KANNONKOSKEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIEN ALUEELLA

Transkriptio

1 KANNONKOSKEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIEN ALUEELLA Pellonpään asemakaavamuutos Saarijärven kaupunki/aluearkkitehtipalvelut Kunnanhallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennuskiellot, suojelualueet ja kohteet Pohjakartta Rakennusjärjestys VAIKUTUSALUE LAADITTAVAT SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI OSALLISET KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN VIRANOMAISYHTEISTYÖ KAAVOITUKSEN AIKATAULU YHTEYSTIEDOT Kannen kuva: Paikkatietoikkuna 2(11)

3 1 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Muutosalue sijaitsee Likoniemessä Saarijärventien varrella, hieman yli kilometrin päässä Kannonkosken kirkonkylästä etelään päin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 7,2 hehtaaria. Kuvassa 1 on esitetty asemakaavamuutoksen alustava rajaus, joka voi tarkentua kaavaprosessin aikana. Kuva 1. Kaavamuutosalueena on koko Pellonpään asemakaava-alue, ote numeeristetusta ajantasakaavasta. Kaavamuutosalue on rajattu punaisella pistekatkoviivalla yleispiirteisesti. 3(11)

4 2 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Pellonpään asemakaavan muutoshanke on käynnistetty Kannonkosken kunnanhallituksen päätöksellä korttelien alueilla sekä näihin liittyvällä puisto-, katu- ja lähivirkistysalueilla Kannonkosken kirkonkylässä. Suunnittelualueella on voimassa v lääninhallituksen vahvistama Pellonpään asemakaava (Pellonpään rakennuskaava). Aloite Pellonpään asemakaavan osittaisesta muutostarpeesta tuli ensin yksityiseltä maanomistajalta (korttelin 153, tontin nro 1 omistajalta, Juhani Hirvoselta) ja muutosaloite kohdistui tilaan Rannanpiha Asemakaavamuutoksen tarkoituksena korttelin 153 osalta on mahdollistaa mm. ajoneuvojen säilytykseen tarkoitetun talousrakennuksen rakentaminen puistoalueelle (VP) ja samalla korttelin käyttötarkoitusmerkintää tarkastellaan mahdollisen osittaisen matkailupalvelukäytön osalta. Koska kyseinen kaavamuutos on käynnistetty maanomistajan aloitteesta, kaavamuutoshankkeesta on laadittu kaavoituksen käynnistämissopimus. Kyseisen muutosaloitteen takia kuultiin myös Pellonpään asemakaava-alueen muut maanomistajat. Kyselyn perusteella kaavamuutos laajennettiin käsittämään koko Pellonpään asemakaava-aluetta siten, että asemakaavamuutokset kohdistuvat pääosin Kannonkosken kunnan omistamille maaalueille. Korttelien 151 (tontit 1-3) sekä 150 (tontit 1-3) osalta muutostarve koskee nykyisten tonttien ulottamista rantaan tai sijainnista riippuen uusien omarantaisten tonttien muodostamista. Korttelien 150 ja 151 ranta-alueet ovat Kannonkosken kunnan omistuksessa eli kaavamuutos kohdistuu ensisijaisesti Kannonkosken kunnan omistamaan maa-alueeseen. Mikäli kaavamuutos toteutuu edellä esitetyllä tavalla, Kannonkosken kunta voi myydä ranta-alueet yksityisten tonttien omistajille lisätonttialueiksi. Kaavamuutostyön yhteydessä tarkastellaan Pellonpään asemakaavan ranta-alueen lähivirkistysalueiden ja uimaranta-alueiden rajaukset. Korttelien osalta kaavamuutoksessa tarkastellaan korttelien käyttötarkoituksen laajentamista ja joustavoittamista. Tarvittaessa kaavaprosessiin liittyen laaditaan maankäyttösopimuksia Kannonkosken kunnan ja yksityisten maanomistajien kesken (voidaan laatia vasta kaavaluonnoksen nähtäville asettamisen jälkeen). Korttelien asemakaavamuutoksella tutkitaan seuraavat muutosesitykset: korttelien 150 ja 151 tontit ulotetaan rantaan saakka, jolloin näiltä osin VL -alueet muuttuvat asuinrakennusten korttelialueiksi (AO/AP) tutkitaan onko kortteliin151 mahdollista lisätä neljäs AO -tontti osittain nykyiselle VL/VV alueelle korttelin 152 tontista nro 2 puolet yhdistetään tonttiin nro 1 ja puolet tonttiin nro 3 korttelin 153 tontti nro 1 laajennetaan korttelien 152 ja 153 välissä olevalle VP -alueelle, jolloin kortteli 153 poistuu ja tonttinumerointi korttelin 152 alueella muuttuu korttelin 153 laajennettavalle tontille 1 osoitetaan uuden autosuojarakennuksen rakennusala ja oikeus siten, että ko. uudisrakennus sijoittuisi osin voimassa olevan kaavan puistoalueelle (alue muuttuisi siis tonttialueeksi). korttelien osalta kaavamuutoksessa tarkastellaan korttelien käyttötarkoituksen laajentamista ja joustavoittamista 4(11)

