2.5. Kysyntä Aikaisemmin on havaittu, että kuluttajan valinnat riippuvat hallussa olevasta rahamäärästä (m) ja hyödykkeiden hinnoista (P). Esim. X1(m, P) = X1(m, P) = P m + P 1 2 a m P 1 (Cobb-Douglas -hyötyfunktio) (täydellisten komplementtien hyötyfunktio) Seuraavaksi tarkastellaan miten kuluttajan valinnat muuttuvat, kun tulot ja hinnat muuttuvat.
1) Tulot muuttuvat - Normaalihyödyke (normal good) tulot kasvavat ------> kysyntä kasvaa tulot vähenevät ------> kysyntä vähenee http://www.tekes.fi/fi/community/a/404/b/1325?name=kapylehmista+lasten+liikuntaklubeihin dx dm 1 > 0 - Inferiorinen hyödyke tulot kasvavat ------> kysyntä vähenee tulot vähenevät ------> kysyntä kasvaa http://www.lennalomalle.com/content/view/1551/328/lang,en/ d X d m 1 < 0 - Tulo-kulutus-käyrä (income offer curve) - Engelin käyrä
2) Hyödykkeen hinta muuttuu - Tavanomainen hyödyke (ordinary good) hinta laskee -------> kysyntä kasvaa hinta nousee -------> kysyntä vähenee dx dp 1 1 < 0 - Giffenin hyödyke hinta laskee -------> kysyntä vähenee hinta nousee -------> kysyntä kasvaa http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/kahvin+kysynta+kasvaa+hintojen+noususta+huolimatta/a631835 dx dp - Hinta-kysyntä-käyrä (price offer curve) - Kysyntäkäyrä 1 1 > 0
3) Substituutti P2 laskee -------> X1:n kysyntä vähenee P2 nousee -------> X1:n kysyntä kasvaa dx dp 1 2 > 0 4) Komplementti P2 laskee -------> X1:n kysyntä kasvaa P2 nousee -------> X1:n kysyntä vähenee dx dp 1 2 < 0
2.6. Tulo- ja substituutiovaikutus * Aikaisemmin opittiin kuinka hyödykkeiden kysyntä muuttui, kun tulot tai hinnat muuttuivat. * Seuraavaksi tarkastellaan hintojen muutosta tarkemmin. Hyödykkeen hinnanmuutos voidaan jakaa kahteen komponenttiin: 1) substituutiovaikutus - hintamuutos sisältää suhteellisten hintojen muutoksen 2) tulovaikutus - kuluttajan tulojen ostovoima muuttuu 1) ja 2) tapahtuvat samanaikaisesti, mutta niitä tarkastellaan erikseen.
Tarkastellaan hyödykkeen 1 kysyntää, kun sen hinta laskee. Substituutiovaikutus (Slutsky): suhteelliset hinnat muuttuvat, mutta alkuperäinen hyödykekombinaatio on budjettisuoralla. Ostovoima pysyy entisellään. - Substituutiovaikutus on aina negatiivinen ts. kysyntä muuttuu aina erisuuntaan kuin hinta. Tulovaikutus: rahamäärällä on enemmän ostovoimaa. - Tulovaikutus voi olla: a) positiivinen: normaalihyödyke b) negatiivinen: inferiorinen hyödyke
Hinnanmuutoksen kysyntävaikutus = substituutiovaikutus + tulovaikutus Normaalihyödyke: substituutiovaikutus ja tulovaikutus voimistavat toisiaan. Hinnanlasku lisää kysyntää. Inferiorinen hyödyke: substituutiovaikutus lisää kysyntää, mutta tulovaikutus vähentää kysyntää. -----> kumpi vaikutus on suurempi (dominoi) Tulovaikutus dominoi: Giffenin hyödyke Substituutiovaikutus dominoi: tavanomainen hyödyke
* Giffenin hyödyke on aina inferiorinen. * Inferiorinen hyödyke ei ole aina Giffenin hyödyke. * Normaalihyödyke on aina tavanomainen hyödyke. * Tavanomainen hyödyke ei ole aina normaalihyödyke (inferiorinen hyödyke voi olla tavanomainen hyödyke). Kysynnän laki: Jos hyödykkeen kysyntä kasvaa, kun tulot kasvavat, niin hyödykkeen kysyntä laskee (nousee), kun sen hinta nousee (laskee). (tulo- ja substituutiovaikutukset voimistavat toisiaan.)
