Vuosikertomus 2014 1
SISÄLLYSLUETTELO Puheenjohtajan katsaus...3 1. TALOUSELÄMÄ 2014... 4 1.1. Yleinen taloudellinen tilanne... 4 1.2. Maataloustuotanto Suomessa... 5 Tilastotietoa maataloudesta.... 9 1.3 Metsätalous... 11 2. MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2014... 12 2.1. Toimialue...12 2.2. Jäsenet...12 2.3 Hallinto, edustajat ja toimihenkilöt.... 13 2.4. MTK-Etelä-Pohjanmaan liiton ja tuottajayhdistysten jäsenmäärät vuoden 2014 lopussa...15 3. LIITON TOIMINTA 2014... 16 3.1 Yleistä... 16 3.2. Kokoukset 22 Yleiset kokoukset... 22 Johtokunnan kokoukset 2014... 25 Johtokunnan... 27 Sidosryhmätapaamiset ym.... 27 Kirjelmät ja lausunnot ym.... 28 Valiokuntien kokoukset... 31 3.3 Toimihenkilöiden ja toimiston toiminta 2014.... 33 3.4 Muu toiminta... 34 3.5 Järjestötyö 2014... 37 Maataloustuottajayhdistysten toiminta.... 37 Maaseutunuorten intohimon vuosi... 38 Kurssit ja koulutus... 41 Pellervo-instituutti... 41 3.6. Liiton talous 42 4. TUOTTAJAIN KAUPALLISET JÄRJESTÖT 2014... 46 Atrialaisten yhtiöiden vuosi 2014... 46 A-Tuottajat Oy ja A-Rehu Oy... 46 Osuuskunnat 47 Valion ja maitosuomen toiminta ja tulos 2014... 47 Valion tunnusluvut 2014... 47 Maitosuomi 2014... 48 Liikevaihto ja tulos... 48 Metsä Group... 48 Munakunta vuonna 2014... 49 5. MAANOMISTAJIEN ARVIOINTIKESKUS OY:N TOIMINTA VUONNA 2014... 50 Mela-asiamiehet 2015... 51 6. MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAITOS.... 51 7. OSOITE- JA HENKILÖHAKEMISTO... 52 Liiton johtokunta 2015....52 MTK:n valtuuskunnan eteläpohjalaiset edustajat 2015...52 Maataloustuottajain yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit 2015... 53 MAaseutunuoret 2015... 55 Jäsenrekisterin hoitajat = muu kuin mty:n sihteeri... 56 Tuottajain tilitoimistot.... 56 Hyvinvointivastaavat 2015... 57 Kuluttajavastaavat 2015.... 57 Ympäristöasiamiehet 2015... 58 Yrittäjävastaavat 2015... 59 8. MTK:N JÄSENEDUT 2015... 60 9. LIITON TOIMINTASUUNNITELMA 2015.... 64 2
PUHEENJOHTAJAN KATSAUS PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2014 jää mieliin vähälumisesta, märästä ja keskimääräistä lämpimämmästä talvesta. Maakunnassa päästiin monilla alueilla kevätkylvöille huhtikuun puolivälissä tai heti sen jälkeen. Alkukesä oli viileä juhannuksena satoi lunta, kun edellisenä jouluna oli ollut vesisade. Sato oli kohtuullinen ja monin paikoin hyväkin, riippuen puintiajan sateiden kohdalle osumisesta. Järjestöllisesti 2014 oli vuosi, jolloin viljelijät kyllästyivät lopullisesti byrokratiaan. Ensimmäinen naula byrokratian arkkuun lyötiin, kun uudistettu VIPUpalvelu ei toiminut oikeastaan ollenkaan. Tukihakemusten sähköinen täyttäminen ja lähettäminen oli hankalaa ja lopulta koko järjestelmä kaatui huhtikuun lopussa. Tämä aiheutti vaikeuksia, tuskaa ja kovaa kiukkua niin viljelijöille, EU-avustajille kuin kuntien maaseutuhenkilöstöllekin. Varmasti osansa saivat myös Mavi ja MMM. Lopputulemana oli, että maa- ja metsätalousministeri Koskinen antoi Maville määräyksen jatkaa tukien hakuaikaa 8.5. saakka. MTK:n johtokunta ja MTK-EP:n edustajat vierailivat Mavissa heti vapun jälkeen kertomassa viljelijöiden tulenkatkuiset terveiset. Samalla perättiin toimenpiteitä, joilla edellisen tukihaun kaltaiset tilanteet vastaisuudessa vältetään. Järjestö peräänkuulutti myös keinoja vähentää tiloille kohdistuvaa byrokratiaa, esimerkiksi jatkuvaa lohkojen digitointia ja siitä johtuvaa pinta-alojen vaihtelua. Sitovia lupauksia vierailulla ei annettu. Saimme kuitenkin sovittua syksyllä järjestettävästä valtakunnallisesta byrokratian purkutilaisuudesta. Tilaisuuteen kutsuttaisiin kaikki keskeiset tahot mukaan ja se olisi avoin kaikille viljelijöille. Näin Stop turhalle byrokratialle -tilaisuus järjestettiin 4.9.2014 Seinäjoella. Vaikka päivä oli keskellä parasta sadonkorjuuaikaa, oli Törnävä-sali ääriään myöten täynnä byrokratiaan turhautuneita ja vihaisia viljelijöitä ympäri Suomen. Tilaisuuden henki oli hyvä, mutta tiukka. Esimerkit maataloushallinnon ja valvontojen kummallisuuksista eri puolilla maatamme olivat puhuttelevia. Yhdellekään paikalla olleelle virkamiehelle ei jäänyt epäselväksi, mikä viljelijöiden mielissä mättää. Selviä esityksiä tilanteen parantamiseksi ja viljelijöiden hallinnollisen taakan keventämiseksi saatiin joitakin. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeri Orpo lupasi, että jatkuvasta peltolohkojen mittauksesta päästään eroon. Odotamme edelleen, milloin tämä toteutuu. Toinen lupaus saatiin ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokalta, joka sallisi kunnille oikeuden päättää ympäristöluvista nykyistä suuremmille kotieläintilojen investoinneille. Lupaus on etenemässä, mutta ainakaan vielä tilanne ei tule muuttumaan, sillä uudessa esityksessä on kikkailtu eläinyksiköillä. Todellisuudessa kuntien päätösvaltaan ovat jäämässä aivan samankokoiset kotieläinrakennukset kuin tähänkin asti. Syksyn edetessä alkoi hallinnolta kuulua viestiä uuden ohjelmakauden käynnistymisestä ja toimeenpanosta. Lokakuulla jysähti sitten pommi Mavin ilmoittaessa, että uuden ohjelmakauden monista muutoksista ja niiden osittain aiheuttamista valvontojen lisääntymisestä johtuen vuoden 2015 viljelijätukia ei pystyttäisi maksamaan kyseisen vuoden aikana ollenkaan. Arvata saattaa, että tämä ilmoitus sai viljelijöiltä täystyrmäyksen. Maville kuin ministeriöllekin annettiin tiukka vaatimus: palkka on saatava ajallaan. Palkka ajallaan -mielenilmaus järjestettiin 25.11.2014 Seinäjoella maaseutuviraston edessä. Ministeri Orpo oli samaan aikaan Mavissa neuvottelemassa vuoden 2015 tukimaksatusten aikataulusta. Paikalla oli yli 400 ärsyyntynyttä, omia oikeuksiaan peräänkuuluttavaa viljelijää ympäri Suomen. Ministerin ja Mavin neuvottelujen tuloksena ja mielenilmauksen avittamana tukien maksatuksia aikaistettiin alkuperäisestä suunnitelmasta. Vuoden 2015 ensimmäiset maksatukset tulevat tiloille lokakuun puolivälissä ja joulukuulla tulee toinen potti. Seuraavan vuoden puolelle jää silti vielä luvattoman paljon maksettavaa. Nämä kaksi isoa tilaisuutta, joissa molemmissa MTK- EP kantoi kunniakkaasti järjestelyvastuun, kokosivat yhteen viljelijöitä kaikkialta Suomesta tuotantosuunnasta riippumatta. Kaikilla oli ja on edelleen sama yhteinen huoli: maatalouteen kohdistuu kestämättömän raskas byrokratia. Tämä viesti on hallinnon syytä ottaa vakavasti ja ryhtyä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin. 2014 oli Maaseutunuorten Intohimon teemavuosi. Myös Etelä- Pohjanmaalla maaseutunuoret järjestivät teemavuoden puitteissa monenlaista toimintaa, muun muassa Ystävänpäivä-gaalan helmikuussa ja Jyväjemmari Rockin marraskuun lopussa. Teemavuosi toi maaseutunuorten toimintaan uusia toimintamalleja ja uusia innokkaita toimijoita. Samalla haastetaan totuttuja tapoja uusiutumaan. Näin järjestö pysyy elävänä ja pystyy vastaamaan tuleviin koitoksiin. 3
1. TALOUSELÄMÄ 2014 1. TALOUSELÄMÄ 2014 1.1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Suomen taloudellinen tilanne jatkui kertomusvuonna 2014 edellen hyvin vaikeana. Ongelmana olivat tiivistäen talouden negatiivinen kierre, kilpailukyvyn heikkeneminen, työttömyyden kasvu, vaihtotaseen alijäämä, viennin heikkeneminen sekä valtion ja kuntien velkaantuminen. Suomi ei vieläkään toipunut vuonna 2008 2009 tapahtuneesta talouden romahduksesta, vaikka vuosina 2010 2011 talous näyttikin jo elpymisen merkkejä. Euroalueen ongelmat Euroalueen ongelmat jatkuivat edelleen kertomusvuonna. Euron arvon pysyminen korkealla vaikeutti kertomusvuoden alkupuolella euroalueen hintakilpailukykyongelmaa. Tilanne muuttui kuitenkin loppuvuodesta mm. USA:n vähennettyä rahatalouden elvytystä ja EKP:n aloitettua syksyllä setelirahoituksen. Vahva euro on haitannut erityisesti Suomessa vientiteollisuutta ja siitä on ollut haittaa myös kotimarkkinoille kotimarkkinateollisuuden hintakilpailukyky tuontihyödykkeitä vastaan on ollut huono. Seuraukset ovat näkyneet Suomen talouden alavireisyytenä, yt-neuvotteluina ja tuotannon alasajona. Euroopassa rahaliiton ongelmat, lisääntynyt velkataakka, matala inflaatio ja hiipunut kasvu ovat merkinneet selvää lamaa. Vielä kesällä Euroopan keskuspankki EKP viestitti, että se ei aloita setelirahoitusta, vaan jakoi euroalueen pankeille edullisia lainoja. Väistämätön tapahtui kuitenkin loppuvuodesta loka-marraskuussa, jolloin EKP aloitti setelirahoituksen. Tuolloin käynnistettiin yksityisten arvopaperiden osto-ohjelma. Ohjelmaa laajennettiin vuoden 2015 tammikuussa (expanded asset purchase programme, EAPP). Kertomusvuonna aloitetulla ohjelmalla pyritään ostamaan papereita vähintään 60 miljardilla eurolla kuukaudessa. Ostojen yhteismääräksi tavoitellaan 1 140 miljardia euroa ja valtaosa ostoista on euroalueen valtioiden joukkolainoja. EKP on ilmoittanut, että ohjelma laskee korkoja, kasvattaa inflaatio-odotuksia ja kysyntää sekä vaikuttaa myönteisesti talouskasvuun. Käytännössä setelirahoitus on myös heikentänyt euroa. Oikeastaan kyse on euron devalvoinnista, vaikka valuutan arvo onkin talouskeskusteluissa tabu. Euroalueen ongelmia on käsitelty erittäin laajalti eri yhteyksissä. Elokuussa taloustieteen Nobel-palkittujen ekonomistien kokouksessa kritisoitiin voimakkaasti EU:n ja EKP:n politiikkaa. Kokouksessa todettin Financial Timesin mukaan mm: virheellinen rakenne ja virheellinen talouspolitiikka ovat olleet yhdistelmänä tuhoisia. Maa- ja metsätalous kärsijänä Yleinen taloudellinen tilanne heijastuu väistämättä maa- ja metsätalouteen ja koko elintarviketalouteen. Euroopan Unionin jäsenyys ja EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ovat luoneet tilanteen, jossa erityisesti Suomen maatalous on hyvin riippuvainen poliittisista päätöksistä ja sektoria koskettavista rahoitus- ja budjettipäätöksistä. Eurokriisiin ja Suomen talouden taantumaan liittyvät valtiontalouden ongelmat ja talouskurin kiristykset iskevät siten välittömästi kipeästi myös maatalouteen ja sen harjoittajiin. Pahimmillaan valtion budjettileikkaukset ja muut toimet purevat maanviljelijöihin kolmikertaisesti: ensin elinkeinon kautta, sitten haja-asutusalueisiin kohdistuvien heikennysten kautta ja kolmanneksi kaikkiin tavallisiin kansalaisiin kohdistuvina leikkauksina. Tuotanto supistui Suomessa Suomessa bruttokansantuotteen volyymi supistui kertomusvuonna 0,1 prosenttia. Edellisvuonna supistuminen oli 1,4 prosenttia, joten siihen verrattuna alamäki miltei pysähtyi, mutta kasvu-uralle tuotannon määrä ei onnistunut kääntymään. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli kertomusvuonna 204 miljardia euroa. Kuluttajahintaindeksi nousi viime vuonna 1,0 prosenttia, eli hintakehitys oli maltillista. Kotimaisen kysynnän kehitys oli heikkoa kuluttajien alentuneen ostovoiman sekä alhaisen investointihalukkuuden takia. Suomi myös kärsi euroalueen keskiarvoa enemmän Venäjän kaupan rajoitteista ja euron aiheuttamista ongelmista. Kesällä 2012 alkanut työttömyyden nousutrendi jatkui voimistuen vuoden loppua kohden. Kansantalouden tulot alenivat Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 prosenttia. Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,4 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi nimellisesti yhteen prosenttiin. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 5 prosenttia enemmän ja veroja 17 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 6,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta myös sen takia, että investoinnit supistuivat 6 prosenttia. 4
Kotitalouksilla jo kolmas miinusmerkkinen vuosi Kotitalouksien reaalitulot supistuivat kolmatta vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 1,1 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supistui 0,7 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 0,6 prosenttia. Sen sijaan sosiaalietuudet kasvoivat 4,5 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Työttömyysaste oli loka-joulukuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 8,4 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 7,7 prosenttia. Koko vuoden 2014 työttömyysaste oli 8,7 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,9 prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 5,8 prosenttia eli selvästi enemmän kuin tulot. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,4 prosenttia, mutta investoinnit supistuivat 5,2 prosenttia, koska uudisrakentaminen väheni. Velka kasvoi Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen, 7 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 5,1 miljardia euroa. Alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysarvon ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Suomen vaihtotaseen alijäämä oli kertomusvuonna vuonna 3,7 miljardia euroa, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 3,8 miljardia euroa. Vaihtotaseen alijäämää ruokkivat viennin alavireisyyden ohella mm. kivihiilen runsas tuonti Suomen hallituksen rankaistua vero- ja tukiratkaisuillaan kotimaisia uusiutuvia energiavaihtoehtoja. Suomen vaihtotaseen alijäämä oli huhti-kesäkuussa Eurostatin raportin mukaan EU-maiden kolmanneksi suurin, mikä oli erittäin kyseenalainen mitalisija. Päätöksentekokyky kateissa Kriisitietoisuus Suomen talouden tilanteesta kasvoi kertomusvuoden aikana laajasti koko yhteiskunnassa, mutta poliittinen päätöksenteko ajautui melkoiseen umpikujaan. Kataisen hallitus muuttui kertomusvuoden kesäkuussa Stubbin hallitukseksi pääministeri Kataisen siirryttyä EU:n komissioon. Vasemmistoliitto jätti hallituksen maaliskuussa ja vihreät syyskuussa. Hallituksessa tapahtui useita ministerinvaihdoksia. Maa- ja metsätalouden kysymyksien valmistelua koskivat erityisesti maa- ja metsätalousministerin ja ympäristöministerin vaihdokset. Maa- ja metsätalousministerinä jatkoi Jari Koskisen jälkeen Petteri Orpo ja ympäristöministerinä Ville Niinistön jälkeen Sanni Grahn-Laasonen. Myös valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vaihtui SDP:n tuoreeseen puheenjohtajaan Antti Rinteeseen. Hallituksen tavoitelistalla olleet ja kiistoja aiheuttaneet rakenneuudistukset, sote-paketti ja kuntauudistus osoittautuivat mahdottomiksi ratkaista. Kertomusvuoden aikana hallitus kuitenkin jatkoi monien lakiesitysten valmistelua, jotka oli tarkoitus viedä läpi vielä ennen vaalikauden loppua opposition voimakkaasta vastustuksesta huolimatta. Kertomusvuoden loppupuolella kevään 2015 eduskuntavaalien läheisyys leimasi kuitenkin päätöksentekoa ja ennakoi vaikeuksia hallituksen loppukaudelle. (Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki, Valtiovarainministeriö ja Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos sekä kertomusvuoden lehtiartikkelit) 1.2. MAATALOUSTUOTANTO SUOMESSA Sääolot ja kasvukausi Kertomusvuonna 2014 pellot kuivuivat kylvökuntoon poikkeuksellisen aikaisin vähälumisen ja leudon talven jäljiltä. Ensimmäiset kevätviljojen kylvöt alkoivat Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaan Kyrönmaalla jo huhtikuun puolivälissä. Kevätkylvöt olivat alkuvaiheessa viikosta kahteen viikkoon edellä normaalista. Vauhdilla edenneet kevättyöt kuitenkin hidastuivat ja osin keskeytyivät säiden kylmettyä vappuviikolla. Monin paikoin esiintyi myös runsaita yöpakkasia ja räntäja lumisateita. Erityisesti Suomen itäosissa sateet, viileä sää ja peltomaiden märkyys aiheuttivat ongelmia. Alkukesä oli melko viileä ja esimerkiksi juhannuksena monella paikkakunnalla lämpötila oli kylmempi kuin edellisenä jouluna! Kesällä esiintyneet hallayöt aiheuttivat paikallisia ongelmia mm. perunalle. Alkukesän viileät säät hidastivat myös nurmien kasvuunlähtöä. Ensimmäisen säilörehusadon korjuuseen päästiin kuitenkin tavanomaiseen aikaan ja sato oli määrältään ja laadultaan hyvä. Viileät säät vaikuttivat kuitenkin siihen, että niiton jälkeen uusi kasvu lähti hitaasti käyntiin. Heinäkuussa säät kuitenkin lämpenivät ja jouduttivat peltokasvien kehitystä koko maassa. Helteiden jatkuminen johti jossain määrin myös viljojen pakkotuleentumiseen ja jyväkoko jäi tämän seurauksena paikoin pieneksi. Kokonaisuutena kasvukausi 2014 oli olosuhteiltaan vaihteleva ja alueellisia eroja kasvuolosuhteissa esiintyi aika melko paljon. Vaihtelevuudesta huolimatta valtaosassa maata kasvukausi sujui ilman suurempia ongelmia, vaikka tilakohtaisia vaihteluita oli paljon. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan terminen kasvukausi alkoi Etelä-Pohjanmaalla 17.4. ja päättyi 12 13.10.2014. 5
1. TALOUSELÄMÄ 2014 Sadonkorjuu Puintikausi alkoi elokuun alkupuolella tavanomaiseen aikaan ja satonäkymät olivat tuolloin keskimääräiset. Puintien alkaessa puintisäät olivat erinomaiset ja siten myös puintikosteudet hyvin alhaiset. Elokuun loppupuolella epävakaisiksi kääntyneet säät keskeyttivät sadonkorjuun etenemisen. Monin paikoin voimakkaiden, kuuroluonteisten sateiden lomassa oli vaikea löytää sopivaa rakoa puintien jatkamiselle. Useilla tiloilla puinnit keskeytyivät jopa kahdeksi viikoksi. Laatutappioita tuli mm. vehnällä. Puinteja päästiin jatkamaan syyskuun alussa ja ne saatiin tehtyä valtaosalla tiloista syyskuun puoleen väliin mennessä, varsin tavanomaiseen aikaan. Viljelyala Syksyllä 2013 kylvettiin syysviljoja enemmän kuin edellisenä syksynä. Syysrukiin kylvöala oli lähes 24 000 hehtaaria. Ala kaksinkertaistui vuoden 2013 syysruisalasta. Syysvehnän kylvöala oli lähes kolminkertainen edelliseen syksyyn verrattuna. Olosuhteet syyskylvöille olivat hyvät eikä keväällä 2014 myöskään tarvinnut merkittävästi rikkoa syyskylvöksiä. Syksyllä 2014 tehdyn ennakkokyselyn mukaan syysrukiin kylvöala nousi edelleen ja oli peräti 36 800 hehtaaria. Ala on 60 % suurempi kuin kasvukauden 2014 toteutunut viljelyala. Syysrukiin viljelyala on ollut suurempi viimeksi vuonna 2000. Myös syysvehnän kylvöala kasvoi hieman ja oli syksyn 2014 ennakkotietojen perusteella 43 100 hehtaaria. Kevätkylvöissä 2014 oli riittävästi käytettävissä hyvää siementä, eli edellisvuoden kaltaista kylvösiemenongelmaa ei esiintynyt. Vehnän viljelylyala oli ennätyksellisen korkea, nin 272 000 hehtaaria. Luku on tilastointihistorian toiseksi suurin ja lisäystä oli edellisen vuoden vehnäalaan verrattuna 18 prosenttia. Osittain kasvua selittää aikainen kevät. Ohraa viljeltiin viljakasveista suurimmalla alalla, eli lähes 532 000 hehtaarilla. Ohran ala säilyi suunnilleen ennallaan. Öljykasvien viljelyala, noin 43 500 hehtaaria oli pienin yli 30 vuoteen. Vähennystä edelliseen vuoteen verratuna oli 18 prosenttia. Kertomusvuonna 2014 peltoalasta yli puolet eli lähes 1,2 miljoonaa hehtaaria oli viljalla. Sekä nurmiala että kesantoala pysyivät suunnilleen ennallaan. Myöskään sokerijuurikkaan ja perunan viljelyaloissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Eri viljelykasvien viljelyalat selviävät vuosikertomuksen luvun 1.2 lopussa olevista taulukoista. Sadot ja laatu Kertomusvuoden viljasato oli Tiken tilastojen mukaan noin 4,1 miljardia kiloa. Tämä oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuotena. 