Ajankohtaista SOTE:een ja kirjaamiskäytäntöihin liittyen. Kuopion yliopistollinen sairaala Oyl Kaarina Kemppinen

Samankaltaiset tiedostot
Erityis- ja vaativimman tason palveluiden uudistaminen

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne

VAATIVIEN PALVELUIDEN UUDISTUS: OSAAMIS- JA TUKIKESKUKSET LAPE TYÖPAJAT PÄÄTÖSSEMINAARI

erikoissairaanhoidon (lastenpsykiatrian) toimintamalli Anita Puustjärvi lastenpsykiatrian palvelulinjajohtaja, KYS

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

HYNTTYYT YHTEEN Marja-Leena Niemi ja Ulla Metsärinne

Ajankohtaista soteuudistuksesta

Ei rakennettu yhdessä yössä

Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Erityispalveluiden ja lastensuojelun kehittäminen LAPE-muutosohjelmassa. Esittelydiat, Rovaniemi

SOTE LAPE Ajankohtaista sosiaali- ja terveysministeriöstä. Jyväskylä Pälvi Kaukonen, STM

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Erityispalveluiden ja lastensuojelun kehittäminen LAPE-muutosohjelmassa. Esittelydiat, Vaasa

Osaamis- ja tukikeskus

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

Lyhyesti LAPEsta ja tehtävästämme. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluhuoltoryhmän mallinnos verkosto

Varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen malli

Maakuntavaltuuston seminaari SOTEn uudistuvat palvelut/lasten, nuorten ja perheiden palvelut Mari Antikainen, perusturvajohtaja

Valtakunnalliset LAPE- päivät Rinnakkaissessio 4: Erityis- ja vaativan tason palvelujen kehittäminen. Koulukodit OT- keskuksissa

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.

Päivystys- ja keskittämisasetuksen aiheuttamat muutokset

Erityis- ja vaativien palvelujen tehtävä palvelukokonaisuudessa Kohtaavatko yhdyspinnat?

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta

VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI

AVOPEDIATRINEN TOIMINTA SALOSSA

Vaativat palvelut ja OT-keskus

Maakunnallisen päihde- ja mielenterveyspalveluiden ohjausryhmän Ryhmä 1:n tuotos tiivistettynä

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Pohjois-Savon LAPE Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus hyvään elämään. Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE / STM

NUORISOPSYKIATRIAA Kymenlaaksossa. Marja-Leena Niemi ESAVI

LAPE-startti YHDESSÄ! -ohjelma

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

LAPSET PUHEEKSI TOIMINTAMALLI / YHDEN PUHELUN PERIAATE KESKI-POHJANMAALLA

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

KAINUUN PERHEKESKUKSET

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla. Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Psykiatrisen sairaanhoidon lautakunnan kokous Leena Repokari Linjajohtaja Hyks lastenpsykiatria

Perhe- ja sosiaalipalvelut

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

Tilannekatsaus Pohjois-Savon uudistuviin perhepalveluihin

Rovaniemen lapset ja perheet

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Lapsen paras yhdessä enemmän Miten eroauttamista kehitetään pääkaupunkiseudulla? Riitta Vartio

Yhdistelmäyksikkö lasten vaativiin palvelutarpeisiin Länsi-Suomen OT-alue. Valtakunnallinen OT-päivä Jussi Ketonen

Lasten, nuorten ja perheiden sotepalvelujen. kustannukset ja rahoitus. Antti Väisänen STM Valtakunnalliset Lape-päivät

Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Kukkulan koulu. Vararehtori Nea Porsanger-Rintala. Kukkulan koulu

Yhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos

OT-organisaatiomalli Tampereen OT-keskus Pirkanmaa, Kanta-Häme, Etelä- Pohjanmaa

* com/watch?v=lykwyqc MsEw

Integratiivisen työn osa-alueet

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden. edistämisen toimintaympäristö muuttuu

LAPE OT-keskukset. - Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Omaishoidon maakuntapäivä Lapsi, perhe ja omaishoitajuus lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen näkökulma

LAPSI- JA PERHEPALVELUJEN MUUTOSOHJELMA

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi

Tanja Tiainen Aluepäällikkö

Kuntaseminaari Eskoon Asiantuntijapalvelut

OT-organisaatiomalli Itä-Suomen alue

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

AVOPEDIATRIA VARSINAIS-SUOMEN ALUEELLA

Lastenpsykiatria Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä

OPPIMISEN JA KEHITYKSEN PULMAT

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Osaamis- ja tukikeskuksen toimintamallit

LAPE-teesien taustamateriaali yhdyspintatyön varmistamiseksi. Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

Kansalliset sähköisen potilaskertomuksen tietomääritykset

ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina

Transkriptio:

Ajankohtaista SOTE:een ja kirjaamiskäytäntöihin liittyen Kuopion yliopistollinen sairaala Oyl Kaarina Kemppinen

