Talousarvio 2010 Taloussuunnitelma 2011 2012
Sisällysluettelo KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 1 1. YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 VÄESTÖ... 3 TYÖ... 5 ASUMINEN... 7 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 8 SOPIMUSOHJAUS... 17 HENKILÖSTÖ... 18 2. STRATEGIAOSA... 21 STRATEGIAKOKONAISUUS... 21 HYVINVOINTI... 22 TUOTTAVUUS... 22 TURVALLISUUS... 22 YMPÄRISTÖ... 22 KEHITTÄMISHANKKEET... 23 3. TILAAJAOSA... 24 Konsernihallinto... 24 Elinkeino... 40 Sivistys... 46 Perusturva... 58 Tekninen ja ympäristötoimiala... 69 4. TUOTTAJAOSA JA LIIKELAITOKSET... 80 Talouspalvelukeskus... 80 Sivistyspalvelut... 83 Perusturvapalvelut... 93 Kouvolan Vesi... 112 Pohjois Kymen Tieto... 116 Tilaliikelaitos... 119 Teknisen tuotannon liikelaitos... 124 5. LASKELMAT... 135 6. LIITTEET... 142 KONSERNIYHTEISÖT... 142 KAAVIOT JA TAULUKOT... 148 TUOTTAVUUSOHJELMA... 156
KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS KOUVOLAN TALOUSARVIO NOJAA TUOTTAVUUDEN PARANTUMISEEN Kouvolan kaupungin vuoden 2010 talousarvio on valmisteltu vaikeassa tilanteessa. Väestön määrä laskee, ikärakenne vanhenee ja huoltosuhde heikkenee. Talouden yleinen kehityskuva on epävarma. Alueen perusteollisuuden rakennemuutos jatkuu ja tämän seurauksena työttömyys kasvaa. Kaupungin verotulojen arvioidaan laskevan samalla kun sosiaali ja terveydenhuollon menopaineet kasvavat nopeasti. Tämä edellyttää tuottavuuden parantamista, menojen karsimista, omaisuuden realisointia sekä lainanoton lisäämistä. Palvelurakennetta joudutaan sopeuttamaan palvelukysynnässä tapahtuviin muutoksiin. Tuloveroprosentti säilyy entisellään, kiinteistöveroja nostetaan maltillisesti Talousarvio perustuu tuloveroprosentin säilyttämiseen nykyisellä 19 %:n tasolla. Tuloverojen määrän arvioidaan lievästi laskevan. Kiinteistöveroprosentteja tarkistetaan maltillisesti. Vuonna 2010 kaupungin velkamäärä kasvaa noin 16,5 miljoonaa euroa, mutta asukasta kohden laskettu lainamäärä säilyy edelleen kuntasektorin keskimääräisellä tasolla. Talousarvioehdotus toteuttaa kaupunkistrategian tasapainoisen kuntatalouden tavoitetta ja mahdollistaa peruspalvelujen turvaamisen. Kokonaisuutena talousarviomenot ja tulot ovat n. 539,1 miljoonaa euroa. Vuosikate kattaa suunnitelman mukaisista poistoista 74,4 %. Talousarvioehdotuksen mukainen tulos on noin 4,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Investoinnit tukevat palvelurakenteen uudistumista ja työllisyyttä Investointisuunnitelma vuodelle 2010 on yhteensä 39,2 miljoonaa euroa. Keskeisiä investointeja ovat kaupungin kiinteistöjen korjaukset, laajennukset ja muutostyöt. Sivistystoimen merkittävimpiä kohteita ovat Eskolanmäen ja Tähteenkadun koulujen peruskorjaukset. Muita suurempia kohteita ovat Kouvolan keskuskeittiön muutostyöt, Jaalan palvelukeskuksen laajennus ja pääkirjaston vesikatteen uusinta. Lisäksi kaupungin elinkeinoyhtiön Kouvola Innovation Oy:n uudet toimitilat valmistuvat ensi vuonna Kasarminmäelle. Kunnallistekniikan investointikohteisiin sisältyy suunnitelmakaudella pääasiallisesti katutöitä, viheralueita ja ulkovalaistuksia. Erillisprojekteista investointeihin sisältyy mm. Tervaskankaan Korjalan liikekeskuksen ja Tykkimäen logistiikka alueen kunnallistekniikka. Kouvolan Veden investoinnit sisältävät Mäkikylän jätevesipuhdistamon ja siirtovesiputken rakentamiset sekä uuden Kymen Bioenergian biokaasulaitoksen osakepääoman korotuksen. Talousarvion toteutuminen edellyttää tuottavuuden parantamista Talousarvion ja suunnitelman toteutuminen edellyttää tuottavuuden parantumista kaikilla toiminnan osaalueilla. Kouvola kuuluu niiden 20 suurimman kaupungin joukkoon, joilta valtiovalta edellyttää tuottavuusohjelman laatimista. Talousarvioon ja suunnitelmaan sisältyvä tuottavuusohjelma sisältää laajan joukon tuottavuutta parantavia toimenpiteitä. Tuottavuutta parannetaan paitsi menokasvua hillitsemällä, organisaatiota ja toimintatapoja uudistamalla sekä palvelutuotannon kannalta tarpeetonta omaisuutta realisoimalla. 1
HAASTEINA PALVELURAKENTEEN UUDISTAMINEN JA ELINVOIMAN VAHVISTAMINEN Kouvolan tulevaisuuden kohtalonkysymyksiä ovat väestörakenteen muutokseen sopeutuminen ja alueen elinkeinorakenteen uudistuminen. Väestömuutos on huomioitava palvelujen järjestämisessä. Negatiivinen väestökehitys voidaan kääntää positiiviseksi ainoastaan siten, että työmarkkinoille tuleville nuorille voidaan tarjota toimeentulon edellytyksiä. Kuntien yhdistyminen antaa muita kuntia paremmat edellytykset näihin haasteisiin vastaamiseen. Kouvolan seudulla väestön elinikä pitenee, uudet lääkkeet ja terveydenhuollon teknologia kehittyvät ja sairastaminen kallistuu. Väestön määrä laskee, mutta eläkeläisten osuus kasvaa 50 prosentilla seuraavien 20 vuoden aikana. Samanaikaisesti koulunsa aloittavien ikäluokkien koko pienenee. Palveluja rahoittavien työikäisten osuus väestöstä pienenee nopeasti. Väestörakenteen muutos vaikuttaa kunnallisten palvelujen kysyntään. Sosiaali ja terveyspalvelujen sekä erityisesti vanhuspalvelujen kysyntä kasvaa nopeasti ja vastaavasti nuorille ikäluokille kohdistettujen palvelujen kysyntä laskee. Muutos luo suuria paineita palvelujen rahoittamiselle. Kuntatalouden asiantuntijat arvioivat, että jo lähivuosina kunnallisveroa joudutaan korottamaan useilla