2000-luvulla 4 miljardin satomäärä on ylitetty keskimäärin joka toinen vuosi. Sadon määrä ylittää viljan kotimaisen käytön, joten hyvän sadon kääntöpuoli tarkoittaa viljan vientiä. Vehnäsato nousi ensimmäistä kertaa yli miljardin kilon ja oli täten myös ensimmäistä kertaa suurempi kuin kauran kokonaissato. Ruissato lähes kolminkertaistui vuodesta 2013. Muihin viljoihin verrattuna rukiin kokonaissato on kuitenkin hyvin pieni eikä nykyisellään kata kotimaista kulutusta. Kotimaisen rukiin viljelyä kuitenkin rajoittaa teollisuuden ja kaupan haluttomuus maksaa kotimaisesta rukiista riittävää hintaa, joten rukiin tuonti jatkuu edelleenkin suurena. Rypsin kokonaissato laski 33 miljoonaan kiloon. Sokerijuurikkaan kokonaissato kasvoi yli 30 prosenttia ja nousi lähes 630 miljoonaan kiloon. Perunan kokonaissato oli hieman alempi kuin vuonna 2013 ja oli noin 600 miljoonaa kiloa. Nurmikasvien kokonaissato vastasi viimevuosien normaalitasoa ja oli hieman korkeampi kuin edellisenä vuotena. Kertomusvuoden viljasadosta laadultaan keskimääräistä parempaa oli vain ruis, josta 95 prosenttia ylitti leipärukiin yleisimmät laatuvaatimukset. Vaikka vehnäsato oli ennätyksellinen, sen laatu jäi huonoimmaksi viiteen vuoteen. Vain 40 prosenttia vehnäsadosta, noin 435 miljoonaa kiloa, täytti vehnän laatuvaatimukset. Ohran ja kauran laatu oli viimevuoden tasoa. Mittarina käytetään Eviran yleisiä laatuvaatimuksia viljalle. Syysvehnän, kevätvehnän ja rukiin hehtaarisadot ylittivät edellisvuoden tason. Rehuviljoilla hehtaarisadot jäivät hieman edellisvuotta alhaisemmiksi. Kertomusvuoden viljasatojen voidaan katsoa vastaavan 2000-luvun hyvien vuosien keskisatoa ja siten ne olivat selvästi korkeammat kuin 2000-luvulla keskimäärin. Myös Etelä-Pohjanmaalla viljojen hehtaarisadot olivat pitkä aikavälin keskiarvoa paremmat, mutta jäivät kuitenkin selvästi parhaiden vuosien hehtaarisadoista. Kotieläintuotanto Meijereiden vastaanottama maitomäärä oli kertomusvuonna 2 280 miljoonaa litraa. Edellisvuoteen verrattuna maidon tuotantomäärä kasvoi kolme prosenttia ja oli korkein yhdeksään vuoteen. Luomumaidon tuotanto jatkoi kasvuaan: sitä tuotettiin 47 miljoonaa litraa. Luomun osuus maitomäärästä oli runsaat 2 %. Öljykasvien viljelyala oli pienin 30 vuoteen. Maidon tuotantomäärä kasvoi C-alueella 3,2 % ja kiintiövuoden 2014/15 maitomäärä ylittää C-alueella to- 6
dennäköisesti noin 5 % pohjoisen tukirajoitteen. ABtukialueella maidon tuotanto lisääntyi 2,6 %. Maidontuottajien määrä laski kertomusvuoden lopulla 8 373 tilaan, missä oli vähennystä 5,1 % vuodesta 2013. Vähennystahti hidastui hieman edellisvuodesta. Maitotilojen keskikoko oli 34 lypsylehmää. Keskimääräinen karjakoko kasvoi edellisvuoden tahtiin, lähes 2 lehmällä. Lehmien kokonaismäärä kasvoi hieman ja oli kertomusvuoden lopussa noin 284 900 kpl. Lypsylehmien keskituotos nousi hieman ja oli runsaat 8 000 litraa. Lihaa tuotettiin kertomusvuonna 2014 yhteensä noin 383 miljoonaa kiloa, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Vähennys johtui pääasiassa sianlihan tuotannon alentumisesta. Naudanlihaa tuotettiin vuonna 2014 runsaat 82 miljoonaa kiloa eli hieman enemmän kuin vuonna 2013. Lehmien teurastus pysyi ennallaan, mutta kasvua tuli nuoresta naudasta. Teuraspainot nousivat sonneilla noin 4,5 kiloa ja hieholla noin 2,6 kiloa. Vasikoita syntyi 1 % edellisvuotta enemmän. Sonnin keskimääräinen ruhopaino oli 341 kiloa, hiehon 243 kiloa ja lehmän 282 kiloa. Naudanlihan omavaraisuus oli noin 80 %. Siipikarjanlihan tuotanto on rikkonut ennätyksiä nyt jo neljänä vuonna peräkkäin. Vuonna 2014 tuotanto kohosi reiluun 113 miljoonaan kiloon. Kasvua edellisvuodesta oli kaksi prosenttia. Tuotannosta reilut 90 prosenttia oli broilerinlihaa. Broilerinlihan tuotanto kasvoi, kun taas kalkkunanlihan tuotanto laski. Tiukkana sopimustuotantona broilerinlihan tuotantoa on lisätty kasvaneen kulutuksen tahdissa. Kananmunia tuotettiin vuonna 2014 runsaat 37 miljoonaa kiloa. Tuotanto oli suunnilleen entisen vuoden tasoa. Luomu- ja häkkikanaloissa tuotettujen kananmunien määrä kasvoi, kun taas lattiakanaloissa tuotettujen kananmunien määrä väheni. Kananmunista 62 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 33 prosenttia lattia- ja ulkokanaloissa ja 5 prosenttia luomukanaloissa. Maataloustuotteiden markkinat ja hinnat Suomen markkinoilla perusongelma on viime vuosina ollut, että maatalouden tuottajahintoihin ei ole saatu sellaisia korotuksia, että korotuksilla olisi pystytty kattamaan maatalouden tuotantokustannusten nousu. Viime vuosina tuottajahinnoissa on tosin tapahtunut sekä nousuja että laskuja, mutta maatilojen tilannetta ei voi arvioida pelkkien tuottajahintojen perusteella, sillä maatalouden tuotantopanosten hintojen kehitys vaikuttaa ratkaisevasti tilatason lopputulokseen. Useimmilla maataloustuotteilla tuottajahinnat kävivät EU-ajan korkeimmissa lukemissa vuosina 2012 ja 2013. Verrattaessa tuotteiden hintakehitystä samana ajanjaksona tapahtuneeseen tuotantopanosten hintakehitykseen, hintaindeksit osoittivat tuolloinkin armottoman tilanteen, eli sekä kotieläintuotteissa että kasvinviljelytuotteissa oltiin selvästi jäljessä tuotontopanosten hintaindeksiluvuista. Kertomusvuonna 2014 lähes kaikkien maataloustuotteiden tuottajahinnat laskivat edellisvuodesta. Suhteellisesti eniten vuositasolla laskivat viljan tuottajahinnat. Alkuvuodesta 2014 maidon tuottajahintataso ennen jälkitiliä oli vielä korkealla, mutta loppuvuodesta 2014 maidon tuottajahinta kääntyi laskuun Venäjä-pakotteiden vuoksi. Jälkitilin kanssa maidon keskihinta oli kertomusvuonna noin 2 senttiä edellisvuotta alhaisempi. Poikkeuksena alavireisessä hintakehityksessä oli lampaanliha, jonka keskihinta oli kuusi prosenttia edellisvuotta korkeampi. Sianlihan omavaraisuus vuonna 2014 oli 99 % Sianlihan tuotanto aleni kertomusvuonna noin 4 % ja oli noin 186 miljoonaa kiloa. Sikoja teurastettiin reilut kaksi miljoonaa kappaletta, ja lihasian keskimääräinen ruhopaino oli 89 kiloa. Sianlihan omavaraisuus oli noin 99 %. Sianlihan tuotannon vähennys ajoittui kertomusvuoden alkupuoliskolle. Lihasikatilojen määrä laski noin 8 % ja emakkotilojen noin 11 %. Tuottajahintaindeksin (vuosi 2000=100) pisteluku vuonna 2014 oli 125,7 (ei sisällä turkiksia, hedelmiä ja vihanneksia), kun vastaavasti tuotantopanosten hintaindeksin pisteluku oli 152,4. Tuottajahinnat ovat siis nousseet vuodesta 2000 lähtien nimellisesti 26 % ja tuotantopanosten hinnat peräti 52 %. Kasvinviljelytuotteiden hintaindeksi (2000=100) oli kertomusvuonna keskimäärin 119,2 (ilman hedelmiä ja vihanneksia) ja kotieläintuotteiden 126,6 (ilman turkiksia). Hintahuipun aikana vuonna 2013 keskimääräinen tuottajahintaindeksi käväisi luvussa 148. Vuonna 2014 viljojen tuottajahinnat alenivat keskimäärin yli 20 prosenttia edellisvuodesta, paitsi rukiin tuottajahinta laski vain 10 prosenttia. Vuonna 2014 tuottajalle maksettiin peruslaatuisesta leipävehnästä keskimäärin 167 euroa ja rehuvehnästä 142 euroa tonnilta. Leipävehnän hinta oli 17 prosenttia ja rehuvehnän hinta 30 prosenttia alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Mallasohran keskihinta oli 159, rehuohran 133 ja kauran 126 7
1. TALOUSELÄMÄ 2014 euroa tonnilta hintatason ollessa kaikkien osalta noin neljänneksen viime vuotta alhaisempi. Rukiin tuottajahinta oli 197 euroa tonnilta. Öljykasvien hinta oli 362 euroa tonnilta. Ruokaperunan hinta suorastaan romahti edellisvuoteen verrattuna. Ruokaperunan keskihinta vuonna 2014 oli 14,61 senttiä kilolta. Maidon tuottajahinta kääntyi kertomusvuoden loppupuoliskolla laskuun Venäjä-pakotteiden vuoksi. Kertomusvuoden joulukuussa maidon hinta oli noin 7,3 % (3,4 snt/litra) alhaisempi kuin vuotta aiemmin samana ajankohtana. Venäjä-pakotteiden vuoksi vientituotteista saatu tilityskyky alentui maitosektorilla erittäin paljon, mutta osuuskunnat toimivat puskurina välissä ja markkinamuutos ei näkynyt kertomusvuonna vielä kovin suurena pudotuksena maidon tilityshinnassa. Naudanlihan tuottajahinta alentui keskimäärin noin 2 %. Naudan keskimääräinen hinta oli noin 3,03 euroa kilolta. Lihasiasta maksettiin 9 % edellisvuotta vähemmän ja vuoden keskihinta oli 1,62 euroa kilolta. Myös broilerinlihan tuottajahinta laski lähes 4 % ja oli 1,46 euroa kilolta. A-luokan kananmunien keskimääräinen tuottajahinta oli kertomusvuonna 1,05 euroa kilolta, mikä oli noin 15 % edellisvuotta alhaisempi. Tuotantotavoittain tarkasteltuna tuottaja sai lattiakanojen munista 1,05 euroa kilolta, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin virikehäkkikanojen munista. Luomumunien tuottajahinta laski toista vuotta peräkkäin. Tuottaja sai luomumunista keskimäärin 2,46 euroa kilolta, mikä oli 12 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Maitotuotteiden kulutus maidoksi muutettuna kasvoi edellisvuodesta noin prosentilla juustojen, rahkojen ja uusien maitopohjaisten välipalatuotteiden vetäminä. Maitosektorilla erityisesti juustojen ja jugurttien kasvanut tuonti on ollut ongelmana, mutta kertomusvuonna kotimaisten tuotteiden osuus kulutuksesta kasvoi ja tuonnin kasvu pysähtyi. Lihan kulutus kasvoi kertomusvuonna. Kasvu perustui pääosin broileriin (+5 %), mutta kampanjointi kasvatti myös naudanlihan menekkiä (+2 %). Sianlihan kulutus alentui vajaat 3 %. Kananmunien kulutus nousi hieman. (Lähteet: MMM/Tike, Tilastokeskus ja Ilmatieteen laitos). Maatalouden tulo- ja kannattavuuskehitys Maatalouden kannattavuuskirjantoon perustuvat uusimmat tiedot ovat ennakolliset vuodelta 2013 ja ne on julkaistu joulukuussa 2014. Tuloksista on saatavissa tietoja maatilojen tuloista, kustannuksista ja kannattavuudesta. Vuoden 2013 ennakollisten tulosten mukaan yrittäjäperheen työlle ja pääomalle korvaukseksi jäävä yrittäjätulo laski 18 % ja oli 17 900 tilaa kohti vuodessa. Yrittäjätulo lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta tuotantokustannukset ilman yrittäjäperheen työstä ja omasta pääomasta aiheutuvia palkka- ja korkovaatimuskustannuksia. Yrittäjätulo jää siis korvaukseksi