Sisäilma ja rakennustekninen kuntotutkimus Virtain kaupunki Yläkoulu, A ja Bosa Koulutie 12 A 34800 Virrat
2 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Sisällys 1 Yleistä... 3 1.1 Kohdetiedot ja toimeksianto... 3 1.2 Tutkimusmenetelmät ja käytetyt mittalaitteet... 4 2 Perustiedot kohteesta... 5 3 Yhteenveto ja johtopäätökset... 6 4 Rakennustekninen kuntotutkimus, Aosa... 9 4.1 Rakenneliittymien tiiveys A ja Bosat... 9 4.2 Alapohjarakenteet (kellarikerros)... 9 4.2.1 Rakenneavaukset:... 9 4.2.2 Lattioiden kosteuskartoitus... 11 4.2.3 Yhteenveto... 13 4.3 4.3.1 Rakenneavaukset... 13 4.3.2 Ulkopuoliset havainnot... 17 4.3.3 Yhteenveto... 18 4.4 5 1 krs:n ulkoseinä ja välipohjarakenteet... 18 4.4.1 Rakenneavaukset... 18 4.4.2 Välipohjarakenteet... 21 4.5 Yläpohja ullakkotila... 21 4.6 Kellarikerroksen maapohjatila... 22 4.7 Muita havaintoja... 24 Rakennustekninen kuntotutkimus, Bosa... 26 5.1 Alapohjarakenteet... 26 5.1.1 Rakenneavaukset... 26 5.1.2 Yhteenveto... 28 5.2 5.2.1 6 Kellarikerroksen ulko ja väliseinärakenteet... 13 1 krs:n ulkoseinärakenteet... 29 Ulkopuoliset havainnot... 31 5.3 Yläpohja ullakkotila... 33 5.4 Väestönsuoja... 34 5.5 Muita havaintoja... 35 Ilmanvaihtojärjestelmä... 36 6.1 Ilmanvaihdon yleistarkastelu asiakirjatarkastelun perusteella... 36 6.2 Teolliset mineraalikuidut... 37 6.3 Ilmanvaihdon havainnot kohteella... 38 6.3.1 Aosan ilmanvaihtojärjestelmä... 38 info@ Ytunnus: 25192846
3 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa 6.3.2 1 Bosan ilmanvaihtojärjestelmä... 42 Yleistä 1.1 Kohde Kohdetiedot ja toimeksianto Virtain kaupunki Yläkoulu, A Ja Brakennus Koulutie 12 A 34800 Virrat Tilaaja Virtain kaupunki Tilapalvelu Hannu Heikkilä Virtaintie 26 34800 Virrat hannu.heikkila@virrat.fi Tutkimusajankohta ja tekijät Tutkimukset kohteella 23.524.5.2016 ja 6.67.6.2016. Mikko Rautiainen, tutkimusinsinööri Marko Vallius, sisäilmaasiantuntija Jouko Alastalo, vanhempi tutkimusinsinööri Toimeksianto ja rajaukset Kuntotutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Virtain yläkoulun A ja B osien rakennus ja kosteusteknistä kuntoa ja keskeisiä sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä. Ilmanvaihtojärjestelmää ei tutkittu kokonaisuudessaan, vaan sen osalta havainnoitiin sisäilman suhteen merkityksellisimmät tekijät osana rakennusteknistä kuntotutkimusta. info@ Ytunnus: 25192846
4 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa 1.2 Tutkimusmenetelmät ja käytetyt mittalaitteet Rakennustekniset tutkimukset perustuvat rakennuksesta tehtyyn riskiarvioon, jonka perusteella tarkemmat tutkimukset kohdistettiin riskialtteimpiin kohtiin. Rakenteiden kuntoa tarkasteltiin aistinvaraisesti ja suoraan osoittavien mittalaitteiden avulla (kosteusmittaukset, paineeromittaukset). Riskirakenteiden toteutus ja kunto todettiin rakenteita avaamalla. Tarvittaessa rakenteen mikrobiologista kuntoa selvitettiin materiaalinäytteiden avulla. Rakenteiden tiiveyttä ja vuotoilmavirtauksia selvitettiin pistokoeluontoisesti merkkisavu ja merkkiainetutkimuksilla. Rakennetutkimus, näytteenotto ja kosteusmittauskohdat on esitetty liitteenä olevassa paikannuspiirroksessa. Lattiapinnoille tehtiin pintakosteuskartoitus Tramex pintakosteudenosoittimella. Alapohjan ja kosteusteknistä kuntoa ja toimivuutta arvioitiin rakenneavauksilla ja kosteusmittauksilla. Mikrobiologista analyysiä varten otetut materiaalinäytteet otettiin suoraan minigripsalpapussiin. Mikrobinäytteet analysoitiin suoraviljelymenetelmällä (semikvantitatiivisesti) Mikrobioni Oy:n laboratoriossa Kuopiossa. Tarkemmat menetelmät ja analyysitulokset on esitetty analyysivastauksissa (liitteenä). Käytetyt mittalaitteet: Tramex Moisture Encounter Plus pintakosteusosoitin Vaisala HM40 rakennekosteusmittalaite ja Vaisala HMP42 rakennekosteusanturit. (Mittalaitteen tarkkuus lämpötilassa +20 C on ± 2.0 %RH (0... 90 %RH), ± 3.0 %RH (90... 100 %RH). Mittalaite on kalibroitu 23.2.2015.) Dräger Ch216 virtausilmaisin vuotoilmareittien havaitsemiseen (merkkisavu) Dwyer Gemini Magnesense E50 X0 + Tinytag TGPR0704 dataloggeri paineeron mittaukseen General NGD8800kaasuanalysaattori ilmavirtausten merkkiaineen tunnistamiseen, merkkiaineena käytettiin Formier5 kaasua, joka sisältää 5 % vetyä ja 95 % typpeä. info@ Ytunnus: 25192846
5 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa 2 Perustiedot kohteesta Yleistiedot Yläkoulun vanhin osa on rakennettu vuonna 1956 (Aosa) ja sitä on laajennettu vuonna 1964 (Bosa). Koulukeskukseen on tehty peruskorjauksia vuosina 2002 2004. Aosan peruskorjauksissa on pääasiallisesti uusittu ilmanvaihtojärjestelmää. Bosalle on tehty laajennus ja rakenteiden osalta laajempi peruskorjaus, jossa ilmanvaihtojärjestelmän lisäksi on uusittu vesikattorakenteet, julkisivuverhous ja pääosin ulkoseinärakenteita. Keittiötiloja on peruskorjauksen yhteydessä laajennettu. Lisäksi Bosan salaoja ja sadevesijärjestelmiä on uusittu laajasti korjausten yhteydessä. Rakennus on pääosin 1kerroksinen. Aosan alapuolella olevassa kellaritilassa sijaitsee nykyisin opetustiloja sekä talotekniikka ja varastotiloja. Saatujen tietojen mukaisesti kellarikerros on osittain (luokkatilojen osalta) mahdollisesti ollut alun perin avoin pilarirakenteinen, joka on myöhemmin rakennettu lämpimäksi tilaksi. Rakennus on perustettu osittain suoraan ja osittain pilariperusteisesti kalliolle. Aikaisemmat tutkimukset / käytettävissä olleet asiakirjat ja tiedonannot A ja Bosan pääkuvat (osin) A ja Bosan rakennekuvat (osin) Työpaikkaselvitys 26.5.1999 (Virtain terveyskeskus, työterveyshuolto) Bosan peruskorjaus, rakennekuvat (suunnittelutalo S. Anttila Oy 2001) A ja Bosan peruskorjaus, LVIsuunnitelmat (Insinööritiimi Oy 2002) Työpaikkakäynti 12.11.2007 (Virtain terveyskeskus, työterveyshuolto) Työpaikkakäynti 17.1.2008 (Virtain terveyskeskus, työterveyshuolto) Työpaikkaselvitys 7.5.2010 (Virtain terveyskeskus, työterveyshuolto) IVpuhdistusraportti, A ja Bosa (23.6.2014 / Nuohous ja ilmastointi Honkanen) Yläkoulun hulevesiraportti (18.4.2016 Vesihuoltolaitos Virrat) info@ Ytunnus: 25192846
