Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Samankaltaiset tiedostot
Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Psyykkinen toimintakyky

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Oppiminen narratiivisena prosessina. Eero Ropo Kasvatustieteiden yksikkö

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

Terveystiedon uudistuva opetussuunnitelma perusopetuksessa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Luottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter:

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

PSYKOLOGIA - AINEOPINNOT 35 OP

Kokemuksen tutkimus IV Oulu Timo Latomaa, FT, KL, PsM

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

Turvallisuus osana hyvinvointia

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Nuoret ja turvallisuus , Eduskunta

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus:

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!

Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

Osaamiskartoitushanke Illenpihan ja Kartanonkosken varhaiskasvatuksen toimintayksiköt, päiväkotia, yht, n.

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla

9. Luento Hyvä ja paha asenne itseen

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?

PERUSOPETUKSEN AIHEKOKONAISUUDET

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

PERINTEISEN AJATTELUN HAASTAMINEN Onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelmahankkeen esittely

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Liisa Hakala Johtaja TTO /TY

MIHIN OPPIAINEISIIN JA KURSSEILLE MAAILMA 2O3O SOPII?

tutkimus terveysopetuksessa TERV108 V luento Raili Välimaa Puh: (260) 2194

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

Nuorten näkymätön kansalaisuus?

Vanhemmuussuunnitelma

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

Järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja toimintakyky MIPA 4. työpaja, Vanhempi tutkija, Tuuli Pitkänen A-klinikkasäätiö

Tulevaisuuskakku. Ryhmätöiden tuotoksia ja Sitran puheenvuorosta mieleen jääneitä asioita

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Veli-Matti Ahtiainen järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri. Lapissa

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Reserviläisjohtajana sodassa

YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma

Nuoret ja pärjäämisen edellytykset

5.12 Elämänkatsomustieto

Maailma muuttuu muuttuuko koulu?

Kul$uuriperintö oppimisen alustana XVI Valtakunnallinen museologian seminaari

Asiakas, potilas, asukas toimija-asemien erilaisuus

Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä

Liite A: Kyselylomake

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Varhaiskasvatuksen osaamisen monimuotoisuus Varhaiskasvatuspäivä Iiris Happo Lapin yliopisto

SIVISTYSTOIMEN TURVALLISUUSKANSIO

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

HYVIEN VÄESTÖSUHTEIDEN EDISTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

omat kokemukset esiin!

SÄÄTIÖIDEN MERKITYKSESTÄ YHTEISKUNNASSA LIISA SUVIKUMPU SÄÄTIÖIDEN JA RAHASTOJEN NEUVOTTELUKUNTA

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat

Transkriptio:

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty pääosin rauhantutkimuksen piirissä 1980 -luvulta alkaen Tässä esityksessä tarkastelen yksilötason turvallisuuden ja hyvinvoinnin kokemusten mahdollista suhdetta identiteettiin Väitteeni on, että yksilön identiteetti on monin sitein yhteydessä kokemuksiin henkilökohtaisesta turvallisuudesta ja hyvinvoinnista

3 Identiteetti Psykologinen, sosiologinen, filosofinen ja muiden tieteiden laajasti käyttämä käsite Käsite on alunperin Erik H. Eriksonin tutkimuksista (1950- luvulta) Identiteetti tarkoittaa tunnetta tai kertomusta siitä, kuka tai keitä olemme, mutta se liittää meidät myös yhteisöihin ja kulttuuriin

4 Identiteetin ulottuvuudet Persoonallinen identiteetti on kuvaus omasta minuudesta Sosiaalinen identiteetti kuvaa suhteita toisiin ja jäsenyyksiä yhteisöissä tai verkostoissa Kulttuurinen identiteetti kuvaa esimerkiksi suhdetta ideologioihin, kansallisuuteen, globaaleihin ilmiöihin

5 Koulu ja identiteetin kehitys Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei optimaalisella tavalla vahvista positiivisen identiteetin kehitystä Suomessa tilanne lienee täysin sama Oppiaineiden kirjo ja tietopainotteisten tavoitteiden dominanssi Aihekokonaisuuksien aseman heikkous ops:ssa Identiteetin kehittäminen mielletään kotikasvatuksen piiriin kuuluvaksi Identiteetin merkitystä koskeva tutkimus alussa Koulukeskustelussa puhutaan edelleen persoonallisuuden kehittämisestä