Analysoi seuraavat ilmiöt graafisesti: Käytännön esimerkki 1 - Kolmannes Suomen kotitalouksista asuu vuokralla eli noin 800 000 kotitaloutta. - Vuokralla asuvista asumisen tukea saa yli 500 000 kotitaloutta. - Tutkimuksen mukaan asumistuen saajat maksavat 11,5 12,2 % korkeampaa vuokraa kuin omalla rahalla asuvat (Kangasharju 2003). Asumistuensaajat asuvat laadukkaammin ja tilavammin kuin itse vuokransa maksavat kotitaloudet. Jos tukijärjestelmä nostaisi asumistuen saajien tulotason itse vuokransa maksavien tasolle, niin silloin tuensaajat eivät asuisi laadukkaammin kuin omilla rahoillaan toimeen tulevat. - Erään tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa asumistuen saajat tyytyisivät 39 % pienempään asumistukeen, jos he saisivat tuen suoraan käteen.
Käytännön esimerkki 2 - Esim. polttoaineen hinnan noustessa tulonsiirtojen saajat vaativat täyttä kompensaatiota hinnan nousun johdosta, jotta heillä olisi varaa samaan määrään polttoainetta kuin ennen hintojen nousua. Annetaan täysi kompensaatio Tulonsiirtojensaajien elintaso nousee Hinnannousua ei tarvitse kompensoida täysimääräisesti!
Käytännön esimerkki 3. a) Ekonomistit eivät ole pitäneet kovin hyvänä uudistuksena ruuan arvonlisäveron laskemista (17 % 12 % (vuonna 2010 13 %)), kun taas lukuisat kansalaiset pitävät sitä oikeudenmukaisena toimenpiteenä. b) Kansalaisten mielestä yhteiskunnassa pitäisi verottaa ankarasti ylellisyyshyödykkeitä kuten purjeveneitä, timantteja ja matkailua ja välttämättömyyshyödykkeitä kuten ruokaa ja asumista kevyesti. Miksi kansalaiset ja ekonomistit ovat niin erimielisiä tästä asiasta?
Käytännön esimerkki 4. Suomessa ei enää muunneta maksamattomia sakkoja vankeudeksi. Mikä vaikutus on tällä uudistuksella rikollisuuden määrään teoriassa ja käytännössä? http://www.k-kauppiasliitto.fi/index.phtml?10_m=3875&s=14 http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=50193:om-sakon-muuntorangaistus-eilisaennyt-rikollisuutta&catid=2:kotimaa&itemid=31
HARJOITUS: Tulo- ja substituutiovaikutus Vuosia jatkuneen tutkimustyön tuloksena kansantaloustieteen laitoksella on saatu estimoitua opiskelijoiden oluen (X) kysyntäfunktio, joka on X = 10 + m 10 p jossa m on opiskelijan tulot ja p on oluttuopin hinta. a) Jos opiskelijan tulot ovat viikossa 120 euroa ja oluen hinta on 3 euroa/tuoppi, niin mikä on opiskelijan viikoittainen oluen kysyntä? b) Viron EU-jäsenyyden vuoksi oluen hinta laskee Suomessa 2 euroon/tuoppi, niin paljonko nyt on oluen kysyntä viikossa? c) Laske oluen hinnan laskun substituutio- ja tulovaikutus d) Millainen hyödyke olut on opiskelijalle?
2.7. Intertemporaalinen valinta Aikaisemmin tarkasteltiin intratemporaalista valintaa: kuinka paljon ja missä suhteessa kuluttaja haluaa hyödykeitä X1 ja X2 juuri nyt. Seuraavaksi tarkasteluun otetaan mukaan kuluttamisen ajankohta eli intertemporaalinen valinta: kuinka paljon kuluttaja kuluttaa hyödykettä (tai hyödykkeitä) X1 nyt ja myöhemmin http://www.thestar.com/atkinsonseries/atkinson2009/article/719586 http://www.taloussanomat.fi/raha/2011/10/18/lahes-puolella-suomalaisista-puskurirahaa-alle-2-000-euroa/201114947/139 * Aika tuo aivan uuden elementin valintoihin, kuluttamiseen, säästämiseen ja sijoittamiseen. * Kun kulutusta halutaan siirtää myöhempään tai aikaisempaan ajankohtaan kuin tulot, niin siihen tarvitaan pääomamarkkinoita. * Kansalaisten on lähes mahdotonta ymmärtää reaali- ja nimellissuureiden eroja esim. pääomaverotuksen yhteydessä. Kulutuksen siirtäminen ajankohdasta toiseen on tehty hyvin vaikeaksi.