yrittäjäperheen 2 000 tunnin työpanokselle sekä 330 000 euron omalle pääomalle. Maatalous- ja puutarhayritysten kokonaistuotot kasvoivat 4 prosenttia, 156 700 euroon. Tästä tukien osuus oli noin 33 prosenttia eli 51 700 euroa. Tuotantokustannukset nousivat 4,3 prosenttia 183 700 euroon. Korkokustannuksia lukuun ottamatta kaikki kustannuserät nousivat. Osin tämä johtui tilakoon kasvusta. Keskimääräistä enemmän nousivat muun muassa lannoite-, sähkö-, ostorehu- ja vakuutuskustannukset. Eniten kasvoi vieraan työvoiman palkkakustannus, jonka nousu oli selvästi työtuntimäärän kasvua suurempi. Kun yrittäjätulosta vähennetään oman pääoman korkokustannus 4,7 prosentin mukaan ja jaetaan näin jäävä vuosityöansio työtuntimäärällä, jäi vuoden 2013 työtuntiansioksi 1,30 euroa. Kokonaispääoman ja oman pääoman tuottoprosentit olivat negatiivisia, -2,0 ja -2,6 prosenttia. Oman pääoman osuus koko varallisuudesta eli omavaraisuusaste oli noin 74 prosenttia eli edellisvuosien hyvällä tasolla. Kannattavuuskerroin saadaan, kun yrittäjätulo jaetaan yrittäjien työstä aiheutuvan palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen summalla. Alentuneen yrittäjätulon vuoksi kannattavuuskerroin laski 0,47:stä 0,40:een. Yrittäjä saavutti siis 40 prosenttia sekä 14,9 euron tuntipalkkatavoitteesta että 4,7 prosentin oman pääoman korkotavoitteesta eli sai 5,9 euroa työtunnille ja 1,8 prosentin koron omalle pääomalle. Eri tuotantosuunnissa kannattavuuskertoimet vuonna 2013 olivat hyvin alhaiset. Viljatilojen kannattavuuskerroin oli 0,17, muiden kasvinviljelytilojen 0,13, sikatilojen 0,24 ja lypsykarjatilojen 0,52. Vuoden 2014 ennuste MTT julkaisi kertomusvuoden lopulla vuoden 2013 ennakollisten kirjanpitotulosten lisäksi ennusteen vuoden 2014 tulo- ja kannattavuusluvuista. Ennusteen mukaan vuonna 2014 maatalouden kannattavuus pysyi erittäin heikkona ja muutokset eri tuotantosuunnissa eivät ole kovin suuria vuoteen 2013 verrattuna. Viimeisimmät päivitykset ennusteeseen voi tarkistaa MTT:n Taloustohtori-verkkosivuston maa- ja puutarhatalous-verkkopalvelussa: www.mtt.fi/taloustohtori. Vuoden 2014 tulosennusteet perustuivat lähes 900 kirjanpitotilalle tehtyihin yrityskohtaisiin ennusteisiin, joissa otettiin huomioon panos- ja tuottajahintamuutokset, tukimuutokset sekä alueittaiset keskisatomuutokset kasveittain. Tilakohtaiset tulokset on painotettu kuvaamaan 36 000 suurimman maatalous- ja puutarhayrityksen keskiarvotuloksia. Tilakohtaisissa ennusteissa oletetaan, että tilojen koko säilyy ennallaan ja ne tuottavat samoja tuotteita samoilla tuotantopanoksilla kuin aiempina vuosina. Lähde: MTT Taloustutkimus 8
TILASTOTIETOA MAATALOUDESTA Milj. l 3500 MAIDON TUOTANTO JA KULUTUS 1976-2014 NESTEENÄ MITATTUNA Milj.kg 140 NAUDANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS 1976-2014 3000 TUOTANTO 130 120 TUOTANTO 2500 2000 KULUTUS 110 100 90 KULUTUS 80 1500 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 70 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Milj. kg 220 SIANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS 1976-2014 k:\osastot\talsos\vuosik\vk96\kuvat\kel_tuot.xls Milj. kg 100 KANANMUNIEN TUOTANTO JA KULUTUS 1976-2014 k:\osastot\talsos\vuosik\vk96\kuvat\kel_tuot.xls 200 TUOTANTO 90 TUOTANTO 180 80 160 KULUTUS 70 140 60 120 50 KULUTUS 100 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 40 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy REHUVILJOJEN KOKONAISSADOT 1965-2014 k:\osastot\talsos\vuosik\vk96\kuvat\kel_tuot.xls MILJ. KG OHRA KAURA SEOSVILJA 2500 2250 2000 1750 1500 1250 1000 750 500 250 0 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: TIKE REHUVILJOJEN HA-SADOT 1965-2014 k:\osastot\talsos\vuosik\vk96\kuvat\kel_tuot.xls KG/HA OHRA KAURA 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: TIKE LÄHDE: TIKE LEIPÄVILJOJEN KOKONAISSADOT 1965-2014 K:\DATA\PELTO\1.2b.xls MILJ. KG SYYSVEHNÄ KEVÄTVEHNÄ RUIS 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: TIKE LÄHDE: TIKE LEIPÄVILJOJEN HA-SADOT 1965-2014 K:\DATA\PELTO\1.2b.xls KG/HA SYYSVEHNÄ KEVÄTVEHNÄ RUIS 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: TIKE ERIKOISKASVIEN KOKONAISSADOT 1965-2014 LÄHDE: TIKE ERIKOISKASVIEN HA-SADOT 1965-2014 K:\DATA\PELTO\1.2b.xls LÄHDE: TIKE MILJ. KG 1600 PERUNA SOKERIJUURIKAS ÖLJYKASVIT KG/HA 60000 PERUNA SOKERIJUURIKAS ÖLJYKASVIT 1400 50000 1200 40000 1000 800 30000 600 20000 400 200 0 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: TIKE 10000 0 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: TIKE LÄHDE: TIKE K:\DATA\PELTO\1.2b.xls LÄHDE: TIKE K:\DATA\PELTO\1.2b.xls 9
1. TALOUSELÄMÄ 2014 MAATALOUDEN TUOTANTOPANOSTEN HINTAINDEKSIT perusvuosi 2000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kokonaisindeksi 104 107 111 116 122 140 127 130 146 152 155 152 Investoinnit 108 112 117 122 129 134 135 136 142 145 146 148 - koneet ja kalusto 111 116 123 127 131 140 148 148 153 156 157 160 - rakennukset 106 110 114 121 132 137 132 135 142 145 146 147 Tarvikkeet ja palvelut 103 105 108 114 119 142 124 128 147 153 157 153 - lannoitteet 105 108 113 118 124 223 160 164 216 232 240 237 - rehut 103 105 100 104 116 132 110 111 134 140 150 137 TUOTTAJAHINNAT 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Ruis, mylly euro / t 124,88 120,90 118,41 139,81 192,19 207,02 138,24 159,87 186,90 214,10 218,09 196,55 Vehnä, mylly euro / t 125,66 119,80 106,21 110,50 159,90 189,14 133,78 146,03 192,28 198,60 200,02 166,92 Rehuohra euro / t 105,57 106,51 99,51 102,00 145,80 160,71 94,51 113,40 165,84 189,82 175,24 132,77 Rehukaura euro / t 92,21 87,32 87,13 107,26 149,73 137,80 86,57 118,49 167,94 184,23 168,46 132,77 Maito 1)* snt / l 35,50 35,02 33,33 33,44 35,09 42,99 38,82 36,85 40,50 42,60 43,48 44,55 Kananmunat euro/kg 0,80 0,74 0,60 0,62 0,77 0,92 0,87 0,88 0,96 1,16 1,17 1,00 Naudanliha (sonnit) euro/kg 2,28 2,27 2,41 2,50 2,59 2,80 2,84 2,78 2,95 3,22 3,54 3,47 Sianliha (lihasiat) euro/kg 1,19 1,24 1,33 1,30 1,36 1,49 1,45 1,41 1,50 1,67 1,78 1,62 Siipikarjanliha (broileri) euro/kg 1,17 1,17 1,14 1,09 1,14 1,30 1,24 1,20 1,31 1,39 1,51 1,46 1) snt/l, keskipitoinen maito, ilman tuotantotukea *) ilman jälkitiliä; HUOM Venäjäpakotteiden seurauksena jälkitilin pudotuksen vaikutus maidon vuoden 2014 keskimääräiseen tuottajahintaan on n. 2 snt/litra Markkamääräiset arvot ajalta ennen 1.1.1999 on euroiksi kiinteällä kurssilla, 1 euro=5,94573 markkaa TUOTOSMÄÄRÄT, milj.kg 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Naudanliha 1) 95,8 93,3 86,7 87,2 88,6 81,9 82,1 83,0 83,5 81,2 81,2 83,1 Sianliha 1) 193,1 198,5 203,6 208,3 213,3 217,1 205,8 203,2 201,9 192,9 194,6 186,1 Siipikarjanliha 83,7 87,0 87,0 88,0 95,4 100,9 94,9 96,3 101,5 107,4 111,1 113,4 Muu liha 1,2) 0,8 0,7 0,7 0,9 1,0 1,0 1,0 1,1 1,4 1,4 1,5 1,5 Kananmunat 56,2 58,0 58,2 56,7 57,0 58,3 53,9 61,5 62,8 62,2 66,9 67,1 Maito 3) 2399,7 2377,7 2362,3 2342,7 2287,0 2243,6 2264,1 2268,2 2233,7 2229,8 2260,0 2330,1 1) lihan tuotantoluvuissa mukana kotiteurastukset 2) lammas, hevonen 3) maito milj.litraa ml. suoramyynti ja käyttö maatiloilla KOKONAISSADOT, milj. kg 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Syysvehnä 118 165 45 63 154 87 64 89 173 105 42 177 Kevätvehnä 561 617 756 621 642 701 823 636 801 782 827 911 Ruis 73 62 32 51 87 61 42 69 78 64 26 75 Ohra 1 697 1 725 2 103 1 972 1 984 2 129 2 171 1 340 1 514 1 581 1 904 1 855 Kaura 1 205 1 002 1 073 1 029 1 222 1 213 1 115 810 1 043 1 073 1 197 1 039 Peruna 617 619 743 576 702 684 755 659 673 490 622 600 Sokerijuurikas 892 1 064 1 181 952 673 468 559 542 676 399 480 626 Kuivaheinä 345 339 378 417 383 368 290 382 377 340 291 325 Säilörehu 6 670 7 611 6 915 5 102 8 319 8 033 7 965 8 081 7 351 7 397 6 979 7 327 HEHTAARISADOT, kg 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Syysvehnä 3 420 3530 3850 3 100 4 290 3 820 3 890 3 970 4 400 4 560 3 010 4 350 Kevätvehnä 3 580 3460 3720 3 610 3 860 3 620 4 120 3 370 3 740 3 830 3 880 4 020 Ruis 2 390 2320 2290 2 330 2 740 2 580 2 550 2 720 2 910 3 090 2 090 3 160 Ohra 3 210 3240 3540 3 500 3 720 3 640 3 860 3 210 3 510 3 500 3 850 3 730 Kaura 3 050 3080 3110 2 920 3 520 3 420 3 460 2 910 3 390 3 420 3 480 3 410 Peruna 21 540 22700 25700 20 530 25 730 26 120 28 610 26 210 27 580 23 650 28 120 27 300 Sokerijuurikas 30 950 35090 37870 39 940 42 180 34 520 37 710 37 120 48 010 34 790 40 190 45 820 Kuivaheinä 3 410 3730 3530 3 330 3 740 3 610 3 370 3 600 3 670 3 570 3 120 3 460 10