6 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa 3 Yhteenveto ja johtopäätökset Tehdyissä tutkimuksissa yläkoulun A ja Bosien rakenteissa ja järjestelmissä todettiin sisäilmariskejä seuraavasti: Aosalla: Kellarikerroksen ulko ja väliseinärakenteiden alaosien mineraalivillaeristeissä todettiin mikrobivaurioita koko kellarikerroksen alueella. Seinärakenteesta havaittiin merkkiainetutkimuksilla ilmayhteyksiä sisäilmaan, mikä yhdessä todettujen mikrobivaurioiden kanssa aiheuttaa Asumisterveysohjeessa mainitun terveyshaittariskin. Kellarikerroksen alapohjarakenteisiin nousee maaperästä kosteutta, jonka pitoisuus kohoaa tiiviiden lattiapinnoitteiden alapuolella. Paikoin lattiapinnoitteissa todettiiin aistinvaraisesti pinnoitteen/kiinnitysliiman kemialliseen vaurioitumiseen viittaavaa hajua (VOC yhdisteet). Kellarikerroksessa sijaitsevassa maapohjatilassa todettiin aistinvaraisesti voimakasta mikrobiperäistä hajua. Perusmaan päällä ja osin rakenteiden pinnalla oli näkyvää mikrobikasvustoa. Tilasta on suoria ilmayhteyksiä puurakenteisen välipohjan kautta viereiseen käytävätilaan sekä läpivientien ja epätiiviiden rakenneliittymien kautta yläpuolisiin luokka ja työtiloihin, mikä yhdessä näkyvän mikrobikasvuston kanssa aiheuttaa Asumisterveysohjeessa mainitun terveyshaittariskin. Tämän lisäksi, maapohjatilaan liittyvissä eteis ja varastotiloissa säilytetään käyttötavaraa, jonka mukana saattaa siirtyä mikrobi ja muita epäpuhtauksia muualle rakennuksen sisätiloihin. Mittausten perusteella kellarikerroksen maapohjatila ei ole alipaineinen ympäröiviin tiloihin nähden. Tila on varustettu yhdellä poistoilmapuhaltimella, joka ei ollut toimintakunnossa tutkimusten ja (pääosin) paineeromittausten aikana. 1kerroksen ulkoseinien alaosien materiaaleista otetuissa näytteissä ei todettu merkittävää mikrobivaurioitumista. Sisäilman laskeumapölystä mitattiin selvästi Asumisterveysasetuksen toimenpiderajaarvon ylittävä määrä teollisia mineraalikuituja. Mineraalikuituja voi päästä sisäilmaan rakenteista epätiiviiden rakenteiden kautta (yläpohja ja välipohja). Kuitulähteenä voivat toimia myös suojaamattomat tai puutteellisesti suojatut ilmanvaihtojärjestelmän äänenvaimenninmateriaalit. Yläpohjarakenteen sisäpinnasta puuttuu vesihöyryn ja ilmansulkuvastus. Rakenne on rakennusfysikaalisesti riskirakenne. Epätiiviin rakenteen läpi voi kulkeutua epäpuhtauksia sisäilmaan. Liikuntasalia palvelevan ilmanvaihtokoneen suodatinkoteloissa havaittiin ohivirtauksia, joiden kautta ulkoilman epäpuhtaudet (pöly, siitepöly) pääsevät sisäilmaan. Ilmanvaihdon ilmamäärät eivät käytössä olleiden mittaus ja säätöpöytäkirjojen perusteella ole suunnitelmien mukaiset. Erityisesti kellarikerroksen luokkatilojen ilmamäärät ovat selvästi suunniteltua vähäisemmät. info@ Ytunnus: 25192846
7 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Bosalla: Ulkoseinärakenteiden alaosien eristemateriaaleissa havaittiin paikallisesti mikrobivaurioita. Rakenteesta on ilmayhteyksiä ikkunaliitoksien kautta sisäilmaan. Todetut vauriot ovat osin rakenneosassa (sokkelieristys), jota ei ole mahdollisesti korjattu edellisessä peruskorjauksessa. Kaksoislaattaalapohjarakenteen Tojaxeristeessä havaittiin paikoin epäilyä mikrobivauriosta. Rakenteesta on ilmayhteyksiä seinän ja lattian liitosten kautta sisäilmaan. Kyseisessä rakenteessa olevien vaurioiden laatu ja laajuus sekä niiden mahdollinen vaikutus sisäilmaan on kuitenkin epävarma. Ruokasalin ns. puukorokelattian eristemateriaalit ovat selvästi mikrobivaurioituneet. Rakenteesta on suoria ilmayhteyksiä sisäilmaan lattialaudoituksen epätiiveyksien kautta. Alapuolelta eristämätön puukorokelattia on nykytietämyksen mukaisesti riskirakenne ja se tulisi uusia kokonaan perusmaasta lähtien uusien vaurioiden välttämiseksi. Osa tutkimuksessa todetuista vaurioista on laajaalaisia ja niiden korjaaminen sisäilmahaittojen poistamiseksi tai estämiseksi tulee edellyttämään laajoja korjaustoimenpiteitä. Rakenteelliset vauriot johtuvat pääosin rakennusaikakaudelle tyypillisistä virheellisistä rakenneratkaisuista, puutteellisesta ulkopuolisesta kosteudeneristyksestä ja maaperäkosteuden kapillaarisesta nousemisesta rakenteisiin. Bosan ulkoseinärakenteiden alaosien vauriomekanismia ei pystytä yksiselitteisesti arvioimaan tehtyjen tutkimusten perusteella. Havaittujen vaurioiden syntymiseen ovat voineet vaikuttaa maaperäkosteuden lisäksi rakenteeseen kohdistuneet säärasitukset (mm. viistosade), puutteelliset julkisivun pellitykset ja ulkopuolisen kosteudeneristyksen puutteet. Julkisivurakenteeseen tehdyn peruskorjauksen työnaikaisesta kosteusrasituksesta ei ole tietoa, eikä siltä osin sen vaikutusta korjattujen rakenteiden vaurioihin pystytä arvioimaan. Aosalla rakenteelliset laajat korjaustoimenpiteet tulisi ulottaa havaittujen vaurioiden, vaurioiden aiheuttajien ja riskien poistamiseksi kaikkiin rakenneosiin. Myös ilmanvaihdon osalta tulisi tarkastaa järjestelmän kapasiteetti ja säädettävyys sekä poistaa mahdolliset kuitulähteet. Koska suositeltavat korjaustoimenpiteet rakennuksen korjaamiseksi ja sisäilmahaittojen poistamiseksi tulevat olemaan mittavia, tulee korjausten ja eri korjausvaihtoehtojen taloudellinen kannattavuus arvioida ja harkita tarkasti. Aosan lyhytaikaista jatkokäyttöä ajatellen merkittävimmät riskit liittyvät kellarikerroksen rakenteissa todettuihin vaurioihin sekä maapohjatilan epäpuhtauksien leviämiseen ympäröiviin tiloihin. Vaurioiden paikalliskorjaus kellarikerroksessa on vaurioiden laajaalaisuuden vuoksi hyvin haasteellista, eikä sisäilmaolosuhteita todennäköisesti pystytä paikalliskorjauksilla riittävän luotettavasti varmistamaan. Mikäli tilajärjestelyjen suhteen kellarikerroksen käytöstä poistaminen on mahdollista, on se väliaikaistaratkaisuna kevyitä paikalliskorjauksia suositeltavampi vaihtoehto. Mahdolliset paikalliskorjaukset ja osittaiset käytöstä poistamiset suositellaan suunniteltavaksi ja toteutettavaksi yhteistyössä sisäilma ja IVasiantuntijan kanssa parhaan lopputuloksen varmistamiseksi. info@ Ytunnus: 25192846
8 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Bosalla ruokasalin lattiarakenteen vauriot muodostavat selvän riskin sisäilman laadulle ja rakenteeseen tulisi kohdistaa korjaustoimenpiteitä sisäilman laadun varmistamiseksi. Mikäli Bosan rakenteita päädytään korjaamaan, tulee ulkoseinän alaosien ja alapohjarakenteessa todettujen mikrobivaurioiden laajuutta jatkoselvittää lisätutkimuksin korjauslaajuuden määrittämiseksi. Luokkatilojen alapohjarakenteen Tojaxeriste tiedetään helposti mikrobivaurioituvaksi materiaaliksi ja rakenne luokitellaan nykytietämyksen mukaisesti riskirakenteeksi. Kyseisessä rakenteessa olevien vaurioiden laatu ja laajuus sekä niiden mahdollinen vaikutus rakennuksen Bosan sisäilmaan on kuitenkin epävarma. Rakenteen merkitystä sisäilman laadun kannalta / tilojen jatkokäyttöä ajatellen voidaan selvittää tarkemmin esimerkiksi talviaikana tehtävillä sisäilman mikrobipitoisuuksien mittauksilla. info@ Ytunnus: 25192846