PÖRSSINOTEERATTUJEN OSAKKEIDEN VEROTUS 1) Vuonna 1988 kaikki nimelliset myyntivoitot verolle omistusajasta riippumatta. Reaalituottojen verotus Suomessa usein yli 100 % Esim. Inflaatio on 4 % ja myydään vuoden omistettu osake, joka on tuottanut 5 %. 0,28 * 5 % = 1,4 % tuotosta verottajalle ja 3,6 % sijoittajalle. Sijoittajan saama verojenjälkeinen reaalituotto 3,6%-4% = -0,4 %. Siis verottaja vie koko reaalituoton 1 % ja osan pääomasta. Edes varallisuuden säilyttäminen periodilta toisella on hyvin haastavaa Suomessa. http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/02/saksan_valtiovarainministeri_hyvaksyy_sveitsin_pankkisalaisuu den_rikkomisen_1415282.html http://www.lainamarkkinat.fi/yleisia-uutisia-lainamarkkinoilta/kotitalouksien-laina-ja-talletusmaarat-kasvussa
* Kuluttaja tavallisesti arvostaa tämänhetkistä kulutusta enemmän kuin tulevaisuudessa tapahtuvaa kuluttamista. Hyötyfunktion aikapreferenssi β < 1. Tämän hetken kulutuksesta luopumisesta on maksettava korvaus 1+r. Hyötyfunktio usein esitetään muodossa U(C1)+βU(C2) Analyysikehikko: - Tarkastelussa kaksi periodia eli periodit 1 ja 2 - Kuluttajan tulot periodilla 1 on m1 ja periodilla 2 m2 (alkuvarantopiste) - Kuluttaja voi lainata ja tallettaa rahaa korolla r - Budjettisuoran kulmakerroin = - (1+r) - Budjettisuora kulkee aina alkuvarantopisteen kautta - Korko on analoginen käsite hinnan kanssa - Hyödykkeen X1 kulutus periodilla 1 on C1 ja periodilla 2 C2 - Budjettirajoite on C1 + C2/(1+r) = m1 + m2/(1+r) - Eulerin yhtälö: U (C1)+(1+r)βU (C2) http://www.digitoday.fi/page.php?page_id=10&news_id=20069400
Linkit http://velkakello.fi/ http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=29400%3aeuromaid en-budjettivajeet-repesivaet&itemid=8 http://www.lainamarkkinat.fi/yleisia-uutisia-lainamarkkinoilta/kotitalouksien-laina-jatalletusmaarat-kasvussa http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110886451 http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/2011/05/1328130/suomen-pankki-varoittaakotitalouksien-velkaantumisesta http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20100819hallit/name.jsp http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20100819hallit/name.jsp http://www.veronmaksajat.fi/fi-fi/tutkimuksetjatilastot/kansantaloudentunnusluvut/emuvelka/ http://www.findikaattori.fi/44/ http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-04-14_003.html http://www.stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-04-14_002.html?s=0 http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/07/09/katso-missa-ovat-maailmanrahat/20119586/12 http://www.taloussanomat.fi/talouskriisi/2011/09/15/talouskriisi-nain-kiina-auttoi-amerikanitsepetosta/201113057/294 http://hankinnat.fi/binary.asp?path=1;29;348;31540;148166;129178;144628;144673&field=filea ttachment&version=1
Asuntojen reaalihinnat
Erikoistapauksia: 1) Lainauskorko (rl) ja talletuskorko (rt) poikkeavat toisistaan. rl > rt -------> budjettisuorassa polvi 2) Lainauksessa määrällinen rajoite budjettisuorassa katkoskohta Koronmuutosten vaikutus kuluttajan hyötyyn