prosenteilla, mikäli kunnat eivät itse kykene tekemään palvelukysynnän muutosten edellyttämiä korjausliikkeitä. Kouvolassa talouden alijäämän arvioidaan kasvavan seuraavien kolmen vuoden aikana 22,3 miljoonan euron tasolle. Tämä tarkoittaa 1 prosentin korotuspainetta kunnallisverotuksessa vuodesta 2011 alkaen. Kouvolan omien päätösten on tässä tilanteessa perustuttava realismiin. Kuntalainsäädäntö edellyttää talouden tasapainotusta. Käyttötalousmenojen kasvua ei voida pitkään kattaa velkaa lisäämällä. Veroäyrin korottamista joudutaan arvioimaan kaupungin kilpailukyvyn näkökulmasta. Valtiontalouden velkaantuessa kaupunki ei voi luottaa valtionosuuksien kasvuun. Päinvastoin on todennäköistä, että valtion resurssiohjaus kiristyy tulevaisuudessa. Ratkaisut on löydettävä itse ja resursseja on vapautettava sieltä, missä palvelujen kysyntä pienenee. Ei lakisääteisiä palveluja joudutaan arvioimaan kriittisesti ja vapaaehtoisten lisäpalvelujen järjestämisestä tulee luopua. Palvelujen järjestämiseen joudutaan etsimään uudenlaisia ratkaisuja, mm. yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Kuntien yhdistyminen ei ole ratkaisu, se on vasta mahdollisuus. Yhdistymisen onnistumista mitataan siinä, kuinka sen mahdollistamia rakenteellisia uudistuksia kyetään toteuttamaan käytännössä. Ensimmäisen toimintavuoden aikana on käynnistetty merkittäviä rakenneuudistuksia. Kaikkein vaikein tehtävä on kuitenkin vielä edessä. Kaupungin palveluverkosto ja henkilöstö on mitoitettava siten, että voidaan vastata paitsi muuttuviin palvelutarpeisiin, myös tulevaisuudessa vähenevään työvoimatarjontaan. Kaupungin on kannettava oma vastuunsa siitä, että työvoimaa riittää tulevaisuudessa alueen yrityksiin, jotka työpaikkojensa kautta viime kädessä rahoittavat kunnallisten palvelujen tuotannon. Kouvolan elinvoiman vahvistamisen kohtalonkysymys on se, saadaanko alueelle uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Ilman työtä ja osaamista ei synny palvelujen rahoittamisessa tarvittavia verotuloja. Toimintaympäristön muuttuminen, perusteollisuuden jatkuva rakennemuutos sekä kaupungin taloudellisen liikkumavaran kapeneminen asettavat kovia haasteita elinkeinotoiminnan kehittämiselle. Kaupunki voi omilla toimenpiteillään ainoastaan luoda edellytyksiä yritystoiminnalle. Kaupungin omat panokset onkin hyödynnettävä harkiten. Tulokset eivät synny panosten määrästä vaan niiden oikeasta kohdentamisesta. Yritysten sitoutuminen kehitystyöhön kertoo osaltaan siitä, että tehdään oikeita asioita. Kumppanuuden ja keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistaminen kaupungin, alueen yritysten ja muiden sidosryhmien kesken on nostettava kehitystyön keskeiseksi toimintaperiaatteeksi. Lauri Lamminmäki kaupunginjohtaja 2
YLEISET LÄHTÖKOHDAT 1. YLEISET LÄHTÖKOHDAT TOIMINTAYMPÄRISTÖ VÄESTÖ Vuodenvaihteessa 2008/2009 Kouvolassa oli 88 436 asukasta. Asukasluku on Pohjois Kymenlaaksossa vähentynyt keskimäärin lähes 400 henkilöä/vuosi jo vuodesta 1993. Väestömäärän vähentyminen on tänä vuonna ja edellisenä hieman hidastunut. Väestökehityksen kääntäminen pysyvään kasvuun on Kouvolan keskeisimpiä tavoitteita. Talousarviokirjan liitetaulukossa on vertailua naapurikaupunkien ja muiden suurten kaupunkien väestökehityksestä. Kouvolan kaupunki aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa. Ensimmäisen vuoden 10 kuukauden aikana (tammi lokakuu) Kouvolassa on syntynyt 616 ja kuollut 844 henkilöä. Kouvolaan on muualta Suomesta muuttanut 2 009 henkilöä ja täältä muualle Suomeen on muuttanut 2 182 henkilöä. Ulkomailta Kouvolaan on muuttanut 245 ja täältä ulkomaille 78 ihmistä. Kokonaisuutena Kouvolan väkimäärä on kymmenessä kuukaudessa vähentynyt hieman yli 200 henkilöllä. Väestökehitys 2001 2009 92 000 91 226 90 861 91 000 90 000 90 497 90 227 89 924 89 397 89 000 88 813 88 436 88 228 88 000 87 000 86 000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 31.10.09 Lähde: Väestörekisterikeskus 3
YLEISET LÄHTÖKOHDAT Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan, mikäli kehitys jatkuu samansuuntaisena, 65 vuotiaiden ja sitä iäkkäämpien osuus Kouvolan väestöstä kasvaa nykyisestä noin 20 prosentista jopa yli 30 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Väestöennuste ikäryhmittäin 2009 2025 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 0 6 v 7 15 v 16 18 v 19 64 v 65 74 v Yli 75 v 10 000 0 2009 2010 2015 2020 2025 Lähde:Tilastokeskus Ennusteen mukaan 19 64 vuotiaiden suhteellinen osuus kaupungin koko väestöstä laskee 15 vuodessa tämänhetkisestä noin 60 prosentista 51 prosenttiin. Kouvolalaisista lapsia ja nuoria (0 18v) on nyt noin 20 % ja vuonna 2025 heitä olisi noin 18 % kaupunkilaisista. 2009 2010 2015 2020 2025 0 6 v 5 684 5 650 5 480 5 362 5 222 7 15 v 8 526 8 276 7 625 7 405 7 290 16 18 v 3 398 3 325 2 800 2 563 2 518 19 64 v 52 629 52 001 48 417 45 369 42 854 65 74 v 9 364 9 819 12 052 13 055 12 209 Yli 75 v 8 443 8 585 9 577 10 909 13 588 Yhteensä 88 044 87 656 85 951 84 663 83 681 Lähde: Tilastokeskus 4