9 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa 4 Rakennustekninen kuntotutkimus, Aosa 4.1 Rakenneliittymien tiiveys A ja Bosat Rakenneliittymien tiiveyttä tutkittiin visuaalisesti, merkkisavulla ja merkkiainetutkimuksilla. Merkkiainekaasuna käytetiin Formier 5 merkkiainekaasua (typpi 95 %, vety 5 %). Merkkiainetutkimuksessa rakenteen eristetilaan syötettiin merkkiainekaasua jaksoittain nopeudella 10 l/min yhteensä noin 1 minuutin ajan. Merkkiaineen kulkeutumista rakenteesta sisäilmaan havainnoitiin sisäpuolelta General NGD8800kaasuanalysaattorin avulla. Tutkimusten aikana tutkittava tila oli keksimäärin noin 1 3 Pa ulkoilmaa alipaineisempi. Rakenneliittymissä (lattian liittymät ja ikkunarakenteet) havaittiin yleisesti merkittäviä epätiiveyksiä ABosalla. Tilakohtaisia havaintoja on kirjattu rakenneavauksien yhteyteen. 4.2 4.2.1 Alapohjarakenteet (kellarikerros) Rakenneavaukset: Luokkatila 013 Alapohjarakenne muovilaatta pintabetonilaatta ~30 mm bitumi / tervapaperi pikisively tiili ~20 mm betonilaatta ~40 mm (ilmaväli / painumaa alapuolella ~ 10 mm) kevytsora 300 mm (ei avattu pidemmälle) Kevytsoratilan suhteelliseksi kosteudeksi mitattiin RH= 98,5 % ja lämpötila t=14,4 C. Kuva 4.2.1.1 Ulkoseinän ja lattian liittymä oli epätiivis. Kuva 4.2.1.2 Pintalaatan alapuolella oli bitumipaperi ja pikisively. Tiililaatassa ja pohjalaatassa havaittiin halkeama (nuolella). info@ Ytunnus: 25192846
10 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Luokkatila 012 Alapohjarakenne muovimatto pintabetonilaatta ~120 mm puukoolaus / levyrakenne betonilaatta + pikisively (ei avattu pidemmälle) Rakenneavauksen yhteydessä havaittiin kivihiilipikieristeelle (kreosootti) tyypillinen pistävä haju. Luokkatila 004 Alapohjarakenne muovimatto betonilaatta ~ 50 mm bitumi / tervapaperi kevytsora ~300 mm (Kevytsorakerroksen alla kova rakennekerros, mahdollisesti pohjalaatta. Rakennetta ei voitu varmistaa syvemmälle tehdyn avauksen/porareiän kautta) Kevytsoratilan suhteelliseksi kosteudeksi mitattiin RH= 62,0 % ja lämpötila t=20,1 C. Rakenneavauksen yhteydessä havaittiin kivihiilipikieristeelle (kreosootti) tyypillinen pistävä haju. kuva 4.2.1.3 Merkkiainetutkimuksella havaittiin ilmayhteys alapohjarakenteen eristetilasta ulkoseinän ja alapohjan liitoksen kautta luokkatilaan. info@ Ytunnus: 25192846
11 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Pukuhuonetila 031 Alapohjarakenne muovimatto lattialauta ~25 mm bitumi/ tervapaperi puukoolaus ja ilmaväli ~75 mm pikisively betonilaatta (ei avattu pidemmälle) Puukolauksen yläpinnan kosteudeksi mitattiin 22,0 paino%. Lattialaudoituksen alapuolella havaittiin avauksen yhteydessä voimakas poikkeava mikrobiperäinen haju sekä voimakas kivihiilipikieristeelle (kreosootti) tyypillinen pistävä haju. Avauksen yhteydessä otettiin bitumipaperista rakennusmateriaalinäyte (näyte 11) mikrobimääritystä varten. Näyteanalyysin mukaisesti materiaalissa havaittiin selvä mikrobikasvu. Kuva 4.2.1.4 Lattian muovimattopinnoitteen ja vanhan Kuva 4.2.1.5 Puukorokelattian rakenteet oli asennettu lattialaudoituksen alapuolella oli bitumipaperi. Raken pikisivellyn pohjalaatan päälle. Kosteusmittauksen pe neavauksesta tuli selkeä mikrobiperäinen ja kreosootin rusteella puurakenteissa havaittiin kohonnutta kos haju. Muovimatto oli nostettu tiiviisti väliseinille noin teutta. Rakenneavauksen perusteella näkyviä lahovau 100 mm korkeudelle. Ennen rakenneavausta tilassa ei rioita ei havaittu. aistittu merkittävästi poikkeavaa hajua. 4.2.2 Lattioiden kosteuskartoitus Kellarikerroksen luokka ja käytävätiloissa suoritettiin pintakosteuskartoitus. Kosteuskartoituksella havaittiin kosteuspoikkeamaalueita käytävätiloissa 001 ja 015, porrastilassa 011, videoeditointi 034, luokkatilassa 012 sekä käytävätilassa 030.1. Kosteuspoikkeamaalueet ja mittauspisteiden sijainnit on esitetty tarkemmin sijaintipiirroksessa (liite 1). info@ Ytunnus: 25192846
12 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Pintakosteuskartoitusta täydennettiin kosteuspoikkeamaalueilta lattiapinnoitteen alapuolisilla kosteusmittauksilla ns. viiltomittausmenetelmällä. Taulukko 1. Lattioiden kosteusmittaukset. Suhteellinen kosteus (% RH) Lämpötila ( C) Kosteuspitoisuus (g/m3) VM1, luokkatila 012, muovimaton alapuolelta 80,3 21,0 14,74 VM2, käytävä 015, muovimaton alapuolelta 95,7 20,1 16,65 VM3, käytävä 001, muovimaton alapuolelta 77,3 20,5 13,81 VM4, käytävä 030.1, muovimaton alapuolelta 97,9 19,9 16,92 KM2, käytävä 015, pintalaatan alapuolelta (Lp0,16) 99,6 19,1 16,39 Mittauspiste Tarkemmin mittaustulokset on esitetty liitteenä olevassa kosteusmittauspöytäkirjassa. Mittausten yhteydessä lattiapinnoitteen alapuolelta havaittiin VOC yhdisteille tyypillistä poikkeavaa hajua mittauspisteissä VM1, VM2 ja VM4. Mittauspisteessä VM4 mattopinnoitteen alapuolinen liimakerros oli myös visuaalisen tarkastelun perusteella vaurioitunut. Kuva 4.2.2.1. Viiltokosteusmittaus VM4 käytäväti Kuva 4.2.2.2. VM4 mittauskohdan mattoviillosta lassa 030.1. Suhteellinen kosteus mattopinnan alla todettiin voimakas, epämiellyttävä haju ja liima ja oli hyvin korkea (RH 97,7 % ja lämpötila 19,9 C). tasoitepinnan ulkonäkö poikkesi selvästi normaalista. Lattiatasoite ja maton liima ovat vaurioituneet kosteuden vaikutuksesta. info@ Ytunnus: 25192846
