Koskee tilaa Mannilanlahti (216-403-3-629) sekä tilaan rajoittuvaa vesijättöaluetta Syväjärven rannassa

KIVIKON ASEMAKAAVA Koskee tilaa Mannilanlahti (216-403-3-629) sekä tilaan rajoittuvaa vesijättöaluetta Syväjärven rannassa KAAVASELOSTUS Luonnos 7.10.2014 (kaavaselostusta täydennetään kaavaehdotusta laadittaessa)

KAAVASELOSTUS Kivikon asemakaava 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Selostus koskee 7.10.2014 päivättyä luonnosvaiheen asemakaavakarttaa. KUNTA: KYLÄ: KORTTELI: KAAVAN NIMI: KAAVAN TUNNUS: LAADITUTTAJA: Kannonkoski Pudasjärvi Kivikon asemakaava xxx Kannonkosken kunta Yhteyshenkilö: Kunnaninsinööri Mirja Hurskainen p. 044 459 6146 mirja.hurskainen@kannonkoski.fi LAATIJA: Saarijärven kaupunki / Aluearkkitehtipalvelut Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi Yhteyshenkilöt: Aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi p. 044 459 8405 ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen p. 044 459 8435 mirja.tarvainen@saarijarvi.fi VIREILLETULO: Kuulutettu 10.10.2013 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ: KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ:..201_..201_ 2(19)

KAAVASELOSTUS Kivikon asemakaava 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Syväjärven rannalla Mannilanlahdella osoitteessa Kivikontie 35. Kivikossa on aiemmin toiminut vanhainkoti. Noin kahdeksan hehtaarin kokoisen suunnittelualueen omistaa Kiinteistöosakeyhtiö Mannilanlahti. Kannonkosken keskusta Kuva 1. Suunnittelualueen yleispiirteinen sijainti ortoilmakuvaan ympyröitynä. Maanmittauslaitos 2013 1.3 Kaavan tarkoitus Suunnittelutyön tarkoituksena on laatia Kivikon alueelle asemakaava, joka vastaa alueen nykyistä käyttötarkoitusta. Kivikon alue on merkitty rantaosayleiskaavaan julkisten palveluitten ja hallinnon aluevarauksella (Y). Kunta on myynyt 1990 -luvulla Kivikon alueen rakennuksineen yksityiselle maanomistajalle eikä kunnassa ei ole tarvetta toteuttaa alueelle palvelu- tai hallintorakentamista. Yleiskaavan mukainen aluevaraus ei enää vastaa alueen nykyistä käyttöä. Asemakaavan muutoksella Kivikon alue muutetaan osin asuin- ja lomarakennusten alueeksi, jossa osa tonteista tulee olemaan omarantaisia. 3(19)

KAAVASELOSTUS Kivikon asemakaava Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.3 KAAVAN TARKOITUS... 3 1.4 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 5 1.5 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 5 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 5 2.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ... 5 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 8 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 9 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 9 4 KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 SUUNNITTELUN TARVE... 11 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 11 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 12 4.3.1 Osalliset... 12 4.3.2 Vireilletulo... 12 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 12 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 13 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 13 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet, tarkentuneet tavoitteet... 13 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 14 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 14 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 15 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 16 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 16 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 16 5.1 KAAVAN RAKENNE... 16 5.1.1 Mitoitus... 16 5.1.2 Palvelut... 17 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 17 5.3 ALUEVARAUKSET... 17 5.3.1 Korttelialueet... 17 5.3.2 Muut alueet... 17 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 17 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen... 17 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 18 5.4.3 Muut vaikutukset... 18 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT... 18 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 18 5.7 NIMISTÖ... 19 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19 4(19)

KAAVASELOSTUS Kivikon asemakaava LIITTEET 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1. Asemakaavan seurantalomake LIITE 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 3. Luontoselvitys LIITE 4. Rakennetun ympäristön selvitys 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma, Katja Viitaniemi 2012 - Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma, Katja Viitaniemi 2012 - Kannonkosken eteläosan vesistöjen muinaisjäännösinventointi v. 2004 - Vuosjärven alueen luonto- ja maisemaselvitys, Keski-suomen lintutieteellinen yhdistys ry, v.1996 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavahanke on käynnistetty Kannonkosken kunnanhallituksen päätöksellä 12.8.2013 ( 133). Asemakaavamuutoksen vireilletulo on kuulutettu Viispiikkinen lehdessä, Kannonkosken kunnanviraston ilmoitustaululla sekä kunnan internet sivuilla 10.10.2013. Hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 10.10. 25.10.2013. Alueesta laadittiin kolme vaihtoehtoista aluesuunnitelmaa. Varsinaiseksi kaavaluonnokseksi jatkotyöstöä varten valittiin Ve A. Kaavaluonnos valmistui päiväyksellä 7.10.2014. 2.2 Asemakaavan sisältö Asemakaavalla Kivikon alueesta muodostetaan pääosin pientalovaltainen alue. Alueen pientalotontit on totutettavissa joko vakituisen- tai loma-asumisen tarpeisiin. Alueen yksi kortteli on varattu asuin- ja teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Korttelissa on kaksi tonttia, joille on asuintilojen lisäksi mahdollista toteuttaa pienimuotoisia yritystiloja. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamisen voi aloittaa heti, kun kaavan lainvoimaisuus on kuulutettu. Kunnallistekniikan toteutuksesta alueella vastaa Kiinteistöosakeyhtiö Mannilanlahti. 5(19)

KAAVASELOSTUS Kivikon asemakaava 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Noin kahdeksan hehtaarin laajuinen asemakaavoitettava alue sijaitsee linnuntietä noin kolmen kilometrin etäisyydellä Kannonkosken keskustasta. Tiestöä pitkin etäisyys keskustasta on noin kuusi kilometriä. Suunnittelualueella on entinen vanhainkotirakennus, joka on muutettu osakehuoneistoiksi. Kaavoitettava alue on osin viljelykäytössä olevaa peltomaata ja osin hakattua metsämaata. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne Suunnittelualue kuuluu Keski-Suomen maakunnallisen maisemaselvityksen mukaisesti itäiseen järvi-suomen alatyyppiin Keiteleen ja Koliman vesistö ja metsäalueeseen. Alueelle on tyypillistä kumpuileva maasto metsien ja vesistöjen hallitsemassa maisemassa. Aluetta halkova harjujakso ei erotu suurmaisemassa. Esimerkiksi Kivikon itäpuolelle sijoittuva soranottoalue ei kohoa kovin selvästi ympäröivän maiseman yläpuolelle eikä näin erotu kovin selvästi lähiympäristössä. Kallioperä Suunnittelualue kuuluu laajaan ns. Keski-Suomen granitoidimassiiviin, jonka pääkivilajina on granodioriitti. Kannonkoskella on keskisuomalaiselle kallioperälle tyypilliseen tapaan nähtävissä pinnanmuotojen luode-kaakko suuntaisuus. Luonnonolot Ylin metsäinen osa on vettä läpäisevää, kuivahkoa metsämaata ja puustoltaan mäntytaimikkoa. Rantarinne on multavaa entistä viljelymaata, missä kasvaa vanhoja koivuja ja tervaleppiä. Päärakennuksen eteläpuolella on voimakkaasti levinnyttä poppelikasvustoa. Luontoselvityksen mukaan asemakaavoitettavalla ei ole sellaisia erityisiä luontoarvoja, jotka olisi syytä huomioida kaavamerkinnällä. Kaavahanketta varten laadittu luontoselvitys on selostuksen lopussa (liite 3). Kuva 1. Etelärinteessä olevaa poppelikasvustoa. Kuva 2. Rantakoivikkoa. 6(19)