VILJELYALAT, 1000 ha 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Syysvehnä 34,5 47,8 11,7 20,2 36,0 22,8 16,4 22,3 39,4 23,1 14,1 40,8 Kevätvehnä 157,1 187,7 203,4 172,1 167,9 196,7 201,9 191,5 217,4 219,1 217,0 231,6 Ruis 30,7 31,0 14,3 21,8 31,7 23,6 16,4 25,2 27,1 21,3 12,3 23,8 Ohra 530,7 564,6 594,8 564,4 550,1 613,2 600,7 448,3 465,4 502,9 533,3 531,5 Kaura 425,5 371,8 345,9 353,6 361,5 372,9 342,6 296,0 323,7 352,7 366,8 326,4 Seosvilja 15,9 17,0 16,3 18,8 19,5 20,7 23,3 26,3 27,9 32,0 32,7 36,5 Herne 4,1 4,0 3,8 4,2 4,4 3,3 4,2 6,2 4,8 4,7 4,2 5,6 Peruna 28,7 29,3 28,9 28,1 27,6 26,5 26,4 25,1 24,9 22,7 22,1 22,0 Sokerijuurikas 28,8 30,7 31,3 23,9 16,0 13,6 14,8 14,6 14,1 11,6 12,0 13,7 Öljykasvit 75,0 82,6 76,9 107,9 90,2 64,5 81,0 158,1 92,0 68,8 54,1 43,5 Kuivaheinä 101,2 92,8 107,2 125,6 103,1 102,5 86,1 106,1 102,9 95,3 93,1 94,1 Säilörehu 398,8 414,8 397,5 385,5 438,1 451,6 450,3 451,7 471,7 471,1 465,5 471,6 Laidun 102,3 86,9 91,5 87,9 89,8 80,6 78,7 77,3 75,0 73,3 72,3 70,8 Muu nurmi 27,3 25,5 24,1 25,6 22,9 20,6 25,3 24,2 17,1 20,2 18,7 15,6 Muut kasvit 30,0 35,1 44,8 64,0 63,5 54,5 56,9 70,9 67,3 59,2 51,0 53,4 Viljelty ala yhteensä 1991,7 2022,8 1993,4 2005,4 2023,8 2068,9 2026,8 1946,4 1973,3 1980,5 1969,1 1983,7 Kesanto 220,4 195,9 241,2 253,3 231,5 188,5 229,8 307,0 275,7 267,3 254,0 246,9 VILJELTY JA KESANTO YHT. 2212,1 2218,8 2234,6 2258,7 2255,3 2257,4 2256,6 2253,3 2249,0 2247,8 2223,1 2229,7 1.3 METSÄTALOUS Vuoden 2014 markkinahakkuut olivat ennakkoarvion mukaan noin 55,5 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli vain prosentin vähemmän kuin vuonna 2013. Yksityismetsien markkinahakkuut olivat ennakkoarvion mukaan 44,5 miljoonaa kuutiometriä, eli suunnilleen saman verran kuin vuotta aiemmin. Hankintahakkuiden määrä lisääntyi 15 prosenttia vuodesta 2013, ja niiden osuus yksityismetsien hakkuista oli kertomusvuonna 18 prosenttia. Yhtiöiden ja Metsähallituksen metsien hakkuut olivat 10,8 miljoonaa kuutiometriä ja supistuivat viisi prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2014 markkinahakkuista oli ennakkoarvion perusteella tukkipuuta 24,2 ja kuitupuuta 31,3 miljoonaa kuutiometriä. Energiapuuta lämpölaitoksissa käytettiin ennakkoarvion mukaan noin 8,7 miljoonaa kuutiometriä eli sama määrä kuin vuonna 2013. Energiapuun markkinatilanne heikkeni kertomusvuoden aikana voimakkaasti. Kertomusvuonna puukauppa kävi vilkkaasti alkuvuodesta, mutta hiipui vuoden loppua kohden. Yksityismetsien puukauppamäärä kokonaisuutena oli kaikkiaan 33,9 miljoonaa kuutiometriä. Se oli noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Vuonna 2014 koko maan keskimääräiset kantohinnat pystykaupoissa olivat seuraavat: mäntytukki 55,4 / m3, kuusitukki 55,9 /m3, koivutukki 41,8 /m3, mäntykuitu 15,8 /m3, kuusikuitu 17,3 /m3 ja koivukuitu 15,7 /m3. Vuonna 2014 keskimääräinen nimellinen kantohintataso oli prosentin alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Kaikkien puutavaralajien kantohintamuutokset olivat marginaalisia vuoteen 2013 verrattuna. Määrän ja hinnan yhteisvaikutuksena mukaan bruttokantorahatuloa kertyi kaikkiaan 1,94 miljardia euroa vuonna 2014. Bruttokantorahatulot olivat reaalisesti (deflatoitu tukkuhintaindeksillä) 3 prosenttia alemmat kuin edeltäneellä kymmenvuotiskaudella keskimäärin. Sekä markkinahakkuumäärät että reaaliset kantohinnat pysyivät edellisen vuoden tasolla. Bruttokantorahatuloa kertyi yksityismetsistä 1,64 sekä metsäteollisuuden ja valtion metsistä yhteensä 0,30 miljardia euroa vuonna 2014. Yksityismetsistä saadut kantorahatulot nousivat reaalisesti 2 prosenttia edellisvuodesta, kun teollisuudella ja valtiolla ne puolestaan laskivat vajaat 3 prosenttia. Yksityismetsätaloudessa havutukin ja energiapuun myyntitulot nousivat, kun sitä vastoin lehtitukin ja kuitupuutavaralajien tulot laskivat. Metsäteollisuudella ja valtiolla kaikkien puutavaralajien myyntitulot vähenivät. Yksityismetsätalouden hehtaarikohtainen liiketulos oli ennakkotietojen mukaan 99 euroa. Länsi-Suomessa liiketulos oli 121 (muutos edellisvuodesta -1,6 %), Itä-Suomessa 152 ( 1,7 %) ja Pohjois-Suomessa 32 ( 0,2 %) euroa hehtaarilta. Puuntuotannon sijoitustuotto oli ennakkotietojen mukaan 2,6 prosenttia. (Lähde: Metsäntutkimuslaitos). 11
2. MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2014 2. MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ- POHJANMAAN LIITTO 2014 2.1. TOIMIALUE Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton toimialue käsittää perinteisen suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan, jonka alueella toimii 32 maataloustuottajain yhdistystä. 2.2. JÄSENET 1. Kunniajäsenet Martta Ahonen emäntä Antti Franssila agrologi Reino Penttilä maanviljelysneuvos Simo Vaismaa toiminnanjohtaja Evijärvi Alajärvi Nurmo Isokyrö 2. Maataloustuottajain yhdistykset (32) Maataloustuottajain Alahärmän, Alajärven, Alavuden, Evijärven, Ilmajoen, Isojoen, Isonkyrön, Jalasjärven, Jurvan, Karijoen, Kauhajoen, Kauhavan, Kortesjärven, Kuortaneen, Kurikan, Laihian, Lappajärven, Lapuan, Kristiinan, Leh timäen, Nurmon, Peräseinäjoen, Seinäjoen, Soinin, Teuvan, Tiis tenjoen, Töysän, Vimpelin, Vähänkyrön, Ylihärmän, Ylistaron ja Ähtärin yhdistykset. 3. Manttaalikunnat (26) Alahärmän, Alajärven, Alavuden, Evijärven, Isojoen, Isonkyrön, Jalasjärven, Jurvan, Karijoen, Kauhajoen, Kauhavan, Kuortaneen, Kurikan, Laihian, Lappajärven, Lapuan, Lehtimäen, Nurmon, Peräseinäjoen, Teuvan, Töysän, Vimpelin, Vähänkyrön, Ylihärmän, Y listaron ja Ähtärin manttaalikunnat. 4. Osuusmeijerit (2) Evijärven ja Härmän Seudun Osuusmeijerit. 5. Osuuskunnat (2) Itikka Osuuskunta ja Osuuskunta Maitosuomi 6. Muut yhteisöjäsenet (2) Evijärven Peruna Oy ja LähiTapiola 12
2.3 HALLINTO, EDUSTAJAT JA TOIMI- HENKILÖT 1. Johtokunta Tehtävässä vuodesta Puheenjohtaja: Johanna Kankaanpää, Ähtäri 2006 (johtok. 2000) Varapuheenjohtaja: Harri Takala, Yihärmä 2011 (johtok. 2007) Jäsenet: Kai Kytölä, Jalasjärvi 2008 Sami Yli-Rahnasto, Kauhajoki 2000 Timo Kankaanpää, Ilmajoki 2008 Veli-Pekka Aila, Ylistaro 2012 Jyrki Malm, Karijoki 2007 Marja-Leena Laakso, Vimpeli 2007 Janne Autio, Kortesjärvi 2014 2. Maitovaliokunta Puheenjohtaja: Kai Kytölä Jäsenet: Juha Vuorela, Jarmo Tohni, Jari Laukkonen, Marianne Hanhimäki, Mervi Piispanen, Jyrki Malm, Juhani Pitkäranta Asiantuntijat: Juha Kantoniemi ja Antti Tukeva Sihteeri: Yrjö Ojaniemi 3. Lihavaliokunta Puheenjohtaja Sami Yli-Rahnasto Jäsenet: Tero Ojala, Esa Kaarto, Mikko Yliluoma, Janne Autio, Pasi Pärnänen, Mauno Ylinen Asiantuntijat: sikakerho: Tero Ojala, nautakerho: Heikki Vehkaoja, lammaskerho: Juha Annala, broilerasiantuntija: Matti Kangas Sihteeri: Ari Perälä 4. Hyvinvointivaliokunta Puheenjohtaja: Marja-Leena Laakso Jäsenet: Arja Nokso, Asko Ojala, Iira Sulkava, Marja Aurala, Jaana Tuhkasaari Sihteeri: Miia Mannila (Karoliina Streefkerk) 5. Maaseutunuortenvaliokunta Puheenjohtaja: Pasi Ketelä Varapuheenjohtaja: Petter Sandelin Jäsenet: Jouni Kleimola, Terhi Tohni, Jussi Knuuttila, Harri Sippola Johtokunnan edustaja: Janne Autio MTK:n Maas.nuoret: Antti Yli-Hynnilä Sihteerit: Hanna Helander ja Miia Mannila (Karoliina Streefkerk ja Kaisa Pihlaja) 7. Maaseutuyrittäjävaliokunta Puheenjohtaja: Arto Huhtala Jäsenet: Johanna Kankaanpää, Juho Anttikoski, Ari Hyvölä, Jari Kamunen Veli-Matti Koskela, Hannu Uitto Sihteeri: Ari Perälä 8. Kasvintuotantovaliokunta Puheenjohtaja: Harri Takala Jäsenet: Esa Similä, Seppo Kivijärvi, Kari Vaismaa, Jussi Kangas, Veli-Pekka Aila, Timo Kankaanpää, Jussi Hantula, Veli Yli-Hannula Asiantuntija: Henri Honkala Sihteeri: Ari Perälä 9. Työvaliokunta Puheenjohtaja: Johanna Kankaanpää Varapuheenjohtaja: Harri Takala Jäsenet: Kai Kytölä, Timo Kankaanpää Sihteeri: Yrjö Ojaniemi 10. Metsävaliokunta Puheenjohtaja: Johanna Kankaanpää Jäsenet: Veli-Pekka Aila, Janne Autio, Jyrki Malm, Lasse Heikkilä, Jari Lehtinen, Risto Koivula, Jarmo Lahdenmaa Asiantuntija: Marko Mäki-Hakola Sihteeri: Yrjö Ojaniemi 11. Pohjanmaan ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta Puheenjohtaja: Jari Laukkonen Varapuheenjohtaja: Martin Jakas Jäsenet: Heimo Pirttimäki, Vesa Paavola, Jan Slotte, Asiantuntija: Lauri Pakka Sihteeri: Jan-Ove Nyman 12. Edustajat MTK:n valtuuskunta varalla Jari Laukkonen, Kortesjärvi Tuire Ala-Prinkkilä, Alavus Suvi Rantala-Sarjeant, Lapua Hannu Uitto, Laihia Johanna Kankaanpää, Ähtäri, puheenjohtaja Hannu Sippola, Kauhava Mervi Piispanen, Kauhajoki Jaakko Ranto, Ilmajoki Pertti Vesala, Evijärvi Harri Takala, Ylihärmä, varapuheenjohtaja 6. Kuluttajatyöryhmä Puheenjohtaja: Tommi Laine Jäsenet: Inkeri Niemitalo, Milla Mattila, Liisa Vuorela, Päivi Koskela, Marja-Leena Laakso, Janne Autio, Tuire Ala-Prinkkilä Sihteerit: Hanna Helander ja Seija Vierula (Kaisa Pihlaja) 13
2. MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2014 MTK:n johtokunta, II Puheenjohtaja MTK:n Säätiön hallintoneuvosto Mauno Ylinen, Alahärmä Yrjö Ojaniemi, Lapua Maanomistajien Arviointikeskus Oy yhtiökokousedustaja varalla Yrjö Ojaniemi, Lapua Timo Kankaanpää, Ilmajoki As. Oy Lakeudentorni yhtiökokousedustaja Yrjö Ojaniemi, Lapua varalla Ari Perälä, Lapua Lännen Tehtaat Oy yhtiökokousedustaja varalla Ilkka Oy yhtiökokousedustaja varalla Atria Oyj yhtiökokousedustaja varalla Raision Tehtaat Oy yhtiökokousedustaja varalla Ari Perälä, Lapua Jussi Hantula, Seinäjoki Ari Perälä, Lapua Yrjö Ojaniemi, Lapua Johanna Kankaanpää, Ähtäri Kai Kytölä, Jalasjärvi Johanna Kankaanpää, Ähtäri Harri Takala, Ylihärmä Anvia (Vaasan Läänin Puhelin) Oy yhtiökokousedustaja Ari Perälä, Lapua varalla Yrjö Ojaniemi, Lapua E-P:n Elinkeinotalo yhtiökokousedustaja varalla Yrjö Ojaniemi, Lapua Ari Perälä, Lapua Hirvenkaatolupien neuvottelukunta Muut mahdolliset varalla Timo Kankaanpää, Ilmajoki Ari Perälä, Lapua Yrjö Ojaniemi, Lapua Ari Perälä, Lapua MTK:n valiokunnat peruna Timo Hautaviita, Karijoki - tärkkelysperunajaosto Evijärven Peruna Vesa Savola, Lappajärvi Lapuan Peruna Ilpo Ulvinen, Lapua vilja Harri Takala, Ylihärmä - kylvösiemenjaosto Seppo Kivijärvi, Evijärvi - mallasohrajaosto Esa Similä, Laihia - öljykasvijaosto Kari Vaismaa, Isokyrö sokerijuurikas Jussi Hantula, Seinäjoki tuotantotalous Arto Huhtala, Jalasjärvi vero Hannu Uitto, Laihia maaseutuyrittäjä Jari Kamunen, Kuortane kananmuna Pasi Pärnänen, Peräseinäjoki liha - Atrian edustaja Esa Kaarto, Vähäkyrö - johtokunnan edustaja Mauno Ylinen, Alahärmä - sikajaosto Tero Ojala, Ilmajoki - siipikarjalihajaosto Atrian edustaja Matti Kangas, Lapua Atrian edustaja Juha Kiviniemi, Jalasjärvi Atrian edustaja Anssi Saunamäki, Ilmajoki Länsi-Kalkkunan edustaja Heikki Asuinmaa, Kortesjärvi hyvinvointi Miia Mannila, Ilmajoki (Karoliina Streefkerk) ympäristö- ja maapoliittinen Jari Laukkonen, Kortesjärvi maaseutunuorten Antti Yli-Hynnilä, Kuortane Alueellinen Riistaneuvosto Timo Kankaanpää, Ilmajoki Sokerijuurikasneuvottelukunta varalla Alasaari Kari, Lapua Kortesmäki Jaakko, Seinäjoki Pohjanmaan alueen Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta Jari Laukkonen, Kortesjärvi 13. Tilintarkastajat - KHT Tatu Huhtala, Ernst&Young Oy - KHT Marja Huhtala, Ernst&Young Oy varalla - Tilintarkastusyhteisö Ernst&Young Oy 14. Toimihenkilöt Yrjö Ojaniemi Ari Perälä Miia Mannila Karoliina Streefkerk Hanna Helander Kaisa Pihlaja Seija Vierula agronomi, toiminnanjohtaja 1.1.2001- kenttäpäällikkö 1.1.2014- järjestöagrologi 1.9.2007- Vanhempainvapaalla 30.1.2014 10.12.2014 järjestöagrologi 1.10.2012- (Mannilan sijaisena) järjestöagrologi 1.2.2011- Vanhempainvapaalla 27.6.2014-9.5.2015 järjestöagronomi 1.9.2014- (Helanderin sijainen) toimistosihteeri 19.2.1990-14