13 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Kuva 4.2.2.3. Kosteusmittaus käytävällä 015 beto Kuva 4.2.2.4. VM1 luokkatilan 012 lattiaan (RH 80,3 4.2.3 nisen lattialaatan alapinnan tasolta osoitti, että ala % ja lämpötila 21,0 C). Mattoviillosta todettiin sel pohjalaatan alla on hyvin korkea kosteuspitoisuus keästi poikkeava haju, mikä viittaa pinnoitteen vau (RH 99,6 % ja lämpötila 19,1 C). rioitumiseen. Yhteenveto Kellarikerroksen alapohjarakenteet vaihtelevat rakennuksen eri osilla. Pääosin alapohjarakenteet ovat maanvaraisia betonilaattoja, joissa lämmöneristeenä on kevytsora. Osin pukuhuone ja varastotiloissa alapohjarakenteena on betonilaatan päälle tehty ns. puukorokelattia. Alapohjarakenteet ovat mahdollisesti osin betonisia ns. kaksoislaattarakenteita, joissa eristekerroksena on välissä on kevytsora. Tätä ei pystytty kuitenkaan varmistamaan kaikilta osin tehdyistä rakenneavauksista. Lattiapinnoitteena osin olevan tiiviin muovimaton alapuolella havaittiin lattianpäällysteen ja kiinnitysliiman kestävyyden kannalta kriittisen 75 % suhteellisen kosteuden ylittäviä kosteuksia eri osilla kellarikerrosta. Aistinvaraisesti muovimaton alta havaittiin poikkeavaa, lattiapinnoitteen vaurioitumiseen viittaavaa hajua. Myös päällysteen ulkoisen olemuksen perusteella lattiapinnoitteissa voi todeta olevan eriasteisia vaurioita. Alapohjarakenteessa on yleisesti käytetty vedeneristeenä kivihiilipikeä (kreosootti). Paikoin kellarikerroksessa oli aistittavissa kreosootille tyypillistä pistävää hajua, erityisesti puukorokelattiallisten tilojen osalla. Kivihiilipiestä voi vapautua sisäilmaan haitallisia PAHyhdisteitä. 4.3 4.3.1 Kellarikerroksen ulko ja väliseinärakenteet Rakenneavaukset Luokkatilat 012 ja 013 Ulkoseinärakenne sisältäpäin, Lp+0,10 taso maali ja tasoite/rappaus ~ 20 mm info@ Ytunnus: 25192846
14 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa tiili ~ 120 mm mineraalivilla ~ 80 mm pikisively betoni (ei avattu pidemmälle) Eristetilan suhteelliseksi kosteudeksi mitattiin luokkatilassa 013 RH= 76,1,0 % ja lämpötila t=17,3 C. Rakenneavauksen yhteydessä havaittiin kivihiilipikieristeelle (kreosootti) tyypillinen pistävä haju. Avauksen yhteydessä otettiin mineraalivillaeristeestä rakennusmateriaalinäyte (näytteet 1 2) mikrobimääritystä varten. Näyteanalyysin mukaisesti materiaalissa havaittiin selvä mikrobikasvu. Luokkatila 004 Ulkoseinärakenne sisältäpäin, Lp+0,05 taso maali ja tasoite/rappaus ~ 20 mm tiili ~ 150 mm mineraalivilla ~ 100 mm betoni (ei avattu pidemmälle) Eristetilan suhteelliseksi kosteudeksi mitattiin RH= 61,6 % ja lämpötila t=21,3 C. Rakenneavauksen yhteydessä havaittiin seinän eristetilassa poikkeava mikrobiperäinen haju. Avauksen yhteydessä otettiin mineraalivillaeristeestä rakennusmateriaalinäyte (näyte 3) mikrobimääritystä varten. Näyteanalyysin mukaisesti materiaalissa havaittiin selvä mikrobikasvu. Väliseinärakenne (luokkatila 004/käytävätila 001) luokkatilasta päin, Lp+0,05 taso maali ja lastulevy ~10 mm koolaus ja ilmaväli 70 mm, mineraalivilla 50 mm punatiili ja rappaus ~120 mm (ei avattu pidemmälle) rakennuslevy (paksuutta ei varmistettu) Tiilen alaosassa havaittiin pintakosteudenosoittimella poikkeavaa kosteutta. Puukoolauksen alaohjauspuun kosteudeksi mitattiin 21,0 p%. Rakenneavauksen yhteydessä havaittiin voimakas mikrobiperäinen haju. Avauksen yhteydessä otettiin mineraalivillaeristeestä rakennusmateriaalinäyte (näyte 4) mikrobimääritystä varten. Näyteanalyysin mukaisesti materiaalissa havaittiin selvä mikrobikasvu. info@ Ytunnus: 25192846
15 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Kuva 4.3.1.1 Merkkiainetutkimuksella havaittiin ulko Kuva 4.2.1.2 Väliseinärakenteeseen tehdyssä raken seinärakenteen eristetilasta ilmayhteys luokkatilaan neavauksissa havaittiin selvä mikrobiperäinen haju. Ra epätiiviin kenneavauskohdalla havaittiin tiiliseinän ja puurunko ikkunaliitoksen ja patterikiinnikkeiden kautta. seinän saumakohta. Tiiliseinän alaosassa ja puurungon alaohjauspuussa havaittiin poikkeavaa kosteutta. Luokkatila 002 Ulkoseinärakenne sisältäpäin, Lp+0,05 taso (patterin kohdalta) maali lastulevy ~10 mm kipsilevy ~13 mm vaakalaudoitus ~ 25 mm muovitettu rakennuspaperi mineraalivilla ~140 mm betoni (ei avattu pidemmälle) Avauksen yhteydessä otettiin mineraalivillaeristeestä rakennusmateriaalinäyte (näyte 5) mikrobimääritystä varten. Näyteanalyysin mukaisesti materiaalissa havaittiin selvä mikrobikasvu. Väliseinärakenne (luokkatila 002 käytävätila 001) Lp+0,05 taso rakenne todettiin vastaavaksi kuin luokkatilassa 004. Avauksen yhteydessä otettiin mineraalivillaeristeestä rakennusmateriaalinäyte (näyte 4) mikrobimääritystä varten. Näyteanalyysin mukaisesti materiaalissa havaittiin epäily mikrobikasvusta. info@ Ytunnus: 25192846
16 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Kuva 4.3.1.3 Patterisyvennyksen kohdat on toteutettu Kuva 4.2.1.4 Lattian muovijalkalistan taustalla havait muusta seinästä poikkeavasti sisäpinnaltaan levyra tiin mahdollisesti näkyvää kasvustoa. kenteisena. Käytävätila 001 Väliseinärakenne (käytävä 001/maapohjatila) käytävätilasta päin luokkatilan 002 kohdalta, Lp+0,10 taso maali ja tasoite / rappaus ~10 mm tiili ~ 130 mm mineraalivilla ~ 100 mm tiili ~130 mm Eristetilan suhteelliseksi kosteudeksi mitattiin tasolta Lp+0,10 RH= 81,0 % ja lämpötila t=19,3 C ja tasolta Lp+1,20 RH= 49,2 % ja lämpötila t=20,7 C. Avauksen yhteydessä otettiin mineraalivillaeristeestä rakennusmateriaalinäytteet (näytteet 78) tasoilta Lp+0,10 ja Lp +1,20 mikrobimääritystä varten. Näyteanalyysin mukaisesti materiaaleissa ei havaittu mikrobikasvua. Väliseinärakenne (käytävä 001 maapohjatila) käytävätilasta päin luokkatilan 005 kohdalta, Lp+0,10 taso maali ja tasoite / rappaus ~10 mm tiili ~ 130 mm mineraalivilla ~ 250 mm betoni ~200 mm Eristetilan suhteelliseksi kosteudeksi mitattiin tasolta Lp+0,10 RH= 85,9 % ja lämpötila t=19,0 C ja tasolta Lp+1,20 RH= 63,3 % ja lämpötila t=20,4 C. info@ Ytunnus: 25192846
17 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Avauksen yhteydessä otettiin mineraalivillaeristeestä rakennusmateriaalinäytteet (näytteet 910) tasoilta Lp+0,10 ja Lp +1,20 mikrobimääritystä varten. Näyteanalyysin mukaisesti Lp+0,10 tasolla havaittiin selvä mikrobikasvu ja tasolla Lp+1,20 epäily mikrobikasvusta materiaalissa. 4.3.2 Ulkopuoliset havainnot Kuva 4.3.1. Pihan asfalttipinnoitteen kallistukset ovat paikoin loivat tai puuttuvat, mikä voi lisätä Kuva 4.3.2. Käytettävissä olevan hulevesiraportin kosteusrasitusta sokkeli ja ulkoseinärakenteisiin. nen tai puuttuu kokonaan. Salaojajärjestelmän Aiemmin sadevesijärjestelmien puuttuminen on li olemassaoloa ja toteutustapaa ei selvitetty tar sännyt rakenteiden kosteusrasitusta. kemmin tämän tutkimuksen yhteydessä. Kuva 4.3.3. Aosan takapuolella sokkeliraken perusteella rakennuksen salaojitus on puutteelli Kuva 4.3.4. Aosan takapuolen ulkoseinässä to teessa havaittiin erityisesti loiskekuppien kohdilla dettiin merkkejä sulamisvesien ja/tai kapillaarisen merkkejä sadeveden aiheuttamasta kosteusrasi veden aiheuttamasta kosteusrasituksesta. tuksesta. info@ Ytunnus: 25192846