KAAVASELOSTUS Kivikon asemakaava Luonnon monimuotoisuus Pihapiirin läheisyyteen etupihalla ja maakellarin läheisyydessä on pienialaiset ketoalueet, joilla kasvaa mm. ahomansikkaa, kissankelloa, ahopukinjuurta, tuoksuimaketta ja kieloa. Pienilmasto Alue on pienilmastoltaan melko suojaisa. Etelä-lounaaseen laskeva rinne on ilmastollisesti suotuisa. Pohjoispuolella oleva metsäalue antaa suojaa kylmiltä tuulilta. Vesistöt ja vesitalous Kivikon alue sijoittuu Syväjärven rannalle. Maastonmuodot viettävät rannan suuntaa lounaaseen sekä etelään. Rantaviivaa kaavoitettavalla alueella on noin 200 metriä. Kivikon asemakaavoitettava alue sijoittuu osittain Metsomäen I luokan (0921602) pohjavesialueelle. Pohjavesialueella on vedenottamo, jonka etäisyys suunnittelualueesta on noin 750 metriä. KIVIKKO Kuva 3. Metsomäen pohjavesialue Kivikon kohdalla. Sisempi rajaus kuvaa pohjaveden muodostumisaluetta ja ulompi raja on varsinainen pohjavesialueen raja. (Lähde www.paikkatietoikkuna.fi) Maa- ja metsätalous Suunnittelualueen pellot on vuokrattuna Mannilan kylällä asuvalle maatalousyrittäjälle. Luonnonsuojelu Alueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja asuminen Entisestä vanhainkodin alueesta on muodostettu kiinteistöosakeyhtiö ja päärakennukseen on tehty 13 osakehuoneistoa. Asukkaita kiinteistöyhtiössä on 20. Alueen ympäristössä on sekä vakituista että loma-asutusta. Vakituisia asukkaita koko Mannilankylän alueella on noin 40. Kesäasuntoja Mannilankylällä on lähes 20. Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Mannilan kylä alue on alueelle tyypillistä maaseutualuetta, jossa asutusta on harvakseltaan. Asutus sijoittuu teiden ja vesistöjen läheisyyteen. Palvelut Kaupalliset palvelut sijoittuvat Kannonkosken keskustaan. Työpaikat 7(19)

KAAVASELOSTUS Kivikon asemakaava Lähialueen työpaikat ovat lähinnä maa- ja metsätalouden työpaikkoja. Tärkeimpiä työssäkäyntialueita ovat Kannonkosken keskusta sekä Saarijärven ja Viitasaaren suunnat. Virkistys Kivikon lähistöllä on ratsastustalli sekä ampumarata. Maakunnallinen patikointi- ja hiihtoreitti sivuaa kaavoitettavaa aluetta koillisessa. Alueen metsät ja pellot sekä vesistöt tarjoavat alueen asukkaille ympäristön, jossa voi harrastaa monipuolisesti luontoliikuntaa kuten esim. kalastusta, marjastusta ja lenkkeilyä. Liikenne Kivikolle pääsee Mannilankyläntieltä joko Kivikontien tai Pienihikantien kautta. Kivikontien kunnossapito on kiinteistöosakeyhtiön vastuulla. Mannilankyläntie kuuluu yleiseen tieverkkoon. Liikennemäärät alueen tieverkolla ovat melko vähäisiä. Kuva 4. Ote Keski-Suomen liikennemääräkartasta vuodelta 2012. (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei sijaitse muinaismuistoja eikä rakennushistoriallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai alueita. Lähimmät muinaismuistokohteet sijaitsevat alueen pohjoispuolella Luukonsalmessa. Tekninen huolto Suunnittelualueella on vesi- ja viemäriverkko. Kivikon päärakennuksessa on maalämpö, jonka keruuputkisto sijaitsee järvessä Mannilanlahdella. Sosiaalinen ympäristö Kivikon alueen sosiaalinen ympäristö koostuu kiinteistöosakeyhtiön asukkaista ja lähialueen vakituisista sekä loma-asukkaista. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen omistaa Kiinteistöosakeyhtiö Mannilanlahti. Kiinteistöosakeyhtiössä on sekä A että B osakkeita. A osakkeet oikeuttavat päärakennuksessa olevien asuntojen hallintaan. B osakkeet ovat ns. puutarhakylän osakkeita, jotka oikeuttavat peltoalueen hallintaan. Kiinteistöosakeyhtiön tavoitteena on lunastaa B-osakkeet. Syväjärven rannassa on pieni vesijättöalue, joka on vesialueen osakaskunnan hallinnassa. 8(19)

KAAVASELOSTUS Kivikon asemakaava 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava 1.3.2009 voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009 ja se on saanut lainvoiman 10.12.2009. Kaava laadittiin vuosina 2003 2007 koko maakunnan alueelle ns. kokonaismaakuntakaavana. Maakuntakaavassa asemakaavoitettavalle alueelle kohdistuu osittain pohjavesialueen aluerajaus. Lisäksi maakuntakaavassa suunnittelualueen ympäristöön on merkitty ampumarata (e/a) ja Salmen viisi muinaismuistokohdetta. Alue kuuluu lisäksi Saarijärven, Kannonkosken, Kivijärven ja Kinnulan kuntien alueelle merkittyyn matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv). Kuva 2. Ote maakuntakaavan taajamakohtaisesta apukartasta (Kannonkoski). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella nuolella. Vaihemaakuntakaavat Maakuntakaavaa täydennetään vaihemaakuntakaavoilla, jotka koskevat yhtä tai useampaa teemaa. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta (KHO:n päätös 4.2.2011). Toisen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti, turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot sekä hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 15.11.2010 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 11.5.2011. Vaihekaava sai lainvoiman 20.11.2012 KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. 9(19)