YLEISET LÄHTÖKOHDAT TYÖ Työpaikkojen kokonaismäärä nykyisen Kouvolan alueella oli vuoden 2007 lopussa 36 254. Toimialoista eniten työpaikkoja oli yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa (33 %), teollisuudessa (19 %) ja kaupassa (14 %). Työpaikoista 11 % oli rahoitus ja vakuutustoiminnassa, rakentamisessa (9 %), kuljetus, varastointi ja tietoliikennepalveluissa (8 %) sekä maa ja metsätaloudessa (4 %). Viime vuosina palvelusektorilla työpaikat ovat lisääntyneet ja teollisuudessa vähentyneet. Työpaikkojen määrä 2001 2007 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 Maa ja metsätalous Kaivostoiminta ja louhinta Teollisuus Sähkö, kaasu ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitus ja rav.toiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliik. 2 000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Rahoitus, vakuutus, ym. toiminta Yhteiskunnalliset ja henk.koht. palvelut Tuntematon Lähde: Tilastokeskus 200 1 200 2 200 3 200 4 200 5 200 6 200 7 Työpaikat 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 Maa ja metsätalous 1938 1877 1809 1713 1631 1552 1600 Kaivostoiminta ja louhinta 72 67 69 78 73 78 112 Teollisuus 8670 8448 8275 7824 7567 6789 6700 Sähkö, kaasu ja vesihuolto 439 371 339 327 295 288 232 Rakentaminen 3049 2785 2685 3019 3147 3265 3235 Kauppa, majoitus ja rav.toiminta 4671 4695 4733 4922 4762 4924 4970 Kuljetus, varastointi ja tietoliik. 2927 2952 3102 3054 3055 3004 2901 Rahoitus, vakuutus, ym. toiminta 3592 3634 3471 3725 3712 3833 4010 Yhteiskunnalliset ja henk.koht. palvelut 10718 11163 11579 11655 11760 11969 12153 Tuntematon 517 545 531 462 356 299 341 Yhteensä 36593 36537 36593 36779 36358 36001 36254 Lähde: Tilastokeskus 5
YLEISET LÄHTÖKOHDAT Työvoimaan Kouvolassa kuuluu 41 360 henkilöä, joista työttöminä työnhakijoina lokakuun 2009 lopussa oli 4 892 henkilöä. Kouvolan työttömyysaste oli lokakuussa 11,8 %, Kymenlaakson 12,7 % ja koko maan työttömyysaste 10,1 %. Kouvolassa pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt, vaikka kokonaistyöttömyys on lisääntynyt. Nuorten työttömyys on ollut kasvussa. Työttömyys 2001 2009 7 000 6 000 5 000 5841 5664 5549 5388 5257 4827 4348 4 629 4 892 4 000 3 000 2 000 1 000 1644 1403 1355 1352 1339 1316 1138 906 856 0 763 748 747 711 659 615 484 630 712 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 10/2009 Työttömät työnhakijat yht. Pitkäaikaistyöttömät Nuorisotyöttömät Lähde:Tilastokeskus, TE keskus Lomautettujen määrä on vuonna 2009 vaihdellut 475 688 välillä eli 1,2 1,7 % koko työvoimasta. Lomautetut 1/2009 9/2009 800 700 600 500 584 595 688 668 556 475 503 564 614 400 300 200 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Lähde: Kouvolan työ ja elinkeinotoimisto 6
YLEISET LÄHTÖKOHDAT ASUMINEN Asuntokuntien lukumäärä on lisääntynyt väkimäärän vähentymisestä huolimatta. Asuntokuntien määrän kasvu johtuu asuntokuntien koon pienentymisellä. Yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuus on kasvanut. Kouvolassa asuntokuntien määrä vuonna 2008 oli 43 263. Vuokra asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus on vähentynyt, vuonna 2005 osuus oli noin 28 % ja vuonna 2008 noin 26,5 %. Asuntokunnat 2001 2008 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 1 henk. 16 793 17 019 17 292 17 403 17 766 17 954 18 184 18 455 2 henk. 13 542 13 730 13 911 14 015 14 081 14 228 14 307 14 380 3 henk. 5 526 5 371 5 177 5 124 5 059 4 976 4 854 4 729 4 henk. 4 290 4 209 4 133 4 107 4 027 3 926 3 881 3 832 5 henk. 1 699 1 658 1 643 1 590 1 561 1 495 1 428 1 382 6 henk. 407 408 395 394 379 346 350 335 7+ henk. 139 141 142 136 138 144 138 150 Yhteensä 42 396 42 536 42 693 42 769 43 011 43 069 43 142 43 263 Lähde: Tilastokeskus Vuonna 2009 Kouvolaan valmistunee yli 300 uutta asuntoa (lokakuun loppuun mennessä valmistuneita oli 268 kpl). Viime vuonna valmistui 245 uutta asuntoa, pääosan ollessa pientaloja. Vuonna 2007 asuntoja rakennettiin 405 kappaletta, joista kerrostaloasuntoja oli 142 kpl. Valmistuneet asunnot 2003 2009 (31.10.2009) 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 10 26 20 74 63 66 71 72 83 89 103 101 102 142 155 157 171 168 189 191 199 Kerrostalot Rivitalot Pientalot 0 50 100 150 200 7
YLEISET LÄHTÖKOHDAT TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Maailmantalous supistui erittäin voimakkaasti vuoden 2008 jälkipuoliskolla ja ajautui syvään taantumaan kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Reaalitalouden taantuman laukaisi rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen. Rahoitusmarkkinoiden tila on yhä epätasapainoinen pankkien taseiden hienoisesta parantumisesta huolimatta. Riskilisät, jotka heijastuvat luotonantoon ja korkotasoon, ovat alentuneet mutta ovat edelleen korkeahkot. Varsinkin pidempiaikaisen rahoituksen saatavuus tulee lähitulevaisuudessa olemaan ongelmallista sekä pankeille että yrityksille. Kansainvälinen talous on alkanut toipua loppuvuotta kohden. Elpymisen vaikutukset tuntuvat Suomessa kohtalaisen hitaasti. Vaikka tuotannon nopea supistumiskierre on takanapäin, kansantalous supistuu meillä tänä vuonna 6 % ja kasvaa ensi vuonna vain vähän. Työttömyys edelleen lisääntyy. Julkinen talous heikkenee voimakkaasti. Julkisen talouden nettoluotonannon ennustetaan kääntyvän alijäämäiseksi ensimmäisen kerran yli kymmeneen vuoteen ja laskevan 4,5 prosenttiin kokonaistuotannosta vuonna 2010. Lähde: Vm syyskuu 2009 Julkisen vallan elvytystoimet ovat olleet monissa maissa mittavat. Elvytystoimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan. Elvytyksellä on lisätty kulutusta ja investointeja. Korkotaso on alentunut merkittävästi, mikä periaatteessa rohkaisee myös yksityisiä yrityksiä investoimaan. Kysynnän alhainen taso on kuitenkin vielä pitänyt investoinnit vähäisinä. Yksityistä kulutusta on pyritty elvyttämään verohelpotuksin. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa yhtenä keskeisenä suuntauksena onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Vaikka maailmantalouden taantuma on alkanut osoittaa toipumisen merkkejä, niin elpymisen voidaan arvioida olevan varsin hidasta tuotannon alhaisesta vertailutasosta huolimatta. Työttömyyden odotettavissa oleva kasvu teollistuneissa maissa hidastaa kotitalouksien kulutuskysyntää. Talouden ennustamisen vaikeudesta ja Suomen kansantalouden nopeasta syöksykierteestä kertoo muun muassa se, että vuosi sitten taloudellisten ennustelaitosten laatimissa arvioissa kansantuotteemme kasvu vuodelle 2009 oli keskimäärin noin 1,5 % (vaihteluväli 1 2 %). Tämänhetkisten vastaavien arvioiden vaihteluväli on miinusmerkkisenä 4,5 7 %. Ensi vuoden taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat miinus 1 prosentista plus 2,5 prosenttiin. Lähde: Kuntaliitto/Kuntatalous 4/09 Kuntatalous vuosina 2009 2010 Kuntien vuosikatteet ovat heikentyneet kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoteen verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat vastaavana aikana kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu romahti. Verotulojen kasvun hiipuminen lähelle nollaa johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä. Kuntien toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen verrattain nopeana. Henkilöstömenojen suhteellinen kasvu tosin hidastuu viime vuoden 6 %:sta 4 %:iin. Palvelujen ostojen arvioidaan edelleen kasvavan. Ensi vuoden palkkasummaa arvioitaessa on lähdettävä laskentateknisestä oletuksesta kunta alan ansiotason kohoamisesta noin 2,5 3 %. Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu poistuu ensi vuoden alusta kokonaan, sairasvakuutusmaksu hieman kohoaa ja eläkevakuutusmaksu pysynee samana. 8
YLEISET LÄHTÖKOHDAT Kuntien verotulojen kehitys Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet kuluvan vuoden tammi elokuussa 2,2 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Työllisyyden heikkeneminen ei ole vielä täysimääräisesti näkynyt kuntien tilityksissä, koska kuntaryhmän jako osuutta nostettiin kesäkuussa. Ansio ja pääomatuloista maksetut tuloverot ovat tuon ajanjakson aikana kuitenkin kokonaisuutena ottaen alentuneet viime vuoden tasosta nelisen prosenttia. Työttömyyden lisääntyessä näiden tilitysten arvioidaan supistuvan loppuvuonna 6 7 % edellisvuodesta ja verotulojen jäävän suunnilleen viime vuoden tasolle. Ensi vuonna kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan 1 %:n. Kuntien tulopohja kunnallisverotuksessa kasvanee parisen prosenttia. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat 10 %, mikä tarkoittaa, että verotettava tulo vähenee noin 2 %. Kuntien tuloveroista tehtävät vähennykset kasvoivat jo tänä vuonna. Ensi vuodelle ehdotettavat perustemuutokset vähentävät kuntien tuloveroa merkittävästi. Verovähennykset kompensoidaan valtionosuuksissa. Kouvolan taloudellinen lähtökohta Kouvola muodostettiin 1.1.2009 alkaen kuudesta Kouvolan seudun kunnasta ja 3 kuntayhtymästä. Vuoden 2009 talousarvio koottiin teknisenä talousarviona näistä yhteisöistä. Vuoden 2009 talousarvion mukaiset tulot arvioitiin kohtuullisen onnistuneesti. Kahdeksan kuukauden menojen ja tulojen perusteella tehdyn tilinpäätösennusteen mukaisesti tulos on 13,6 milj. euroa alijäämäinen. Talousarvio oli 2,6 milj. euroa alijäämäinen, joka suunniteltiin katettavaksi ylijäämistä. Kouvolan suurin vaikeus on menojen hallinta ja nousukauden ajalta menojen valmiiksi korkea pohjataso. Esimerkiksi henkilöstömenojen merkittävä karsiminen ei kuntien yhdistymissopimuksen johdosta ole mahdollista. Kouvolan kaupungin avaava tase ja muut talouden pohjatiedot Kaupungin avaava tase saataneen valtuuston käsittelyyn joulukuussa 2009. Käsittelyä on vaikeuttanut mm. eri kuntien ja kuntayhtymien keskinäisten erien eliminointi. Lisäksi Kouvolan seudun kuntayhtymän tilinpäätös 31.5.2009 tuli laadittavaksi ja aiheutti sen, että avaavasta taseesta jää kuntayhtymän tiedot pois. Kuntayhtymän tilinpäätös saataneen valtuuston käsittelyyn joulukuun kokoukseen. Kouvolan seudun kuntayhtymän avaava tase yhdistellään ennen koko kaupungin tilinpäätöstä. Kuntayhtymän alaisena toimineen ammattiopiston ja Nuorisokeskus Anjalan taloudellinen asema käsitellään uudelleen tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen vuoden 2010 aikana. Kummankin taloudellinen seuranta voidaan koota erillisiin taloudellisiin laskelmiin tilinpäätösten liitetiedoiksi käsittäen tulos ja rahoituslaskelman sekä taseen. Kouvolan Vesi perustettiin liikelaitokseksi 1.1.2009 ja siihen yhdistettiin eri kuntien vesilaitokset. Koska kaikilla kunnilla vesilaitos ei ollut oma liikelaitos, vesilaitoksen avaavan taseen eristä joudutaan sopimaan. Asia saataneen valtuuston joulukuussa 2009. Lisäksi uuden kaupungin poistosuunnitelmaa on valmisteltu kuluvan vuoden aikana. Ongelmia on ollut käyttöomaisuusohjelman kankeudessa. Henkilöstömäärien erilaiset tilastoimiset ovat vaikeuttaneet henkilöstömenojen arviointia ja niiden toteutumista verrattuna talousarvioon. Puuttuvia palkkauskuluja esiintyy monen toimijan talousarviossa. Lisäksi on havaittu tilalaitokselta puuttuneen monen vuokratun tilan vuokrasopimukset ja siten myös vuokramenot vuoden 2009 talousarviosta. Vuoden 2009 talousarviomuutokset sisäisten erien, tulo oikaisujen sekä määrärahojen riittämättömyyden vuoksi tuodaan valtuuston joulukuun kokoukseen ja silloin vasta saadaan todellista pohjatietoa vuoden 2009 tasosta ja sitä voidaan verrata vuoden 2010 talousarvioon. 9