18 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Kuva 4.3.5. Kosteuden aiheuttamia jälkiä sokke lissa/ulkoseinässä. 4.3.3 Kuva 4.3.6. Ikkunoiden pellityksissä ja rakenneliittymissä on paikoin puutteita. Yhteenveto Kellarikerroksen ulkoseinä ja sokkelirakenteet ovat pääosin tiilivillabetonirakenteisia. Seinärakenteen ulkopuolinen kosteuseristys, salaojitus ja pintamaiden muotoilut ovat puutteellisia, joka näkyy osin myös sokkelirakenteen pinnalla kosteusjälkinä. Ulko ja väliseinärakenteisiin tehdyissä kosteusmittauksissa havaittiin yleisesti mikrobikasvun kannalta kriittisiä kosteuspitoisuuksia (RH > 75 %). Otettujen materiaalinäytteiden tuloksien perusteella kellarikerroksen ulko ja väliseinärakenteiden alaosissa on laajaalaisia kosteus ja homevaurioita eri osilla rakennusta. 4.4 4.4.1 1 krs:n ulkoseinä ja välipohjarakenteet Rakenneavaukset Luokkatila 128 Ulkoseinärakenne sisältäpäin, Lp+0,10 taso maali ja kipsilevy 13 mm kipsilevy 13 mm puukoolaus ja mineraalivillasullos ~ 30 mm pikisively Tojaxlastuvillalevy ~ 50 mm betonisokkeli ~ 80 mm Ulkoseinän puurungon perustus ulottui välipohjavasojen yläpinnan tasolle. info@ Ytunnus: 25192846
19 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Avauksen yhteydessä otettiin rakennusmateriaalinäytteitä mikrobimääritystä varten. Näyte 12 otettiin mineraalivillaeristeestä, näyteanalyysin mukaisesti materiaalissa havaittiin epäily mikrobikasvusta. Tojaxeristeestä ja puumuottivälikkeistä (näytteet 1415) otetuissa näytteissä ei havaittu mikrobikasvua materiaalissa. Ulkoseinärakenne sisältäpäin, Lp+0,40 taso maali ja kipsilevy 13 mm kipsilevy 13 mm puurunko ja mineraalivilla ~125 mm vinolaudoitus ~22 mm pahvi tervapaperi rimalautaverhous Avauksen yhteydessä otettiin mineraalivillaeristeestä rakennusmateriaalinäyte (näyte 13) mikrobimääritystä varten. Näyteanalyysin mukaisesti materiaalissa ei havaittu mikrobikasvu. Kuva 4.4.1.1 Ulkopuolen sokkelirakenne nousi lattia Kuva 4.4.1.4 Alapuolisesta maapohjatilasta havaittiin pinnan tason yläpuolelle. Sokkelirakenteen osalla merkkisavulla rakenteessa vuotoilmavirtauksia luok (Lp+0,10) kahden kipsilevykerroksen takana oli ~ 30 mm katilaan päin. villasullos ja 50 mm Tojaxlastuvilalevyeristelevy. Tojax oli käsitelty sisäpinnaltaan pikisivelyllä ja se oli kyllästynyt läpeensä betonilla sokkelin valun yhteydessä. Eriste vastasi lujuudeltaan ja ominaisuuksiltaan lähinnä betonia. info@ Ytunnus: 25192846
20 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Kuva 4.4.1.3 Tojaxeristelevyt oli kiilattu ennen sokke Kuva 4.4.1.4 Sokkelitason yläpuolella Lp+0,40 tasolla linvalua muottiin kiinni puutapeilla. ulkoseinärakenne oli puurunkoinen. Mineraalivilloitus oli asennettu hyvin epätiiviisti, eikä rakenteessa ollut erillistä sisäpuolista höyryn tai ilmansulkukerrosta sisäpinnassa. Luokkatila 105 Ulkoseinärakenne sisältäpäin, Lp+0,10 taso maali ja kipsilevy 13 mm kipsilevy 13 mm puurunko ja mineraalivilla 125 mm vinolaudoitus (ei avattu pidemmälle) Ulkoseinän puurungon perustus ulottui välipohjavasojen alapinnan tasolle. Avauksen yhteydessä otettiin rakennusmateriaalinäytteitä mikrobimääritystä varten. Näyte 16 otettiin mineraalivillaeristeestä Lptasolta, näyteanalyysin mukaisesti materiaalissa havaittiin epäily mikrobikasvusta. Näyte 17 otettiin välipohjarakenteesta tulevasta rakennuspaperista, näyteanalyysin mukaisesti materiaalissa havaittiin epäily mikrobikasvusta. Näyte 18 otettiin mineraalivillasta Lp0,20 tasolta (= perustuksen päältä), näyteanalyysin mukaisesti materiaalissa havaittiin epäily mikrobikasvusta. info@ Ytunnus: 25192846
21 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Kuva 4.4.1.5 Sisäverhouslevytyksen taustalla ei ha Kuva 4.4.1.6 Ulkoseinän puurunko ulottui rakennuk vaittu ilman tai höyrynsulkurakennetta. Lattian ja sisä sen ko. sivulla välipohjarakenteen alapinnan tasolle verhouslevytyksen välissä oli selvä rako (nuolella). Mi saakka (lp0,20). Puurungon alaosassa ei havaittu eril neraalivilloitus oli asennettu epätiiviisti ja villoissa ha listä alaohjauspuuta, vaan avauskohdalla havaittiin pi vaittiin merkkejä ilmavuodoista (tummentumaa). kisively ja betoni. 4.4.2 Välipohjarakenteet Luokkatilojen osalla välipohja on puurakenteinen. Välipohjan rakenteeksi todettiin muovimatto rakennuslevy (paksuutta ei varmistettu) rakennuspaperi välipohjavasat ja mineraalivilla ~175 mm rakennuspaperi puulaudoitus 22 mm Liikuntasalin siipiosan välipohjarakenne on asiakirjatarkastelun ja pintapuolisen visuaalisten tarkastelujen perusteella massiivibetonilaatta. Rakennetta ei varmistettu rakennetutkimuksella. 4.5 Yläpohja ullakkotila Yläpohja ja ullakkotilaa havainnoitiin luokkatilojen osalta ullakkotilan kautta. Yläpohjan rakenteeksi ullakolta päin todettiin puulaudoitus, raollinen (ullakon lattiapinta) mineraalivilla (alkuperäinen) ~ 100 mm puulaudoitus, raollinen ~ 25 mm mineraalivilla ja puukorokkeet ~ 150 mm sisäkattolaudoitus, raollinen ~ 25 mm sisäkattoverhous, kipsilevy info@ Ytunnus: 25192846
22 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Tarkastetulla osalla yläpohjarakenteessa ei havaittu erillistä ilman tai höyrynsulkurakennetta rakenteen sisäpinnassa. Ullakkotila on paloosastoin erotettu yhtenäinen ja suuri tuulettuva tila. Ullakkotilassa on ilmanvaihdon erillispoistoja. Erillisiä ullakon tuuletusventtiileitä ei havaittu rakennuksen päädyssä tai vesikatteen harjalla. Ullakkotilan puurakenteissa ei havaittu merkkejä ullakkotilan liian vähäisestä tuuletuksesta. Liikuntasaliosan yläpohjarakenne on vesikatteen suuntainen, eikä rakenteessa ole ullakkotilaa. Yläpohjarakennetta ei ole tarkastettu tutkimusten osana. Kuva 4.5.1 Näkymää luokkatilojen ullakkotilasta. Ul Kuva 4.5.2 Yläpohjarakenne avattuna. Laudoituksen lakkotilan puurakenteissa ei visuaalisen tarkastelun taustalta näkyy alapuolisen luokkatilan sisäkattolevy perusteella näkynyt merkkejä vaurioista. tys (akustokipsilevy). 4.6 Kellarikerroksen maapohjatila Rakennuksen kellarikerros on osin rakentamatonta maapohjallista kellaritilaa. Tilan ulkoseinät ovat pääosin betonirakenteisia maanvastaisia seiniä ja tiili/betonirakenteinen (ks. kohta 5.2.1) väliseinä rajoittuu käytävätilaan 001. Tilan yläpuolella sijaitsee 1. kerroksen luokka työtiloja. Välipohjarakenne on puurakenteinen. Tilan maaperä on hienorakeista maalajia ja osin näkyvissä on kalliota/lohkareita. Maanpinnalla ja rakenteissa kasvaa paikoin näkyvää kasvustoa ja tilassa on hyvin voimakas mikrobiperäinen haju. Tilaan on asennettu erillinen poistopuhallin (48 l/s) rakennuksen päätyyn. Tutkimushetkellä 23.5.2016 poistopuhallin ei ollut toiminnassa, mutta oli kytketty toimintaan 23.5 7.6.2016 välisenä aikana. Puhaltimen poistoilma oli johdettu rakennuksen päätyyn ulkoseinän vierelle maanpinnan tasolle ja osin puhaltimen ulospuhallusta rajoittivat porrasrakenteet. Tilasta on asennettu yksittäisiä tuuletusventtiileitä (d=110 mm) ulkoilmaan mahdollisesti tuulettimen korvausilmareitiksi. Tarkastushetkellä lautasventtiilit olivat lähes kiinni. Tilassa ei ole erillisiä alapohjatilan tuuletusratkaisuja. info@ Ytunnus: 25192846