KAAVASELOSTUS Kivikon asemakaava Kolmannen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja samalla suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös tuulivoimapuistojen alueita. Kolmas vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.11.2012. Neljännen vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteena on päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne. Lisäksi kaavaan sisältyy myös virkistystoimintojen tarkistuksia. Ympäristöministeriö vahvisti 4. vaihemaakuntakaavan 24.9.2014. Kaavoitettavalle alueelle ei kohdistu vaihemaakuntakaavojen aluevarauksia tai merkintöjä. Yleiskaava Kannonkosken kirkonkylän oikeusvaikutukseton osayleiskaava on laadittu vuonna 1987. Kaavassa on merkitty ohjeellinen kokoojatievaraus keskustasta Luukonsalmen kautta Mannilankylän suuntaan. Kuva 5. Ote Kannonkosken kirkonkylä osayleiskaavasta. Vuosjärvi, Pudasjärvi, Syväjärvi, Potmonjärvi, Luomajärvi, Koivujärvi ym. vesistöjen rantaosayleiskaavan on vahvistettu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 23.2.2004. Suunnittelualue on rantaosayleiskaavassa varattu julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (Y). Rakennusoikeutta alueelle on kaavassa varattu 2500 k-m². 10(19)

KAAVASELOSTUS Kivikon asemakaava Kuva 6. Ote voimassa olevasta rantaosayleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti punaisella. Pohjakartta Suunnittelualueelta on laadittu kesällä 2013 asemakaavoitusta varten pohjakartta mittakaavassa 1:2000. Pohjakartta on hyväksytty Maanmittauslaitoksessa 22.8.2013. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen uudistaminen on aloitettu vuoden 2012 aikana ja uusi rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.11.2013 alkaen. Rakennuskiellot ja suojelupäätökset Kaavamuutosalueelle ei sijoitu rakennuskieltoja eikä suojelualueita tai kohteita. Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset Suunnittelualueelle on laadittu luontoselvitys, joka on valmistunut 27.8.2013. Selvityksen laati biologi Terhi Ala-Risku / T:mi Pohjanmaan luontotieto. Kannonkosken pohjavesien suojelusuunnitelma, joka koskee myös suunnittelualueelle osittain sijoittuvaa Metsomäen pohjavesialuetta, on hyväksytty Kannonkosken kunnanvaltuustossa 17.6.2013. 4 KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve Kaavan laatimiseen on ryhdytty Kiinteistöosakeyhtiö Mannilanlahden aloitteesta. Alueen nykyinen käyttö ei vastaa voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukaista käyttötarkoitusmerkintää (Y). 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen asemakaavan laatimiseksi Kivikon alueelle on tehnyt Kiinteistöosakeyhtiö Mannilanlahti. Kannonkosken kunnanhallitus on hyväksynyt kaavahankkeen käynnistämisen kokouksessaan 24.6.2013 :ssä 121. 11(19)

KAAVASELOSTUS Kivikon asemakaava 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavahankkeen osallisia ovat suunnittelualueen sekä naapuritilojen maanomistajat, vuokraoikeuden haltijat, suunnittelualueen ympäristössä asuvat kuntalaiset, kunnan hallintokunnat ja alueella toimivat yritykset sekä viranomaiset. Seuraavia viranomaisia kuullaan kaavatyön edetessä: - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen ELY keskus - Keski-Suomen museo - Keski-Suomen pelastuslaitos - Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen ympäristötarkastaja Muita yhteistyö- ja asiantuntijatahoja ovat mm. Elenia Verkko Oy sekä paikallinen vesiosuuskunta. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Hanketta käsittelevä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen liitteenä (liite 2). 4.3.2 Vireilletulo Kaavamuutoksen vireilletulosta on kuulutettu 10.10.2013 MRL 63 :n ja MRA 30 :n mukaisesti Viispiikkinen lehdessä, kunnan kotisivuilla sekä kunnanviraston ilmoitustaululla. Hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 10.10. 25.10.2013. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan vireilletulo kuulutettiin 10.10.2013. Vireilletulosta ilmoitettiin naapurimaanomistajille sekä vesialueen omistajalle myös kirjeellä. Kiinteistöosakeyhtiö Mannilanlahden hallituksen jäsenten kanssa tehtiin 3.9.2013 maastokatselmus, jossa tutkittiin erilaisten tontitusvaihtoehtojen sopivuutta maastonmuotoihin. Kiinteistöosakeyhtiön jäsenille esiteltiin 24.9.2013 kolme alustavaa luonnosvaihtoehtoa. Kaavaluonnos ja valmisteluaineisto olivat nähtävillä.. -..201_. Kaavaehdotus oli nähtävillä.. -..201_. Kannonkosken kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan..201_. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Hankkeen aloitusvaiheessa kaavatyöstä järjestettiin MRL 66 :n mukainen aloitusneuvottelu, johon osallistuivat Keski-Suomen ELY-keskus, Kannonkosken kunnan edustaja, Kiinteistöyhtiö Mannilanlahden edustaja sekä kaavan laatijan edustaja. Neuvottelussa käytiin läpi kaavahankkeen lähtökohdat ja alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Keski-Suomen ELY- keskus esitti, että läheisen vedenottamon osalta tulee tarkistaa onko Vesioikeus määrännyt vedenottamon lähi- ja kaukosuoja-alueet tai antanut muita maankäyttöä koskevia määräyksiä. Kaavatyössä tulisi tarkastella vapaa-alueen riittävyys esimerkiksi vaihtoehtotarkastelujen kautta. Alueen muuttaminen yleiskaavan mukaisesta yleisestä alueesta asuinalueeksi tulee myös perustella. Keski-Suomen museon näkemyksen mukaan alueelta tulee laatia rakennetun ympäristön selvitys, koska vuoden 1996 rakennusinventointiaineistossa ei ole tietoja entisestä vanhainkotirakennuksesta. Arkeologisia inventointitarpeita museo ei nähnyt alueella. 12(19)

