HUMPPILAN KUNTA. Kennin eteläisen alueen asemakaava

HUMPPILAN KUNTA Kennin eteläisen alueen asemakaava 15.8.2007

Sisältö: 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 TUNNISTETIEDOT 1 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI 2 2 TIIVISTELMÄ 2 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET 2 2.2 ASEMAKAAVA 3 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 3 3 LÄHTÖKOHDAT 4 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 4 3.1.2 Luonnonympäristö, maisema ja maaperä 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö 5 3.1.4 Maanomistus 6 3.1.5 Palvelut 6 3.1.6 Yhdyskuntatekninen huolto, ajoyhteydet 6 3.2 KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT, PÄÄTÖKSET JA SELVITYKSET 7 3.2.1 Maakuntakaava 7 3.2.2 Osayleiskaava 7 3.2.3 Asemakaava 8 3.2.4 Rakennusjärjestys 8 3.2.5 Rakennuskiellot 8 3.2.6 Päätökset, suunnitelmat, pohjakarttatilanne 9 3.2.7 Aluetta koskevat selvitykset 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 10 4.1 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET 10 4.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 10 4.2.1 Osalliset 10 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 10 4.2.3 Viranomaisyhteistyö 10 4.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 11 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 11 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 12 5.1 KAAVAN RAKENNE 12 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 12 5.3 ALUEVARAUKSET 12 5.3.1 Korttelialueet 12 5.3.2 Muut alueet 12 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET 13 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 13 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 14 5.4.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen 14 5.5 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 14 5.6 NIMISTÖ 15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 16 6.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT 16 6.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 16 6.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA 17

LIITTEET Liite 1: Sirkka Köykkä. Humppilan Kenni. Kulttuuriympäristö ja maisema. 2005. Liite 2: Taigabird Oy. Luontoarvoselvitys Kennin asuntoalueen kaavoitusta varten. 2005. Liite 3: Viranomaisneuvottelun 15.5.2007 muistio Liite 4: Seurantalomake Liite 5: Havainnekuva Liite 6: Yhteenveto ehdotusvaiheen lausunnoista ja niiden vastineet 15.8.2007

1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kennin eteläisen alueen asemakaava Kaavan päiväys: 15.8.2007 Alueen määrittely: Asemakaava koskee Humppilan kunnan Kennin alueen tiloja 5:188, 5:140, 5:123, 5:160 ja 5:161. Asemakaavalla muodostuu Humppilan kunnan korttelit 232-236 sekä lähivirkistys-, katu-, suojavihermaa- ja metsätalous- sekä yhdyskuntateknisen huollon alueet. Kaavan laatijat: Osoite: Helena Ylinen, arkkitehti, YKS-305 (valmisteluvaihe) Kirsti Toivonen, suunnittelija Suunnittelukeskus Oy Pyhäjärvenkatu 1 33200 TAMPERE Puhelin: 010 409 6700 Sähköposti: Projektinumero: kirsti.toivonen@fcg.fi 350 C7822 Vireilletulo: 19.2.2007 Kunnanvaltuusto hyväksynyt: 28.8.2007 35

2 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 2,5 kilometriä Humppilan kuntakeskuksesta luoteeseen. Alueen sijainti ja rajaus on esitetty likimääräisesti kuvassa 1. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kennin eteläisen osan asemakaavoitus on tähän mennessä edennyt seuraavasti: 21.11.2005 Kunnanhallituksen päätös kaavan laadinnasta 21.9.2006 Aloituskokous ja kaavasuunnittelijoiden maastokäynti 8.1.2007 kaavasuunnittelijoiden maastokäynti 19.2.2007 kunnanhallituksen päätös kaavan vireilletulosta ja osallistumisja arviointisuunnitelman ja valmisteluvaiheen kaavakartan nähtävillepanosta 26.2 27.3.2007 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluvaiheen kartta yleisesti nähtävillä 15.5.2007 Viranomaisneuvottelu MRL 66 Hämeen ympäristökeskuksessa Ehdotusvaiheen aineiston käsittely kunnanhallituksessa Ehdotusvaiheen aineisto yleisesti nähtävillä 25.6. 24.7.2007 Lausuntojen pyytäminen Lausuntojen perusteella tehtävät tarkistukset

3 Kaavan hyväksymiskäsittely kunnanvaltuustossa 28.8.2007 35 Kaava tulee lainvoimaiseksi kuulutuksen jälkeen 2.2 Asemakaava Asemakaavalla on tarkoitus muodostaa Humppilaan uusi pientalovaltainen asuinalue ja näin turvata tonttitarjonta lähivuosille. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman.

