Irjalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Lapsella on oikeus oppia lapsen lailla. Lapsi oppii tavallaan ystävien kanssa: Kyselee, koskettelee, kuuntelee, katselee, tutkii, leikkii, liikkuu, riemuitsee, pettyykin välillä. Aikuinen tukee ja kannustaa. Annamme lapsen oppia lapsen lailla! (tuntematon) Arvot ja strategiaperusta Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen suunnittelu Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Varhaiskasvatuksessa annettava tuki Kieli- ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Arviointi varhaiskasvatuksessa Irjalan päiväkodissa toimii yhteensä seitsemän ryhmää, kahdessa eri rakennuksessa. Meillä on viihtyisä piha sekä hyvät ulkoilu- ja retkeilymahdollisuudet. Päiväkodissamme toimivat ryhmät: Satakielet: 6-v. (esiopetus) Pajusirkut 4-5v. Kivitaskut 4-5 v. Peukaloiset 1-4v. (sisarusryhmä) Hippiäiset 1-4v. (sisarusryhmä) Sinitiaiset 1-4v. (sisarusryhmä) Viherpeipot 1-4v.(sisarusryhmä) YHTEYSTIEDOT Irjalan päiväkoti Irjalankuja 4, 33560 TAMPERE Puh. 040 5494 095 Päiväkodin johtaja: Pirjo Kyösti p. 040 7033787 Varajohtajat: Heli Naskali, Kirsi Saaranluoma 16.1.2012
Arvot ja strategiaperusta Päivähoidon ja perusopetuksen yhteinen tuotantostrategia luo kasvatus- ja opetuspalveluiden vision vuoteen 2016. Tampereen päivähoidon ja perusopetuksen tuotantostrategiaan on kirjattu seuraavat arvot ja toimintaperiaatteet. Varhaiskasvatusyksiköiden omissa suunnitelmissa arvot ja visio konkretisoidaan. Visio: Luomme tulevaisuutta kasvua ja oppimista taitavasti tukien. Toimintamme pohjana on päiväkotimme varhaiskasvatussuunnitelma, joka pohjautuu valtakunnalliseen ja Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Perheiden tasavertainen kohtelu on meille tärkeää. Opetamme lapsia kunnioittamaan toisia ihmisiä sekä luontoa. Tarjoamme lapsille päivittäin mahdollisuuden leikkiin. Jokainen lapsi huomioidaan yksilöllisesti lapsiryhmän jäsenenä. Aikuisen syli ja läheisyys ovat jokaisen lapsen saatavilla. Lapsia ohjataan ja kasvatetaan ympäristötietoisiin valintoihin.
Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Päivittäin käytävät lyhyet keskustelut, lasta tuotaessa ja hakiessa, ovat tärkeä yhteistyömuoto. Lisäksi vanhemmilla on mahdollisuus esittää toiveita tai antaa palautetta henkilökohtaisesti tai digitaalisen kasvunkansion kautta. Lapset ja vanhemmat ovat mukana päivähoidon laadunarvioinnissa vuosittain palvelu- ja asiakastyytyväisyyskyselyillä. Kyselyillä arvioidaan päivähoidon toteutumista. Lapsen aloittaessa päivähoidon järjestämme aikaa tutustumiseen ja keskusteluun perheiden kanssa. Syksyn aikana järjestetään vanhempainilta päiväkodissa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelut käydään pääsääntöisesti kerran toimintavuoden aikana. Lisäksi järjestämme tarvittaessa aikaa keskustelulle vanhempien pyynnöstä. Vanhemmille suunnatun laatukyselyn tuloksia käydään läpi henkilökunnan kanssa ja pohditaan kehittämisen kohteita. Digitaalinen kasvunkansio ja sähköposti ovat käytössä tiedon välityksessä vanhempien ja päiväkodin välillä. Seuraava Etusivulle