KAAVASELOSTUS Kivikon asemakaava - Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen ELY -keskukselta pyydetään kommentit kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaavaehdotuksesta. - Kaavaluonnos ja kaavaehdotus käsitellään Kannonkosken kunnanhallituksessa ennen nähtäville asettamista. - Kaavoitukseen liittyvä viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. - Viranomaisneuvotteluun kutsutaan: o Keski-Suomen ELY -keskus o Keski-Suomen liitto o Keski-Suomen museo o Kunnan edustaja o Kaavan laatija - Kaavan hyväksyy Kannonkosken kunnanvaltuusto kunnanhallituksen esityksestä ja hyväksymisaineisto tarvittavine liitteineen lähetetään tiedoksi Keski-Suomen ELY -keskukseen. - Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan, Keski-Suomen maanmittaustoimistoon sekä kunnan rakennustarkastajalle. Keski-Suomen ELY -keskukselle ja Keski-Suomen liittoon ilmoitetaan kaavan voimaantulosta. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kannonkosken kunnan tavoitteena on monipuolistaa tonttitarjontaa ja saada kuntaan uusia vakituisia ja loma-asukkaita. Kunnan tavoitteena on myös muuttaa yleiskaavan mukainen tarpeeton Y-aluevaraus asemakaavalla siten, että se mahdollistaa Kivikon alueen jo toteutuneen vakituisen asumisen sekä alueen kehittämisen edelleen. Kylän elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen tukee myös kunnan tavoitteita. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa Kivikon alue kuuluu matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv). Suunnittelumääräyksen mukaisesti alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusien matkailukeskusten rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Voimassa olevan yleiskaavan mukainen Y-aluevaraus ei vanhainkotitoiminnan loputtua alueelta, ole enää kunnan eikä maanomistajien tavoitteiden mukainen aluevarausmerkintä. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet, tarkentuneet tavoitteet Tavoitteita täydennetään valmisteluvaiheessa osallisten sekä viranomaisten kuulemisen jälkeen. 13(19)

KAAVASELOSTUS Kivikon asemakaava 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavahankkeesta laadittiin kolme alustavaa luonnosta. Luonnoksia esiteltiin Kivikossa kiinteistöosakeyhtiön hallituksen jäsenille sekä yhtiökokoukseen osallistuneille. Tilaisuuksissa oli mukana myös Kannonkosken kunnanhallituksen edustaja. Alustava vaihtoehto A: Kivikontie merkitty alueen läpi kulkevana pihakatualueena päärakennus talousrakennuksineen merkitty omarantaisena AR -korttelialueena metsäinen lakialuealue päärakennuksen pohjoispuolella merkitty virkistysalueeksi alueen pohjoisosassa kaksi noin 0,5 ha tonttia (ALTY-1) esim. pienyritystoimintaan omarantaisia AO tontteja kolme uimaranta ja venevalkama alueen eteläosassa olevalla VL -alueella lähivirkistysaluetta 15 % alueen pinta-alasta Tonttien lukumäärät: AR 1 kpl AO 9 kpl ALTY 2 kpl Yht. 12 tonttia Alustava vaihtoehto B: Kivikontie merkitty kahtena pihakatupätkänä, joita yhdistää ohjeellinen kevytväylä päärakennus talousrakennuksineen merkitty omarantaisena AR -korttelialueena metsäinen lakialuealue päärakennuksen pohjoispuolella merkitty virkistysalueeksi samoin kuin peltoalueen keskiosat alueen pohjoisosassa neljä kookkaampaa tonttia (ALTY-1) esim. pienyritystoimintaan omarantaisia AO tontteja kaksi uimaranta ja venevalkama alueen eteläosassa olevalla VL -alueella väljin vaihtoehto - lähivirkistysaluetta 27 % alueen pinta-alasta Tonttien lukumäärät: AR 1 kpl AO 5 kpl ALTY 4 kpl Yht. 10 tonttia 14(19)

KAAVASELOSTUS Kivikon asemakaava Alustava vaihtoehto C: Kivikontie merkitty alueen läpi kulkevana pihakatualueena päärakennus talousrakennuksineen merkitty omarantaisena AR -korttelialueena metsäinen lakialuealue päärakennuksen pohjoispuolella merkitty virkistysalueeksi samoin kuin peltoalueen keskiosat omarantaiset kolme AO -tonttia sijoittuvat päärakennuksen kaakkoispuolelle uimaranta ja venevalkama alueen eteläosassa olevalla VL -alueella lähivirkistysaluetta 13 % alueen pinta-alasta Tonttien lukumäärät: AR 1 kpl AO 13 kpl Yht. 14 tonttia Alustavista vaihtoehdoista A ja C saivat Kiinteistöosakeyhtiön Mannilanlahden osakkailta eniten kannatusta ja vaihtoehtoja esitettiin kehitettäväksi edelleen. 4.5.2 Valittujen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaikutustekijä Ve A Ve C Alue- ja yhdyskuntarakenne Lisää merkittävästi asuinrakentamista, mahdollistaa myös pienimuotoisen teollisuusrakentamisen joka voi lisätä alueen palvelutarjontaa ja työpaikkoja Lisää merkittävästi asuinrakentamista Hyödyntää nykyisiä kunnallisteknisiä verkostoja, mutta lisäkuormitus voi aiheuttaa esim. jäteveden pumppaamon uusimistarpeen. Hyödyntää nykyisiä kunnallisteknisiä verkostoja, mutta lisäkuormitus voi aiheuttaa esim. jäteveden pumppaamon uusimistarpeen. Liikenne Lisää yksityisautoilua Lisää yksityisautoilua Luonto ja luonnonvarat Alueella vain vähän luonnontilaista ympäristöä, joten vaikutukset vähäiset Alueella vain vähän luonnontilaista ympäristöä, joten vaikutukset vähäiset Yhdyskuntaja energiatalous Maisema, kyläkuva, kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö Ihmisten elinolot ja elinympäristö pohjaveden suojelu huomioitu kaavassa yht. 12 tonttia Melko pitkä ajoyhteys alueen länsipuolelle sijoittuville kahdelle AO- tontille, joista toinen omarantainen. Muuttaa kyläkuvaan merkittävästi. Avoin peltomaisema muuttuu tonttialueeksi. Asukasmäärän kasvu monipuolistaa ikärakennetta ja monipuolistaa sosiaalista ympäristöä Alueelle varattu rantaan lähivirkistysalue, jossa venevalkama ja uimaranta, joten kaikilla asukkailla on mahdollisuus veneenpitoon ja uimiseen. pohjaveden suojelu huomioitu kaavassa yht. 14 tonttia Uusille omarantaisille tonteille ei tarvetta rakentaa erillistä ajoyhteyttä, koska tonteille suora liittymä pihakadulta Muuttaa kyläkuvaan merkittävästi. Avoin peltomaisema muuttuu tonttialueeksi. Asukasmäärän kasvu monipuolistaa ikärakennetta ja monipuolistaa sosiaalista ympäristöä Alueelle varattu rantaan lähivirkistysalue, jossa venevalkama ja uimaranta, joten kaikilla asukkailla on mahdollisuus veneenpitoon ja uimiseen. 15(19)