2.4. MTK-ETELÄ-POHJANMAAN LIITON JA TUOTTAJAYHDISTYSTEN JÄSENMÄÄRÄT VUODEN 2014 LOPUSSA MTK Jäsenrekisteri Tilalukumäärät Peltoa Tiloja Vastuuhenkilöt Perheen- Muita Jäseniä jäseniä Muutos Yhdistys 0,01-9,99 10-24,99 25-49,99 50-99,99 100-149,99 150-> Metsätilat Yhteensä yhteensä jäseniä henkilöj. yht. 2013 yht.2014 ed. vuod. ALAHÄRMÄN YHDISTYS 15 71 71 42 13 3 60 275 296 545 6 854 847-7 ALAJÄRVEN YHDISTYS 62 92 64 35 6 1 56 316 331 386 17 872 734-138 ALAVUDEN YHDISTYS 65 111 81 38 15 1 50 361 368 510 12 930 890-40 EVIJÄRVEN YHDISTYS 22 30 31 18 3 4 43 151 160 402 12 587 574-13 ILMAJOEN YHDISTYS 29 92 90 72 22 11 115 431 450 741 28 1212 1219 7 ISOJOEN YHDISTYS 37 47 36 25 8 1 42 196 199 326 4 531 529-2 ISONKYRÖN YHDISTYS 15 85 65 48 12 5 44 274 283 387 11 681 681 0 JALASJÄRVEN YHDISTYS 49 80 81 93 20 11 88 422 445 679 23 1152 1147-5 JURVAN YHDISTYS 21 43 28 18 6 7 48 171 173 240 6 428 419-9 KARIJOEN YHDISTYS 14 18 17 16 7 4 49 125 130 187 8 330 325-5 KAUHAJOEN YHDISTYS 50 89 95 82 27 9 98 450 455 688 28 1272 1171-101 KAUHAVAN YHDISTYS 12 36 47 29 6 7 37 174 181 205 19 400 405 5 KORTESJÄRVEN YHDISTYS 15 43 55 31 5 4 17 170 178 439 5 620 622 2 KUORTANEEN YHDISTYS 54 65 43 42 5 2 98 309 333 448 27 850 808-42 KURIKAN YHDISTYS 28 55 59 43 8 6 50 249 263 301 14 590 578-12 LAIHIAN YHDISTYS 20 96 89 44 11 5 128 393 395 623 9 1046 1027-19 LAPPAJÄRVEN YHDISTYS 14 36 18 23 5 1 59 156 164 299 8 470 471 1 LAPUAN YHDISTYS 52 128 109 78 17 4 102 490 505 853 18 1414 1376-38 KRISTIINAN YHDISTYS 4 11 20 12 0 0 2 49 52 46 14 119 112-7 LEHTIMÄEN YHDISTYS 25 21 27 10 0 5 24 112 117 166 6 293 289-4 NURMON YHDISTYS 14 38 35 24 3 5 46 165 170 256 9 442 435-7 PERÄSEINÄJOEN YHDISTYS 25 47 46 35 8 3 45 209 213 237 4 461 454-7 SEINÄJOEN YHDISTYS 5 13 10 9 4 3 12 56 61 98 23 183 182 SOININ YHDISTYS 32 39 23 12 0 0 24 130 132 205 9 351 346-5 TEUVAN YHDISTYS 53 55 40 51 7 4 48 258 263 372 19 667 654-13 TIISTENJOEN YHDISTYS 21 36 36 19 4 4 55 175 189 293 1 491 483-8 TÖYSÄN YHDISTYS 41 48 31 21 4 1 15 161 163 195 4 363 362 VIMPELIN YHDISTYS 13 24 11 22 7 1 13 91 97 108 13 221 218-3 VÄHÄNKYRÖN YHDISTYS 17 48 32 22 8 5 16 148 155 149 4 307 308 1 YLIHÄRMÄN YHDISTYS 20 36 28 28 3 3 34 152 157 244 4 406 405 YLISTARON YHDISTYS 17 71 78 51 9 5 50 281 292 558 15 889 865-24 ÄHTÄRIN YHDISTYS 23 53 20 15 5 2 53 171 179 267 2 450 448-2 Yhteensä 884 1757 1516 1108 258 127 1621 7271 7549 11453 382 19882 19384-498 Puhtaat metsätilat on eritelty omana ryhmänään. Ryhmässä muut henkilöjäsenet on mukana muiden henkilöjäsenten lisäksi yhdistysten kunnia-, opiskelija- ja yhteisöjäsenet. Vuonna 2014 liiton alueella oli tukia hakeneita aktiivitiloja 6934 kpl. 15
3. LIITON TOIMINTA 2014 3. LIITON TOIMINTA 2014 3.1 YLEISTÄ Vuosi 2014 oli liiton 97. toimintavuosi. Kertomusvuoden kuluessa tapahtui paljon sekä maatalouspolitiikassa että muillakin MTK:n jäsenkunnan kannalta keskeisillä sektoreilla. Tärkeitä vuoden 2014 edunvalvonta-asioita olivat erityisesti EU-maatalouspolitiikan uudistukseen, kansallisiin tukiin ja markkinoiden toimintaan liittyneet monet kysymykset. Myös ympäristöön liittyvät edunvalvontakysymykset työllistivät tuottajajärjestöä sen kaikilla tasoilla. EU:n maatalouspolitiikan valmistelu oli kertomusvuonna käynnissä jo viidettä vuotta. EU-tason vaikuttamiseen oman vivahteensa toivat EU-parlamenttivaalit kertomusvuoden keväällä ja EU:n komission vaihtuminen loppuvuodesta. Maataloutta ja viljelijöiden jaksamista kuormittava byrokratia nousi vahvasti koko kertomusvuoden edunvalvontateemaksi. Kertomusvuoden loppupuolella yksi keskeisimmistä edunvalvontakysymyksistä oli Ukrainan kriisiin ja siihen liittyneistä Venäjä-pakotteista ja vastapakotteista seuranneet ongelmat. Yllättäviä paineita kertomusvuoden edunvalvontaan toivat kevään sähköisen tukihaun ongelmat, Mavin ilmoitukset tukien maksuaikataulun siirtymisestä sekä syksyllä tullut pommi pysyvistä nurmista. MTK-Etelä-Pohjanmaa seurasi EU-maatalouspolitiikan toimeenpanon valmistelua tiiviisti ja asiaa käsiteltiin myös tuottajayhdistysten kokouskierroksella ja liiton valiokunnissa. Liitto piti myös yhteyttä sekä kansallisiin että EU-tason päättäjiin asian tiimoilta ja tiedotti maakunnallisia sidosryhmiä valmistelun etenemisestä. Kertomusvuonna liitto oli mukana järjestämässä kahta Seinäjoella järjestettyä MTK:n valtakunnallista edunvalvontatapahtumaa. Syyskuussa Törnävä-salissa järjestettiin Stop byrokratialle -tilaisuus ja marraskuussa Maaseutuviraston edessä mielenilmaus, jossa Mavia vaadittiin maksamaan tuet ajallaan. Molemmat tapahtumat onnistuivat hyvin ja saivat myös paljon valtakunnallista julkisuutta. Tapahtumista tarkemmin hieman jäljempänä. Vuosi 2014 oli MTK:ssa valtakunnallinen Maaseutunuorten teemavuosi, IntoHimon vuosi. Teemavuosi sai nimensä siitä intohimosta, jolla nuoret suhtautuvat työhönsä, ja tavasta tehdä asioita ei puolittain vaan sydämellä. Teemavuoden tavoitteena oli aktivoida nuorten maaseutuyrittäjien verkostoitumista, yhteistoimintaa ja viestintää. Teemavuosi näkyi monenlaisena aktiviteettina myös MTK-Etelä-Pohjanmaan toiminnassa. MTK:n Maaseutunuorten valiokunnan ideoiman teemavuoden aikana nuoret olivat esillä näkyvin tempauksin, kertoivat työstään kuluttajille ja veivät viestiään päätöksentekijöille. Teemavuoden tempauksista mainittakoot mm. vaaleanpunainen Kesäkissa-traktori, joka oli mukana maaseutunuorten tapahtumissa eri puolilla Suomea sekä maaseutunuorten hyväntekeväisyyskalenteri Aito on kaunista. Kertomusvuonna julkaistu vuoden 2015 kalenteri kurkistaa suomalaisten ruuantuottajien maailmaan ja viestii siitä, että ihminen on kauneimmillaan juuri sellaisena kuin hän on. Kalenterin kuvissa maaseutunuoret ahertavat maatilan eri töissä ilman vaatteita. Kalenterin tuotto lahjoitettiin Syömishäiriöliitto SYLI ry:lle syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheistensä hyväksi tehtävään neuvonta- ja tukityöhön. Stop turhalle byrokratialle -tilaisuus täytti syyskuussa Törnävä-salin ääriään myöten. 16
MTK:n organisaatiomuutoksen eli ns. metsäjäsenyyden valmistelu jatkui edelleen kertomusvuonna. Sääntömuutoksen toinen käsittely tapahtui MTK:n valtuuskunnan kevätkokouksessa 2014. Organisaatiouudistuksen taustalla ovat MTK:n vuoden 2012 liittokokouksen linjaukset ja metsähoitoyhdistyksiä koskevan lainsäädännön muuttuminen. Kertomusvuoden kuluessa metsänhoitoyhdistykset käsittelivät omissa kokouksissaan liittymistä MTK:n (keskusliiton) jäseneksi. Metsänomistajaliitot vastaavasti lakkautettiin vuoden 2014 lopussa. MTK:n valtuuskunnan syyskokouksessa marraskuussa 2014 MTK:n jäseneksi hyväksyttiin 80 metsänhoitoyhdistystä. Osana organisaatiomuutosta tuottajaliitot ja metsänhoitoyhdistykset valmistelivat tiiviimpää yhteistyötä myös alueellisella tasolla. Etelä-Pohjanmaalla kertomusvuonna aloitti MTK-EP:n metsävaliokunta, johon nimettiin edustajat liiton johtokunnasta ja alueen metsänhoitoyhdistyksistä. Kertomusvuosi 2014 oli edunvalvonnan näkökulmasta erittäin vilkas. Seuraavissa kohdissa kuvataan hieman tarkemmin kertomusvuoden aikana esillä olleita edunvalvontakysymyksiä ja selvitetään niiden taustoja. Painopiste tältä osin on kertomusvuoden maatalouspolitiikan pääkysymyksissä. Tuottajaliiton toimintaa, mm. kokouksia, lausuntoja ja muita aktiviteetteja edunvalvontatyössä ja järjestötyössä selvitetään tarkemmin vuosikertomuksen kohdissa 3.2-3.5. Liitto esittää parhaat kiitokset kaikille järjestön jäsenille ja viljelijöiden hyväksi työtä tehneille luottamushenkilöille. CAP-uudistuksen eteneminen Viidettä vuotta valmistelussa ollut EU:n maatalouspolitiikan uudistus eteni kertomusvuonna toimeenpanovaiheeseen. CAP:n perusasetukset oli hyväksytty Euroopan parlamentissa ja neuvostossa jo vuoden 2013 lopussa. MTK-Etelä-Pohjanmaa muistutti tuolloin, että uudistuksen vaikutuksia suomalaiselle ja eteläpohjalaiselle maataloudelle voidaan arvioida vasta kun lopulliset asetustekstit, komission toimeenpanosäädökset ja niiden pohjalta laaditut kansalliset säädökset ovat käytettävissä. Voimaan uudistus tulee kevään 2015 aikana. EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Päättyvä järjestelmä Tuleva järjestelmä 2015-2020 Tuotantosidonnaiset tuet (20-18%) Nuorten viljelijöiden tuki (1%) Tilatuki (noin 90%) tasaosa ja lisäosat Viherryttämistuki (30%) -------- Tuotantosidonnaiset tuet (noin 10%) Perustuki (49-51%) tasatuki ja lisäosat Yllä: Kuvio EU:n suorien tukien (CAP-tukien) uudesta rakenteesta Komissio antoi CAP:in neljään perusasetukseen liittyvät toimeenpanoasetukset kertomusvuoden maaliskuussa. Kävi niin kuin pelättiin, eli komissio yritti ottaa revanssia ja esitti monissa yksityiskohdissa merkittäviä kiristyksiä perusasetuksiin verrattuna. Esitykset aiheuttivat voimakkaita reaktioita niin neuvostossa, Euroopan parlamentissa kuin eurooppalaisten viljelijöiden keskuudessakin. Komissio joutuikin