappi KESK PS KOK SDP VIHR VASL Muu % MTS Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Tiedotteita 1/

7 Vaihe ) uutisointi

8 Vaiheet ) ja ): keskustelu ja metakeskustelu (onko uhka, että koetaan uhkana)

9 Kyselytutkimuksen neljä kriittistä vaihetta lomakesuunnittelu mitä kysytään ja miten otanta keneltä kysytään ja miten tulosten tulkinta mitä havaittiin ja miksi tulosten raportointi ja uutisointi miten kerrotaan, mitä kysyttiin ja miksi

10 I Lomakesuunnittelu Eduskuntavaalitutkimus 007 (FSD 69): Kansanedustajien tulee säännöllisesti ottaa selvää äänestäjiensä näkemyksistä ja ajaa niiden mukaista politiikkaa 1 täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä ei osaa sanoa

11 Esimerkki ongelmallisen kysymyksenmuotoilun vaikutuksesta vastausjakaumaan Vastaukset kysymykseen Kansanedustajien tulee säännöllisesti ottaa selvää äänestäjiensä näkemyksistä ja ajaa niiden mukaista politiikkaa (%). % (n) täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä 6 79 jokseenkin eri mieltä 6 66 täysin eri mieltä 1 11 ei osaa sanoa 1 yhteensä

12 II Otanta perusjoukon määrittely otantamenetelmän valinta (yksinkertainen satunnaisotanta ilman takaisinpanoa, tasavälinen otanta, ositettu otanta, ryväsotanta) tutkimushaastattelujen kiintiöinti perusjoukkoa edustavaksi esimerkiksi äidinkielen, sukupuolen, iän ja asuinalueen (maakunnan) mukaan valikoituminen (tavoittaminen ja suostuminen vastaajaksi) rekisteritietojen hyödyntäminen katoanalyysia varten

13 Otoksen muodostuminen (Terveys ja poliittinen kiinnittyminen -tutkimushanke)

14 III Tulosten tulkinta Lähde: Wass ja Borg 016, 19.

15 IV Tulosten raportointi ja uutisointi Helsingin Sanomat.1.01.

16 Mitä kyselytutkimusten pohjalta voidaan ymmärtää yhteiskunnallisesta muutoksesta (ja mitä ei) I kyselytutkimus toimii muutoksen kuvaajana parhaiten pitkänä aikasarjana (esim. Eurobarometer 197-, World Values Survey 1981-, International Social Survey Programme 198-, Comparative Study of Electoral Systems 1996-, European Social Survey 00-, kansalliset vaalitutkimukset)

17 Mitä kyselytutkimusten pohjalta voidaan ymmärtää yhteiskunnallisesta muutoksesta (ja mitä ei) II kyselytutkimus voi toimia herkkänäkin muutoksen vaikutusten ilmentäjänä, mikäli kyseinen muutos voidaan paikallistaa tarkasti (Tanskan sosialidemokraattien käännös suhtautumisessa varhaiseen eläköitymiseen 00) Lähde: Slothuus 010, 167.

18 Arviot hallituksen onnistumisesta tehtävässään Talouskasvu ja hallituspuolueiden vaalimenenestys Talouskasvu, arviot hallituksen onnistumisesta tehtävässään ja hallituspuolueiden vaalimenestys Hallituspuolueiden vaalimenestys Arviot hallituksen onnistumisesta tehtävässään BKT:n volyymin vuosimuutos -1 Lähde: Paloheimo 016 (saatavilla tekijältä pyynnöstä).

19 Mitä kyselytutkimusten pohjalta voidaan ymmärtää yhteiskunnallisesta muutoksesta (ja mitä ei) III kyselytutkimus auttaa yhteiskunnallisen ilmapiirin havaitsemisessa ja ymmärtämisessä etenkin silloin, kun sen tietoja voidaan yhdistää muun tyyppisiin aineistoihin

20 Kyselytutkimusten rajoitukset poikkileikkausaineistolla ei voida muodostaa kausaaliasetelmaa (tarvitaan paneeliaineisto) selittävinä tekijöinä voidaan usein käyttää ainoastaan vastaajan sosioekonomista asemaa kuvaavia muuttujia vastaukset herkkiä kehystämiselle (framing) panel conditioning effect (mittaaminen muuttaa mittaamisen kohdetta) social desiribility bias (annetaan sosiaalisesti hyväksyttävä vastaus) ideal bias (vastaukset kuvastavat tavoiteltua asiantilaa) haastateltavien rekrytointi yhä vaikeampaa marginaalissa elävät ryhmät jäävät kyselytutkimusten ulkopuolelle

21 Kyselyaineistojen muistilista Kuka on kyselyn tilaaja ja kuka on vastannut aineiston keräämisestä? Mikä on perusjoukko? Millaista otantamenetelmää on käytetty aineiston keräämisessä? Mikä on otoksen koko? Mitä tiedonkeruumenetelmää on käytetty? Milloin aineisto on kerätty? Mikä on vastausprosentti? Mitkä ovat tarkat kysymyksenmuotoilut ja vastausvaihtoehdot? Mikä on tuloksiin liittyvän epävarmuuden aste?