Lapsikeskeinen työskentely lastensuojelutarpeen selvityksessä LasSe -hankkeen koulutuspäivä 29.1.2014 Tiina Muukkonen ja Hanna Tulensalo
LAPSIKESKEISYYS Periaatteena Prosessissa Kohtaamisissa Lapsikeskeisyys tarkoittaa lapseen keskittyvää orientaatiota, jossa lapsi nähdään yleisissä hyvinvointiohjelmissa itsenäisenä subjektina ja käytännön työssä lapsen oikeudet, tarpeet sekä ääni ovat nousseet toiminnan, lapsityön käytännön ja tutkimuksen keskiöön (Gilbert et al. 2011 ja Pösö, Skivenes & Hestbaek 2014, 11-12).
Tarve lapsikeskeisen lastensuojelutyön kehittämiseen Asiakkaiden (aikuisten) subjekti-aseman vahvistuminen (Pohjola 2010, 35) Tutkimusten esittämä kritiikki vanhempi- ja aikuiskeskeisyydestä sosiaalityössä (Hurtig 2003, Forsberg 1998) Lapsen kohtaamisen ja lapsen kanssa työskentelyn vaikeus (Oranen 2001, Sinko 2003) Perhekeskeisyyteen liittyvä kritiikki lapsen näkökulmasta (Pohjola 1999) Lasten/nuorten kokemukset ohittamisesta, sivuuttamisesta ja kuulemattomuudesta ammatillisissa kohtaamisissa (Pösö 2004, Pekkarinen 2005) Lapsen kanssa työskentelyn kehittämisvisiot (Kananoja&Turunen 1996) Hyvät kokemukset asiakaslasten osallisuudesta (Oranen 2008, Muukkonen 2008, Välimäki 2009)
Perhekeskeisen työotteen kompastuskivet lastensuojelussa Päähuomio vanhempien tukemisessa, lapsi jää sivurooliin Lasten sopeutumista yliarvioidaan Lasta aliarvioidaan tiedon tuottajana, kokemustensa tulkitsijana Lapsi nähdään suojelun kohteena Lasta suojellaan sivussa pitämällä Moraalisia kannanottoja vältetään Päätöksentekoon tarvittavan tiedon keruu hidasta Puuttuu suunnitelmallisuutta Perhetilanteen muutoksissa lapsen paha olo jää käsittelemättä Hurtig 2003, Oranen 2001, Möller 2004, Pösö 2004 31.1.2014
Lastensuojelun kolme orientaatiota (Gilbert, Parton & Skivenes 2011, 16, suomennos Hanna Tulensalo ja Tiina Muukkonen) Puuttumisen/ intervention ajuri Ongelman kehys LAPSIKESKEINEN PERHEKESKEINEN SUOJELUA PAINOTTAVA Yksilöllisen lapsen tarpeet nyt ja tulevaisuudessa; yhteiskunta tarvitsee hyvinvoivia ja myötävaikuttavia kansalaisia Lapsen kehitys ja epätasaarvoiset lähtökohdat Perheyksikkö tarvitsee tukea Sosiaalinen/psykologinen (systeemisyys, köyhyys, rasismi ym.) Lapsen kaltoinkohtelu vanhempien taholta Yksiköllinen/ moralistinen Puuttumisen moodi Varhainen tuki ja sääntely (regulatory)/ tarve selvittämiselle Terapeuttinen/ tarvitsee selvitystä Juridinen/ investigative= tutkinta Puuttumisen tavoite Edistää lapsen hyvinvointia sosiaalisella panostuksella ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia tarjoamalla Ennaltaehkäisy/ sosiaalinen yhteen liittäminen (social bonding) Suojelu/haitan vähentäminen (harm reduction) Valtio-vanhempisuhde Korvaava/ kumppanuussuhde Kumppanuussuhde Vihamielinen Suhde oikeuksiin Lapsen oikeudet/ vanhempien velvollisuudet Vanhempien oikeutta perhe-elämään sovittelevat ammattilaiset, sosiaalityöntekijät Lasten ja vanhempien oikeuksia valvotaan juridisessa mielessä
Lapsikeskeisyyden kompastuskivet Työntekijöiden ammatillis-eettiset tulkinnat lapsesta: (Hurtig 2006) Perhekehys: Lasta ei nähdä yksilönä oikeuksineen perheen takaa. Kestämiskehys: Lapsi kestää paljon, sopeutuu ja toipuu itsekseen. Särkymiskehys: Lapsi särkyy ja vahingoittuu taitamattomasti lähestyttäessä, lasta ei pidä kuormittaa huolilla. Lojaalikehys: Lapsi ei halua kertoa perheen asioista, vaan haluaa suojella vanhempiaan ja läheisiään. Seurauskehys: Ikävistä asioista kertova lapsi voi joutua kärsimään.