muuttamaan esityksiään, ennen kuin parlamentti hyväksyi paketin huhtikuussa. Komissio myös sitoutui tarkastelemaan uudestaan viherryttämiseen liittyviä yksityiskohtia myöhemmin, kun uudesta järjestelmästä on saatu kokemuksia. Maaseutuohjelman valmistelu Suomessa uudistuksen toimeenpanoa valmisteltiin koko kertomusvuoden ajan. Tärkeänä osana uudistusta oli CAP:n suorien tukien ja kansallisten tukien lisäksi uuden maaseutuohjelman valmistelu. Maaseutuohjelmassa määritetään luonnonhaittakorvauksen ja ympäristökorvausjärjestelmän keskeinen sisältö. Maaseutuohjelman ( Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 ) ensimmäinen luonnos julkaistiin jo vuoden 2013 kesällä. Seuraava versio valmistui vuoden vaihteessa 2013 2014. MTK-Etelä-Pohjanmaa antoi lausuntonsa ohjelmasta jo kesän 2013 versiosta. Lausuntojen lisäksi liitto on pyrkinyt vaikuttamaan ohjelman valmisteluun ja sisältöön mm. informoimalla alueen kansanedustajia ohjelman ongelmakohdista. Maaseutuohjelman laatimisessa erityiseksi ongelmaksi nousi uuden ympäristökorvausjärjestelmän sisältö. Valmistelussa käytiin tiukat neuvottelut sekä hallituksen ja tuottajien välillä että hallinnon sisällä MMM:n ja YM:n välillä. Vaikeita kysymyksiä olivat mm. eri ympäristötoimenpiteiden kohdentamisalueiden määrittely. Maaseutuohjelmaa koskeva esitys hyväksyttin valtioneuvostossa kertomusvuoden huhtikuussa ja lähetettiin edelleen EU:n komission käsittelyyn. Kertomusvuoden kesällä komissio lähetti Suomen hallitukselle ohjelmaesitystä koskevan lisäselvityspyynnön, johon sisältyi runsaasti kysymyksiä ja lisäselvityspyyntöjä. Monia perusasioita, kuten esimerkiksi Suomen esityksiä LFA:sta komissiossa ei kyseenalaistettu. Suurimmat näkemyserot ohjelmaesityksessä liittyivät ympäristötoimenpiteen perustason määrittelyyn ja lopulta Suomi joutui tekemään ohjelmaesitykseen muutamia muutoksia. Komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 12. joulukuuta ja sen toteutus käynnistyy alkuvuoden 2015 aikana. Ohjelman kautta tuleva julkinen rahoitus on vuoteen 2020 ulottuvalla kaudella yhteensä 8,265 miljardia euroa, josta osa on kansallista rahoitusta ja osa EU:n maaseuturahastosta. Ympäristökorvausohjelman rakenne Vähimmäisvaatimukset Ravinnetaulukot typpi/fosfori (valvontaotanta 1 %) Kasvinsuojeluaineiden käyttötutkinto Kasvinsuojeluruiskun testaus Tilakohtainen toimenpide 1 koulutuspäivä/tentti 3 m suojakaistat Viljelykiertosuunnitelma Viljavuustutkimus Viljelysuunnitelma Lohkokirjanpito Peltomaan laatutesti peruslohkoittain Muuta LHP+monimuotoisuuspellot AB max 20 % C max 15 % Sitoumus Ympäristökorvaukset ja perustason vaatimukset Peltoluonnon Valumavesien hallinta - säätösalaojitus 70 e/ha monimuotoisuus - säätökastelu/kierrätys 250 e/ha - viherlannoitusnurmi 54 e/ha - kerääjäkasvi 100 e/ha Lietelannan sijoittaminen Ympäristönhoitonurmet - saneerauskasvi 300 e/ha - suojavyöhyke 500/450 e/ha peltoon 40 e/ha - monimuot.pellot 300 e/ha - moniv. ympäristönurmet 50 e/ha - luonnonhoitopelto 120/100 e/ha Puutarhakasvien Ravinteiden ja orgaanis- Talviaik. kasvipeitteisyys ten aineiden kierrättä- - kohdentamisalue 4/18/36/54 e/ha vaihtoehtoinen - muu maa 4/9/11 e/ha kasvinsuojelu minen 40 e/ha Org. kate puutarhakasvit - Ryhmä 1 500 e/ha - Ryhmä 2 350 e/ha ja siemenperuna 300/500 e/ha Tilakohtainen toimenpide 54/200 e/ha (edellytys lohkokoht. toimenpiteiden valinnalle) Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset (ei korvauksen perusteena) Perustaso mm. täydentävät ehdot ja maatalousmaan säilyttäminen Geenipankkisäilytys: Alkuperäislajikkeet Varmuuskokoelmat Alkuperäisrodut Kosteikkojen hoito 450 e/ha Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito 600/450 e/ha Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot 600 e/ha Alkuperäisrotujen kasvatus 530/300 e/ey * Punaisella tekstillä olevien lohkokohtaisten toimenpiteiden osalta maksetaan vai ko. toimenpiteen korvaus, mustalla tekstillä olevia toimenpiteitä voi olla useita samalla lohkolla. Yllä: Kuvio uuden ympäristökorvausohjelman rakenteesta Sopimus 17
3. LIITON TOIMINTA 2014 Etelä-Suomen kansallisen tuen jatko Poliittinen ratkaisu Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkosta saatiin maatalouskomissaari Cialoksen ja ministeri Koskisen neuvotteluissa jo vuoden 2013 marraskuussa. Komission lopullinen hyväksyntä ratkaisulle saatiin helmikuussa 2014. Tiivistettynä ratkaisussa oli kaksi elementtiä: osa entisistä 141-tukikohteista saa tukea jatkossa CAP:n tuotantoon sidottujen tukien kautta ja osa (yksimahaiset ja puutarhatalous) saa tukea CAP:n siirtymäkauden asetukseen (ns. artikla 149a) perustuen. Ratkaisu ei siten enää ollut varsinaisesti liittymissopimuksen 141-artiklaan perustuva, vaikka kyseinen liittymissopimuksen artikla on edelleen olemassa. Koska koko EU-tukijärjestelmän uudistus lykkäytyi vuodella, myös kansallisen tuen ratkaisussa varsinaiset muutokset tulevat voimaan vasta vuonna 2015 ja kertomusvuosi 2014 mentiin vielä samalla tukirakenteella ja rahoituksella kuin vuonna 2014. Lisäksi ratkaisun yhteydessä komission kanssa sovittiin myös eräistä maatalouden investointitukea koskevista muutoksista. Nämä koskivat tuotantorakennusten peruskorjausten helpottamista ja usean viljelijän yhteishankkeen korotettuja investointitukia, nuorten aloitustuen parantamista sekä luopumistukijärjestelmän ulottamista vuoden 2018 loppuun saakka. Pohjoisen tuen järjestelmä Uuden tukijärjestelmän rakentaminen ja Etelä-Suomen tukien kohtalo vaikuttivat myös pohjoiseen tukeen. Suomi esitti maaliskuussa komissiolle pohjoisen tuen muuttamista. Muutosesityksestä käytiin neuvotteluja valtion ja tuottajajärjestöjen välillä, mutta yhteistä näkemystä ei löytynyt. Näin valtioneuvosto teki lain edellyttämän määräajan jälkeen yksipuolisen esityksen komissiolle. Erimielisyys koski pohjoisen tuen yläikärajan ja eläkerajausten yhtenäistämistä luonnonhaittakorvauksen kanssa. Suomi esitti pohjoisen tuen maksuvaltuuteen korotusta (komission tekemien leikkausten verran) ja korotuksen kohdentamista märehtijäryhmän tukiin. Maatalouden tukiin useina vuosina tehtyjen kansallisten määrärahaleikkausten vuoksi EU:n sallima maksuvaltuus ei varsinaisesti rajoittanut pohjoisen tuen käyttöä, mutta tuotekohtaisesti haluttiin lisää joustavuutta. Samalla tehtiin teknisiä muutoksia eläinyksiköiden määräytymisperusteisiin ja maidon määräseurannan ajanjaksoon. Muita yksityiskohtia olivat muutokset porotalouden petovahinkojen korvaamistavassa ja nuorten viljelijöiden tukijärjestelmässä. Tuotantoon sidottujen tukien kohdentaminen Kertomusvuoden keväällä valtio ja tuottajajärjestöt kävivät neuvotteluita siitä, miten CAP:n tuotantoon sidottu tuki kohdennetaan eri tuotteiden välille. Samalla neuvoteltiin muista CAP-uudistuksen toimeenpanokysymyksistä. Neuvotteluissa saatiin yksimielisyys toukokuussa ja valtioneuvosto teki päätöksen 28.5.2014 komissiolle ilmoitettavista EU:n suorien tukien linjauksista. EU:n kokonaan rahoittamia suoria tukia vuosina 2015 2020 ovat perustuki, viherryttämistuki, nuorten viljelijöiden tuki ja tuotantosidonnaiset tuet. Tuotantoon sidottuja tukia koskevat osat ratkaisua perustuivat jo edellisvuonna komission kanssa neuvoteltuun Etelä- Suomen kansallista tukea ( 141-neuvottelut ) koskeneeseen kokonaispakettiin. Tuotantosidonnaiset tuet 2015 2020 (milj. eur) % M 2015 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lypsylehmät AB 30,60 % 32 32 32 32 32 32 Naudanlihantuotanto yht. 53,70 % 56,15 54,05 52 50,3 48,6 46,7 Lampaat ja vuohet yht. 2,70 % 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8 Valkuaiskasvit 6,00 % 6,3 6,3 6,3 6 5,7 5,5 Ruis 1,44 % 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 Sokerijuurikas 0,96 % 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Tärkkelysperuna 3,50 % 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 Vihannekset AB 1,10 % 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 Yhteensä 100 % 104,65 102,55 100,5 98,5 96,5 94,4 Osuus suorista tuista 20,00 % 19,60 % 19,20 % 18,80 % 18,40 % 18,00 % Yllä: Osana CAP-tukea maksettavat tuet, eli tuotantosidonnaiset tuet vuosin 2015-2020. 149a artiklan mukainen päätös 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Märehtijät 22,72 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siat ja siipikarja 16,00 Enimmäismäärä 16,00 14,50 milj. 13,00 e 11,50 9,00 6,50 Puutarhatalous 13,66 13,20 12,74 12,28 11,82 11,36 10,90 Peltoalaperusteiset tuet 10,55 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kotieläintilojen ha-tuki 9,69 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tuki eräille viljelykasveille 0,86 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 62,93 29,20 27,24 25,28 23,32 20,36 17,40 Märehtijöiden ja tärkkelysperunen sekä avomaanvihannesten tukimäärät maksetaan osana EU:n suoria Tukia vuodesta 2015 alkaen. Alla: CAP:n siirtymäkauden asetusten, ns. artiklan 149a (lopullisessa asetuksessa art. 214a) perusteella maksettava tuki. Byrokratia EU:n maatalouspolitiikka on tuonut mukanaan erittäin raskaan byrokratian. Vaikka byrokratiasta on EU:ssa keskusteltu jo hyvin pitkään, EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa byrokratiaan ei saatu helpotuksia vaan pikemminkin päinvastoin. Viherryttäminen ym. merkitsivät järjestelmän monimutkaistumista edelleenkin. Uudistusta valmisteltaessa onnistuttiin tosin estämään monia mm. komission tekemiä byrokratiaa lisääviä esityksiä. Myös kotimaisessa valmistelussa onnistuttiin korjaamaan monia erityisesti ympäristöhallinnon tekemiä käytännölle vieraita esityksiä. Kertomusvuonna tuli selvästi esille, että uudet tukimuodot, niiden valvonta ja vanhoihin tukijärjestelmiin tehtävät muutokset lisäävät hallinnollista työtä ja kustannuksia niin tiloilla kuin hallinnossakin. EU:n maatalouspoliittisessa järjestelmässä maataloustuotteiden hinta on painettu käytännössä alle tuotantokustannusten, minkä vuoksi tuet ovat välttämättömiä. Tukien saamisen ehtona viljelijöiltä edellytetään monia erilaisia tuotantoon, turvallisuuteen, eläinten hyvinvointiin ja ympäristöön liittyviä toimenpiteitä. Viljelijältä edellytetään näihin liittyen paljon paperitöitä; muistiinpanoja, ilmoituksia ja raportointia viranomaisille. Näitä kaikkia monimutkaisia ja osin käytännöllekin vieraita määräyksiä valvotaan 18