Varhaiskasvatuksen suunnittelu Päivähoidossa kasvattaja toimii psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen ympäristön rakentajana. Lähtökohtana varhaiskasvatusympäristön suunnittelussa huomioidaan lasten kehitykseen ja ikään liittyvät haasteet. Lasten kehittyminen vaatii läheiset vuorovaikutussuhteet ja turvallisen, liikkumaan kannustavan ja kielellisesti rikkaan ympäristön. Toiminnan suunnittelun pohjana ovat lapsiryhmästä tehdyt havainnot. Henkilökunnalla on ammattitaitoa ja tieto lapsen kasvusta ja kehityksestä sekä siitä, miten lapsen kasvua ja kehitystä tuetaan. Yhteistyössä vanhempien ja eri asiantuntijoiden kanssa luomme lapselle hyvän kasvuympäristön. Suunnittelussa huomioidaan lisäksi: Lapsella on mahdollisuus toimia toisten lasten kanssa Lapsi saa leikkiä päivittäin Lapselle tarjotaan terveellistä ravintoa, mikä yhdistettynä lepoon ja ulkoiluun luovat hyvät kasvun edellytykset Harjoittelemme päivittäin ryhmässä toimimisen taitoja: vuorovaikutustaitoja, oman vuoron odottamista ja itseilmaisua Lapsi saa harjoitella uusia taitoja ja kokea onnistumisen elämyksiä Seuraava Etusivulle
Varhaiskasvatuksen toteuttaminen Varhaiskasvatuksessa korostuu lapsen kokonaisvaltaisuus. Varhaiskasvatus tukee lapsen aktiivisuutta ja hänen persoonallisuutensa kehittymistä yhtenä lapsiryhmän jäsenenä. Lapsi kasvaa, oppii ja kehittyy vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa perushoidon tilanteissa, leikissä ja toiminnassa omalla persoonallisella tavallaan. Leikillä ja saduilla on varhaislapsuudessa erityinen merkitys lapsen kielen kehitykselle ja maailmankuvan syntymiselle. Kielen oppiminen on aina luova prosessi, jossa jäljittelyllä on tärkeä merkitys. Aikuis- ja vertaissuhteissa lapset oppivat kulttuurisia ja sosiaalisia tapoja ja kommunikaatiomalleja. Pukemiseen, ruokailuun ja nukkumiseen liittyvät rutiinit opettavat pienille lapsille eri tilanteisiin liittyvää kieltä. Ajattelu kehittyy vuorovaikutuksessa vanhempien, vertaisryhmän, kasvattajien ja lasta ympäröivän yhteisön kanssa perustuen lapsen kokemuksiin. Lapsen kasvaessa leikin merkitys kielen oppimisessa korostuu. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen pohjautuu lapsista tehtyihin havaintoihin. Toteuttamisessa on tärkeää huomioida lapsen eri kehitystasot. Leikki on lapselle mielekästä ja merkityksellistä. Leikin avulla kehittyvät lapsen huomiokyky, ajattelu ja muisti. Leikki synnyttää yhteisöllisyyttä. Leikki liittyy lapsen kehitykseen ja vie kehitystä eteenpäin. Leikki ei kehity itsestään vaan yhteistoiminnassa toisten kanssa. Lapsi ottaa leikin aiheet omasta elämänpiiristään. Hän käsittelee leikissä kokemuksiaan ja tunteitaan ja kokemukset muuntuvat mielikuvissa ja leikissä kuvitelluksi tilanteeksi. Liikunta: Päivittäinen monipuolinen liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Liikkuessaan lapsi kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja purkaa energiaa. Liikuntaleikeissä lapsi harjoittelee sosiaalisia taitoja huomioimalla toisia ja noudattamalla yhteisiä sääntöjä. Seikkailujen ja elämysten kautta yhdistetään liikuntaan mielikuvitusta ja leikkiä. Liikunta auttaa lasta hahmottamaan ja hallitsemaan omaa kehoaan. Taidekasvatus: Taidekasvatuksen tehtävä on tukea lapsen kehitystä tasapainoiseksi ja itseään ilmaisevaksi ihmiseksi. Taiteelliset kokemukset syntyvät musiikin, kuvataiteen, draaman, tanssin tai kirjallisuuden avulla. Jokaiselle kokijalle taide tuottaa omanlaisiansa elämyksiä ja palvelee kunkin omia yksilöllisiä tarpeita. Tutkiminen: Lapsi tutustuu ympäristöönsä havainnoimalla ja tutkimalla sitä eri aistien avulla. Tutkiessaan lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja kokee kuuluvansa ympäröivään maailmaan ja yhteisöön. Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kokemus ylläpitää ja vahvista lapsessa oppimisen iloa.