TIHKUVAN AUTTAMISTAVAN MALLI Työtä ohjaavat teoriat Käsitys menetelmästä Työntekijä Ammatillinen kohtaamistilanne Vanhemmat Aikuisten välinen työskentelysuhde Perheen arki Lapsi ja lapsen todellisuus (Hurtig 2003)
Uusi lapsikäsitys Lapsi on aktiivinen ja osaava yksilö. Lapsi rakentaa ymmärrystään elämästä vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Lapsi on aikuiseen nähden tasa-arvoinen toimija, joka osallistuu ja tekee valintoja. Lapsen toiveet ja kiinnostuksen kohteet huomioidaan. Lapsilähtöisyys/ lapsikeskeisyys Lapsen kanssa työskennellään. Aikuinen opettelee lapselle luontaista kommunikointitapaa. Vanhempien kanssa työskentelyssä mukana lapsen näkökulma. Työskentelyt liitetään yhteen. (Tarja Heinon jäsennys)
LAPSI ASIAKKAANA Lapsi on subjekti-objekti (Hyytinen 2007) Lapsen kypsyvä subjektius (Itäpuisto 2005) Aikuiset suurelta osin määrittelevät, mikä on lapselle parhaaksi Pelkkä subjektina olo olisi lapselle liian vaativaa Lapsi on kuitenkin myös subjekti ja toimija Lapsuustutkimus on nostanut lapsen toimijana esiin > Lastensuojelussa se on tarkoittanut työkäytäntöjen kehittämistä sekä lapsen osallisuuden, paikan, toimijuuden ja todellistumisen tutkimista
LAPSIKESKEISYYS JA LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖN TASOT JA TEHTÄVÄT Tavoite: Lapsen suojelun, osallisuuden ja voimavarojen saamisen varmistaminen LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖ TOIMINTAPERIAATE TYÖPROSESSI TYÖNTEKIJÄ LAPSI Lapsen arki: kokemukset ja tunteet KOHTAAMINEN VAN- HEMMAT Vanhempien elämä ja vanhemmuus suhteessa lapsen tarpeisiin LAPSEN JA VANHEMPIEN ELÄMÄ Tehtävät: 1) Lapsen kokemusten välittäminen vanhemmille ja vanhempien näkemysten välittäminen lapselle 2) Suora lapsen kanssa työskentely 3) Vanhempien tukeminen lapsen tarpeisiin vastaamistehtävässä Hurtigin (2003, s.39) tihkuvan auttamisen mallia muuntaen, Lapsen kanssa ja Kohtaavaa lastensuojelua -hankkeet, Muukkonen, Tulensalo ja Ervast 2002-2008
Esteitä lapsen osallisuudelle lastensuojelussa miksi Norjalaiset sosiaalityöntekijät pitävät sitä vaikeana Vis, Holtan & Thomas (2010) 1. Lapsen kanssa kommunikointi: henkilökohtaiset taitopuutteet ja organisaatiolliset esteet 2. Osallisuuden edistämistehtävä ei ole selvä Suhtautuminen osallisuuteen vaihtelee Osallisuutta ei pidetä tarpeellisena tai sen toteuttamista pidetään vaikeana 3. Suojelutehtävä sosiaalityössä Lapsen suojelu mahdollisilta järkyttäviltä tai kuohuttavilta kokemuksilta Pelko siitä, että aiheuttaa lapselle harmia
Johtopäätöksiä (Vis, Holtan & Thomas 2010) Kommunikaatiotaitojen opettelu ja oppaat sitä varten Oppaiden tulisi kiinnittää huomiota siihen, miten työskennellä lapsen kanssa (with children) prosessinomaisesti sen sijaan että osallisuus rajoittuu lapsen kuulemiseen (hearing children) Koko prosessi tulisi olla enemmän lapsiystävällinen (child friendly), jotta päästään eroon organisaatioon liittyvistä esteistä