KAAVASELOSTUS Kivikon asemakaava 4.5.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Alustavien kaavavaihtoehtojen vertailusta voidaan todeta, että vaikutukset A ja C alustavien vaihtoehtojen kesken ovat hyvin samanlaiset. Yhdyskuntatalouden kannalta ve C on hieman taloudellisempi, koska tontteja on enemmän. Ve A:ssa on huomioitu yritystoimintamahdollisuus kun Ve C on pelkästään asuinaluekaava. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kiinteistöosakeyhtiö Mannilanlahden yhtiökokous käsitteli alustavia asemakaavaluonnoksia kokouksessaan 19.5.2014 ja päätti valita Ve A:n jatkosuunnittelun pohjaksi. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kivikon asemakaava-alueen pinta-ala on noin seitsemän hehtaaria. suurin osa asemakaavassa siitä on varattu asumiseen. Neljä rannanpuoleista AO/RA tonttia on mahdollista toteuttaa joko vakituisen tai loma-asumisen tarpeisiin. Asuinkortteleiden tehokkuusluvuksi on merkitty 0,20. Suhteutettuna rakennusoikeuden määrä koko alueen pinta-alaan on tehokkuus on 0,16. Asemakaavan myötä Kivikon alueella asukasmäärä on mahdollista kaksin-/kolminkertaistua. Asemakaava mahdollistaa myös uusien työpaikkojen syntymisen. SEURANTALOMAKE Pinta ala Pinta ala Pinta ala Kerrosala Korttelitehokkuus ha % % k m2 ek AO/RA 1,0106 18,33 2021 0,20 AO 2,1392 38,79 4278 0,20 AR 1,3775 24,98 2755 0,20 ATY 1 0,9871 17,90 1974 0,20 A yhteensä 5,5144 100,00 78,82 11028 0,20 VL 1,1167 100,00 V yhteensä 1,1167 100,00 15,96 Pihakadut 0,3654 100,00 KADUT, TIET 0,3654 100,00 5,22 KAAVA ALUE yht. 6,9965 11028 0,16 Asemakaavan seurantalomake kokonaisuudessaan on selostuksen lopussa (liite 1). 16(19)

KAAVASELOSTUS Kivikon asemakaava 5.1.2 Palvelut Alue tukeutuu lähinnä Kannonkosken keskustan palveluihin. Asemakaavalla ole tarkoituksenmukaista muodostaa Kivikon alueelle omia palveluita. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavassa on huomioitu pohjaveden suojelu erityismääräyksin, koska asemakaavoitettava alue sijoittuu osittain Metsomäen I-luokan pohjavesialueelle. Vedenottamolla on Itä-Suomen vesioikeuden päätös (1991/289). Vesioikeuden päätöksessä vedenottamolle ei ole määrätty lähi- tai kaukosuoja-alueita. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Uusien rakennusten sijoittumista korttelialueille ei ole haluttu määritellä kaavassa yksityiskohtaisesti. Rantaan rajoittuville tonteille on merkitty 10-14 metrin levyinen istutettava tontin osa ja saunarakennusten sijoittelua varten noin 15 metrin levyinen vyöhyke. Asemakaavamääräyksissä saunan enimmäiskerrosalaksi on määrätty 30 k-m². AR -korttelialueelle on varattu ohjeellinen leikkialue ja nykyinen autokatos on merkitty ohjeellisena auton säilytyspaikan rakennusalana. Pihakadun varteen tonteille on varattu neljä metriä leveä istutettava tontin osa. 5.3.2 Muut alueet Kulku korttelialuille on järjestetty pihakatualueelta, joka noudattelee nykyistä alueelle johtavaa hiekkatietä. AR -korttelialueen kohdalla tielinjausta on siirretty olemassa olevaa tietä kauemmaksi niin, että asuinrakennuksen sisäpihalle muodostuu rauhallinen ja turvallinen piha-alue. Lähivirkistysalueita on kolme, joista suurin sijoittuu alueen luoteisosaan metsäiselle alueella ja yksi kortteleiden 202 ja 203 välille ja yksi Syväjärven rantaan. Rantaan sijoittuvalle virkistysalueella on merkitty osa-aluevaraukset uimarannalle ja venevalkamalle. 5.4 Kaavan vaikutukset MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Asemakaavassa on huomioitu nykyinen alueelle jäävä rakennuskanta ohjeellisin rakennusalamerkinnöin. Olemassa olevista rakennuksista riihi, rantasauna ja pieni pumppukoppi todennäköisesti puretaan tai siirretään muualle jossain vaiheessa. Pihakatu on pääosin merkitty nykyisen Kivikontien kohdalle. Uutta pihakatualuetta tulee rakennettavaksi päärakennuksen kohdalla, missä katualuevaraus on siirretty hieman etäämmälle pihapiristä. Vaikutukset liikenteeseen eivät ole kovin merkittäviä, vaikka yksityisautoilu lisääntyykin jonkin verran. 17(19)

KAAVASELOSTUS Kivikon asemakaava 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat vähäisiä koska alueella ei juuri ole luonnontilaista ympäristöä. Alueella on peltoa, rakennettua ympäristöä sekä harvennettua talousmetsää. 5.4.3 Muut vaikutukset Vaikutukset väestörakenteeseen ja elinoloihin Asemakaavalla on merkittävä vaikutus alueen väestömäärään ja rakenteeseen. Toteutuessaan Kivikon alueen väestömäärä voi kaksin- kolminkertaistua. Väestön kasvu myös monipuolistaa väestörakennetta. Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Kaavan vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen ovat vähäisiä. Kunnallisteknisistä verkostoista vesi- ja viemäriverkosto on pääosin alueella jo valmiina. Olemassa olevan jätevedenpumppaamon uusiminen voi tulla eteen siinä vaiheessa, mikäli nykyisen pumppaamon kapasiteetti ei riitä. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Lähiympäristössä on ampumarata, josta voi ajoittain aiheutua vähäistä meluhäiriötä. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavan kaavamerkinnät ovat pääosin ympäristöministeriön 31.3.2000 asetuksen mukaisia. Osalle alueen uusista tonteista on mahdollista rakentaa joko vakituinen tai loma-asunto kaavamerkinnän AO/RA mukaisesti. Tällä on haluttu edistää alueen toteutumista. Osalle kookkaista kuivanmaan tonteista on merkitty ATY-1 kaavamerkintä, jonka mukaisesti tonteille on asuntorakentamisen lisäksi mahdollista rakentaa myös teollisuus- ja varastorakennuksia. Nämä tontit soveltuvat esimerkiksi koneyrittäjille, jotka tarvitsevat suuria varasto-/huoltotiloja. Kaavamerkinnät ja määräykset ovat kokonaisuudessaan kaavakartalla. Asemakaavamääräyksiä: Autopaikkojen määrä: - AO ja AO/RA -korttelialueilla 2 autopakkaa / erillispientalotontti - AR -korttelialueilla 1 ap/75 asuinkerrosneliömetriä, kuitenkin vähintään 1,2 autopaikkaa/asunto - ATY-1-korttelialueella 2 autopaikkaa/asunto sekä lisäksi tarpeellinen määrä tontilla harjoitettavaa muuta toimintaa varten. Saunan rakennusalalle saa rakentaa saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 30 m². 18(19)