4 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Humppilan keskustan tuntumassa, noin 2,5 km luoteeseen. Kennin alueen itäpuolella on pientalovaltainen Kauppilan asuntoalue. Asemakaavoitettavan alueen kokonaispinta-ala on 12 ha. Suunnittelualueella on nykyisin neljä omakotitaloa ja kaksi uutta omakotitaloa on kaavan laatimisen aikaan rakenteilla. Eteläisen harjanteen päällä on linkkimasto. Muilta osilta alue on pääosin metsää. 3.1.2 Luonnonympäristö, maisema ja maaperä Suunnittelualue on metsäisiltä osiltaan nuorehkoa, kasvavaa sekametsää valtalajeina kuusi ja mänty. Pohjoinen osa on uudistushakattu. Harjanteiden maastonmuodot ovat loivia. Alueella on joitakin avokallioesiintymiä ja näiden säilyminen tulisi selvityksen mukaan huomioida rakentamisessa. Maaperä on moreenia ja pintakerros on sammaleen ja heinän peittämää. Alueen maaperää ja rakennettavuutta on tarkasteltu Kennin alueen kulttuuriympäristö ja maisema 1 selvityksessä (liite 1). Osayleiskaavatyötä varten tehtiin luontoarvoselvitys 2. Selvityksessä todetaan, että varsinaisesti alueella ei esiinny harvinaisia kasveja tai pesi harvinaisia eläimiä, mutta liito-oravilla on kulkuyhteys alueen halki. Alueella on kekomuurahaisten noin 20 keon yhdyskunta. Luontoarvoselvitys on tämän selostuksen liitteenä 2. Kuva 2. Asemakaava-alueen maastoa. 1 Sirkka Köykkä. Humppilan Kenni. Kulttuuriympäristö ja maisema. 2005. 2 Taigabird Oy. Luontoarvoselvitys Kennin asuntoalueen kaavoitusta varten. 2005.

5 Kuva 3. Kirkkopellontien eteläpuolinen peltoaukea (ei suunnittelualueella). 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella on neljä omakotitaloa. Vanhin taloista on 50-luvulla rakennettu ja muut kolme ovat uudehkoja omakotitaloja. Näiden lisäksi on rakenteilla kaksi omakotitaloa. Eteläisen harjanteen päällä on GSM-tukiasema. Alueella ei ole arvokasta kulttuuriympäristöä 1. Suunnittelualueen itäpuolella on omakotivaltainen asuntoalue ja eteläpuolella laaja peltoalue. 1 Sirkka Köykkä. Humppilan Kenni. Kulttuuriympäristö ja maisema. 2005.

6 Kuva 4. Masto ja huoltorakennus. 3.1.4 Maanomistus 3.1.5 Palvelut Alue on pääosin kunnan omistuksessa. Rakennetut ja rakenteilla olevat kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa. Alueelle ei ole osoitettu aluevarauksia uusia palveluita varten. Suunnittelussa on lähdetty siitä, että alue tukeutuu keskustan palveluihin. Mm. kaupalliset palvelut, terveysasema, päiväkoti, kirjasto ja kunnanvirasto sijaitsevat keskustassa, johon on matkaa noin 2 km. Koulut ja seurakuntatalo sijaitsevat aivan suunnittelualueelta koilliseen sijaitsevan Kauppilan asuntoalueen tuntumassa. 3.1.6 Yhdyskuntatekninen huolto, ajoyhteydet Alueella nykyisellään sijaitsevalle GSM-tukiasemalle ja sen haruksille on osoitettu asekaavassa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten aluevaraus. Tukiasema sijaitsee kunnan omistamalla maalla, jonka Telia Sonera Finland Oyj on vuokrannut vuoden 2016 loppuun asti. Vesijohto- ja viemäriverkosto ulottuu nykyisellään Linkkitielle asti. Asemakaavasuunnittelun yhteydessä tarkasteltiin alueen liittämistä kunnallistekniseen verkostoon. Linkkitien kautta olevaan verkostoon on mahdollista liittää korttelin 233 tontit ja muut korttelit voidaan liittää Kirkkopellontien päässä. Järjestely edellyttää pumppaamon rakentamista aivan alueen eteläreunalle. Pohjoispuolisilla tonteilla tulee olla kiinteistökohtainen jätevedenpumppaus maastonmuotojen takia. Alueelle kuljetaan ensivaiheessa Kirkkopellontien kautta. Tulevaisuudessa kunnalla on tarkoitus toteuttaa toinen katuyhteys alueelle Koivuviidantien kautta.