6 Kertomuksellinen eli narratiivinen identiteetti Identiteetti on itseä koskeva kertomus ihminen on kertomus (McAdams) Identiteetti on prosessi mieluimmin kuin pysyvä olotila sitä muodostetaan ja muokataan kokemusten tulkintojen ja niistä muodostettujen merkitysten kautta Yksi vai useampia identiteettejä? Ihmisellä voidaan olettaa olevan kaikilla kolmella tasolla useampia identiteettejä, jotka rakentuvat kerroksellisiksi suhteessa toisiinsa Mahdollisten identiteettien kirjo Identiteettikertomukset ovat kontekstuaalisia: aikaan, paikkaan, tilanteeseen ja kerron vastapuolena olevaan kumppaniin yhteydessä olevia

7 Identiteetin muokkaus on elinikäinen, elämäkerrallinen prosessi, jossa muodostetaan monikerroksisia kertomuksia itsestä (persoonallinen), itsen suhteista yhteisöihin ja toisiin (sosiaalinen) ja historiaan, kulttuuriin ja maailmaan yleensä (kulttuurinen) Kokemukset ja niiden persoonalliset tulkinnat (merkitykset) keskeisiä aineksia tällaisiin kertomuksiin

8 Identiteetin kehitys Identiteetti muodostuu diskursiivisessa suhteessa elämiskontekstiin Diskurssit tärkeitä: identiteettikertomuksen sisältö yhteydessä siihen, millaisissa diskursiivisissa suhteissa lapsi tai nuori elää Millaisia tarjoumia (affordansseja) elämiskonteksti tarjoaa lapselle tai nuorelle Millaisia viestejä lapsi ja nuori itsestään elämiskontekstissa? Identiteettimalleja omaksutaan myös esimerkiksi sähköisesti välitetyistä todellisuuskuvista (tv, musiikki, internet) Näihin kuviin liittyy keskeisesti identiteettiä muokkaavia ja määrittäviä todellisuuskäsityksiä

9 Identiteetin suhde toimintakykyyn Identiteetti on kasvun ja kasvatuksen näkökulmasta keskeinen käsite myös siksi, että se määrittää tai on osa ihmisen toimintakykyä (Toiskallio) Toimintakyvyn elementtejä ovat mm. subjektiviteetti (kuka ja millainen asema minulla on suhteessa itseen, toisiin ja kulttuuriin) toimijuus (mitä osaan/voin/saan tehdä suhteessa itseen, toisiin ja kulttuuriin)

10 Toimintakyvyn tunteeseen liittyy myös aikaperspektiivin hallinta identiteetin eri tasoilla Oman historian ymmärtäminen, elämän nykyisyyden hallittavuus ja luottamus tulevaisuuteen identiteetin eri tasoilla (persoonallinen, sosiaalinen tai yhteisöllinen, kulttuurinen) Se miten yksilö toimii, riippuu toimintakyvyn ohella tilanteen vaateista ja piirteistä (affordansseista) ja yksilön tilannekohtaisesta positioitumisesta suhteessa niihin

11 Hyvinvoinnin yhteydet identiteettiin Hyvinvointi (well-being), samoin kuin turvallisuuden tunne, voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin ja turvallisuuteen Hyvinvointi voi liittyä hyvän, turvallisen olotilan kokemiseen, onnellisuuteen ja negatiivisen ja turvattomuuden tunteen puuttumiseen

12 Mistä hyvinvointi muodostuu: Toimijuus suhteessa itseen, toisiin ja elämän kontekstiin, Turvallisuuden tunne ja toivo suhteessa tulevaisuuteen

13 Miten identiteetti on yhteydessä turvallisuuden ja hyvinvoinnin kokemuksiin? Identiteetin, hyvinvoinnin ja turvallisuuden tunteen välisiä yhteyksiä on tutkittu niukasti, mutta toimintakyvyn käsitteen avulla tätä yhteyttä voidaan ymmärtää

14 Identiteetin äkillinen menetys johtaa tunteeseen toimintakyvyn heikkenemisestä. Sen seurauksena turvallisuuden ja hyvinvoinnin tunne vähenee, koska yksilön subjektiviteetti heikkenee (oma status heikkenee) toimijuus muuttuu (taito, osaaminen katoaa) Toimintakyvyn heikkenemisen tunne voi johtaa jopa aggressiiviseen hyökkäykseen toimintakyvyn palauttamiseksi tai sen puolustamiseksi

15 Kasvatus ja identiteetti Kasvatuksen tehtäväksi luoda mahdollisuuksia minuuden ja identiteetin jatkuvalle kehittämiselle Lisätä yksilön toimintakykyä suhteessa itseen, toisiin ja yhteisöihin sekä globaaliin maailmaan ja kulttuuriin