Ajankohtaista POSOTE, LAPE Kirjaamiskäytännöt 05.10.2016 2

Ajankohtaista Tavoitteita Avohoitopainotteisuuden lisääminen Osastopaikkojen määrä sama Aiempaa suurempi osa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueen lapsista hoidetaan avohoidossa Oikea-aikaisempaa ja intensiivisempää avohoitoa Lähemmäksi arjen ympäristöjä 05.10.2016 3

Ajankohtaista Osastot Osastohoitojen keskittäminen 2015 24/7 kriisihoito-osasto, 6ss, keskitetty KYS:iin 24/5 tutkimus- ja hoito-osasto, 8+8ss, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi Pysäytyspaikat, 2ss, 2vk Intensiivinen avohoito Koti- ja akuuttihoito KOTA IV/2015 Intensiivinen perhehoito PERHO I/2016

Koti- ja akuuttihoito KOTA 4/2015 Nopea ja jakautuva Hoidollinen ja tutkimuksellinen Kiirelliset lähetteet Myös pkl:lla kriiisytyvät tai osastohoidon jatko Lapsen, perheen ja lähipiirin voimavarojen vahvistaminen ja aktivoiminen Erikoislääkäri Erikoistuva lääkäri Psykologi Sosiaalityöntekijä 4 sairaanhoitajaa Työparina jalkautuminen Kaksi autoa Sairaalakoulun konsultoiva opettaja 05.10.2016 5

KOTA 2015 Päättyneitä hoitoja 30, hoidossa 36 lasta Ikä 6v-13 v Poikia 25/30 Hoitoaika 1-9 kk (3½ kk ) Käyntikerrat 1-55 käyntiä Jatkohoito: - perheneuvola 11 - lastenpsykiatrinen avohoito 12 - nuorisopsykiatrinen avohoito 1 - osasto 2 - lastensuojelu 2-2 kouluterveydenhuolto 05.10.2016 6

Intensiivinen perhehoito PERHO Tavanomainen avohoito on riittämätöntä mutta osastohoito ei ole kuitenkaan välttämätön Ongelmiin voidaan vaikuttaa vanhemmuutta ja perheen vuorovaikutustaitoja vahvistamalla Vanhemmat motivoituneet ja sitoutuneet hoitoon Yksi avohoidon hoitomuoto Klinikan sisäinen lähete

Intensiivisen perhehoito: Interventiojaksot Kaksi perhehoitoyksikköä Kaksi perhettä 2+2 sairaanhoitajaa 15pv Hoitojakson aikana yhteistyö poliklinikan lääkärin ja muiden lapsen ja perheen hoitoon osallistuneiden työntekijöiden kanssa jatkuu Tarvittaessa D-todistus Leikki-ikäisistä alakoululaisiin (-4-10- v) Perheyksikköjaksot 1-3 valmistelevaa tapaamista Perheyksikköpäivät, 12-15 päivää 1-2 jälkihoitotapaamista 4-5 tuntia/päivä

Ajankohtaista rakennusprojekteista X/2015 osasto, intensiivinen avohoito ja oikeuspsykiatria muuttivat uusiin tiloihin Poliklinikka palaa 3.10.2016 neljän vuoden evakkomatkan jälkeen remontoituihin tiloihin Moniosaamisen tarve rakennussuunnittelu ja -valvonta 05.10.2016 9

POSOTE Tuottavuusohjelma

Tuottavuusohjelma Hajanaiset palvelut Vähäiset resurssit Pienet yksiköt 05.10.2016 11

Kuva 1. Lasten ja lapsiperheiden palvelut Tk-vastaanotto Puheterapeutti Fysioterapeutti Toimintaterapeutti Ravitsemusterapeutti Oikeuspsykiatria Päivähoito/ Koulu Poliisi Yksityiset palvelut Neuvolat/ kouluth -th & lääk. Lapsi ja perhe CM Aikuisten palvelut Nepsy-vo Koulupsykol/ -kuraattori Jalkautuva lastenlääkäri ja lastenneurologi Kasvatus- ja perheneuvola Neuvolapsykologi Koulutus, kehittäminen, tutkimus CM K Kolmas sektori Perhekuntoutus CM Seudullinen lastenpsyk työryhmä Lastensuojelun avohuolto Yleiset perhepalvelut Keskitetyt: lastentaudit ja lastenneurologia Lasten yleissair.psyk Keskitetty avohoito -vaikeat häiriöt Koti- ja akuuttihoito Intensiivinen perhetyö Osastot Sosiaalihuollon vireilletulo SOTE -päivystys ja arviointi Perheoikeudelliset palvelut Sijaishuolto 05.10.2016 12