7 3.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1 Maakuntakaava Hämeen maakuntakaavassa, jonka valtioneuvosto on vahvistanut 28.9.2006, osa alueesta on osoitettu uudeksi rakennettavaksi tai rakennetta tiivistäväksi asuntovaltaiseksi alueeksi (Ar). Osa suunnittelualueesta on maakuntakaavassa ilman tarkempaa maankäyttösuunnitelmaa. Kuva 5. Ote Hämeen maakuntakaavasta. 3.2.2 Osayleiskaava Humppilan kunnanvaltuusto on hyväksynyt 23.2.2007 Kennin osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen. Osayleiskaava on oikeusvaikutteinen. Asemakaavaratkaisu pohjautuu osayleiskaavan aluevarauksiin. Kuva 6. Ote Kennin osalyleiskaavan muutoksesta ja laajennuksesta. Kuvaan on punaisella rajattu nyt asemakaavoitettava alue likimääräisesti.

8 3.2.3 Asemakaava Alue on asemakaavoittamatonta. Koilliskulma rajautuu Rasin alueen asemakaavaan, joka on vahvistettu 25.10.1991. Koilliskulman tontit on asemakaavassa osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Lisäksi asemakaavassa on osoitettu katuyhteyksistä Linkkitien alkupää, Karhunkuja sekä osittain Koivuviidantie ja Kirkkopellontie. Kuva 7. Ote Rasin alueen asemakaavasta (mittakaavatta). 3.2.4 Rakennusjärjestys Humppilan kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 3.2.2002. 3.2.5 Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja.

9 3.2.6 Päätökset, suunnitelmat, pohjakarttatilanne 3.2.7 Aluetta koskevat selvitykset Asemakaava on laadittu pohjakartalle, jonka karttalehdet on hyväksytty 27.12.1978 ja 1.8.1968. Laadittavana olevan asemakaavan alueella pohjakartassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Pohjakartta täyttää 1.1.2000 voimaan tulleen kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Osayleiskaavatyö pohjautui seuraaviin selvityksiin: Sirkka Köykkä. Humppilan Kenni. Kulttuuriympäristö ja maisema. 2005. Selvitys käsittelee alueen kulttuuriympäristön ja maiseman arvoja sekä maaperän rakennettavuutta. Taigabird Oy. Luontoarvoselvitys kennin asuntoalueen kaavoitusta varten. 2005. Selvityksessä on kartoitettu alueen kasvillisuus ja eläimistö. Petro Pesonen, Museovirasto. Lounais-Hämeen arkeologinen inventointi. 2005. Sis. Lounais-Hämeen ja Rengon arkeologiset selvitykset 2005-2007 hankkeeseen (Hämeen liitto, Museovirasto ja alueen kunnat). Alueelta ei löydetty esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksiä. Johanna Enqvist, Museovirasto. Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi 2005. Sis. Lounais-Hämeen ja Rengon arkeologiset selvitykset 2005-2007 hankkeeseen (Hämeen liitto, Museovirasto ja alueen kunnat). Alueelta ei löydetty historiallisen ajan muinaisjäännöksiä.