YLEISET LÄHTÖKOHDAT Talous ja palkkahallinnon uudistus talouspalvelukeskuksen perustamisella ja uusien ohjelmien käyttöönotolla vaikeutti alkuvuoden laskujen maksuja ja tiliöintejä, palkanmaksuja sekä myyntireskontran toimintaa. Loppuvuodesta talousraporteista todettiin puuttuvan etenkin ostopalvelulaskuja oikeilta kausilta ja siten tilinpäätösennuste suoraan talousraporteista katsottuna näytti todellista hieman positiivisempaa kuvaa. Taloussuunnitteluohjelman uusimisella vuonna 2010 pystytään nykyistä ajantasaisempaan raportointiin ja suunnitteluun. Talousarviorakenne 1.1.2010 Liikelaitosten liiketoimintasuunnitelmat/tulouttamiset Toiminnallinen rakenne muuttuu vuoden alusta lukien kolmen uuden liikelaitoksen; Pohjois Kymen Tiedon, Teknisen tuotannon ja Tilaliikelaitoksen myötä. Nämä liikelaitokset myyvät pääsääntöisesti palvelujaan kaupungin omille organisaatioille ja tulot ja menot käsitellään sisäisenä ja ne eliminoidaan tilinpäätöksessä. Järjestely on vaikeuttanut vuoden 2010 talousarvion laadintaa, koska vuoden 2009 sisäisten erien jakaantuminen eri toimijoille on vienyt lähes koko vuoden valmisteluajan ja vuoden 2010 talousarviota ja kehystä valmisteltaessa vertailutietoja ei vielä ole ollut käytössä. Liikelaitosten osalta valmistellaan vielä erikseen kaupungille tulouttamisvaatimuksen määräytymisen perusteet ja toimintaa ohjaavat menettelytavat johtokunnan työskentelylle, mm. vuoden 2010 säästötavoitteiden aikaansaaminen. Talousarvion sitovuus Toimialoja sitoo käyttötalousmenojen osalta bruttomenot ja tulot sekä toimintakate. Tuottajia sitoo toimintakate. Sisäisiä liikelaitoksia sitoo tilikauden tulos ja erikseen määriteltävä tuottovaatimus. Kouvolan Vettä sitoo vuotuinen tuottovaatimus. Liikelaitosten liiketoimintasuunnitelmaa täydennetään asiakasmaksujen ja rahoituksen ohjauksella. Liikelaitosten ohjausta käsitellään ns. liikelaitosseminaarissa ja sen perusteella valmistellaan konserniohjaus omia liikelaitoksia varten. Investointien rahoitus järjestetään kaupungin kautta. Investointimenojen osalta erillisten investointihankkeiden hyväksytty kustannusarvio on niiden sitovuustaso, johon verrataan hankkeen todellisia rakentamiskustannuksia hankkeen valmistumisen jälkeen. Määrärahat arvioidaan toteuttamissuunnitelman mukaisesti yhtä vuotta pitemmälle ajalle talousarvioon. Alle yhden miljoonan ns. pienet kohteet ovat sitovia myönnettyjen määrärahojen kokonaismäärän puitteissa vuositasolla. Kaupunginhallituksen ja teknisen lautakunnan toimivalta kiinteistöasioissa Hallintosäännön 6 :n kaupunginhallituksen ratkaisuvaltaa koskevan kohdan mukaan kaupunginhallitus mm. päättää kiinteän omaisuuden myymisestä, ostamisesta ja vaihtamisesta valtuuston talousarviossa vahvistamissa rajoissa. Vastaava säännös on teknisen lautakunnan osalta hallintosäännön 11 :ssä. Toimivaltarajat 1.1.2009 alkaen kaupunginhallitukselle kiinteistöjen ostossa ja myynnissä yli 500.000 euroa ja enintään 1 000 000 euroa sekä tekniselle lautakunnalle kiinteistöjen ostossa ja myynnissä enintään 500 000 euroa Kaupunginhallitukselle määriteltyjen rajojen ylittyessä asiasta päättää kaupunginvaltuusto. Hallintosäännön mukaan toimielimet voivat delegoida toimivaltaansa edelleen. Toimivaltarajat koskevat sekä kaavatontteja että muuta kiinteää omaisuutta. 10
YLEISET LÄHTÖKOHDAT Kiinteistöjä vaihdettaessa kiinteistön luovuttaminen katsotaan myynniksi ja kiinteistön vastaan ottaminen ostoksi niin, että toimivalta määräytyy korkeamman hinnan mukaan eli toimivaltaa arvioitaessa vähempiarvoisen kiinteistön arvoon lisätään väliraha. Asiakasmaksut Vuoden 2010 aikana linjataan kaupungin perimien asiakasmaksujen perusteet ja tavoitteet ja niistä laaditaan valtuustotasoinen päätös ja yleisohje. Taloussuunnittelu kaudella 2010 2012 Taloussuunnitelma vuosille 2010 2012 perustuu uuden kaupungin ensimmäisen vuoden osavuositietoihin vuodelta 2009 sekä tehtyihin kiinteistöveron maltillisiin tarkistuksiin vuodelle 2010. Kunnallinen tuloveroprosentti on edelleen 19. Taloussuunnitelman laatiminen tulevaksi kaudeksi on erittäin haasteellista ja sisältää monia epävarmuustekijöitä. Niistä suurimmat ovat verotulojen kehittyminen työttömyyden, väestön vähenemisen ja ikääntymisen johdosta. Lisäksi monen kunnallisen palkansaajaryhmän työ ja virkaehtosopimukset päättyvät tammikuussa 2010. Talousarvio vuodelle 2010 sisältää nykyisen henkilökunnan palkat lähinnä vuoden 2009 tasolla. Vain henkilökunnan väheneminen tuo liikkumavaraa palkkoihin. Yleinen taloudellinen taantuma aiheuttaa vuodelle 2012 valtionosuuksiin sisältyviin verotulotasauksiin huomattavaa lisäperintää. Kun vuosina 2009 ja 2010 tasaus on n. 1,8 milj.euroa, niin vuoden 2012 perinnäksi arvioidaan yli 3 milj.euroa. Kun lisäksi vuonna 2012 yhteisöveron lisäjako osuus sekä kuntien yhdistymisavustus päättyvät, tulojen huomattava vähennys aiheuttaa tuloksen painumisen merkittävästi alijäämäiseksi nykyisellä tuloveroprosentilla ja menojen 2 %:n vuotuisella kasvulla. Taloussuunnitelma vuosille 2011 2012 perustuu vuoden 2010 peruslukemiin. 11