1) kuluttaja lainaaja a) korko laskee -----> kuluttajan hyöty kasvaa (pysyy varmasti lainaajana) b) korko nousee ------> - jos pysyy lainaajana -----> hyöty laskee - jos siirtyy tallettajaksi ----> hyödyn kehityksestä ei voida olla varmoja (nyt sellaiset valinnat ovat mahdollisia, jotka eivät äsken olleet)
2) kuluttaja tallettajana a) korko nousee ------> kuluttajan hyöty kasvaa (pysyy varmasti tallettajana) b) korko laskee - jos pysyy tallettajana ------> hyöty laskee - jos vaihtaa lainaajaksi ------> hyödyn kehityksestä ei voida olla varmoja Tilastokeskus Tilastokeskus 2
Kulutuksen ajankohdan siirtäminen - Myydään ja ostetaan tämän päivän kulutusta. - Kuluttamisen ajankohdan siirtämiseen liittyvää kauppaa käydään sijoitushyödykkeillä kuten talletuksilla, osakkeilla, bondeilla, velkakirjoilla, kullalla, asunnoilla, koruilla jne. - Sijoitushyödykkeisiin sisältyy lupaus ja odotus tietystä tuottovirrasta. * Bondin myyjä: haluaa kuluttaa tulevan tuottovirran jo tänään (lainaaja.) * Bondin ostaja: valmis luopumaan tämän päivän kulutuksesta ja kuluttaa mieluummin huomenna. Bondin hintaan vaikuttaa: 1) tuotto 2) aika 3) korkotaso Esim. bondin arvo tänään kahden periodin mallissa (present value) (lainan ottaminen = bondin myyminen)
PV = Jos bondilla on äärettömyyteen ulottuva vakio tuottovirta, niin mikä on bondin arvo tänään? PV = m2 1+ r m2 m2 m2 m2 + + +... + 2 3 ( 1+ r) ( 1+ r) ( 1+ r) ( 1 + r) (Geometrinen sarja 2 3 a + aq + aq + aq +... + aq suppenee, kun < 1 ja sen summa s = ) 1 q = ja a = 1 + r s = m 2 r q m2 1 + r a 1 q
Esim. Jos tuotto on 10 äärettömyyteen asti ja korkotaso 10%, mikä on bondin arvo? 10 0, 1 s = = 100 http://www.hs.fi/talous/ty%c3%b6el%c3%a4keyhti%c3%b6iden+tuottovaje+uhkaa+tulevia+el%c3%a4keetuuksia/a1305547896712 http://www.etk.fi/fi/service/sijoitustoiminta/286/sijoitustoiminta
B) Jos sijoitushyödykkeellä on äärettömyyteen ulottuva nopeudella (1+g) kasvava tuottovirta, niin mikä on arvopaperin arvo tänään? PV = 2 m 2 m 2 (1 + g ) m 2 (1 + g ) m 2 (1 + g ) + + +... + 2 3 n (1 + r) (1 + r) (1 + r) (1 + r) n 1 1+ g m 1+ r 1+ r 2 q = ja a = S= a 1 q s = m2 r g
OMX-yleisindeksi
Ln OMX-yleisindeksi
Historialliset pörssilaskut ja niiden kestot (7.11.07 6.3.09 16 kk -67,5 %)
OMX-kaikki indeksi Vuosina 1987-2010 (24 vuotta) A) Nousee 0-20 % 7/24 29 % B) Laskee tai nousee yli 20 % 17/24 71 % laskee vai nousee yli 20 % Viimeiset 24 vuotta (1987-2010) Laskuvuosia 8/24 eli 33,3 % Nousuvuosia 16/24 eli 66,6 % Vuosituhannen ensimmäinen vuosikymmen (2000-2009) 30.12.1999 14578 30.12. 2009 6456 ---> 10 vuoden lasku -55,7 % Syklin Vuosi 2011 huippu 7.11.2007 12656 Huippu 09.02.2011 7912,33 pohja 06.03.2009 4110 Pohja 08.08.2011 5075,43 Romahdus 16 kk -67.5 % Romahdus 6 kk 35,9 %
OSAKEMARKKINAT JA TALOUSKASVU SUOMESSA
2.8. Sijoitushyödykkeiden kauppa 1) Kuluttaja arvostaa tämän päivän kulutusta enemmän kuin tulevaisuuden kulutusta -----> Kulutuksesta luopumisesta pitää saada korvaus (tuotto). 2) Kuluttaja arvostaa varmaa tuottoa enemmän kuin epävarmaa -------> Epävarmasta tuotosta pitää saada korvaus (suurempi tuotto). - Jos sijoitushyödykkeiden välillä ei ole eroja riskin suhteen, niin sijoitushyödykkeiden tuotto on sama.