10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus teki 21.11.2005 päätöksen Kennin alueen kaavoituksesta vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa laaditaan koko alueelle osayleiskaava ja sitten eteläosa asemakaavoitetaan osayleiskaavan tultua hyväksytyksi. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavalla saattaa olla huomattavaa vaikutusta sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kennin eteläosan asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallisia ovat: alueen maanomistajat ja asukkaat kuntalaiset paikallisyhdistykset Humppilan kunnan eri hallintokunnat Hämeen ympäristökeskus Hämeen liitto Museovirasto Humppilan Vesihuolto Oy aluepelastuslaitos Forssan seudun puhelin Vattenfall Oy Sonera Telia Finland Oyj muut mahdolliset osalliset. 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.2.3 Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja kaavaluonnoksen nähtävillä olosta kuulutettiin Forssan lehdessä ja kunnan ilmoitustaululla 26.2.2007. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos olivat julkisesti nähtävillä 26.2 27.3.2007 osallisten kuulemista varten kunnantalolla ja kunnan internet-sivuilla. Mielipiteitä kaavaluonnokseen ei jätetty. Kaavaehdotus oli nähtävillä 25.6. 24.7.2007 välisen ajan kunnan talolla ja kunnan internet-sivuilla. Muistutuksia ei jätetty. Kaavaa koskeva MRL 66 tarkoittama viranomaisneuvottelu pidettiin 15.5.2007 Hämeen ympäristökeskuksessa. Liite 3: Viranomaisneuvottelun 15.5.2007 muistio Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot, joita saatiin 6 kpl ja yksi sähköpostitse esitetty kommentti. Liite 6: Yhteenveto ehdotusvaiheen lausunnoista ja niiden vastineet 15.8.2007

11 4.3 Asemakaavan tavoitteet 4.3.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavasuunnittelussa on toteutettu vastikään vahvistuneen osayleiskaavan aluevarauksia ja luonnon monimuotoisuuden säilymiselle esitettyjä tavoitteita. Asemakaavoitukselle kunta asetti tavoitteeksi viihtyisän pientalovaltaisen asuinalueen suunnittelemisen siten, että turvataan virkistysyhteydet ja otetaan huomioon luonnonympäristön asettamat lähtökohdat; mm. liito-oravien ja muurahaisten kulkureitit. 4.3.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelussa esitettiin pieniä tarkennuksia ETalueeseen sekä yhteen M-alueeseen. Lisäksi viranomaisneuvottelussa tuli esille, että yleismääräykseen tulisi lisätä rakennusten kerrosten sijoittelua maaston mukaisesti ohjaava määräys.

12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 12 hehtaaria, josta kortteli- ja katualueen ulkopuolelle jäävää maatalous- ja lähivirkistyaluetta on yhteensä noin 4,3 ha. Asemakaavalla muodostuu 27 erillispientalotonttia. Liite 4: Asemakaavan seurantalomake Alue rakentuu todennäköisesti vaiheittain useamman vuoden kuluessa. Alueen väestöpohja ei riitä uusien kaupallisten tai julkisten palvelujen toimipisteiden perustamiseen, vaan alue tukeutuu kuntakeskuksessa ja lähialueella oleviin palveluihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavoituksessa tavoiteltiin luonnonläheistä pientaloasumisen aluetta. Kaavamääräyksillä, virkistysaluevarauksilla ja puustoisena säilytettävien alueiden osoittamisella on luotu edellytykset luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle osana asuntoaluetta. Kaikki tontit rajautuvat joltain osalta lähivirkistysalueeseen tai maa- ja metsätalousalueeseen. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Maaston muotojen mukaan on erillispientalojen korttelialueiden (AO) rakentamista ohjattu antamalla erilaisiin maaston kohtiin erilaisia kerroslukuja. Rakennukset tulee suunnitella niin, että ne mahdollisimman hyvin sopeutuvat maaston muotoihin esim. ½ kerroksen porrastuksilla. Tonttikoko on kaavassa 1500 m 2 2200 m 2. Tonttien puustoisena säilytettäväksi osoitettujen alueenosien ja kortteleiden väliin sijoitettujen lähivirkistysalueiden (VL) sijoittelulla on pyritty säilyttämään yhtenäisiä, puustoisia vyöhykkeitä tonttien välissä. Rakentamisen tulisi tapahtua niin, ettei olevaa puustoa tarpeettomasti tuhota ja että luonnonkasvillisuuden kasvuedellytykset säilyvät. 5.3.2 Muut alueet GSM-tukiaseman ja sen harusten alue, pumppaamolle varattava alue sekä puistomuuntamolle varattu alue on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueina (ET). Asemakaavalla muodostuu maaja metsätalousaluetta (M), lähivirkistysaluetta (VL) sekä katualuetta. Linkkitien katualuevaraus noudattelee nykyisen metsäautotien linjausta.