ja havaituista puutteista viljelijää sanktioidaan, mikä voi tarkoittaa suuria taloudellisia menetyksiä. Sähköisen tukihaun ongelmat Suomessa EU-tukien hallintoa on pyritty tekemään viljelijöiden kannalta toimivammaksi kehittämällä sähköistä palvelua. Kertomusvuoden keväällä sähköisen tukihaun järjestelmä aiheutti kuitenkin ikävän yllätyksen. Sähköisten palvelujen uudistaminen venyi odotettua pidempään ja Vipu-palvelu käynnistyi vasta 9.4.2014. Tuki-ilmoitusten tekemiseen jäi siten aivan liian vähän aikaa. Järjestelmä ruuhkautui ja lopulta petti tukihaun viimeisinä päivinä. Järjestelmästä ei toisin ajoin pystynyt edes tulostamaan lomakkeita vaihtoehtoista paperihakua varten. MTK ja tuottajaliitot olivat aktiivisia asiassa ja vaativat hallintoa pidentämään hakuaikaa. Lopulta ministeriö ja Mavi taipuivat tuottajien vaatimuksiin ja hakuaikaa jatkettiin 8.5.2014 saakka. Päätös asiasta saatiin kuitenkin aivan liian myöhän eli vasta 30.4.2014. Hallinto pahoitteli epäonnistumistaan asiassa. Stop turhalle byrokratialle Viljelijäkuuleminen Seinäjoella 4.9.2014 MTK järjesti 4.9.2014 Seinäjoella maatalouden byrokratiaa käsittelevän tilaisuuden. Tilaisuuteen kutsuttiin maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo ja suuri joukko muita päättäjiä ja virkamiehiä keskustelemaan viljelijöiden kanssa maatiloja näännyttävästä byrokratiasta. MTK-EP aktivoi omia jäseniään osallistumaan tilaisuuteen ja huolimatta vielä kesken olleesta sadonkorjuusta sali saatiin täyteen osallistujia. Paikalla oli yli 500 viljelijää eri puolilta Suomea. Tilaisuuden ohjelma koostui erilaisista viljelijäpuheenvuoroista. Aiheina olivat mm. laajat raportointi- ja kirjaamisvaatimukset, sääntöjen joustamattomuus käytännön elämässä, uusien innovaatioiden kuristuminen byrokratian puristuksessa sekä monet ympäristölupaprosessin ongelmat. Keskustelu yltyi paikoin jopa kiihkeäksi käsiteltäessä esimerkiksi inhimillisten virheiden ymmärtämistä tukivalvonnoissa. Myös tarkastajien asiantuntemukseen ja ammattitaitoon toivottiin enemmän panostusta. Tilaisuudessa saatiin viranomaisilta konkreettisia ratkaisulupauksia osaan ongelmista. Esimerkiksi peltolohkojen digitoinnista johtuviin jatkuviin pinta-alojen muutoksiin tullaan ministeri Orpon mukaan puuttumaan. Ympäristöministeriön Pokka lupaili joustoja lannanlevityskauden tiukkoihin päivämääriin, mikäli sääolosuhteet ovat haasteelliset. Maaseutuviraston Tenhola puolestaan vakuutti, että tulevan ohjelmakauden aikana päästään eroon alle 100 euron suuruisten tukien takaisinperinnästä. Tilaisuuden päätteeksi MTK julkisti viljelijöiden päättäjille laatiman kuusikohtaisen huoneentaulun: viljelijän oikeudet. Viljelijän oikeudet 1. Meillä on oikeus tehdä työtämme ilman jatkuvaa byrokratian aiheuttamaa pelkoa ja epävarmuutta. 2. Meillä on oikeus luottaa siihen, että virkamiesten päätökset ovat oikeita. 3. Meillä on oikeus yhdenvertaisuuteen, säädösten tulkinnat pitää olla kaikille samat. 4. Meillä on oikeus saada lupahakemuksillemme nopea käsittely ja tieto päätösten ja maksatusten aikatauluista sekä tukimaksut maksuun viipymättä. 5. Meillä on oikeus edellyttää, että tieto kulkee viranomaisten välillä eikä samoja tietoja kysytä toistuvasti. 6. Meillä on oikeus reiluun kohteluun ja oikeus korjata virheemme. Seuraamusten pitää olla ymmärrettäviä ja oikeassa mittasuhteessa rikkeen vakavuuteen nähden. Tukien maksuaikataulu ja mielenilmaus Seinäjoella 25.11.2014 Kertomusvuoden lokakuussa Maaseutuvirasto (Mavi) ilmoitti tiedotteessan, että tukien maksuaikatauluihin on tulossa suuria myöhennyksiä vuosina 2015 2016. Mavin tiedotteessa todettiin, että uusien maksuaikataulujen syynä ovat etenkin EU:n maatalous- ja maaseutupolitiikan uudistuksesta johtuvat muutokset tukien toimeenpanoon sekä samanaikaiset hallinnon resursseihin kaavaillut vähennykset. Viljelijät ja MTK tyrmistyivät Mavin ilmoituksesta. MTK vaati, että Maaseutuvirasto peruu esityksensä ja pitäytyy entisessä tukien maksatusaikataulussa. MTK:n tiedotteessa todettiin mm: Kaavailut maksatusten myöhentämisestä tukivalvonnan säästösyihin vedoten osoittavat, että virastolta on kadonnut tuntuma maataloutemme nykytilanteesta. Jos Mavi:n esitys toteutetaan, on usealla maatilalla ensi vuonna edessään kassakriisi. MTK:n vaatimusten vauhdittamiseksi MTK-Etelä-Pohjanmaa järjesti MTK:n ja SLC:n kanssa Seinäjoelle mielenilmauksen, joka pidettiin Seinäjoella Maaseutuviraston edessä 25.11.2014. Ministeri Orpo saapui kyseisenä päivänä neuvottelemaan tukien maksuaikatauluista Mavin johdon kanssa. Mielenilmauksessaan viljelijät vaativat Mavia ja ministeriä korjaamaan esitetyt viivästykset tukien maksuaikatauluihin. Mielenilmaukseen kokoontui useita satoja viljelijöitä ympäri Suomen. Ensimmäiset viljelijät saapuivat mielenilmaukseen jo hyvissä ajoin ennen aamuyhdeksää. MTK-Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi viritti viljelijöitä oikeaan tunnelmaan ja viljelijäjoukosta irtosikin hyvin kovaäänisiä iskulauseita. Ministeri Petteri Orpon saapuessa paikalle viljelijät vastaanottivat hänet iskulausein ja huudoin, joissa viesti oli selvä: tuet ajallaan. Mavin eteen tuodun traktorikärryn lavalla nuoret maatalousyrittäjät, maidontuottaja Jenna Syrjälä Ähtäristä ja sianlihan tuottaja Janne Autio Kortesjärveltä, esittivät ministerille tuottajajärjestöjen vetoomuksen. Trak- 19
3. LIITON TOIMINTA 2014 Jenna Syrjälä ja Janne Autio luovuttivat viljelijöiden vetoomuksen ministeri Orpolle marraskuisessa tukimielenilmauksessa. torilavalla juontajana ja puheenvuorojen jakana toimi Anssi Orrenmaa. Suomi kuului niiden maiden joukkoon, jossa vaikutukset olivat suurimmat. Ministerin siirryttyä neuvottelemaan Mavin ylijohtaja Leena Tenholan kanssa, tuottajat nauttivat hernekeittoa ja kahvia viraston edustalla. Maittavaa mielenilmaisukeittoa kului yli 500 annosta. Väliajalla lavalla kuultiin myös tuottajajärjestöjen ja tuottajien puheenvuoroja ja väliin myös kannustushuutoja. Joukko viljelijöitä laski Mavin lipun puolitankoon ja MTK:n lippu nostettiin salkoon. Tuottajat eivät saapuneet paikalle turhaan. Neuvottelujen päätteeksi ministeri ja Mavin ylijohtaja astelivat lavalle kertomaan neuvottelujen tuloksista. Ministeri Orpo ilmoitti, että vuodesta 2015 vuodelle 2016 siirtyvien tukien määrä pienee puoleen esitetystä eli 400 500 miljoonasta eurosta 200 miljoonaan euroon. Tuenhakijoiden kannalta on merkittävää, että luonnonhaittakorvauksen noin 440 miljoonan euron ennakko-osuus voidaan maksaa tukihakuvuonna. Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus taas jää maksettavaksi hakuvuotta seuraavassa kesäkuussa. Kesäkuussa maksetaan myös ympäristökorvauksen ja luonnonmukaisen tuotannon toiset erät. Venäjä-pakotteet ja kriisituet Kertomusvuoden alkupuolella alkanut Ukrainan kriisi vaikutti erittäin paljon Euroopan maatalouteen ja elintarviketeollisuuteen. Ukrainan tapahtumien seurauksena EU:n jäsenmaat päättivät keväällä ja kesällä erilaisista Venäjään kodistuvista pakotteista, joihin Venäjä vastasi vastapakotteilla. Venäjä asetti 7. elokuuta tuontikielon EU:n, USA:n ja eräiden muiden maiden maataloustuotteille. Useiden miljardien eurojen arvoisen Venäjän viennin äkillinen loppuminen oli todellinen pommi EU:n maatalousmarkkinoille. Tuontikiellon vaikutukset kohdistuvat jäsenmaihin hyvin eri tavalla. EU reagoi syntyneisiin markkinaongelmiin varsin nopeasti ja ensimmäinen tukipaketti suunnattiin hedelmille ja vihanneksille. Tämän lisäksi käynnistettiin muitakin markkinatoimia. Heti alusta saakka MTK ja Suomen hallitus viestittivät komissiolle, että EU:n toimia on kohdennettava kriisistä eniten kärsineille alueille ja sektoreille. Käytännössä esitys tarkoitti Suomen ja Baltian maiden maitoalaa, jotka olivat suurimmat viejät Venäjälle. MTK korosti kuitenkin koko ajan, että kompensaatiotoimia on kohdistettava myös muille tuontikiellosta kärsiville sektoreille. Aluksi näytti siltä, että EU:ssa pystyttäisiin tekemään Suomen kannalta myönteisiä päätöksiä. MTK teki asiassa aktiivisesti töitä koko syksyn ajan. MTK:n johto ja Brysselin toimiston edustajat tapasivat asian vuoksi useaan kertaan komission virkamiehiä ja komissaarin kabinetin jäseniä. Komissaari Cialos vieraili Suomessa ja suhtautui hyvin myönteisesti kompensaatioihin. Hyvin edennyt kompensaatiopaketti joutui vastatuuleen komission sisällä lokakuun puolivälissä, kun komissio teki EU:n vuoden 2015 budjettiin liittyvän esityksen. Osoittautui, että EU:n päätöksenteossa prosessista tuli erittäin vaikea ja tilanteet vaihtuivat miltei päivittäin. Monien vaiheiden jälkeen kompensaatiotoimiin löytyi lopulta erillistä rahoitusta. Loppuvaiheessa oli vielä epäselvyyttä, onko maidon hinta Suomessa laskenut riittävästi. Suomen kannalta summa kutistui miltei olemattomiin ja oli lopulta 10,7 miljoonaa euroa. EU-kriisituen maksatukset maidolle siirtyivät keväälle 2015. MTK vaati Suomen hallitusta perumaan maataloutta koskevat tukileikkaukset maatalouden vaikean kannattavuustilanteen vuoksi. Maataloudelta leikattuja tukia 20