LAPSIKESKEINEN PERIAATE ARVIOINNISSA
LAPSIKESKEISYYS ARVIOINTIA OHJAAVANA PERIAATTEENA 1/2 Lapsen oikeus suojeluun, osallisuuteen ja voimavaroihin Tavoitteena on saada kokonaiskuva lapsen arjesta ja elämäntilanteesta yhdessä lapsen, vanhempien ja muiden läheisten kanssa huomioiden myös lapsen kehitysympäristöt Arviointi ei ole vain arviointia, vaan suoraa apua myös lapselle Vanhempien kanssa työskennellessä huomio on lapsen tarpeissa sekä vanhempien valmiuksissa ja kyvyissä vastata niihin Perhelähtöisyys (Ervast & Tulensalo 2006) Lapsisensitiivinen vanhemmuustyö (Pitkänen 2011)
LAPSIKESKEISYYS ARVIOINTIA OHJAAVANA PERIAATTEENA 2/2 Arvioinnissa pyrkimys on yhteiseen arviointiin (Holland 2004: reflective evaluation vs. scientific observation) Lapsikeskeisyys huomioi lapsen yksilönä olematta kuitenkaan lapsiyksilökeskeisyyttä (ks. Sipilä & Österbacka 2013) Lapsikeskeisyys ei tarkoita kaavamaista työskentelyä lapsen kanssa, vaan herkistymistä tilannesidonnaiselle lapsilähtöisyydelle (ks. Eskonen ym. 2006)
LAPSEN JA LAPSUUDEN TAVOITTAMISEN ULOTTUVUUKSIA SOSIAALITYÖSSÄ (Rousu & Holma 1999) Lapsikeskeisyys toteutuu, kun 1. Asiakkaana oleva lapsi kohdataan 2. Työntekijän oma sisäinen lapsi ja lapsuudenkokemukset kohdataan 3. Vanhempien lapsuuskokemukset tavoitetaan
ORIENTOITUMINEN LAPSEN TIETOON
LAPSEN TIETO 1/3 Olennaista on, miten lapsi nähdään 1. Kohteena: lapsi on aikuisten ja yhteiskunnan toiminnan kohde, vrt. kasvatus (vanhemmat jne.), opetus, hoitaminen (ammattilaiset) vai 2. Toiminnan osapuolena: lapsen oma toiminta (esim. leikki) tai sellainen, johon aikuinen osallistuu. Vuorovaikutuksen huomioiva tapa. Liisa Karlsson (2005)
LAPSEN TIETO 2/3 Lapsi -tiedon hankkimisessa voi olla erilaisia tapoja, tavoitteita ja tarkoituksia itseään vahvistava toimintatapa: aikuisen pyrkimys on etsiä perusteluja omille tulkinnoille ja käsityksille vaikuttamaan pyrkivä toimintatapa: tiedonkerääjä pyrkii vaikuttamaan tai kehittämään lasta, lapsen mielipiteitä tai tapaa toimia sellaiseksi, jota aikuinen pitää tärkeänä. Vaikuttamaan pyrkivässä toimintatavassa katse on helposti siinä, mitä lapsi ei osaa. Tämä vaikuttaa siihen, mitä aikuinen tarkkailee ja miten hän näkee lapsen. vastavuoroinen, osallistava ja kohtaava toimintakulttuuri: Aikuinen on kiinnostunut siitä, miten lapsi ajattelee ja mihin lapsen tuottama tieto perustuu. Tietoa tuotetaan lasten kanssa. Liisa Karlsson (2005)
LAPSEN TIETO 3/3 Miten tietoa hankitaan? 1. Asiantuntijapuhe: lapsen puolesta puhuminen. Toisen käden lähteet esim. vanhemmat tai muut aikuiset. 2. Haastattelu: lapsi itse toimii tiedon lähteenä, mutta tiedon hankintaa määrittää vahvasti vastaamaan pyytäminen. On kysymistä asioista, jotka kiinnostavat aikuisia, ovat heidän tärkeäksi kokemiaan ja määrittelemiään. 3. Kerrotuttaminen: kuuntelemiseen keskittyvän tiedon keruu. Tällöin keskeistä on lapsen itse valitsema aihe omalla tavalla kerrottuna. Leikillisyys ja tarinallisuus. vaatii uskallusta pysähtyä lapsen sanoman äärelle sekä uudenlaista tapaa nähdä tieto Liisa Karlsson (2005)