Esim. Tarjolla on kaksi riskitöntä sijoitusvaihtoehtoa a ja b: a) Sijoitetaan rahat pankkiin, josta saadaan tuotto (1+r). b) Ostetaan riskitön arvopaperi, jonka hinta alkuhetkellä on P0. Kaikki tietävät varmasti, että arvopaperin hinta seuraavalla periodilla on P1. Mitä tapahtuu, jos 1. Oletetaan, että ( + r) P P 1 1 ( 1 + r ) > P P 1 1 Sijoittajat myyvät arvopaperia b ja sijoittavat saadut rahat pankkiin -----> arvopaperin tarjonta kasvaa -----> arvopaperin hinta laskee -----> arvopaperin tuotto nousee, kunnes P1 ( 1+ r) = P 0 0 0
2. Oletetaan, että P1 ( 1+ r) < P 0 Sijoittajat tyhjentävät pankkitilinsä ja ostavat arvopaperia b -----> arvopaperin kysyntä kasvaa -----> arvopaperin hinta nousee P1 -----> arvopaperin tuotto laskee, kunnes ( 1+ r) = P 0
Markkinoilla sijoitushyödykkeet hinnoitellaan niiden sisältämän riskin ja muiden ominaisuuksien suhteen. - Riski on negatiivinen ominaisuus - Sijoitushyödykkeen käyttöarvo on positiivinen ominaisuus Esim. Taiteeseen, koruihin ja antiikkiin sisältyy tuottoodotuksia (A) ja niistä saadaan hyötyä niitä käytettäessä (K) (P1= A+K). Tällöin tuotto A + K P R = = 1+r, joten < 1+r 0 A P 0 ------> korut eivät ole hyvä sijoituskohde, jos haluaa hyvän tuoton!
Öljy sijoitushyödykkeenä 1. Öljyn hinnan muutokset - Öljy maan sisällä on kuten raha pankissa (tai muissa sijoitushyödykkeissä) - Jos öljyn hinta nousee hitaammin kuin rahan arvo pankissa, öljylähteiden omistajien kannattaa pumpata lähteet heti tyhjiksi ja sijoittaa rahat pankkiin. ----> öljyn hinta laskee - Jos taas öljyn hinta nousee nopeammin kuin rahojen arvo pankissa, öljyä ei kannata pumpata lainkaan -----> öljyn hinta nousee http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2009/09/13/norjan-parlamenttivaaleista-tulossa-tiukka-vaanto/200919932/12 http://www.taloussanomat.fi/porssi/2010/07/01/norjan-oljyrahasto-paisuu/20109206/170 http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2009/09/13/norjan-parlamenttivaaleista-tulossa-tiukka-vaanto/200919932/12
2. Öljyn hinnan taso - Öljyn kysyntä D vuodessa vakio ja öljyvarannot S -----> öljyä jäljellä T = S/D vuodeksi - Öljyä voidaan valmistaa hiilestä C euroa/l vakiokustannuksilla Talouselämä: Suossa on suunnaton aarre Talouselämä: Neste tahtoo maailman suurimmaksi - T vuoden kuluttua kaikki öljyvarannot on käytetty loppuun, jolloin öljyn hinta on C euroa/l. ------> öljyn hinnan pitää kasvaa siten, että T vuoden kuluttua öljy maksaa C euroa/l eli Öljyn hinta tänään: T P ( + r) = C P 0 1 0 C = ( 1 + ) r T
1) Teknologia kehittyy (C laskee) ------> öljyn hinta laskee 2) Löydetään uusia öljylähteitä eli S kasvaa (T kasvaa) (T = S/D)) ------> Öljyn hinta laskee 3) Öljyn kysyntä vähenee eli D vähenee (T kasvaa) ------> Öljyn hinta laskee 4) Korkotaso nousee (r kasvaa) ------> Öljyn hinta laskee
Raakaöljyn hinta http://www.nesteoil.fi/default.asp?path=35,52,107,6683,6689
Metsä sijoitushyödykkeenä - Metsä kasvaa ajassa funktion F(t) mukaisesti. - Nuoren metsän kasvu on voimakkainta; kasvu hidastuu metsän ikääntyessä. 2 df ( t ) d F( t) > 0 < 2 0 dt dt ja - Milloin metsänomistajan kannattaa myydä puut ja sijoittaa rahat pankkiin. a) Rahat metsässä kasvaa F(t) mukaan b) Rahat pankissa kasvaa 1+r -----> optimissa df ( t ) = 1 + dt r Eli rahat kannattaa pitää sijoitettuna metsään, kunnes metsänkasvu hidastunut pankkikoron mukaiseksi. https://www.op.fi/op/yritysasiakkaat/metsapalvelut/metsatilakaupat-ja-rahoitus/metsasijoituskohteena?id=77320&srcpl=8