YLEISET LÄHTÖKOHDAT Kaupunki ilman liikelaitosta Kouvolan Vesi Kaupungin ja liikel. yhdistetty Tilinpäätös ennuste 2009 Ta kehys 2010 Kaupungin hallitus 2010 Talous suunn. 2011 Talous suunn. 2012 Tuloslaskelma 1000 Toimintatuotot Myyntituotot 9 596 10 380 19 976 Maksutuotot 21 031 21 031 Tuet ja avustukset 14 159 60 14 219 Muut toimintatuotot 11 024 11 024 Toimintatuotot yhteensä 55 810 10 440 66 250 55 000 56 000 77 724 76764 76764 Valm. omaan käyttöön 3 362 220 3 582 600 0 5 149 3000 3000 Toimintakulut Henkilöstökulut 226 464 2 927 229 391 244 970 Palkat ja palkkiot 170 928 2 256 173 184 185 649 Henkilösivukulut 55 536 670 56 206 59 321 Eläkekulut 43 986 503 44 489 47 581 Muut henkilösivukulut 11 550 167 11 717 11 570 Palvelujen ostot 182 350 2 235 184 585 194 769 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 24 061 1 477 25 538 28 890 Avustukset 25 947 25 947 25 125 Muut toimintakulut 5 930 463 6 393 7 972 Sopeuttamisohjelma 6 000 Toimintakulut yhteensä 464 752 7 102 471 854 473 300 474 722 495 726 505 641 515 753 Toimintakate 405 580 3 558 402 022 417 700 418 722 412 853 425 877 435 989 0 Verotulot 280 555 280 555 277 000 273 000 275 000 285000 287000 Valtionosuudet 138 000 138 000 140 000 143 000 149 500 150000 149000 Rahoitustuotot ja kulut 2 132 990 1 142 2 100 2 100 1 148 3500 3500 Korkotuotot 892 892 300 2 509 Muut rahoitustuotot 6 980 2 6 982 6 000 2 850 Korkokulut 5 497 13 5 510 4 000 3 911 Muut rahoituskulut 243 979 1 222 200 300 0 Vuosikate 15 107 2 568 17 675 1 400 622 12 795 12 623 3 511 0 Poistot ja arvonalent. 18 000 2 194 20 194 15 000 15 000 17 194 17000 17000 Suunn. muk. poistot 17 710 2 194 19 904 0 Tilikauden tulos 2 603 374 2 229 13 600 15 622 4 399 4 377 13 489 Satunnaiset tulot 0 41 800 Poistoeron muutos 160 160 Rahastojen muutos 2 500 2 500 30 000 0 Tilikauden ylijäämä (alij.) 57 374 431 1 800 15 622 4 399 4 377 13 489 Alijäämät yhteensä 22 265 000 euroa vuosilta 2010 2012. Aikaisempien vuosien ylijäämän käyttöä alijäämän tasapainottamiseen ei laskelma sisällä avaavan taseen keskeneräisyydestä johtuen. Tuottavuusohjelman muutoksia ei ole pystytty näihin laskelmiin yksilöimään. 12
YLEISET LÄHTÖKOHDAT Vuoden 2010 tuloslaskelma Kaupunki + LL Alkup. Kaupunki + LL Muutettu Kaupunki yhteensä Kaupunki yhteensä sisäiset eliminoitu Hallituksen muutosesitykset Kaupunki yhteensä muutosten jälkeen Tuloslaskelma 1000 e TA 2009 TA 2009 TA 2010 TA 2010 TA 2010 TA 2010 TOIMINTATUOTOT 66 250 67 775 465 119 76 874 850 77 724 Myyntituotot 19 976 20 435 362 771 24 237 24 237 Maksutuotot 21 031 22 181 23 683 23 683 23 683 Tuet ja avustukset 14 219 14 481 14 136 14 136 500 14 636 1) Muut toimintatuotot 11 024 10 678 64 529 14 818 350 15 168 2) Valmistus omaan käyttöön 3 582 1 062 350 5 149 5 149 TOIMINTAKULUT 471 854 484 189 883 472 500 026 4 300 495 726 Henkilöstökulut 229 391 234 061 243 970 243 970 1 000 244 970 Palkat ja palkkiot 173 184 176 491 184 819 184 819 820 185 639 3) Henkilösivukulut 56 206 57 569 59 151 59 151 180 59 331 4) Eläkekulut 44 489 45 630 47 581 47 581 47 581 Muut henkilösivukulut 11 717 11 939 11 570 11 570 11 570 Palvelujen ostot 184 585 187 544 527 976 194 469 300 194 769 5) Aineet, tarvikkeet ja tavarat 25 538 26 607 29 140 28 890 28 890 Avustukset 25 947 27 107 24 725 24 725 400 25 125 6) Muut toimintakulut 6 393 8 870 57 661 7 972 7 972 Sopeuttamisohjelma 6 000 6 000 7) TOIMINTAKATE 402 022 415 352 418 003 418 003 5 150 412 853 Verotulot 280 555 279 000 275 000 275 000 275 000 Valtionosuudet 138 000 139 555 149 500 149 500 149 500 Rahoitustuotot ja kulut 1 142 1 139 798 798 798 Korkotuotot 892 892 2 509 2 509 2 509 Muut rahoitustuotot 6 982 5 982 3 479 2 500 350 2 850 7) Korkokulut 5 510 3 513 3 911 3 911 3 911 Muut rahoituskulut 1 222 2 222 1 279 300 300 VUOSIKATE 17 675 4 342 7 295 7 295 5 500 12 795 Poistot ja arvonalentumiset 19 904 17 194 17 194 17 194 17 194 Suunnitelman mukaiset poistot 19 904 17 194 17 194 17 194 17 194 TILIKAUDEN TULOS 2 229 12 852 9 899 9 899 5 500 4 399 Poistoeron muutos 160 160 Rahastojen muutos 2 500 2 500 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJ.) 431 10 192 9 899 9 899 5 500 4 399 Taulukossa on meno ja tulolajikohtainen vertailu. Muutokset kaupunginhallitus 7.12.2009 1) työllistämistuen lisäys 0,5 milj.euroa 2) pysyvien vastaavien myyntitulojen lisäys 0,35 milj.euroa 3) työllistämistukipalkkojen lisäys 0,82 milj.euroa (liitelaskelma) 4) työllistämistukipalkkojen henkilösivukulut 0,18 milj.euroa 5) elinkeinotoimen ostopalvelujen lisäys 0,3 milj.euroa 6) kotihoidon Kouvola lisä 0,7 milj. euroa, työmarkkinatuen kuntaosuuden vähennys 0,4 milj. euroa 7) Tilikauden tulosta korjataan 6 miljoonan euron tuottavuusohjelmalla. Yksilöinti tapahtuu alkuvuodesta vuosisuunnitelmien käsittelyn yhteydessä 13