13 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntatalous Taajamakuva Asuminen Palvelut ja työpaikat Liikenne Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Tekninen huolto Virkistys Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Sosiaalinen ympäristö/ asumisen olosuhteet Suunnittelualueella asuu nykyisellään noin 10 henkeä. Rakentuessaan alue tarjoaa asumismahdollisuuksia mm. perheille. Alueesta on mahdollisuus kehittyä viihtyisä ja se saattaa houkutella kuntaan uusia asukkaita. Alue sijoittuu rakennetun alueen viereen ja on luonnollinen yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta. Vaikka alueelle ei tule uusia palveluita, tarvittavat peruspalvelut ovat hyvin saavutettavissa kuntakeskuksesta. Alueen toteutuminen edellyttää kunnallistekniikan rakentamista. Alue on liitettävissä hyvin kunnallistekniikkaan. Kallioinen maaperä saattaa aiheuttaa tavanomaiseen verrattuna hieman enemmän kunnallistekniikan toteuttamiskustannuksia. Vaihtelevat maastonmuodot ja uuden asutuksen ympärille jätettävät puustoiset vyöhykkeet luovat mahdollisuuden viihtyisän asuinalueen rakentumiselle. Melko väljä rakennustavan ohjaus mahdollistaa rakentamisajankohdalle tyypilliset tyyliratkaisut. Vaiheittaisen toteutumisen sallitaan näkyvän taajamakuvassa. Uusille omakotialueille sijoittuu usein samassa elämänvaiheessa olevia perheitä, mikä tukee yhteisöllisyyden muodostumista. Alueen asukaspohja ei riitä uusien palveluiden tai työpaikkojen syntymiseen, vaan asukkaat tulevat käyttämään keskustan palveluita. Palvelut ovat hyvin saavutettavissa, osa jopa kävelyetäisyyden päässä. Myös työpaikat ovat hyvin saavutettavissa. Alkuvaiheessa alueelta liikennöidään Kirkkopellontien kautta Koivistontien suuntaan ja siitä edelleen keskustaan tai valtatielle. Liikennemäärä Kirkkopellontiellä todennäköisesti lisääntyy vähitellen, kun alue rakentuu useamman vuoden aikana. Rakentamisen aikaisesta liikenteestä saattaa ajoittain muodostua häiriötä olevalle asutukselle. Suunnittelualueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteita tai tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Alueelle rakennetaan kunnallistekniikka ja se on hyvin liitettävissä oleviin verkostoihin. Maastonmuodoista johtuen jäteveden johtamiseen tarvitaan pumppaamo. Osalla tonteista on varauduttava järjestämään kiinteistökohtainen jäteveden pumppaus. Kennin alue kokonaisuutena tarjoaa hyvät mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnossa liikkumiseen alueen rakennuttuakin. Lähivirkistysalueet ja maa- ja metsätalousalueet tarjoavat mahdollisuuden nykyisten ulkoilureittien säilymiseen ja sitä kautta alueelta säilyy yhteys muihinkin ulkoilureitteihin. Tukiasema haruksineen jää toistaiseksi alueelle. Tukiaseman ympäristö tulisi mahdollisuuksien mukaan säilyttää puustoisena. Haruksien ja lähimmän tontin väliin on osoitettu suojaviheralue (EV). Koska alue todennäköisesti rakentuu vaiheittain, sinne sijoittuu eri elämänvaiheissa olevia asukkaita ja perheitä. Alueen kaavaratkaisu luo edellytykset luonnonläheiselle asumiselle.