23 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Tilassa suoritettiin jatkuva paineeromittaus viereiseen käytävätilaan 001 ja yläpuolen luokkatilaan 128 verrattuna 23.5.2016 7.6.2016 välisenä aikana. Mittauksen perusteella tilojen väliset paineerot vaihtelivat pääsääntöisesti noin 0,5 +0,5 Pa välillä, mittauskuvaajat ovat raportin liitteenä. Maapohjatila ei ollut alipaineinen viereisiin tiloihin nähden. Poistopuhaltimen päälle kytkennän vaikutus ei näkynyt mittaustuloksissa mittausjakson aikana. Tilasta havaittiin runsaasti erilaisia epätiiveyskohtia viereisiin ja yläpuolisiin tiloihin. Puurakenteisen välipohjarakenteen kautta tilasta on merkittäviä ilmayhteyksiä käytävätilan 001 alakattotilaan. Yläpuolisiin luokkatiloihin havaittiin merkkisavulla vuotoilmavirtauksia erilaisten talotekniikan läpivientien ja ulkoseinän liittymän kautta. Kuva 4.6.1. Kellarin maapohjatilassa on erilaista orgaanista materiaalia ja paikoin pinnoilla näkyvää Kuva 4.6.2. Maapohjatilasta on ilmayhteyksiä sekä mikrobikasvua. larin käytävään päin (katkoviivanuoli). Kuva 4.6.3. Nuolella osoitettu kanavapuhallin ei ol Kuva 4.6.4. Maapohjatilasta on putkikanaalin lut toiminnassa tutkimushetkellä. Maapohjatilaa ei kautta ilmayhteys myös rakennuksen toisen pää ole alipaineistettu viereisiin ja yläpuolisiin tiloihin tyyn. ylöspäin välipohjan läpi (yhtenäinen nuoli) että kel nähden. info@ Ytunnus: 25192846
24 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Kuva 4.6.5. Maapohjatilasta todettiin selkeitä ilma Kuva 4.6.6. Maapohjatilaan liittyvissä eteis ja va virtauksia välipohjan läpivientien kautta yläpuolis rastotiloissa säilytetään käyttötavaraa, jonka mu ten tilojen ja käytävän suuntaan. kana saattaa siirtyä mikrobi ja muita epäpuhtauksia muualle rakennuksen sisätiloihin. 4.7 Muita havaintoja Kuva 4.7.1. Luokkatilan 013 yhteydessä olevan Kuva 4.7.2. Käytävän 001 päädyn portaikon alle WCtilan seinärakenteen avauksesta tuli poikkea tehdystä rakenneavauksesta aistittiin poikkeavaa, vaa hajua. Haju oli havaittavissa WCtilassa myös (kreosootin) hajua ja todettiin merkkisavulla ilma ennen rakenneavausta. virtausta käytävän suuntaan. info@ Ytunnus: 25192846
25 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Kuva 4.7.3. Komerotilan 030.1 viereisen portaikon alla on lahonnutta muottipuutavaraa. Portaikon Kuva 4.7.4. Aosan kellarikerroksen tiloissa havait edustan ja komeron lattiassa on kohonnut kosteus teriaaleja. tiin paikoin asbestia todennäköisesti sisältäviä ma ja erityisesti komerossa havaittiin voimakas, poikkeava haju. Kuva 4.7.5. Kellarin käytävän alakattotilassa olevia Kuva 4.7.6. Kellarikerroksen teknisissä tiloissa ja betonipintoja ei ole valtaosiltaan pinnoitettu/pölyn huoltotiloissa on selvästi havaittava öljymäinen suojattu ja alakattotilassa on jonkin verran suojaa haju. Kyseiset tilat olivat tutkimushetkellä lievästi mattomia mineraalivillapintoja. ylipaineiset viereiseen käytävään nähden. info@ Ytunnus: 25192846
26 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa 5 5.1 5.1.1 Rakennustekninen kuntotutkimus, Bosa Alapohjarakenteet Rakenneavaukset Luokkatila 167 Alapohjarakenne vinyylilaatta pintabetonilaatta ~65 mm Tojaxlastuvillalevy ~50 mm kevytsora ~100 mm betonilaatta ~ 50 mm sora / hiekkatäyttö Eristetilan suhteelliseksi kosteudeksi lattian keskikohdalla mitattiin RH= 73,3 % ja lämpötilaksi t=19,1 c. Avauksen yhteydessä Tojaxeristeestä otettiin rakennusmateriaalinäyte (näytteet 21 ja 22) mikrobimääritystä varten. Näyteanalyysin mukaisesti materiaalissa havaittiin epäily mikrobikasvusta. Luokkatila 172 Välipohjarakenne väestönsuojan kohdalla vinyylilaatta pintabetonilaatta ~50 mm Tojaxlastuvillalevy ~50 mm kevytsora ~100 mm betonilaatta ~ 60 mm sora / hiekkatäyttö ~200 mm betoni (ei avattu pidemmälle) Eristetilan suhteelliseksi kosteudeksi mitattiin RH= 30,0 % ja lämpötilaksi t=19,5 c. Pukuhuone 155 Alapohjarakenne rakenne todettiin samaksi kuin luokkatilassa 167. Eristetilan suhteelliseksi kosteudeksi mitattiin RH= 54,0 % ja lämpötilaksi t=19,8 c. Avauksen yhteydessä Tojaxeristeestä otettiin rakennusmateriaalinäyte (näyte 25) mikrobimääritystä varten. Näyteanalyysin mukaisesti materiaalissa ei havaittu mikrobikasvua. info@ Ytunnus: 25192846
27 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Varasto 166.1 Alapohjarakenne, ulkoseinän vieressä ponttilaudoitus ~28 mm mineraalivillasullos ~ 100 mm bitumipaperi tiilirakenteinen kanaalirakenne Rakenneavauskohdalla ulkoseinän vieressä havaittiin tiilirakenteinen putkikanaali. Kanaalissa havaittiin selvä mikrobiperäinen haju. Avauksen yhteydessä mineraalivillaeristeen alaosasta otettiin rakennusmateriaalinäyte (näyte 26) mikrobimääritystä varten. Näyteanalyysien mukaisesti materiaaleissa havaittiin selvä mikrobikasvu. Kuva 5.1.1.1 Lattiarakenne laudoitus avattuna. Lattia Kuva 5.1.1.2 Mineraalivillan alapuolella oli bitumipa laudoituksen alapuolella ulkoseinän vieressä oli mine peri ja kanaalisyvennys ulkoseinän suuntaisesti. Raken raalivillaa. Mineraalivillassa havaittiin selvä mikrobi neavauksen yhteydessä havaittiin aistinvaraisesti selvä kasvu. mikrobiperäinen haju. Ruokala 166 Alapohjarakenne, keski ja reunaosa ponttilaudoitus ~28 mm puukorokkeet 180 mm (ristikoolaus 100+80mm) ja mineraalivilla 100 mm pikisively betonilaatta ~ 50 mm rakennusmuovi sora / hiekkatäyttö Eristetilan alaosan suhteelliseksi kosteudeksi mitattiin keskiosalla RH= 61,9 % ja lämpötilaksi t=15,8 c ja reunaosalla mitattiin RH= 66,1 % ja lämpötilaksi t=15,3 c. info@ Ytunnus: 25192846