KUVA 2. Keskitetyt ja seudulliset lasten mielenterveyspalvelut ja kuntoutus. Perhekeskus PENE PENE Kuntoutus Kuntoutus Seudullinen työr. Pikk ulap sit. Seudullinen työr. ERITYISPALVELUT/ESH NEPSY Keskitetyt erityispalvelut Hall, koul, kehitt. Konsultointi Työnohjaus Intens.avoh: Osastot Päivystys Oikeuspsykiatria Yleissairaalapsykiatr Neuropsyk. Pikkulapsipsyk

KUVA 3. Perhekeskukset, seudulliset ja keskitetyt erityispalvelut ja niiden yhteistyö -Keskinäinen konsultaatio -Vastuutyöntekijä Perhekeskus Koulut ja Oppilaitoks. Varhaiskasvatus Perheasema Yleiset perhepalvelut Kolmas sektori Sos.h.vireilletulo ja arv. Koulu& opisk terv.h. Äit&last neuvola Lastensuojelun avohuolto Koulupsyk. -kuraatt. Perheneuvonta Neuvolapsykologi Neuropsyk työryhmä Seudulliset erityispalvelut Lastentaudit Lastenneurologia Lastenpsyk.tr -Nuorisopsyk.tr -Perheoik. palv. -Perhekunt. Osaamiskeskus, vaativat erityispalvelut Hall, koul, kehitt. Työnohjaus Vaativa avoh Osastohoito 24/7 sote-päivystys Sijaishuolto Oik.psykiatria Terv.kesk.vo Poliisi Aikuisten Päihde ja mt palvelut Toimintaterpia, puheter., fys.ter Yksityiset palvelun tuottajat -Konsultaatio -Yhteisvast.otto

ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry (ecap) Etälääketieteen sovelluksia lapsi- ja nuorisopsykiatriaan (elpsy) Kirsti Kumpulainen, Lääketieteen laitos, lastenpsykiatrian oppiaine / KYS lastenpsykiatrian klinikka UEF // University of Eastern Finland

Kehitettävät työkalut / Pohjois-Savo 1. Sähköinen varausjärjestelmä 2. Videoneuvotteluratkaisu ammattilaiskäyttöön 1. Konsultaatiot (ml. moniammatilliset) 2. Työnohjaus 3. Hoidon seuranta ja tuki 3. Sähköisten lomakkeiden (mm. SDQ, DAWBA-diagnoosityökalu) käyttö konsultaatioiden yhteydessä 05.10.201 6 18

3. Erityistason palveluiden uudistaminen Uudistetaan lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden järjestämisen ja tuottamisen rakenteet sote- ja maakuntauudistus huomioiden varmistamaan palveluiden laatua ja yhdenvertaista saatavuutta sekä mahdollistamaan asiakaslähtöiset integroidut palvelut ja uudet toimintamallit maan eri alueilla. Luodaan järjestämisen ja tuottamisen periaatteita ja toimintatapoja, jotka mahdollistavat uusien integroitujen toimintamallien käyttöönoton ja toteutumisen erityispalveluissa, esimerkkinä lasten ja nuorten psykiatrisen ja somaattisen erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun palveluiden ohjaaminen kokonaisuutena (horisontaalinen integraatio) mahdollistavat lasten, nuorten ja perheiden pääsyn palvelutarpeen arviointiin ja tarpeen mukaisiin palveluihin nopeasti ja sujuvasti varmistavat, että erityistason palveluista muodostuu toimiva kokonaisuus kuntien palveluiden, erityisesti varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten hyvinvointipalveluiden, perustason sote-palveluiden sekä järjestöjen ja muiden palveluiden kanssa varmistavat palveluiden oikean kohdentumisen ja voimavarojen taloudellisen käytön asiakassegmentoinnin, palveluohjauksen, ja palveluekosysteemisen ajattelun avulla varmistavat kokemusasiantuntijoiden ja asiakasraatien hyödyntämisen palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja tuen tarjoamisessa varmistavat, että erityispalvelut kohdennetaan ja toteutetaan yhdenvertaisten kriteereiden ja yhtenäisten toimintamallien mukaisesti