LAPSEN HYVINVOINTITIETO 1. Lasta koskeva - Aikuisten ja asiantuntijoiden tuottamaa - Yleistävää - Usein ongelma- ja riskikeskeistä 2. Lasten tuottama - Kokemuksellista - Tuntevaa - Arkista - Asiat eivät näyttäydy yksinomaan ongelmallisina tai myönteisinä > samoin asioihin kietoutuu sekä iloa että huolta Susanna Helavirta (2011)
LAPSEN INSTITUTIONAALISEN KOHTAAMISEN TAPOJA 1. Juridis-muodollinen tiedonkeruu: lapselta tarvitaan tietoa juridista prosessia tai päätöstä varten Vuorovaikutuksen tavoite faktatieto 2. Arvioiva orientaatio: työntekijä ei rajoitu keräämään tietoa, vaan työstää tapahtumia, tunteita ja asioita lapsen kanssa. Lapsi ei kuitenkaan välttämättä saa tietää, mihin tietoa kerätään tai mitä kuulija lapsen tilanteesta ajattelee. Vuorovaikutuksen tavoite arviointeja arjesta elämänhallinnan tueksi 3. Lasta osallistava tiedon keruun muoto liittää lapsen itseään koskevaan prosessiin. Tieto on tärkeää myös lapselle itselleen, lapsi on kohtaamisen osapuoli ja asianosainen. Vuorovaikutuksen tavoite kokemusten jakaminen selviytymisen tueksi Hurtig 2006; Eskonen ym. 2006
LAPSIKESKEISYYS PROSESSISSA
LAPSIKESKEISYYS ARVIOINNIN PROSESSISSA Työskentely lapsen kanssa (with the child) vai Lapsen vuoksi tai puolesta (for the child) Rasmusson ym. (2010)
LAPSIKESKEISYYS ARVIOINNIN PROSESSISSA - Mitä se tarkoittaa käytännössä? ALKU- TAPAAMINEN Lapsi ja vanhemmat Lapsi on läsnä Lapsi voi esittää toiveita yhteisestä työskentelystä Lapsi saa tietoa asiakkuudesta ja auttamisen keinoista LAPSEN JA VANHEMPIEN OMAT TAPAAMISET 1-3 TEEMAT liittyvät lapsen arkeen ja ovat lapselle ymmärrettäviä: Koti, perhe ja läheiset suhteet Päiväkoti tai koulu vapaa-aika lapsen näkemys itsestään tunteet vanhempien toiminta -> lapsi voi kertoa omasta elämästään YHTEENVETO lapsen omia kuvauksia sekä näkemyksiä on kirjattu YHTEEVETO-/ SIIRTONEUVOTTELU Lapsi ja vanhemmat Lapsi saa tietoa arvioinnista ja päätöksistä Lapsi voi ilmaista omia näkemyksiään jatkosuunnitelmiin
LAPSIKESKEISYYS KOHTAAMISISSA
LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELY Lapsen omissa tapaamisissa Perheen yhteisissä tapaamisissa Neuvotteluissa Kotikäynnillä
LAKI TUKEE LAPSEN KOHTAAMISTA Lapsen edun arvioiminen (4 ) Lapsen oikeus saada tietoa häntä koskevassa lastensuojeluasiassa (5 ) Lapsen mielipiteen selvittäminen ja kuuleminen (20 ) Lapsen tapaaminen (29 ) HE 130/2013
LAPSEN JA VANHEMPIEN KANSSA TYÖSKENTELYN TEEMAT Teemoja valitessa pohdittava mm. Mitä työskentelyllä tavoitellaan? Miten saan kokonaiskäsitystä lapsen elämäntilanteesta? Mitkä teemat ja miten kerrottuina ovat lapsiystävällisiä? Suomessa ollut erilaisia tapoja jäsentää teemoja Kohtaavaa lastensuojelua Valtakunnallinen lastensuojelutarpeen selvitys -malli Helsingin arvioinnin kriteeristö 2014-