14 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, luonnonolot Pienilmasto Pohjavedet Maisemarakenne alueen sisällä muuttuu merkittävästi, koska alue on nykyisellään lähes rakentamatonta metsää. Kennin alueen rakentumisella ei ole ympäröivien alueiden maisemaan merkittävää vaikutusta, koska sitä ympäröivät puustoiset suojavyöhykkeet Puuston poistaminen rakentamisen tieltä vaikuttaa rakentamiseen varatuilla alueen osilla pienilmastoon. Uudelleen vakiintuessaan alueen kasvillisuus hillitsee tuulisuutta ja parantaa pienilmastoa. Alueella ei ole merkitystä pohjavedenoton kannalta. Luonnonsuojelu Liito-oravien kulkuyhteydet on turvattu luo-1 merkinnällä osoitetuilla ekologisilla käytävillä. Lisäksi määrätään, että kadunrakentamisen yhteydessä on suunniteltava kekomuurahaisille tienalitukset Linkkitielle. 5.4.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Liikenneturvallisuus Ihmisten elinolot ja terveys, ympäristön puhtaus Liikennemäärät tulevat jonkin verran lisääntymään nykyisten omakotialueiden halki kulkevilla katuyhteyksillä. On todennäköistä, että osa työmatka- ja asiointiliikenteestä tapahtuu pyörällä tai jalkaisin lyhyistä välimatkoista johtuen. Jos uuden asuntoalueen kadut suunnitellaan hitaaseen ajotapaan ohjaavaksi, kaavalla ei ole haitallisia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Kevyen liikenteen yhteyksien turvaaminen tulee huomioida katusuunnittelun yhteydessä. Alueella on edellytykset rakentua osaksi viihtyisää ja terveellistä asuinympäristöä. Lyhyet välimatkat ja kevyen liikenteen suosiminen ovat omiaan säästämään luonnonympäristöä. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. ERILLISPIENTALOJEN ALUE. Tonteilla tulee järjestää kiinteistökohtainen jäteveden pumppaus. LÄHIVIRKISTYSALUE. YHDYSKUNTATEKNISTÄ HUOLTOA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN JA LAITOSTEN ALUE. SUOJAVIHERALUE. 3 M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA. KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. OSA-ALUEEN RAJA.

15 POIKKIVIIVA OSOITTAA RAJAN SEN PUOLEN, JOHON MERKINTÄ KOHDISTUU. OHJEELLINEN TONTIN RAJA. KORTTELIN NUMERO. OHJEELLISEN TONTIN NUMERO. KADUN NIMI. ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN. MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON EDESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA SAA KELLARIKER- ROKSESSA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LUETTAVAKSI TILAKSI. MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON JÄLJESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUU- REN OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA ULLAKON TA- SOLLA SAA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LASKETTAVAKSI TILAKSI. TEHOKKUUSLUKU ELI KERROSALAN SUHDE TONTIN/RAKENNUSPAIKAN PIN- TA-ALAAN. RAKENNUSALA. PUUSTOISENA SÄILYTETTÄVÄ/ISTUTETTAVA ALUEEN OSA. PUUSTOISENA SÄILYTETTÄVÄ ALUEEN OSA. KATU. JOHTOA VARTEN VARATTU ALUEEN OSA. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE. Ekologinen käytävä, joka tulee säilyttää puustoisena liito-oravan tarvitsemia kulkuyhteyksiä varten. 5.6 Nimistö Uusien katujen nimet ovat Peurakuja, Siilikuja ja Pihlajakuja. Nimistö pohjautuu osittain kunnan nimikkokasveihin ja eläimiin.

16 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Havainnekuvassa (liite 5) on esitetty esimerkki alueen toteutuksesta. Suosituksia alueen toteutukseen on annettu lisäksi tässä selostuksessa. Kuva 8. Esimerkki ½ kerroksen porrastuksesta, jolla rakennus voidaan sovittaa maastonmuotoihin 3. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kaavan saatua lainvoiman tontinmittaustoimituksilla. 3 www.lappeenranta.fi. Luettu 21.5.2007.

17 6.3 Toteutuksen seuranta Kunta valvoo rakennuslupien kautta alueen rakennusten ja ympäristörakentamisen sopeutumista alueen yleisilmeeseen. Tampereella 15.8.2007 Laatinut: Kirsti Toivonen suunnittelija Tarkastanut: Alf Lindström, arkkitehti SAFA P:\Tampere\Kunnat\Humppila\C7822_Kenni\C_Suunnitelmat\AK\Ehdotusvaihe\Selostus\kaavaselostus.doc