28 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Avauksen yhteydessä mineraalivillaeristeen alaosasta otettiin rakennusmateriaalinäytteet (näyte 2728) mikrobimääritystä varten. Näyteanalyysien mukaisesti materiaaleissa havaittiin selvä mikrobikasvu. Kuva 5.1.1.3 Ruokasalin alapohjarakenteen oli ns. puu Kuva 5.1.1.4 Betonisen pohjalaatan alapuolella havait korokelattia. Lattialaudoituksen alapuolella oli 100 mm tiin rakennusmuovi ja täyttömaa, mutta ei lämmöneris paksuinen mineraalivillaeristys. Eristeessä havaittiin tettä. Pohjalaatan alapuolelta eristämätön puukoroke selvä mikrobikasvu. lattia on nykytietämyksen mukaisesti riskirakenne. 5.1.2 Yhteenveto Bosan alapohjarakenteet ovat luokkatilojen osalla alkuperäisiä pääosin maanvaraisia kaksoislaattaalapohjia, joissa eristekerroksena betonilaattojen välissä on Tojaxeristelevy ja kevytsoratasaus. Pohjalaatan alapuolella ei havaittu lämmöneristettä. Alapohjarakenteen eristetilan suhteellisen kosteuden arvot vaihtelivat tutkimushetkellä 54,0 73,3 % välissä. Tojaxeristeessä otetuissa materiaalinäytteissä havaittiin paikallisia mikrobivaurioita, tai epäilyjä mikrobivaurioista alueella, jossa myös kosteuspitoisuudet alapohjarakenteessa olivat korkeimmillaan. Lattiarakenteen pintalaatan ja seinärakenteiden liittymissä havaittiin epätiiveyksiä, joiden kautta rakenteesta voi päästä vuotoilmavirtauksia luokkatiloihin. Ruokalan osalla lattiarakenteena on maanvaraisen betonilaatan rakennettu puukorokelattia. Alapohjarakenteen lämmöneristeenä on pohjalaatan yläpuolelle asennettu mineraalivilla. Mineraalivillassa havaittiin selvä mikrobikasvu kaikissa otetuissa näytteissä. Alapohjan eristetilasta on epätiiviin lattialaudoituksen ja sen liittymien kautta suoria ilmayhteyksiä ruokalatilaan. Rakennetta pidetään nykytietämyksen mukaisesti yleisesti riskirakenteena. info@ Ytunnus: 25192846
29 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa 5.2 1 krs:n ulkoseinärakenteet Luokkatila 167 Ulkoseinärakenne, Lp +0,03 tasolta sisältäpäin (tiilimuuraus ulkopuolella) maali ja rappaus ~30 mm tiili ~ 150 mm mineraalivilla ~130 mm (ei avattu pidemmälle) Betoniseen perusmuurirakenteeseen tehtiin ulkoapäin koeporaus 200 mm syvyydelle tasolle lp0.65 / 0,10 sokkelin pinnasta. Rakenteessa ei havaittu erillistä ns. sokkelinhalkaisueristettä. Avauksen yhteydessä otettiin rakennusmateriaalinäytteitä mikrobimääritystä varten. Näyte 19 otettiin mineraalivillaeristeestä Lp +0,03 tasolta, näyteanalyysin mukaisesti materiaalissa havaittiin selvä mikrobikasvu. Näyte 20 otettiin mineraalivillaeristeestä Lp +0,50 tasolta, näyteanalyysin mukaisesti materiaalissa ei havaittu mikrobikasvua. Kuva 5.2.1 Rakenneavauksen likimääräinen sijainti on Kuva 5.1.1.2 Avauskohdan viereisten ikkunoiden ikku esitetty nuolella. nalautarakenne oli asennettu epätiiviisti. info@ Ytunnus: 25192846
30 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Kuva 5.2.3 Karmirakenteen raoista havaittiin vuotoil Kuva 5.2.4 Avauskohta ulkoapäin. Likimääräinen lp mavirtauksia ulkoseinärakenteesta luokkatilaan. taso on esitetty katkoviivalla. Kuva 5.2.5 Sokkelin osalle tehtiin 200 mm syvä koeporaus sokkelinhalkaisueristeen varmistamiseksi. Ko. osalla sokkelinhalkaisueristettä ei havaittu. Luokkatila 172 Ulkoseinärakenne, Lptasolta (betonisokkelin ulkopuolella) maali ja rappaus ~30 mm tiili ~ 150 mm mineraalivilla ~50 mm betonisokkeli (ei avattu pidemmälle) Avauksen yhteydessä otettiin rakennusmateriaalinäyte mikrobimääritystä varten. Näyte 23 otettiin mineraalivillaeristeestä Lp +0,03 tasolta, näyteanalyysin mukaisesti materiaalissa ei havaittu mikrobikasvua. info@ Ytunnus: 25192846
31 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Kuva 5.1.1.6 Avauskohta ulkopuolelta. Lattiapinta ja rakenneavauskohta sijaitsee lähellä maanpinnan tasoa. Likimääräinen lptaso on esitetty katkoviivalla. Luokkatila 155 Ulkoseinärakenne, kuten tila luokkatilassa 172. Avauksen yhteydessä otettiin rakennusmateriaalinäyte mikrobimääritystä varten. Näyte 24 otettiin mineraalivillaeristeestä Lp +0,03 tasolta, näyteanalyysin mukaisesti materiaalissa havaittiin selvä mikrobikasvu. 5.2.1 Ulkopuoliset havainnot Kuva 5.2.1.1. Bosan ulkoseinän sokkelirakenne porrastaa, jolloin luokkatilojen kohdalla lattiapinnan ja sokkelin yläpinnan etäisyys vaihtelee. Kuva 5.2.1.2. Syöksytorvi pää on sijoitettu väärin kaivoon nähden. info@ Ytunnus: 25192846
32 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Kuva 5.2.1.3. Osa ikkunoiden pellityksistä on vauri Kuva 5.2.1.4. Bosan päätyoven kohdalla ylem oitunut, jolloin sadevedet voivat kulkeutua ulkosei mältä kattotasolta alemmalle putoava vesi on kas närakenteen sisään. Ikkunapellitys kulkee lähes tellut ja liannut julkisivua. koko sivuseinien matkan. Kuva 5.2.1.5. Sisäpihan puolella pinnassa oleva kal Kuva 5.2.1.6. Tiilimuuraus ja ulkoseinän eriste lio asettaa haasteita salaojituksen toteutukselle ja ulottuu paikoin hyvin lähelle maanpintaa. Tiilimuu maaperässä kulkevan veden ohjaukselle siten, että raukseen on jätetty tuuletusraot. se ei rasittaisi rakennuksen perustus ja alapohjarakenteita. Maanpinta on sisäpihan puolella paikoin lähellä lattiapinnan tasoa. Taustalla on luokkatila 155. info@ Ytunnus: 25192846
33 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Kuva 5.2.1.7 Tuuletusraon kautta tarkasteltuna ra kenteessa ei ole erillistä tuulensuojarakennetta. Ulkoseinän mineraalivillan ja tiilimuurauksen välissä on pieni tuuletusrako (ns. sormirako). Tiilimuurauksen läpi kulkeutuva kosteus (esim viistosade) rasittaa ulkoseinän alaosien eristemateriaalia. 5.3 Yläpohja ullakkotila Yläpohjan ullakkotilaa tarkasteltiin vesikatolta olevien tarkastusluukkujen ja ullakkotilan kautta. Ruokasalin osalla yläpohjarakenne on vesikatteen suuntainen, eikä rakenteessa ole ullakkotilaa. Yläpohjarakennetta ei ole tarkastettu tutkimuksien osana. Kuva 5.3.1. Ullakolle käynti on vesikatolle asennet Kuva 5.3.2. Luokkatilojen yläpuolinen ullakkotila tavien luukkujen kautta. on matala, eikä tilassa ole kulkusiltoja. Luukun kautta tehdyn tarkastelun perusteella ullakkotilassa ei havaittu poikkeavaa. info@ Ytunnus: 25192846