LASTEN TAPAAMISTEN TEEMAT JA TYÖVÄLINEET 1. Perhe ja tärkeät ihmiset perhe läheiset 2. Lapsi/nuori ja perheen arki arjen kulku, kotonaolo, perushuolenpito koulu/päiväkoti vapaa-aika 3. Lapsen/nuoren tarpeet ja vanhemmuus minäkuva, tunteet ja tarpeet äiti ja isä vanhempina Asteikot Kortit (Nalle, eläin, personat ym.) Läheiskartta Verkostokartat Elämänjana Päivän kello Asteikot Kortit Turren huolehtimistesti Lapsen paikan havainnointi kotikäynnillä Elämän tärkeät asiat -kortit Tunnekortit Väittämäkortit
VANHEMPIEN TAPAAMISTEN TEEMAT JA TYÖVÄLINEET 1. LAPSI Mitä lapselle kuuluu Millaisena vanhemmat näkevät lapsen Lapsen menneisyys 2. LAPSEN ARKI JA TARPEET 3. VANHEMMUUS Vanhempana olo Tunteet ja arki vanhempana
PERUSTIEDOT LAPSESTA JA PERHEESTÄ Sekä lapsi että vanhemmat voivat kertoa Lomakkeita on olemassa tätä varten Muiden tahojen näkemys lapsesta ja lapsen tilanteesta
TOIMINNALLISTEN VÄLINEIDEN TAVOITTEET Tukea lapsen ilmaisua ja luoda kertomistilaa Synnyttää luottamuksellinen vuorovaikutussuhde Käynnistää tasa-arvoinen dialogi Antaa lapselle kokemus siitä, että hänen kertomisellaan on merkitystä, myös lapsen itsensä tuomilla aiheilla Voimavaraistaa lasta ja vanhempia Osallistaa vanhempia ja auttaa heitä näkemään asioita lapsen näkökulmasta
TOIMINNALLISTEN VÄLINEIDEN MERKITYS Ovat lapselle luontainen ilmaisuväylä Auttavat pukemaan sanoiksi koettua Konkretisoivat ja tekevät näkyväksi asioita Tarjoavat välimatkaa ja vähentävät uhkaavuutta Keventävät, tuovat leikkisyyttä työskentelyyn Synnyttävät oivalluksia, lisäävät lapsen itseymmärrystä Edistävät tunteiden ilmaisemista ja nimeämistä
LAPSEN OMA TAPAAMINEN Kiinnitä huomiota siihen, onko tila lapsiystävällinen Jos mahdollista, huomioi lapsen omat toiveet tapaamispaikasta Sopikaa työnjaosta työparin kanssa Kumpi huomioi lasta, kumpi vanhempia ja muita osallisia Huomioi lapsi tapaamisen alusta saakka kerro kuka olet, missä ollaan ja miksi kerro mihin tietoa käytät ja kelle siitä kerrot Aloita tapaaminen jollakin mukavalla asialla kysy lapsen kuulumiset ja päällimmäiset tunnelmat mahdollisuuksien tarjoa lapselle pientä välipalaa osoita lapselle kaikin tavoin, että on hän on tervetullut
LAPSEN KANSSA 1/3 Toimi lapsiystävällisesti, kunnioita lapsen tapaa olla vuorovaikutuksessa Anna lapsen valita ilmaisun tapa, myös lapsi itse voi tuottaa tavan ilmaista itseään voit käyttää apuna erilaisia välineitä, jos ne tuntuvat sinusta itsestäsi luontevilta ole valmis joustamaan omista suunnitelmista, jos joku väline tai menetelmä ei toimi Voit houkutella lasta puhumaan ja toimimaan, mutta älä pakota. Anna lapselle lupa olla myös puhumatta
LAPSEN KANSSA 2/3 Etene lapsen tahdissa älä kiirehdi, anna lapselle aikaa vastata älä jatka asian käsittelyä, jos lapsi osoittaa tai sanoo ettei halua puhua enempää anna lapsen valita työskentelyn taso ja tapa Puhu lapselle sopivalla kielellä. Käytä sanoja ja termejä, joita lapsi voi ymmärtää. Selitä vaikeat termit.