4. Vaativimman tason palveluiden uudistaminen Varmistetaan monialainen arviointi ja apu niille lapsille, nuorille ja perheille, jotka tarvitsevat kaikkein vaativinta erityisosaamista ja erikoistumista edellyttäviä palveluita kokoamalla nämä palvelut viidelle yhteistyöalueelle perustettaviin osaamis- ja tukikeskuksiin. Perustettaviin osaamis- ja tukikeskuksiin kootaan palvelut, joita tarvitaan harvoin ja jotka edellyttävät vaativaa erikoistumista ja erityisosaamista sekä suurta väestöpohjaa ja palvelumäärää, jotta voidaan varmistaa riittävän taidon ja osaamisen ylläpitäminen, laatu, asiakas- ja potilasturvallisuus, vaikuttavuus ja taloudellisuus. Osaamis- ja tukikeskusten yhteistyönä luodaan niiden yhteyteen maakuntien, yliopistojen, yliopistollisten sairaaloiden, sosiaalialan osaamiskeskusten ym. tahojen kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä tiedolla ohjauksen malli. Osaamis- ja tukikeskusten toiminnassa korostuvat valtakunnalliset ja yhteistyöalueelliset vastuut, esimerkiksi vastuu tutkimukseen perustuvien menetelmien käyttöönoton levittämisen ja koulutusten ohjauksesta. Osaamis- ja tukikeskusten tarjoamissa palveluissa varmistetaan, että osaamis- ja tukikeskusten käytössä ovat uudet integratiiviset toimintatavat, uudet konsultatiivisen ja erityistasolle jalkautuvan työn muodot sekä digitaalisten palveluiden mahdollisuudet kehitetään uudentyyppinen vaativimman laitoshoidon malli moniammatillista hoitoa ja suojelua samanaikaisesti tarvitseville asiakkaille määritellään osaamis- ja tukikeskusten välinen työn jako ja valtakunnalliset vastuut varmistetaan, että palvelut vastaavat alueen lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin valtakunnallisesti yhtenäisillä kriteereillä yhteistyöalueella osaamis- ja tukikeskuksen tuki koko alueelle ja ot:jen kesken

KIRJAAMINEN 05.10.2016 21

Kirjaaminen 5 vrk - haaste Sisäiset lehdet loppuvat - varmennus ERAS Viivästäminen määräajaksi, 18v, pysyvästi Avoimuus, yhteistyö, yksityisyyden suoja

Milloin viivästetään? Kanta.fi Viivästämiselle ei ole yhteneviä sääntöjä Pysyvästi viivästettäviä asiakirjat, joiden arvioidaan vaarantavan potilaan terveyttä Kirjaamisen tapa Avoimuus < >yksityisyyden suoja Mitä lapsi lukee itse myöhemmin? Mitä riitaisat/myöhemmin riitaisat vanhemmat lukevat myöhemmin? Mitä sijoitettujen lasten syntymävanhemmat lukevat? Kuka voi lukea terapiamuistiinpanoja? Hoitokertomus Kantaan Erilaiset ohjeet/käytännöt ja sama Kanta

Terveydenhuollossa arvioidaan, pystyykö alaikäinen henkilö päättämään omasta hoidostaan. Jos terveydenhuollon henkilökunta arvioi näin, toimii hän samoin oikeuksin kuin aikuinen ja pystyy antamaan suostumuksen Alaikäisen tulee valita paperinen resepti, jos hän haluaa estää huoltajaansa näkemästä sähköisiä reseptejään, koska huoltajalla on oikeus saada yhteenveto alaikäisen lapsensa sähköisistä resepteistä. Huoltaja ei kuitenkaan näe alaikäisen tietoja Omakannasta. 05.10.2016 24

Kirjaaminen Kirjaamisen haasteet SOTEintegraatiossa Yksi arvio, yksi suunnitelma

Kirjaamisen paikat Poliklinikka

Hoidon vaihe LPSY SLPY PSL TOI HOKE ERAS PKL-TUTKIMUS 1-5 lapsen oireeseen fokusoitua käyntiä Ensikäynti Tulotilanne X - X X Käynti (yksilö, vanh, perhe, verkosto) Hoidon suunnittelu X X Konsultaatio Tulotilanne/ Hoidon suunnittelu X X Hoitoneuvottelu Hoidon suunnittelu X (YHT, jakelut) KONSULTAATIO Ensik/käynti/kons.vast Tulotilanne/ Hoidon suunnittelu X X

PKL- HOITO Hoidon vaihe LPSY SLPY PSL TOI HOKE ERAS Sisältää täydentävät tutkimukset Psykologin tutkimus Hoidon toteutus Erityistä YV&laus käynti Toimintaterap. tutk Hoidon toteutus Erityistä YV&laus käynti Verkosto Hoidon toteutus X X Lääkärin tutkimus (sis lääkityskäynnit) Erityistä X Yksilöterapia, tukikäynnit Perheterapia, tukikäynnit Hoidon toteutus YV&erityistä X Hoidon toteutus YV&erityistä X X Ryhmäter Hoidon toteutus YV&erityistä X Väliyhteenveto, hoitoneuvottelu, kons vast Hoidon arviointi Loppulausunto Hoidon arviointi X X (YHT, jakelut) X

Kirjaamisen paikat osastot

LPSY SLPY PSL SPSL TOI STOI HOI HOKE ERAS Ensikäynti X Tutkimus -yksilö X Tutkimus -perhe YV Erit. X X Psykol. tutk Erit. YV x Toim t tutk Erit. YV x Osastohavainnot YV X Verkosto X X Loppu-arvio X