YLEISET LÄHTÖKOHDAT Verotulot Verotuloarvio perustuu lokakuussa saatuihin verotustietoihin sekä tehtyihin veroprosenttipäätöksiin. Yhteenveto 1000 e TILIVUOSI 2007 2008 2009** 2010** 2011** 2012** Verolaji Kunnallisvero 236 022 246 593 248 900 240 468 246 760 252 151 Muutos % 5,1 4,5 0,9-3,4 2,6 2,2 Yhteisövero 19 511 18 722 15 112 16 862 18 087 14 292 Muutos % 10,9-4,0-19,3 11,6 7,3-21,0 Kiinteistövero 13 234 13 953 15 141 17 810 17 810 17 810 Muutos % 6,3 5,4 8,5 17,6 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 268 767 279 268 279 153 275 141 282 657 284 254 Muutos % 5,6 3,9 0,0-1,4 2,7 0,6 Taulukoiden luvut on esitetty käyvin hinnoin, eli inflaation vaikutusta ei ole eliminoitu Kuluttajahintaindeksi, 2000=100 110,6 115,1 115,2 116,3 118,6 121 Kuluttajahintaindeksin muutos 2,5 4,1 0,1 1,0 2,0 2,0 Peruspalvelujen hintaindeksi 125,6 132 135,9 138,9 143,1 147,4 Peruspalv. hintaindeksin muutos 3,5 5,1 3,0 2,2 3,0 3,0 1000 Arvioitu verotulo 2001-2012 Kouvola 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009** 2010** 2011** 2012** Kiinteistövero Kunnallisvero Yhteisövero 14
YLEISET LÄHTÖKOHDAT Valtionosuudet Valtionosuusuudistus astuu voimaan 1.1.2010 ns. yhden putken mallilla. Valtionosuudet on siirretty valtionvarainministeriön maksettavaksi. Vuoden 2010 tilitykset tehdään kuitenkin siten, että uudistus ei aiheuta euromääräisiä muutoksia. Vuoden 2010 valtionosuuksia lisää verotulovähennysten lisäys n. 1440 eurosta 2200 euroon/asukas. Vähennykset kompensoidaan valtionosuuksissa. Oppilasmäärien muutoksesta johtuva oikaisupäätös tehdään sivistystoimen valtionosuuteen loppuvuodesta ja päätös saadaan tammikuussa 2010. Arvioitu takaisinperintä on noin 1 milj. euroa. Vuoden 2009 valtionosuuden lopulliseksi määräksi arvioidaan 140 milj. euroa ja vuoden 2010 valtionosuudeksi 149,5 milj. euroa. Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot sisältävät osinkotuloja tytär ja osakkuusyhteisöiltä ja korkotuloja antolainoista sekä konsernitililtä. Rahoituskulut sisältävät korkokuluja ja muut rahoituskulut lähinnä saamisten poistamisia. Poistot Poisto ohjelmaa ei ole vielä käsitelty ja poistot ovat saatujen ennakkotietojen mukaisia. Tilikauden tulos Tilikauden tulos on 9,899 milj. euroa alijäämäinen. Tuottavuusohjelman täytäntöönpanolla yksilöidään vuosisuunnitelmien yhteydessä tuloslaskelmaan 6 milj. euron tulosta korjaava vaikutus. Tämän jälkeen tulokseksi tulee 3,899 milj. euron alijäämäisyys, joka voidaan kattaa aikaisempien vuosien ylijäämästä. Investointiohjelma vuosille 2010 2014 TA 2010 TS 2011 TS 2012 TS 2013 TS 2014 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2 150 500 500 500 500 AINEELLISET HYÖDYKKEET 36 587 50 809 38 752 18 260 19 730 Maa ja vesialueet 1 570 1 600 1 600 1 600 1 600 Rakennukset 18 724 21 330 23 900 7 900 8 850 Kiinteät rakenteet ja laitteet 14 048 26 159 11 762 7 360 8 330 Koneet ja kalusto 2 245 1 720 1 490 1 400 950 SIJOITUKSET 456 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 39 193 51 309 39 252 18 760 20 230 Rahoitusosuudet 4 475 4 779 1 685 1 000 Pysyvien vastaavien myynti 690 720 750 750 450 INVESTOINTITULOT YHTEENSÄ 5 165 5 499 2 435 750 1 450 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ 34 028 45 810 36 817 18 010 18 780 Investointiohjelma sisältää myös liikelaitosten investoinnit. 15
YLEISET LÄHTÖKOHDAT Rahoituslaskelma Rahoituslaskelma kattaa peruskunnan ja liikelaitosten investointiohjelman kattamisen. Liikelaitosten erillisissä rahoituslaskelmissa eritellään niiden investointien rahoitus. Kaupungin koko velkamäärän arvioidaan kohoavan 144 milj. euroon vuonna 2010, jolloin lainaa on 1 631 e/asukas. Lainamäärä edustanee kuntien keskimääräistä velkaantumista. TA 2009 Ta muut Arv. Tot. Ta ehd. kj Kaup. hallitus Ta suunn. Ta suunn. 1000 e peruskaup. 2009 2009 2010 2010 2011 2012 Toiminnan rahavirta Vuosikate 15 107 1 774 1 774 7 295 12 795 10 935 1 522 Tulorahoituksen korjauserät 1 160 1 160 1 160 Investointien rahavirta Investointimenot 33 813 37 898 30 764 39 500 39 175 51 309 39 252 Rahoitusosuudet 1 625 1 625 1 625 5 047 5 047 4 779 1 685 Pysyvien vastaavien hyöd. luov.voitot 1 000 500 500 4 000 4 000 3 000 750 Toiminnan ja investointien rahavirta 14 921 32 839 25 705 23 158 17 658 32 595 35 295 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 24 300 24 300 Antolainasaamisten lisäykset 2 800 3 800 3 800 700 700 300 300 Antolainasaamisten vähennykset 100 10 10 2 000 2 000 2 000 2 000 Lainakannan muutokset 18 500 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 25 000 25 000 25 000 32 000 26 000 34 000 43 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 16 500 16 500 16 500 19 500 19 500 21 000 23 500 Lyhytaikaisten lainojen muutos 10 000 20 000 20 000 10 000 10 000 18 000 15 000 Muut maksuvalmiuden muutokset 8 500 1 724 1 724 Rahoituksen rahavirta 24 300 26 434 26 434 23 800 17 800 32 700 36 200 Energiajärjestelyt, antolainat 24 300 24 300 Rahavarojen muutos 9 379 6 405 729 642 142 105 905 lainakanta 31.12.2009 0 133 500 127 500 150 000 144 000 175 000 209 500 asukasluku 88 461 88 380 88 380 88 280 88 280 88 180 88 080 lainakanta / as 1 511 1 443 1 699 1 631 1 985 2 379 16