LAPSEN KANSSA 3/3 Anna lapsen kertoa omista kokemuksista ja valinnoista älä tulkitse lapsen kertomaa anna lapsen perustella itse Kysy, kuuntele ja tarkenna. Kysy asioista mahdollisimman suoraan ja kiertelemättä Älä petä lapsen luottamusta Ota vastaan ja todesta lapsen kertoma älä lupaa mitä et voi pitää, pidä se mitä lupaat älä toimi lapsen selän takana perustele lapselle aina mikäli joudut toimimaan vastoin lapsen toivetta
TAPAAMISEN LOPUSSA anna lapselle vielä mahdollisuus kysyä päätä tapaaminen johonkin mukavaan asiaan tai tekemiseen muista kysyä lapselta asioista, jotka sujuu ja tuottaa iloa voit kysyä lapselta miten hän tapaamisen koki ja millä mielellä hän tapaamisesta lähtee selitä lapselle mitä jatkossa tapahtuu
LAPSI NEUVOTTELUSSA Kolme perussääntöä: 1. Valmistele neuvottelu lapsen kanssa Tieto lapselta lapselle, sisällöllinen ja mielellinen läpikäynti Mitä käsitellään Ketkä paikalla Kuka on tukihenkilö 2. Sovi tapaamisen aluksi periaatteet, miten toimitaan (erityisen tärkeitä joka kerta, kun on joku uusi jäsen paikalla) 3. Varmista lapsen prosessiosallisuus Lapsen tiedonsaanti (vaikka hän ei ole paikalla) Asian käsittely ja mielipiteen kysyminen joka tapauksessa
LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSEN KIRJALLINEN YHTEENVETO Selvityksen lähtökohdat Ketä osallistunut Mitä menetelmiä käytetty Mistä muualta tietoja pyydetty Asianosaisten näkemykset tilanteesta Vahvuudet ja muutostarpeet Sosiaalityöntekijän näkemys lastensuojelun tarpeesta Asiakkuuden päättäminen tai mahdollinen jatkotyöskentely (Sirpa Taskinen, 2007: Lastensuojelulain soveltamisopas)
YHTEENVETOTAPAAMINEN Tapaamisen tavoitteena: Käydä läpi selvitystyöskentelyn yhteenveto (vahvuudet ja muutostarpeet ym.) Yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa arvioida lapsen tarpeita ja vanhempien mahdollisuutta/ kykyä/valmiuksia vastata niihin Yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa arvioida lastensuojelun tarvetta; sosiaalityöntekijä ottaa kantaa ja perustelee Sopia jatkotyöskentelystä huomioiden läheis- ja viranomaisverkostot
MITÄ TIEDÄMME TUTKIMUSTEN KAUTTA LAPSIKESKEISYYDESTÄ?
Keskeisiä löydöksiä Lapsikeskeisyys toteutuu prosessissa, kun siinä osalliset aikuiset muodostavat lapseen tai nuoreen dialogisen suhteen ja kun kohtaamisissa vallitsee välittämisen ilmapiiri. Lapsen toiveet ja aikuisen huolenaiheet eivät aina kohtaa -> huolenaiheet aikuiskeskeisiä Reinikainen (2007) Lapsilähtöisyys katoaa, jos työntekijä liittoutuu aikuisen näkökulman kanssa. Lapsella on oikeus kognitiivisesti, emotionaalisesti ja moraalisesti korjaaviin kokemuksiin. Hyytinen (2007)
Case -tutkimuksen toteutus Fokusryhmä Helsingin, Espoon ja Vantaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöille 25.1.13 4 työntekijää, 4 toteutunutta selvitysprosessia, joissa asiakkuus jatkunut Teemoina: prosessin kulku, arviointi, tieto, lapsen osallisuus ja arki, vaikutukset Kertomukset teemoista sekä työskentelyprosessin piirtäminen ja selittäminen muille, tehdyn reflektio ja koko keskustelun nauhoitus Keskustelu alustavista tuloksista 10.4.13 Edellisen tapaamisen analyysi esitettiin koottuna, tulosten testautus Osallistujina fokusryhmäläisiä, muita työntekijöitä, opiskelija (K2) Keskustelun nauhoitus lisäaineistoksi
Havaintoja lapsen osallisuudesta tilannearvioinnissa 1. Lapset tavataan selvityksen aikana, heillä on pääsääntöisesti omat tapaamiset. Prosessi on auttava, arvioiva ja ihmissuhdetta rakentava.