5 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava voimaan tulleiden valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. 3.2 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä ja se on saanut lainvoiman Kaava laadittiin vuosina koko maakunnan alueelle ns. kokonaismaakuntakaavana. Kuva 2. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä. Kaavamuutosalue on merkitty punaisella nuolella. Vaihemaakuntakaavat Maakuntakaavaa on täydennetty vaihemaakuntakaavoilla, jotka koskevat yhtä tai useampaa teemaa. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta (KHO:n päätös ). Kaavamuutosalueelle ei kohdistu 1. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia tai merkintöjä. Toisen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti, turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot sekä hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Kaava sai lainvoiman KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Kaavamuutosalueelle ei kohdistu 2. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia tai merkintöjä. 5(11)

6 Kolmannen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja samalla suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös tuulivoimapuistojen alueita. Kolmas vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Vahvistamatta jäi 4 tuulivoimapuiston aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. Kaavasta on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen vahvistamatta jätettyjen tuulivoimapuistojen ja 39 turvetuotantoon soveltuvan suon osalta. Kaavamuutosalueelle ei kohdistu 3. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia tai merkintöjä. Neljännen vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteena on päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne. Lisäksi kaavaan sisältyy myös virkistystoimintojen tarkistuksia. Ympäristöministeriö on vahvistanut 4. vaihemaakuntakaavan ja se sai lainvoiman Kaavamuutosalueelle ei kohdistu 4. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia tai merkintöjä. 3.3 Yleiskaava Alueella on voimassa Kannonkosken kirkonkylän osayleiskaava, joka on laadittu vuonna Osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Kuva 3. Ote kirkonkylän osayleiskaavasta. 6(11)

7 3.4 Asemakaava Alueella on voimassa Kannonkosken kirkonkylän Pellonpään rakennuskaava, jonka Lääninhallitus on vahvistanut Kuva 4. Ote Pellonpään rakennuskaavasta. 3.5 Rakennuskiellot, suojelualueet ja kohteet Kaavamuutosalueella ei ole asemakaavassa suojelukohteiksi osoitettuja rakennuksia tai pihapiirejä. 3.6 Pohjakartta Kaavatyössä käytettävä pohjakartta on hyväksytty vuonna 1986 ja se on mittakaavassa 1:2000. Kannonkosken kunnan pohjakartta on numeeristettu vuonna Rakennusjärjestys Kannonkosken kunnan voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa VAIKUTUSALUE Kaavan välitöntä vaikutusaluetta on Pellonpään asemakaava-alue ja sen lähiympäristö. 7(11)

8 5 LAADITTAVAT SELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavamuutosalue on pääosin jo rakentunutta asemakaava-aluetta ja asemakaavan tarkistustarve on pienialainen ja yksityiskohtainen. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Laadittavat selvitykset ovat: - luonto- ja maisemaselvitys - kunnallistekniikan verkostot ja kapasiteetti - rakennettavuus - liikennejärjestelyt (esim. yksittäisten katujen tai liittymien toimivuus, sisäisen katuverkon toimivuus) Kaavan vaikutuksia arvioidaan tarpeen vaatiessa seuraavien ominaisuuksien osalta: - Ympäristölliset vaikutukset (melu, pintavedet, maaperä, luonto ja eläimistö) - Taloudelliset vaikutukset (yhdyskuntatekniset kustannukset) - Liikenteelliset vaikutukset (liikenneturvallisuus, kevyt liikenne, liittymät, pysäköinti) - Sosiaaliset vaikutukset (asukkaiden arkielämän laatu, turvallisuus, viihtyisyys) - Kulttuuri- ja muut vaikutukset (rakennuskulttuuri, taajamakuva) 6 OSALLISET Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos vaikuttaa: 1. Maanomistajat ja asukkaat Kaavamuutosalueen ja tähän rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Kaavan vaikutusalueen asukkaat Vaikutusalueen yritysten, laitosten työntekijät ja käyttäjät sekä yritykset ja elinkeinonharjoittajat Kaavamuutosalueen liikenneväylien käyttäjät 2. Kunnan hallintokunnat Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta 3. Viranomaiset Keski-Suomen liitto Keski-Suomen ELY keskus Keski-Suomen museo Paloviranomaisena Keski-Suomen pelastuslaitos Terveysviranomaisena Pohjoisen Keski-Suomen ympäristötoimen ympäristötarkastaja 4. Muut osalliset Elenia Oy Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. 8(11)