YLEISET LÄHTÖKOHDAT SOPIMUSOHJAUS Kouvolassa on otettu hallinnon ja palveluiden järjestämissopimuksen mukaisesti käyttöön kaupungin sisäinen sopimusohjausjärjestelmä, jonka mukaisesti palveluiden järjestämisvastuu ja tuottamisvastuu on erotettu toisistaan. Toimintamallin mukaisesti yksiköiden odotetaan toimivan tehtävien edellyttämällä tavalla ja erikoistuneiden toimintayksiköiden välistä yhteistyötä ja yhteistyön verkostoa johdetaan sopimusten avulla. Palvelusopimuksissa määritellään palveluiden määrä, laatu ja hinta sekä muun muassa esitetään keskeiset kehittämistoimenpiteet. Poliittinen ohjaus liittyy palveluiden järjestämiseen (lautakunnat) ja liiketoiminnallinen ohjaus tuottamiseen (johtokunnat). Tilaajan päävastuulla on palveluiden tehokas kohdentuminen tarpeiden mukaiseksi ja tuottajan päävastuulla on sovittujen palveluiden määrä ja laatuvaatimusten mahdollisimman tehokas toteuttaminen. Konsernihallinnon tehtävänä on kaupungin kokonaisedun varmistaminen. KUVA: Kouvolan mallin keskeiset elementit Sopimusohjausjärjestelmässä korostetaan johtamisen merkitystä ja johtajuutta menestyksen takaajana sekä yksilöiden tarpeiden ja valinnanvapauden merkitystä eli asiakaslähtöisyyttä. Kaupungin strategia toimii sopimusohjausjärjestelmän mukaisen toiminnan ja talouden ohjaamisen ohjenuorana. Kaupungin palveluihin liittyvät strategiset päätökset, niistä johdetut tavoitteet ja määrärahat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka palvelusopimusten avulla ohjataan käytännön palvelutuotannoksi. Sopimusohjausjärjestelmän onnistunut toteuttaminen edellyttää laadukasta ja sitoutunutta johtamista sekä luottamushenkilöorganisaation ja viranhaltijaorganisaatioon hyvää yhteistyötä. Kouvolan sopimusohjausjärjestelmä on vasta alkuvaiheessa ja sitä tulee aktiivisesti koko kaupungin laajuudessa kehittää. Toimintamallin käyttöönottaminen ja kehittäminen edellyttää vaiheittaista etenemistä, toimintamallin tavoitteiden selkiyttämistä, toimintamallin kytkemistä kaupungin ohjausjärjestelmäksi sekä vaadittavien toiminnallisten ja teknisten edellytysten tunnistamista. Kehittämisen keskeiset näkökulmat vaiheittaisen käyttöönoton suunnitelman mukaan ovat: sopimusohjausjärjestelmän rakenteen selkiyttäminen, sääntöjen ja ohjeiden kehittäminen, talousarviorakenteen ja talousprosessien kehittäminen, palvelusopimusten, tuotteistamisen ja kustannuslaskennan kehittäminen, tekniset edellytykset ja riittävän osaamisen tason varmistaminen koulutuksen avulla. Vuoden 2010 aikana ja koko suunnitelmakaudella toimintamallia kehitetään organisaatiouudistuksen yhteydessä määriteltävien linjausten mukaisesti siten, että sopimusohjauksen ja siihen liittyvien vastuunjakojen uudistaminen tukee organisaatiouudistusta. Kehittämisen kohteina ovat rakenteiden ja toimintatapojen 17
YLEISET LÄHTÖKOHDAT lisäksi asiakaslähtöisyyden kehittäminen, palvelusopimusten kehittäminen, tuotteistamisen ja kustannuslaskennan kehittäminen, uusien palvelujärjestelmien kartoittaminen ja palveluiden järjestämistapojen määrittäminen. Kehittämistyötä koko kaupungin laajuudessa koordinoi konsernihallinnon talous ja strategiayksikön perustama sopimusohjausklinikka, jonka jäsenet edustavat kaikkia toimialoja ja palvelusektoreita. Kouvolan TILTU hanke Hanke on konkreettinen väline sekä sisäisen sopimusohjausjärjestelmän kehittämiseen että yhteistyön kehittämiseen kaupungin ulkopuolisten palvelutuottajien kanssa. Hankkeen tavoitteena on eri toimijoiden välisen yhteistyön tiivistäminen, kunnallista palvelutuotantoa täydentävien palvelumuotojen kehittäminen, kaupungin ja alueen palveluosaamisen kehittäminen, alueellisen elinvoiman ja innovaatioiden edistäminen, asiakaslähtöisyyden lisääminen sekä kuntalaisten osallisuuden lisääminen ja monipuolistaminen. Hanke kestää vuoden 2011 loppuun saakka. Tuotteistaminen Tuotteistaminen on sopimusohjausjärjestelmän toiminnan edellytys ja palvelusopimusten keskeinen sisältölähde. Tuotteistamisen ja siihen liittyvien vaiheiden avulla löydetään kohteet, joihin vaikuttamalla voidaan kiristyvässä tilanteessa alentaa tuotekohtaisia kustannuksia. Päätöksenteon perusteet ovat vahvat, kun tunnetaan organisaation voimavarat ja tiedetään mitkä toiminnot niitä kuluttavat. Lisäksi tunnistetaan voimavarojen ja vaikuttavuuden väliset suhteet eli aikaansaavatko tuotteet niitä hyötyjä, joita on haluttu. Tuotteistaminen on käynnistetty kaikilla toimialakokonaisuuksilla ja etenemisen tueksi on laadittu prosessikuvaus. Tuotteistamiseen liittyvä kustannuslaskenta on päätetty toteuttaa toimintolaskennalla, jonka tueksi on hankittu Softwave Oy:n Opiferus ohjelmisto. Tuotteistamisen lisäksi prosessien kuvaaminen on käynnistetty. Prosessien kuvaamista laajennetaan ja systematisoidaan vuoden 2010 alusta lähtien erikseen tehtävien päätösten mukaisesti. Prosessit kuvataan JHS 152 suosituksen mukaisesti. HENKILÖSTÖ Kouvolan kaupungin palveluksessa oli lokakuun 2009 lopussa yhteensä 6095 viranhaltijaa/työntekijää, joista vakinaisia oli 4692, määräaikaisia 1215, tukitoimenpitein työllistettyjä 170 ja oppisopimussuhteisia 18. Henkilöstö jakautui toimialoittain seuraavasti: 31.10.2009 Henkilöstömäärä Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Oppisop. Yhteensä Konsernihallinto (ti) 115 6 1 122 Elinkeinotoimi (ti) 73 12 85 Sivistys (ti) 17 17 Perusturva (ti) 9 5 14 Tekninen ja ympäristötoimiala (ti) 94 6 100 Konsernihallinto (tu) 117 16 3 136 Sivistys (tu) 1 829 571 70 9 2 479 Perusturva (tu) 1 602 435 44 8 2 089 Tekninen ja ympäristötoimiala (tu) 774 158 52 1 985 Kouvolan Vesi 62 6 68 Yhteensä 4 692 1 215 170 18 6 095 Henkilöstömäärä 31.8.2009 4 648 1 329 148 16 6 141 Henkilöstömäärä 30.4.2009 4 629 1 472 120 20 6 241 18