Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Transkriptio

1 A JI JE = I J JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila Kantorahatulot lähes 1,8 miljardia euroa - nousua vajaa prosentti Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen perusteella lasketut bruttokantorahatulot olivat vuonna 2003 yhteensä 1,77 miljardia euroa. Nousua edellisvuodesta oli vajaa prosentti. Parin prosentin laskusta huolimatta edelleen eniten tuloja kertyi Metsäkeskus Etelä-Savon alueella (199 milj. ). Keski-Suomessa tulot nousivat 178 miljoonaan euroon ja se ohitti edellisenä vuonna toiseksi eniten tuloja saaneen Häme-Uusimaan (176 milj. ). Bruttokantorahatulot alenivat Ahvenanmaalla ja viiden metsäkeskuksen alueella ja nousivat kahdeksan metsäkeskuksen alueella mm. Pohjois-Suomessa. Tärkein puutavaralaji oli edelleen kuusitukki, josta saatiin 37 prosenttia kokonaistuloista. Tukkipuutavaralajien osuus tuloista nousi edellisestä vuodesta parilla prosenttiyksiköllä ja oli 71 prosenttia. Pääasiassa kotitarvekäyttöön menevän polttopuun osuus tuloista oli 3 prosenttia. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot olivat 1,54 miljardia euroa eli samansuuruiset kuin edellisenä vuonna. Tulot nousivat yli 10 prosenttia Metsäkeskus Kainuun ja Lapin alueilla ja laskivat saman verran Ahvenanmaalla ja Häme-Uudellamaalla. Pystykauppojen merkitys lisääntyi entisestään ja niiden osuus nousi 80 prosenttiin yksityismetsien bruttokantorahatuloista. Kasvu tapahtui hankintahakkuiden kustannuksella, joiden osuus tuloista putosi 5 prosenttiyksikköä 13 prosenttiin. Kotitarvepuun osuus pysyi 7 prosentissa. Metsäteollisuus hakkasi omia metsiään selvästi edellisvuotista enemmän, minkä takia sen bruttokantorahatulot nousivat 15 prosentilla 100 miljoonaan euroon. Tulojen lisäys saatiin tukkipuista, joista saadut kantorahatulot lisääntyivät lähes neljänneksellä. Metsähallituksen bruttokantorahatulot olivat 124 miljoonaan euroa. Nousua edellisvuoteen oli runsas prosentti. Yksityismetsätalouden osuus bruttokantorahatuloista oli 87 prosenttia. Yksityismetsien osuus tuloista oli yli 96 prosenttia Metsäkeskus Rannikon, Lounais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueilla. Metsäteollisuuden osuus oli keskimäärin 6 prosenttia, ja korkein se oli Pohjois-Karjalassa (16 %), Kainuussa (10 %) ja Pohjois-Savossa (9 %). Metsähallitus sai bruttokantorahatuloista 7 prosenttia, ja sen alueellinen merkitys painottui Pohjois-Suomeen. Lapissa ja Kainuussa se sai tuloista yli 35 prosenttia.

2 2 Milj Metsähallitus Metsäteollisuus Yksityiset ja muut Kuva 1. Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin muunnettuna vuoden 2003 rahanarvoon (tukkuhintaindeksi) 150 /ha Yksityiset ja muut Metsäteollisuus Metsähallitus Kuva 2. Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin metsämaan pinta-alaan suhteutettuna ja muunnettuna vuoden 2003 rahanarvoon (tukkuhintaindeksi) Taulukkoluettelo 1. Bruttokantorahatulot Puutavaralajien ja alueiden osuudet bruttokantorahatuloista Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot Yksityismetsätalouden kantorahatulot pystykaupoista Yksityismetsätalouden kantorahatulot hankintakaupoista Yksityismetsätalouden kotitarvepuun arvo Metsäteollisuuden bruttokantorahatulot Metsähallituksen bruttokantorahatulot 2003

3 1. Bruttokantorahatulot Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa

4 4 2. Puutavaralajien ja alueiden osuudet bruttokantorahatuloista 2003 prosenttia Metsäkeskus Mäntytukit Kuusitukit Lehtitukit Yhteensä Mänty- Kuusi- Lehti- Yhteensä Polttopuu Metsäkuitupuu kuitupuu kuitupuu keskusten osuudet 0. Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot

5 3. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa

6 6 4. Yksityismetsätalouden kantorahatulot pystykaupoista Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa

7 5. Yksityismetsätalouden kantorahatulot hankintakaupoista Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa Hankintakauppojen puumäärä on hinnoiteltu pystykauppojen kantohinnoilla 7

8 8 6. Yksityismetsätalouden kotitarvepuun arvo Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa

9 7. Metsäteollisuuden bruttokantorahatulot Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa

10 10 8. Metsähallituksen bruttokantorahatulot Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa

11 Bruttokantorahatulot Metsäkeskukset 11 Vuoden 2002 tiedoista alkaen bruttokantorahatulojen laskenta on siirtynyt kokonaan Metsäntutkimuslaitoksen vastuulle, ja tulokset julkaistaan kesäkuussa ilmestyvässä Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain -metsätilastotiedotteessa. Aikaisemmin, vuodesta 1975 alkaen, tiedot julkaisi Tilastokeskus. Jo silloin laskelmat perustuvat pääasiassa Metsäntutkimuslaitoksen laatimiin markkinahakkuutilastoihin ja puun hintatilastoihin. Bruttokantorahatulot julkaistaan omistajaryhmittäin (yksityismetsätalous, metsäteollisuus, Metsähallitus) ja puutavaralajeittain. Käsitteet Bruttokantorahatulot ovat metsänomistajien saamien kantorahatulojen ja omaan käyttöön otetun puutavaran arvojen summa. Valtaosa bruttokantorahatuloista saadaan markkinahakkuista (Metsätilastotiedote 726). Yksityismetsätalouden bruttokantorahatuloihin lasketaan mukaan myös arvio omaan käyttöön otetun puutavaran arvosta. Vuonna 2003 siitä oli runkopuusta tehtyä polttopuuta noin 5 ja pien- ja vuokrasahoilla sahattua puuta noin 1 miljoonaa kuutiometriä (Metsätilastotiedote 679). Puutavaran hinnat perustuvat kalenterivuoden aikana tehtyihin alueittaisiin ja puutavaralajeittaisiin keskimääräisiin pystykauppojen kantohintoihin (Metsätilastotiedote 708). Menetelmät Bruttokantorahatulot lasketaan kertomalla vuotuiset puutavaralajeittaiset markkinahakkuumäärät puutavaralajeittaisilla keskimääräisillä kantohinnoilla metsäkeskuksittain. Puutavaralajit ovat mänty-, kuusi- ja lehtitukki, mänty-, kuusi- ja lehtikuitupuu sekä polttopuu. Polttopuun kantohintoja ei tilastoida, joten laskelmissa joudutaan käyttämään hinta-arviota (90 % lehtikuitupuun kantohinnasta). Luotettavuus Bruttokantorahatulojen laskentamenetelmässä tehdyistä yksinkertaistuksista seuraa, että - Hinnat ja määrät eivät täysin vastaa toisiaan puukaupan teon ja hakkuun välisen viiveen takia. Viive on nykyään selvästi lyhyempi kuin 1980-luvulla, joten sen vaikutus lopputulokseen on normaalioloissa pienentynyt. Suuret suhdannevaihteluista johtuvat muutokset hakkuumäärissä ja puutavaran hinnoissa lisäävät laskelmien epätarkkuutta. 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 0 Etelä- Suomi Pohjois- Suomi b a Hankintakauppojen kantorahatulot yliarvioidaan, sillä mm. leimikkotekijöiden takia niiden kantohinnat (hankintahinta-korjuukustannukset) ovat alemmat kuin pystykaupoissa. Jotta laskelmat voitaisiin perustaa hankintahintoihin, tulisi käytössä olla alueittaiset tiedot puunkorjuukustannuksista. - Pelkkien tukki- ja kuitupuutavaralajien hintojen käyttö myös erikoispuutavaralajien kohdalla johtaa kantorahatulojen pieneen aliarvioon. Pylväiden sekä pikkutukkien ja parrunaiheiden hinnat ovat korkeammat kuin vastaavien tukki- ja kuitupuutavaralajien hinnat. - Teollisuuden ja Metsähallituksen kantorahatulot todennäköisesti aliarvioidaan, sillä suurtuotannon etujen (esim. leimikkokeskitykset) takia kantohinnat voivat niillä olla korkeammat kuin yksityismetsissä. Arvio metsänomistajien oman puutavaran käytöstä perustuu Metlassa 5 10 vuoden välein tehtäviin pientalojejen polttopuun käytön (Metsätilastotiedote 631) ja piensahojen puunkäytön selvityksiin (Metsätilastotiedote 523)

12 SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A Helsinki Puh Faksi ISSN Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN Metsätilastotiedote