KAAVASELOSTUS Kivikon asemakaava Rakennusten tulee materiaaleiltaan, julkisivukäsittelyltään sekä mittakaavaltaan sopia ympäristöön. Rakentamattomalla tontin osalla, jota ei käytetä liikenteeseen, pysäköintiin, varastointiin tai asuntojen piha-alueiksi, on säilytettävä tai istutettava puita ja pensaita. Sade- ja sulamisvedet on johdettava siten, että ne eivät aiheuta haittaa naapurikiinteistöille. Padotuskorkeuden alapuolelta viemäriin liittyminen tulee hoitaa kiinteistökohtaisella pumppaamolla. Erityismääräyksiä pohjavesialueelle: Suunnittelualue sijaitsee osittain Mastomäen I-luokan pohjavesialueella. Alueella ei saa suorittaa toimintaa, joka voi pilata pohjavettä (Ympäristönsuojelulaki 8 ) taikka muuttaa pohjaveden laatua tai määrää (Vesilaki 3:2 ). Korttelialueilla ei saa irrallaan säilyttää tai varastoida nestemäisiä polttoaineita eikä muita pohjavettä likaavia aineita. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin määrä. Pohjavesialueelle rakennettaessa on suojakerroksen paksuus pohjaveteen oltava vähintään kolme metriä. 5.7 Nimistö Asemakaavalla muodostuu Kivikontie niminen pihakatualue. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti, kun kaavan lainvoimaisuus on kuulutettu. Kannonkosken kunnan ja kiinteistöosakeyhtiön välille laaditaan maankäyttösopimus, jossa sovitaan alueen toteuttamisesta. Alueen tonttien rakentamisen toteutusta valvoo rakennustarkastaja rakennuslupa-asioiden yhteydessä. Saarijärvellä 7. päivänä lokakuuta 2014 Ulla-Maija Humppi aluearkkitehti Mirja Tarvainen kaavasuunnittelija Saarijärven kaupunki / Aluearkkitehtipalvelut 19(19)

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 216 Kannonkoski Täyttämispvm 08.10.2014 Kaavan nimi Kivikon asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 10.10.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 6,9965 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 6,9965 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 6,9965 100,0 11028 0,16 6,9965 11028 A yhteensä 5,5144 78,8 11028 0,20 5,5144 11028 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1,1167 16,0 1,1167 R yhteensä L yhteensä 0,3654 5,2 0,3654 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 6,9965 100,0 11028 0,16 6,9965 11028 A yhteensä 5,5144 78,8 11028 0,20 5,5144 11028 AR 1,3775 25,0 2755 0,20 1,3775 2755 AO 2,1392 38,8 4278 0,20 2,1392 4278 AO/RA 1,0106 18,3 2021 0,20 1,0106 2021 ATY-1 0,9871 17,9 1974 0,20 0,9871 1974 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 1,1167 16,0 1,1167 VL 1,1167 100,0 1,1167 R yhteensä L yhteensä 0,3654 5,2 0,3654 Kadut 0,3654 100,0 0,3654 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

LIITE 2 KANNONKOSKEN KUNTA KIVIKON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4.6.2013/27.6.2013/2.9.2013/7.10.2014 Ilmakuva: Maanmittauslaitos 2010.

KIVIKON ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO: 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 3 3. AIEMMAT SUUNNITELMAT JA LAADITUT SELVITYKSET... 3 4. LAADITTAVAT SELVITYKSET... 5 5. VAIKUTUSALUE JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 5 6. OSALLISET... 6 7. KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN... 6 8. VIRANOMAISYHTEISTYÖ... 7 9. KAAVOITUKSEN AIKATAULU... 8 10. YHTEYSTIEDOT... 9 1. SUUNNITTELUALUE Kannonkosken kunnanhallitus on päättänyt 24.6.2013 ( 121) laatia asemakaavan Kivikon alueelle tilan Mannilanlahti (216-403-3-629) ja siihen rajoittuvan vesijätön alueelle maanomistajan ja kunnan yhteisestä aloitteesta. Suunnittelualue sijaitsee Syväjärven rannalla Mannilanlahdella osoitteessa Kivikontie 35. Kivikossa on aiemmin toiminut vanhainkoti. Noin kahdeksan hehtaarin kokoinen suunnittelualue on kiinteistöosakeyhtiön omistuksessa. Etäisyys linnuntietä Kannonkosken keskustasta on vajaa kolme kilometriä ja tiestöä pitkin noin kuusi kilometriä. Kannonkosken keskusta suunnittelualue Kuva 1. Suunnittelualueen sijoittuu Kannonkosken kirkonkylästä kaakkoon. 2(9)

KIVIKON ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Kannonkosken kunnan tavoitteena on saattaa Kivikon alueen kaavoitustilanne vastaamaan Kivikon alueen nykyistä käyttötarkoitusta. Kivikon alue on merkitty rantaosayleiskaavaan julkisten palveluitten ja hallinnon aluevarauksella (Y), mikä ei vastaa alueen nykyistä käyttötarkoitusta. Kunnalla ei ole tarvetta toteuttaa alueelle palvelu- tai hallintorakentamista. Asemakaavalla Kivikon alue muutetaan osin omarantaiseksi asuinpientaloalueeksi ja samalla Kivikon entisen vanhainkodin nykyinen käyttötarkoitus (asuinrivitalo) saadaan päivitettyä toteutuneen tilanteen mukaiseksi. Kaavaprosessi sisältää sekä kaavoituksen käynnistämissopimuksen että maankäyttösopimuksen laadinnan, koska kyseessä ei ole kunnan omistuksessa olevan maa-alueen asemakaavoittaminen. Kaavahankkeesta laaditaan maankäyttösopimus Kannonkosken kunnan ja maanomistajan kesken. 3. AIEMMAT SUUNNITELMAT JA LAADITUT SELVITYKSET 3.1 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on laadittu ns. kokonaismaakuntakaavana. Se on hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.5.2007 ja vahvistettu Ympäristöministeriön toimesta 14.4.2009. Keski-Suomen maakuntakaavassa kaavoitettavalle alueelle osittain ulottuva Metsomäen pohjavesialue (0921602) on merkitty yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi. Suunnittelualueesta noin puoli kilometriä pohjoiseen sijoittuu viisi kivikautista muinaismuistolain rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä. Kuva 2. Ote vahvistetusta maakuntakaavasta. Kaavoitettava alue sijoittuu likimain nuolen osoittamaan kohtaan. 3(9)