9 7 KAAVOITUKSEN KULKU, OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN Kaavan vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireilletulosta kuulutetaan (OAS) on nähtävillä 14 päivän ajan Osalliset ja muut kuntalaiset voivat jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta mielipiteensä OAS:n nähtävilläoloajan kuluessa Kaavoittaja on osallisten ja kaavahankkeesta kiinnostuneiden tavattavissa sopimuksen mukaan Kaavan valmisteluvaihe Kaavamuutosluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Valmisteluvaiheessa kaavaluonnosaineisto asetetaan nähtäville 14 päivän ajaksi. Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaluonnoksesta kirjallisen mielipiteensä kaavaluonnoksen nähtävilläoloajan kuluessa Kaavaehdotus Kaavamuutosehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Kaavaehdotus on nähtävillä 30 päivän ajan Vieraspaikkakuntalaisia maanomistajia tiedotetaan kaavan nähtäville asettamisesta kirjeitse Osalliset ja kuntalaiset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kunnanhallitukselle kaava(muutos)ehdotuksen nähtävilläoloajan kuluessa Kaavan hyväksyminen Kunnanhallitus esittää kaavamuutoksen hyväksymistä kunnanvaltuustolle Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan Kaavan hyväksymisestä kuulutetaan Muutosta hyväksymispäätökseen voidaan hakea valittamalla Hämeenlinnan hallintooikeuteen, jonka ratkaisusta on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen Kaavan voimaantulo Valitusajan umpeuduttua tarkistetaan onko kaavamuutoksesta valitettu ja voidaanko voimaantulo kuuluttaa Kaavan voimaantulo kuulutetaan Kaava-asiakirjat (osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos, kaavaehdotus) ovat nähtävillä Kannonkosken kunnantalolla osoitteessa Järvitie 1, Kannonkoski sekä internetsivuilla osoitteessa Kuulutukset julkaistaan Viispiikkisessä sekä kunnan virallisella ilmoitustaululla ja internetsivuilla osoitteessa 9(11)

10 8 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Tarve MRL 66 :n ja MRA 26 :n mukaiseen aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluun Keski- Suomen ELY keskuksessa selvitetään. Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta, palo- ja ympäristöterveysviranomaisilta sekä Keski-Suomen ELY -keskukselta pyydetään kommentit kaavaluonnoksesta ja lausunnot kaavaehdotuksesta. Kaavaluonnos ja kaavaehdotus käsitellään kunnanhallituksessa ennen nähtäville asettamista. Kaavoitukseen liittyvä viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Viranomaisneuvotteluun kutsutaan: Keski-Suomen ELY keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Palo- ja ympäristöterveysviranomaiset Kunnan edustaja Kaavan hyväksyy Kannonkosken kunnanvaltuusto kunnanhallituksen esityksestä ja hyväksymisaineisto tarvittavine liitteineen lähetetään tiedoksi Keski-Suomen ELY -keskukseen. Voimaantullut kaava-aineisto toimitetaan Maanmittauslaitokseen ja kunnan rakennustarkastajalle. Keski-Suomen liitolle ja Keski-Suomen ELY -keskukselle ilmoitetaan kaavan voimaantulosta. 9 KAAVOITUKSEN AIKATAULU OHJELMOINTI JA AINEISTON HANKINTA Tammikuu elokuu 2016 Kunnan päätös asemakaavan muuttamisesta n (OAS) laadinta Vireilletulokuulutus lehteen ja OAS nähtäville 14 päivän ajaksi Kannonkosken kunnanvirastoon ja kunnan internetsivuille LUONNOSVAIHE Elokuu - syyskuu 2016 Laaditaan kaavaluonnos Nähtäville asetettavan kaavaluonnoksen viimeistely ja selostusosan laatiminen Kunnanhallituksen päätös luonnoksen nähtäville asettamisesta Tiedottaminen sekä kuulutukset nähtäville asettamisesta Luonnosaineisto yleisesti nähtäville, osalliset jättävät mielipiteensä, kommentit pyydetään viranomaisilta Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen kaavaehdotukseksi KAAVAEHDOTUS Lokakuu joulukuu 2016 Kunnanhallituksen päätös kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta Tiedottaminen, kuulutukset kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta Virallinen nähtävillä olo, osalliset voivat jättää muistutuksen, lausunnot pyydetään Muistutusten ja lausuntojen käsittelyt Kaavan tarkistaminen hyväksymiskäsittelyyn 10(11)

11 HYVÄKSYMISKÄSITTELY Tammikuu 2017 Mahdollinen viranomaisneuvottelu (MRA 26 ) Hallituskäsittely Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös Tiedottaminen 10 YHTEYSTIEDOT Kannonkosken kunta Kunnaninsinööri Jukka Tuohimaa p jukka.tuohimaa@kannonkoski.fi Saarijärven kaupunki / Kaavoitus ja aluearkkitehtipalvelut Kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi p Kaavavalmistelija Essi Jokinen p Sähköpostit ovat muotoa: etunimi.sukunimi@saarijarvi.fi n päivitykset: / / (11)