Seksuaali- ja lisääntymisterveyden. edistämisen toimintaympäristö muuttuu

Transkriptio

1 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaympäristö muuttuu Edistä, ehkäise, vaikuta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma käytäntöön Joensuu Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM

2 Sote-uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen kustannusten hallinta Uudistus toteutetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiolla järjestämisen, rahoituksen, toiminnan, tiedon integraatio vahvistamalla järjestäjien kantokykyä Lakipaketti lausunnoilla

3 Sote- ja maakuntauudistus Maakunnat Sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy 18 maakunnalle toteutus väestön tarpeiden mukaan lähellä asiakkaita vastaavat palvelujen yhteensovittamisesta asiakaslähtöisiksi palvelukokonaisuuksiksi ja -ketjuiksi; paljon palveluja käyttäville palvelutarpeen arvio, asiakassuunnitelma; Viisi yhteistyöaluetta alueellista yhteensovittamista ja yhteistyötä varten jokaisella yt-alueella yliopistollinen sairaala kehittäminen ja osaamiskeskukset Ympärivuorokautinen päivystysvastuu maakunnilla laaja ja suppea erikoisalojen valmius (12+6) Palvelun tuottajat maakunnan palvelulaitos; julkiset, yksityiset, kolmas sektori

4 Sote-ratkaisujen vaikutus seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen Sote-palvelut siirtyvät kunnista maakuntien järjestettäviksi peruspalvelut vahvistuvat, suuri osa lähipalveluina integraatiomahdollisuus paranee rajapinta kuntiin -> yhteensovittaminen substanssilait ohjaavat sisältöä (ThL, ShL jne) Ohjausmahdollisuudet paranevat yhtenäisempi ohjaus, vaikuttavat menetelmät

5 Sote-ratkaisujen vaikutus seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen 2/2 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen säilyy kuntien tehtävänä terveydenhuoltolain 12 mukaan kunnilla varhaiskasvatus, koulut (uudet opsit), nuorisotyö, liikunta ym. myös maakuntien tehtävänä, lisäksi tehtävänä tukea asiantuntemuksellaan kunnissa tehtävää hyte-työtä seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen hyten osana tiedot väestön seksuaali- ja lisääntymisterveydestä osana väestön terveyden ja hyvinvoinnin ja palvelujen seurantaa ja raportointia (huom. hyvinvointikertomus joka 4. vuosi, myös alueellinen hyvinvointikertomus)

6 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen Hallituksen kärkihanke Painopiste hyvinvointia edistävään, ehkäisevään, vahvistavaan suuntaan, varhainen tuki ja hoito Lapset, nuoret, perheet Toimintakulttuurin ja palvelujen uudistaminen Periaatteet Sisällöt Hankesuunnitelma: STM:n kotisivut,

7 Muutosta ohjaavat periaatteet Lapsen oikeudet ja lapsen etu Voimavarojen vahvistaminen Lapsi- ja perhelähtöisyys Perheiden monimuotoisuus Osallisuus

8 Maakunnalliset kehittämiskokonaisuudet Matalan kynnyksen palveluiden verkostointi Perhekeskustoimintamalli Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena Toimintakulttuurin muutos Erityistason palveluiden verkostointi Erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen

9 Perhekeskustoimintamalli -kehittämiskokonaisuus Perhekeskustoimintamallin kehittäminen ja pilotointi, ml yhteistyö muiden kehittämiskokonaisuuksien kanssa: Kokonaisuuteen sisältyvät lisäksi: Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Erotilanteen palveluilla vahvistetaan sovinnollisuutta ja lapsen edun toteutumista Näyttöön perustuvien varhaisen tuen ja hoidon sekä vanhemmuustaitojen ohjaamisen työkalupakkien käyttöönotto Turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajalasten ja heidän perheidensä matalan kynnyksen palvelut Arja

10 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen kokonaisuus, joka sisältää lapsille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Palvelee kaikkia lapsia ja perheitä ml. monimuotoiset perheet, vammaisen lapsen perheet ja maahanmuuttajat. Uusi tapa verkostoida nykyisin hajanaiset lasten ja perheiden palvelut ja sovittaa ne yhteen synergiaetuja tuottavasti ja lapsi- ja perhelähtöisesti siten, että jokainen lapsi ja perhe saa tarvitsemansa tuen ja avun (oikea-aikaisesti, matalalla kynnyksellä, osallisuutta vahvistavasti) Tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuessa rakenteen maakuntien sote-palveluiden ja kuntien järjestämien palveluiden sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnan yhteen sovittamiseksi. Arja

11 Arja Hastrup 11 Perhekeskuksen palveluverkosto Erityispalvelujen tuki, konsultaatiot ja jalkautuvat palvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut mm. perhetyö, kotiapu, lapsiperheiden sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvola Lapsiperheiden terveyspalvelut mm. äitiys- ja lastenneuvolat, lääkäri- ja psykologipalvelut, fysio- ja puheterapia Lapsi ja perhe Järjestöjen ja seurakuntien toiminta ja palvelut Varhaiskasvatus, muu kunnan terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta

12 Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena Projektin konkreettiset tavoitteet ja tulokset Varhaiskasvatus- koulu- ja oppilaitosympäristöt ja yhteisöt ovat hyvinvointia vahvistavia ja yhteisöllinen hyvinvointityö on suunnitelmallista ja tavoitteellista Hyvinvointia vahvistetaan kehitysympäristössä myös yksilöllisesti lapsen tai nuoren tarpeisiin räätälöidyllä monialaisella työllä ja palveluilla LAPE-koulu/