KIVIKON ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maakuntakaavan vaihekaavat Maakuntakaavaa täydennetään vaihemaakuntakaavoilla, jotka koskevat yhtä tai useampaa teemaa. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta (KHO:n päätös 4.2.2011). Toisen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti, turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot sekä hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 15.11.2010 ja kaava on vahvistettu ympäristö-ministeriössä 11.5.2011. Kaavoitettavalle alueelle ei kohdistu 2. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia tai merkintöjä. Kolmannen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja samalla suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös tuulivoimapuistojen alueita. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä kesällä 2012. Kaavoitettavalle alueelle ei kohdistu 3. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia tai merkintöjä. Neljännen vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteena on päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne. Lisäksi kaavaan sisältyy myös virkistystoimintojen tarkistuksia. Ympäristöministeriö vahvisti 4. vaihemaakuntakaavan 24.9.2014. Kaavoitettavalle alueelle ei kohdistu 4. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia tai merkintöjä. Lisätietoja maakunta- ja vaihemaakuntakaavoista saa Keski-Suomen liitosta osoitteesta www. keskisuomi.fi. 3.2 Yleiskaava Kaavoitettavalla alueella on voimassa Kannonkosken kunnanvaltuuston 13.9.1999 11 hyväksymä Vuosjärven Pudasjärven Syväjärven Potmonjärven Luomajärven Koivujärven Terelammen rantaosayleiskaava, jonka Keski-Suomen ympäristökeskus on vahvistanut 23.2.2001 (LA-58). Kaavoitettava alue on rantaosayleiskaavassa julkisten palveluitten ja hallinnon aluetta (Y) ja kokonaisrakennusoikeus on 3500 krs-m². Kuva 3. Ote voimassa olevasta rantaosayleiskaavasta. Suunnittelualueen sijainti merkitty punaisella. 4(9)

KIVIKON ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.4 Rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen uudistaminen on aloitettu vuoden 2012 aikana ja uusi rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.11.2013 alkaen. 3.5 Pohjakartta Alueelle laaditaan asemakaavoituksen pohjakartta mittakaavassa 1:2000. 3.6 Tehdyt selvitykset Pohjavesialueen suojelusuunnitelma v. 2013. Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma v. 2012. Kannonkosken eteläosan vesistöjen muinaisjäännösinventointi v. 2004 Vuosjärven alueen luonto- ja maisemaselvitys, Keski-suomen lintutieteellinen yhdistys ry, v.1996 4. LAADITTAVAT SELVITYKSET Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ). Kaava-alueelta laaditaan seuraavat selvitykset: luontoselvitys rakennetun ympäristön selvitys pohjakartan laadinnan yhteydessä mitataan alueen vesi- ja viemäriverkostojen tarkka sijainti. muinaismuistoselvityksen tarve tarkistetaan Keski-Suomen museosta. kunnallistekninen yleissuunnitelma laaditaan kaavatyön yhteydessä läheisen vedenottamon osalta selvitetään mahdolliset lähi- ja kaukosuoja-alueet sekä niitä koskevat määräykset. Laadittavien uusien selvitysten ohella kaavatyössä hyödynnetään aikaisemmin laadittuja selvityksiä. 5. VAIKUTUSALUE JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Asemakaavan välitöntä vaikutusaluetta on Kivikon alueen lähiympäristö Mannilankylän alue. Uuden vakituisen ja/tai loma-asumisen syntymisellä on vaikutuksia etenkin kirkonkylän mutta myös koko kunnan palveluiden kysyntään. Kaavamuutoksen vaikutuksia voidaan arvioida seuraavien ominaisuuksien osalta: 1. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen 2. Ympäristölliset vaikutukset (pintavedet, maaperä, luonto ja eläimistö, maisemaan kohdistuvat vaikutukset) 3. Taloudelliset vaikutukset (vaikutus palvelujen ja kunnallisteknisten järjestelmien järjestämiseen) 4. Liikenteelliset vaikutukset (pääsytiestö, ajomahdollisuus palo- ja pelastustoimelle, liittymien toimivuus) 5. Sosiaaliset vaikutukset (virkistysmahdollisuudet, viihtyisyys) 5(9)

KIVIKON ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6. Kulttuuri- ja muut vaikutukset (kulttuuripalvelujen tarjonta, liikunta- ja vapaaaikapalvelujen tarjonta) 6. OSALLISET Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavatyö vaikuttaa: 1. Maanomistajat ja asukkaat Kaava-alueen ja tähän rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat vesialueen omistaja Kaavan vaikutusalueen asukkaat Kaavan vaikutusalueen yritysten, laitosten työntekijät ja käyttäjät sekä yritykset ja elinkeinonharjoittajat Kaavamuutosalueen liikenneväylien käyttäjät 2. Kunnan hallintokunnat 3. Viranomaiset - Keski-Suomen liitto - Keski-Suomen ELY -keskus - Keski-Suomen museo - Paloviranomaisena Keski-Suomen pelastuslaitoksen aluepalopäällikkö - Terveysviranomaisena Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen ympäristötarkastaja 4. Muut osalliset - Elenia Verkko Oy Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. 7. KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Kaavan vireilletulo - Asemakaavan muutoksen vireilletulosta kuulutetaan - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 14 päivän ajan. - Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteensä kunnanhallitukselle OAS:n nähtävilläoloajan kuluessa. - Kaavoittaja on osallisten ja kaavahankkeesta kiinnostuneiden tavattavissa sopimuksen mukaan. Kaavan valmistelu - Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan - Kaavaluonnos on nähtävillä 30 päivän ajan. - Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaluonnoksesta kirjallisen mielipiteen kaavoittajalle kaavaluonnoksen nähtävilläoloajan kuluessa. 6(9)