HAVAINTOJA LAPSEN OSALLISUUDESTA TILANNEARVIOINNISSA 2. Vanhempien ja muiden aikuisten huolet (jotka on mainittu ilmoituksessa tai muut) keskustellaan lapsen kanssa. 3. Lapsen omat huolet tulevat kysytyiksi ja kuulluiksi heikosti ja osittain.
HAVAINTOJA LAPSEN OSALLISUUDESTA TILANNEARVIOINNISSA 4. Lapsen itse määrittämät tarpeet ja kertoma tieto arjestaan ei aina tule esiin tai tieto on niukkaa.
HAVAINTOJA LAPSEN OSALLISUUDESTA TILANNEARVIOINNISSA 5. Kun päätös lastensuojelutarpeesta on selvä, lapsesta kerättävä ja lapsen kanssa käsitelty tieto on niukkaa.
LAPSEN OSALLISUUS ARVIOINNISSA - KOONTI 1. Lapset tavataan selvityksen aikana, heillä on pääsääntöisesti omat tapaamiset. Prosessi on parhaimmillaan auttava, arvioiva ja ihmissuhdetta rakentava. 2. Vanhempien ja muiden aikuisten huolet (jotka on mainittu ilmoituksessa tai muut) keskustellaan lapsen kanssa. Lapsen omat huolet tulevat kysytyiksi ja kuulluiksi heikosti ja osittain. 3. Lapsen itse määrittämät tarpeet ja kertoma tieto arjestaan ei tule läpi tai tieto on niukkaa. 4. Jos päätös lastensuojelutarpeesta on selvä, lapsesta kerättävä ja lapsen kanssa käsitelty tieto on niukkaa.
MITEN VAHVISTAA NÄITÄ? 1. Lasten mukana olo yhteenvetotapaamisissa. Lapset eivät ole näissä aina mukana. Milloin pitäisi? 2. Miten vahvistamme tapoja kuulla lapsen omia murheita mutta myös voimavaroja? 3. Meillä saisi olla enemmän tietoa lasten arjesta, lasten itsensä kertomana. Miten vahvistamme lasten kanssa tapahtuvaa tiedontuotantoa yli ilmeisen ongelman käsittelyn? 4. Tarvitaan keskustelua siitä, a. Mitkä ovat selvitysprosessin tehtävät? b. Mitä selvityksessä arvioidaan? c. Miten kokonaiskuvaa lapsen tarpeista ja niihin vastaamisesta rakennetaan? d. Missä kohtaa lastensuojelua on paikka lapsen koko elämäntilanteen hahmottamiseen?
Suomalaisen kohtaavan lastensuojelumallin ominaispiirteitä Suomalainen kohtaava tapa tehdä lastensuojelutarpeen selvitys yhdistää sekä strukturoidun että ihmissuhdeperustaisen arviointitavan Miksi tarvitsemme sekä ihmissuhdeperustaista että strukturoitua tapaa tehdä lastensuojelua? Lapsen auttamis- ja suojelutehtävä on mahdollinen suhteen ja osallisuuden avulla Työ lasten ja perheiden kanssa vaatii yhdenmukaisen kohtelun ja avoimuuden vuoksi mallinnusta, jotta voimme kertoa jotain työskentelystä lapselle ja perheelle etukäteen. Se yhtenäistää työtä ja tekee selvityksestä myös avoimemman. Sosiaalityö selvityksen aikana sisältää arviointia, auttamista sekä suhdetyötä. Gillian Ruch & al (2010), Antti Särkelä (2001), Mikko Oranen (2013)
OSALLISUUS SUOJELU VOIMAVARAT TOIMINTA- PERIAATE asiakkailla on oikeus toimijuuteen lapsella on oikeus suojeluun lapsella on oikeus voimavaroihin PROSESSI KOHTAAMINEN TIETOA lapselta ja lapselle DIALOGI- SUUS Kokemus tiedonmuodostus, TURVANluomistekoja arkeen VÄLITTÄMISEN ILMAPIIRI ymmärrys suojelun tunnetyö RESURS- SEJA määrälliset VUORO- VAIKUTUS- TAIDOT laadulliset voimavarat ja välineet Heikki Waris -instituutti Lapsen kanssa -hanke 2006-2008 Tiina Muukkonen ja Tiina Tiilikainen LAPSIKESKEISEN LASTENSUOJELUTYÖN TIMANTTI