Varhaiskasvatuksessa annettava tuki Päivähoidon kasvattajat voivat havaita lapsen tuen tarpeen päivähoidossa tai lapsella voi olla asiantuntijatahon lausunto erityisen tuen tarpeesta. Vahva varhaiskasvatuksen perusosaaminen tukee päivähoidon kasvattajia varhaisen tuen prosesseissa aina tuen tarpeen havaitsemisesta ja arvioinnista tuen suunnitteluun ja toteutukseen saakka. Yleinen tietous lapsen tuen tarpeista ja tukemisen tavoista antaa hyvät mahdollisuudet lapsen yksilöllisen tuen tarpeen tunnistamiseen ja toteuttamiseen. Varhaiskasvatuksen tukitoimet on järjestetty kolmiportaisen mallin mukaan: kaikissa päivähoitoyksiköissä järjestettävät tukitoimet, alueella järjestettävät tukitoimet ja keskitetyt tukitoimet. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen varhaiskasvatus järjestetään ensisijaisesti kodin lähellä olevassa päivähoitopaikassa tai alueellisessa pienryhmässä integraatioperiaatteen mukaisesti. Mikäli lapsi tarvitsee enemmän tukitoimia kuin näin pystytään järjestämään, toteutetaan lapsen varhaiskasvatus keskitetyn erityispäivähoidon yksikössä. Vanhempien kanssa selvitetään kuntouttavan varhaiskasvatuksen ja hoidon tarpeen laajuus ja tarkoituksenmukaisuus. Kiertävä erityislastentarhanopettaja toimii päivähoidon erityisen tuen asiantuntijana ja antaa tietoa eri päivähoidon sisällöllisistä ja rakenteellisista tukitoimista lapsen tuen tarpeen mukaan. Päiväkodillemme on nimetty oma kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) Elina Toni, joka vierailee päiväkodissamme n. kaksi kertaa kuukaudessa. Hän opastaa ja antaa vinkkejä erilaisten lasten opettamiseen ja ohjaamiseen. Teemme yhteistyötä lasta kuntouttavien eri tahojen kanssa. Erityistä tukea tarvitsevien lasten hoito- ja kasvatussuunnitelmakeskustelut (HOJKS) käydään n. kaksi kertaa toimintavuoden aikana.
Kieli- ja kulttuurinäkökulmia varhaiskasvatuksessa Kulttuurien monimuotoisuus ja kansainvälisyys ovat osa päivähoitoa. Lapsilla on mahdollisuus kasvaa erilaisuutta ymmärtävään ja suvaitsevaan asenteeseen. Varhaiskasvatus tukee lapsen kotoutumista, tutustumista suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuuri-identiteetin kehittymisestä on vanhemmilla. Hyvä äidinkielen taito edesauttaa suomen kielen oppimista ja päivähoidossa lasta rohkaistaan käyttämään omaa äidinkieltään. Uuden kielen oppimisen tulee olla mukavaa. Pelit, leikit, monipuolinen toiminta ja vuorovaikutustilanteet aikuisten ja lasten kanssa ovat hyviä menetelmiä suomen kielen oppimisessa. Lapsi oppii kieltä päivän toiminnoissa, perushoitotilanteissa, vertaisryhmässä ja pienryhmissä yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Perheiden tasavertainen kohtelu on meille tärkeää. Toiminnassa huomioidaan suomalaisen kulttuurin juhlapyhät. Tuemme lasten suomenkielen kehitystä jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa.
Arviointi varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksessa arvioidaan kaupungin ja yksikön varhaiskasvatussuunnitelmien sekä jokaisen lapsen oman varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista. Arviointi perustuu aina lasten kasvun, kehittymisen ja oppimisen sekä kasvattajayhteisön toiminnan ja työtapojen säännölliseen havainnointiin ja dokumentointiin. Ympäristön ja sisällön arviointimenetelmänä voidaan käyttää kontekstianalyysiä. Kontekstianalyysissa selvitetään lapsiryhmässä vallitsevia pedagogisia, toiminnallisia ja fyysisiä rakenteita sekä ilmapiiriä. Työyhteisössä järjestetään vuosittain edellisen ja tulevan toimintakauden suunnittelu- ja arviointitilaisuus. Arvioinnin ja suunnittelun tarkoituksena on luoda pohja työyhteisön tavoitteiden määrittelylle, työn kehittämiselle, tiimiytymiselle ja moniammatillisen tietotaidon hyödyntämiselle työyhteisössä. Arviointi ja palaute ovat tärkeitä elementtejä toiminnan kehittämisessä. Vanhemmilla on mahdollisuus antaa toiminnasta palautetta henkilökunnalle. Digitaaliseen kasvunkansioon tunnukset omaavilla vanhemmilla on mahdollisuus lähettää palautetta, kysymyksiä lapsiryhmän henkilökunnalle tai käydä keskustelua verkossa muiden päiväkotimme vanhempien kanssa Vanhemmat voivat lähettää palautetta ja kysymyksiä myös sähköpostitse. Varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelut (vasukeskustelut) käydään kerran toimintavuodessa ja lisäksi tarvittaessa. Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan säännöllisesti. Kasvattajatiimit arvioivat toimintaa viikoittain tiimipalavereissaan. Tiimit arvioivat toimintaansa kaksi kertaa vuodessa. Kasvatuskeskusteluissa tai muissa viesteissä tulleita toiveita käsitellään palavereissa. Päiväkodin johtaja käy vuosittain kehityskeskustelut henkilökunnan kanssa.