KIVIKON ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaehdotus - Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan - Kaavaehdotus on nähtävillä 30 päivän ajan. - Vieraspaikkakuntalaisia maanomistajia tiedotetaan kaavan nähtäville asettamisesta kirjeitse. - Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle kaavamuutosehdotuksen nähtävilläoloajan kuluessa. Kaavan hyväksyminen - Kunnanhallitus esittää kaavan hyväksymistä kunnanvaltuustolle. - Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan. - Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan - Muutosta kaavan hyväksymispäätökseen voidaan hakea valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden ratkaisusta on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaavan voimaantulo - Valitusajan umpeuduttua tarkistetaan onko kaavasta valitettu ja voidaanko voimaantulo kuuluttaa. - Kaavan voimaantulo kuulutetaan Kaava-asiakirjat (osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos, kaavaehdotus) ovat nähtävillä Kannonkosken teknisessä toimistossa, osoitteessa Opintie 2, 43300 Kannonkoski sekä internetissä www.kannonkoski.fi. Kuulutukset julkaistaan kunnan virallisella ilmoitustaululla kirjastossa, Viispiikkinen - lehdessä sekä kunnan kotisivuilla www.kannonkoski.fi. 8. VIRANOMAISYHTEISTYÖ - asemakaavahankkeesta pidetään vireilletulovaiheen MRL 66 :n ja MRA 26 :n mukainen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ELY keskuksessa. - Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, Keski-Suomen ELY - keskukselta sekä palo- ja terveysviranomaiselta pyydetään kommentit kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaavaehdotuksesta. - Kaavaluonnos ja kaavaehdotus käsitellään Kannonkosken kunnanhallituksessa ennen nähtäville asettamista. - Kaavoitukseen liittyvä viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. - Viranomaisneuvotteluun kutsutaan: o Keski-Suomen ELY -keskus o Keski-Suomen liitto o Keski-Suomen museo o Kannonkosken kunta o kiinteistöosakeyhtiön edustaja - Kaavan hyväksyy Kannonkosken kunnanvaltuusto kunnanhallituksen esityksestä ja hyväksymisaineisto tarvittavine liitteineen lähetetään tiedoksi Keski-Suomen ELY -keskukseen. 7(9)

KIVIKON ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Keski-Suomen liittoon, Maanmittauslaitokseen sekä kunnan rakennustarkastajalle. Keski-Suomen ELY -keskukselle ilmoitetaan kaavan voimaantulosta. 9. KAAVOITUKSEN AIKATAULU OHJELMOINTI JA AINEISTON HANKINTA Toukokuu - elokuu 2013 - Kunnan päätös asemakaavan muuttamisesta. - Mahdollinen tarjouskilpailu kaavoitustyöstä, mikäli kaavamuutosta ei tehdä kunnan työnä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta. - Vireilletulokuulutus lehteen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville 14 päivän ajaksi sekä mahdollinen tiedottaminen kirjeitse. - pohjakartan laadinta - luontoselvityksen laadinta ASEMAKAAVALUONNOS Syyskuu marraskuu 2014 - Puuttuvien perusselvitysten laadinta. - Laaditaan kaavaluonnoksia kaavamuutosalueelta - Kaavaluonnoksen ja selostusosan viimeistely nähtäville asettamista varten. - Tiedottaminen, kuulutukset nähtäville asettamisesta. - Valmisteluvaiheen kuuleminen, osalliset jättävät mielipiteensä, kommentit pyydetään viranomaisilta. - Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen kaavaehdotukseksi. ASEMAKAAVAEHDOTUS Joulukuu 2014 helmikuu 2015 - Tiedottaminen, kuulutukset kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. - Virallinen nähtävillä olo, osalliset voivat jättää muistutuksen, lausunnot pyydetään. - Muistutusten ja lausuntojen käsittelyt. - Kaavan tarkistaminen hyväksymiskäsittelyyn. HYVÄKSYMISKÄSITTELY Maaliskuu toukokuu 2015 - Mahdollinen viranomaisneuvottelu (MRA 26 ) - Hallituskäsittely - Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös - Tiedottaminen 8(9)

KIVIKON ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10. YHTEYSTIEDOT Kannonkosken kunta Järvitie 1, 43300 Kannonkoski Kunnaninsinööri vs. Mirja Hurskainen p. 044 459 6146 mirja.hurskainen@kannonkoski.fi Kaavan laatija: Saarijärven kaupunki / Aluearkkitehtipalvelut Sivulantie 11, 43100 Saarijärvi Aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi p. 044 459 8405 Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen p. 044 459 8435 Kaavavalmistelija Essi Jokinen p. 044 459 8210 Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@saarijarvi.fi Maanomistajan yhteystiedot: Kiinteistö Oy Mannilanlahti Hallituksen puheenjohtaja Kari Niskanen Kivikontie 35 A 3, 43300 Kannonkoski p. 0400 173 894 Isännöitsijä Maisa Piesala p. 044 0663 568 9(9)

LUONTOSELVITYS LIITE 3. KANNONKOSKEN KUNTA KIVIKON ASEMAKAAVA 27.8.2013 Terhi Ala-Risku Luontoselvityksen tavoite ja aineistot Asemakaavaa laadittaessa luonnonympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 ). Kaavan vaikutukset mm. kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen on arvioitava (MRA 1 ). Kaavan luontovaikutusten arviointi tehdään luontoselvityksen perusteella. Luontoselvityksessä kartoitetaan suunnittelualueelta olennaiset luontoarvot, joihin rakentamisella voi olla vaikutusta. Tässä työssä on kartoitettu maastossa Kannonkosken Mannilanlahdelle Kivikon alueelle suunniteltu asemakaava-alue ja sen välitön lähiympäristö. Maastokäynnillä 20.8.2013 tarkastettiin suunnittelualueen luonnonpiirteet, luontotyypit ja kasvillisuus sekä alueen sopivuus mahdollisille uhanalaisille lajeille (Rassi ym. 2010) tai luontodirektiivin liitteiden II tai IV(a) lajeille (Sierla ym. 2004, www.ymparisto.fi > Luonnonsuojelu > Lajien suojelu > Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen lajit ). Liitteessä II lueteltujen lajien esiintymät tulee erityisesti huomioida erilaisissa hankkeissa ja niiden vaikutusarvioinneissa. Liitteen IV(a) lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Luontotyypeistä haettiin erityisesti uhanalaisia luontotyyppejä (Raunio ym. 2008) tai vesilain 1:15 ja 1:17 suojelemia pienvesiä. Uhanalaisiin luontotyyppeihin kuuluvat esim. metsälain 10 suojelemat arvokkaat elinympäristöt. Uhanalaiset luontotyypit eivät ole automaattisesti rauhoitettuja. Vesilain suojelemia pienvesiä ovat mm. luonnontilaisen kaltaiset lähteet ja purot.