34 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Kuva 5.3.3 Aluskate on asennettu huomattavan Kuva kireälle, ullakkotilan korkeus on suurempi ja ullakkotilassa mikä Aluskatteen läpi ei vastaa havaittiin nykysuosituksia. lisäksi yksittäisiä naulanreikiä. 5.3.4 Rakennuksen sisäpihan puolella on kulkusiltoja. Vanhat kattokannattimet on jätetty paikalleen, mutta vesikaterakenteet on poistettu. Yleisesti ullakkotilassa ei havaittu poikkeavaa. Kuva 5.3.5 Vanhat rakennusaineiset IV poistohormit on ummistettu ullakkotilasta päin. Hormin liitos yläpohjan betonilaattaan oli tiivis. Alapuolelta hormia ei pystytty paikallistamaan. 5.4 Väestönsuoja Väestönsuojatila sijaitsee luokkatilan 172 alapuolella maanpinnan tason alapuolella. Käynti suojatilaan on rakennuksen ulkopuolelta erillisestä sisäänkäynnistä. Suojatilasta ei ole yhteyksiä muihin tiloihin. Väestönsuojan ja luokkatilan 172 välipohjarakenne on esitetty kohdassa 5.1.1. info@ Ytunnus: 25192846
35 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Kuva 5.4.1. Väestönsuojatilassa oli selkeä mikrobi Kuva 5.4.2. Seinäpinnoilla näkyi selviä liiallisen ul peräinen haju. Tilassa oli kangasmattoja lattiapin kopuolisen kosteusrasituksen aiheuttamia jälkiä. noilla ja jätteitä, kuten tyhjiä juomatölkkejä. 5.5 Muita havaintoja Kuva 5.5.1. Bosalla opintoohjaajan tilan alaka tossa havaittiin näkyvä vuotovaurio, joka on mah Kuva 5.5.2. Ulkoseinien ja lattian liitoskohta on epätiivis. dollisesti syntynyt kosteuden kondensoitumisesta valurautaisen tuuletusputken pinnalle. Putken läpivienti yläpohjan läpi todettiin epätiiviiksi. info@ Ytunnus: 25192846
36 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa Kuva 5.5.3 Keittiötilan ja ruokasalin välisessä oviaukossa ei ole korokekynnystä. Keittiötilan 5.5.4 Kynnyksen edessä ruokasalin lattiapinnalla ja lattiapinnoilla olevat vedet pääsevät valumaan den aiheuttamista vaurioista. Kynnysrakenteen ruokasalin puulattialle ja lattirakenteisiin. raoista havaittiin aistinvaraisesti mikrobiperäinen väliovirakenteiden alaosissa oli merkkejä kosteu haju. Rakenne tulisi avata laajemmin vaurion laajuuden selvittämiseksi. 6 6.1 Ilmanvaihtojärjestelmä Ilmanvaihdon yleistarkastelu asiakirjatarkastelun perusteella Ilmanvaihtojärjestelmän kunnon, toimivuuden ja puhtauden selvitystä ei tehty kattavasti tämän tutkimuksen yhteydessä. Ilmanvaihtojärjestelmää tarkasteltiin ainoastaan osana tutkimuksia sisäilmapainotteisesti. Ilmanvaihtojärjestelmää on uusittu A ja B osille osittain tai kokonaan vuosien 20022004 korjauksien aikana. Saatujen tietojen ja asiakirjatarkastelun perusteella ilmanvaihtojärjestelmä ei vastaa kaikilta osin ilmanvaihtosuunnitelmia. Asiakirjatarkastelun perusteella ilmanvaihto on puhdistettu ja ilmavirrat säädetty A ja Bosilla vuonna 2014 (Nuohous ja ilmastointi Honkanen). Mittauspöytäkirjojen mukaisesti Aosalla ilmavirtojen säätöarvot poikkeavat suunnitelluista ilmavirroista paikoin oleellisesti. Erityisesti kellarikerroksen luokkatilojen ilmamäärät ovat paikoin selvästi suunnitelmia vähäisempiä. Bosalla säädetyt ilmavirrat on asiakirjatarkastelujen perusteella lähellä suunnitelmien mukaisia arvoja. Ilmavirtoja ei tarkastusmitattu tutkimuksien yhteydessä. Mittauspöytäkirjan mukaisesti A ja Bosalle on tehty ilmanvaihdon puhdistuksien ja säätöjen yhteydessä äänenvaimenninkammioiden ja villapintojen pinnoitus Grafoseal sidontaaineella. Tehdystä info@ Ytunnus: 25192846
37 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa kuitusuojauksesta ei ole käytössä tarkempaa tietoa. Lisäksi Bosalla on korvattu osin päätelaitteiden villaeristeitä kuituvapaalla Dacron eristeellä. 6.2 Teolliset mineraalikuidut Kuitunäytteet otettiin tasopinnalta kahden viikon (23.5 6.6.2016) laskeutuneesta pölystä Aosalla luokkatiloista 004 ja 128 sekä Bosalla luokkatiloista 146 ja 167. Lisäksi kuitupitoisuus kartoitettiin Aosan luokkatilan 013 tuloilmakanavasta. Kuitunäytteet analysoitiin valomikroskooppisesti Mikrobioni Oy:n laboratoriossa. Otettujen näytteiden analyysimenetelmät on annettu näytteiden analyysivastauksissa liitteenä. Taulukko 2. Kuitumittaustulokset. Mittaus/näytteenottokohta 1 Kuitua/cm2 1,5 Viittaa kuitulähteeseen tilassa/kuitujen kulkeutumiseen ilmavirtojen mukana tilaan. Työterveyslaitoksen ohjearvo 0,2 kuitua/cm2 ylittyy tilasta otetussa näytteessä. 1,3 Viittaa kuitulähteeseen tilassa/kuitujen kulkeutumiseen ilmavirtojen mukana tilaan. Työterveyslaitoksen ohjearvo 0,2 kuitua/cm2 ylittyy ti Aosa / L004 2 Tuloksen tulkinta Aosa / L128 lasta otetussa näytteessä. 3 0,2 Bosa / L146 Ei viitettä kuitulähteestä tilassa Tilan kuitupitoisuus on Työterveyslaitoksen ohjearvon mukainen. 4 0,1 Bosa / L167 Ei viitettä kuitulähteestä tilassa Tilan kuitupitoisuus on Työterveyslaitoksen ohjearvon mukainen. 5 4,9 Kuitupitoisuus alittaa sisäilmaongelmarakennuksista Aosa / L013 tuloilmakanavasta mitattujen kuitupitoisuuden keskiar Tuloilmakanavasta von. info@ Ytunnus: 25192846
38 (43) Virtain yläkoulu, A ja Bosa 6.3 6.3.1 Ilmanvaihdon havainnot kohteella Aosan ilmanvaihtojärjestelmä TK 1 (luokkia palveleva tuloilmakone) Suodattimena on F5 luokan pussisuodatin TIkoneessa ei havaittu merkittäviä, ilmanvaihdon toimivuuteen tai puhtauteen liittyviä, puutteita. Suodattimissa ei todettu välitöntä vaihtotarvetta. Suodatinkehyksen kiinnitysraudasta puuttuu osa kiinnitysruuveista, mikä voi aiheuttaa ohivuotoja suodatinkammion ja kehyksen välistä. Suodatin ja puhallinkammioiden äänenvaimentimena on käytetty lasikuitukankaalla päällystettyä mineraalivillalevyä. Suodatinkammion pohjalla olevassa äänieristyslevyssä oli havaittavissa kosteusjälkiä, mikä viittaa kosteuden kulkeutumiseen, lumen tai veden muodossa, ulkoilmasäleikön kautta. Lisäksi em. äänieristelevyn pinnoitteessa havaittiin pienialainen vaurio. Luokan 013 tuloilmakanavan tarkastuksessa kanava todettiin puhtaaksi. Toimenpideesitys: Suodattimen kiinnityslistan kiinnityksen varmistaminen. Suodatin ja puhallinkammioiden äänieristyslevyjen pinnoittaminen / uusiminen. Suodatinkammion pohjan äänieristyslevy tulisi joka tapauksessa uusia. Selvitettävää, tarvitseeko TK 1 ulkoilmaelin sääsuojusta ja onko tarvetta varustaa suodatinkammio viemäröinnillä. Tk 2 (liikuntasalia palveleva tuloilmakone) Suodattimena on G4 luokan pussisuodatin, jossa pussin pituus on 130 mm. Suodattimissa ei todettu välitöntä vaihtotarvetta. Suodatinkehyksen ja suodatinkammion rungon välissä on rakoja, joiden kautta tapahtuu merkittäviä suodattimen ohivuotoja. Suodatin ja puhallinkammioiden pinnoilla havaittiin runsaasti siitepölykertymää. Suodatin ja puhallinkammion kansien ja kammioiden välisissä liitoksissa todettiin merkittäviä ilmavuotoja tiivisteiden huonon kunnon vuoksi. Lisäksi kansien kiinnitysmutterit ovat osin vialliset. info@ Ytunnus: 25192846