13 Toimenpiteet - esimerkkejä 1 Vahvistetaan yhteisöllistä työtä sekä kehitetään sen sisältöjä ja toimintatapoja Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevaa toimintakulttuuria vahvistetaan ja yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön käytänteitä kehitetään esiopetuksesta lähtien. Samoin tavoittein vahvistetaan varhaiskasvatuksen hyvinvointityötä. Vahvistetaan toimintaa ja aikuisten sitoutumista kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Tuetaan kaverisuhteita sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, koulussa ja oppilaitoksissa. (myös väkivallan ja häirinnän ehkäisy ja vähentäminen) Tuetaan vanhempia kasvatustehtävässä LAPE-koulu/

14 2.1 Järjestetään opiskeluhuoltopalvelut lapsi ja nuorisolähtöisenä kokonaisuutena Varmistetaan opiskeluhuoltopalvelujen toiminnallinen kokonaisuus maakunnan järjestämissä ja eri tahojen tuottamissa opiskeluhuoltopalveluissa. Luodaan rakenteet, jossa maakunnan järjestämissä opiskeluhuoltopalveluissa on kouluittain ja oppilaitoksen toimipisteittäin yhteinen asiakaskunta ja vastuu oppilaan tai opiskelijan asian hoitamisesta sekä yhteinen asiakas/potilasrekisteri. Kehitetään opiskeluhuoltopalvelujen resursseja ja toimenkuvia siten, että opiskeluhuoltopalveluista muodostuisi lasten ja nuorten matalan kynnyksen poliklinikka, jossa terveydenedistämisen (ml. raskaudenehkäisy) lisäksi hoidettaisiin tavanomaisia lasten ja nuorten psyykkisen ja fyysisen terveyden pulmia moniammatillisesti. Vaativampien pulmien hoito tapahtuisi yhdessä erityispalvelujen ammattilaisten kanssa, mutta silloinkin mahdollisimman pitkälle kouluihin ja oppilaitoksiin tuotuina konsultaatioina ja yhteisinä asiakastapaamisina. Vahvistetaan henkilöstön osaamista lapsen ja nuoren ikätasoisessa kuulemisessa ja kohtaamisessa sekä koko perheen kanssa työskentelyssä LAPE-koulu/

15 Erityis- ja vaativimpien palveluiden kehittämiskokonaisuus Integratiivisten toimintamallien kehittäminen perus- ja erityistason palveluihin Lastensuojelun työmuotojen vahvistaminen Lastensuojelun monitoimijainen toimintamalli, perhetyö, ja perhekuntoutus, perhehoito, laitoshoito, sijaishuollon ohj. ja valv. Erityistason palveluiden ja palvelurakenteiden uudistaminen mm. lasten ja nuorten psykiatrisen ja somaattisen erikoissairaanhoidon sekä lastensuojelun palveluiden ohjaaminen kokonaisuutena Vaativimman tason palveluiden ja palvelurakenteiden uudistaminen Osaamis- ja tukikeskukset viidelle yhteistyöalueelle Etunimi 9/21/

16 Keitä varten keskukset muodostetaan? Lapset, nuoret ja perheet, joilla monia vakavia vaikeuksia samanaikaisesti; lasten, nuorten ja perheen aikuisten psykiatriset sairaudet, päihdeongelmat, perheväkivalta, perheen sosiaaliset ongelmat, vaikeudet päiväkodissa/koulussa/opiskelussa/työssä jne. Lapset ja nuoret, jotka ovat joutuneet väkivallan, erityisesti perheen sisäisen väkivallan tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi; perheväkivalta Ne lapset ja nuoret perheineen, joilla erityisen vaativaa hoitoa ja tukea tarvitseva pitkäaikaissairaus tai vamma Rikosseuraamusten piiriin joutuvat lapset ja nuoret Rikostaustaiset sekä rikos- ja syrjäytymisuhan alaiset nuoret, erityisryhminä esim. maahanmuuttajanuoret

17 Päätelmiä, pohdintaa Peruspalvelut säilyvät, niiden toimintaympäristö muuttuu monialaisuus lisääntyy edelleen; toimintojen yhteensovittaminen ryhmämuotoiset toiminnat lisääntyvät digitalisaation merkitys kasvaa, tarjoaa uusia mahdollisuuksia järjestöjen merkitys kasvaa seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntijoiden asemoituminen Osaamisen merkitys Vaikuttamistyö: lakiluonnos, myöhempi työ

18 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmien tarve ja merkitys Aika ennen ensimmäistä toimintaohjelmaa Toimijoita useita, ei kansallista ohjausta Ensimmäinen toimintaohjelma Kansallinen ohjaus käynnistyi (antoi oikeutuksen) Toinen toimintaohjelma Kansallinen ohjaus ei päässe alkuvuosina merkittävästi tehostumaan aktiivista toimeenpanoa ja uusien haasteiden tunnistamista tarvitaan (esim. turvapaikanhakijat) Entä 2020 jälkeen - maakunnat aloittaneet toimintansa Mahdollista tehostaa kansallista ohjausta merkittävästi

19 Toimintaohjelmien tarve ja merkitys Kolmas ohjelma vai muu tapa tai muoto? uusiin rakenteisiin parhaiten sopiva ohjauksen muoto huomioon väestön seksuaali- ja lisääntymisterveyden tarpeet seurantatieto laajassa yhteistyössä (laaja yhteistyöryhmä) väestön laajempi osallistuminen ohjelman laatimiseen järjestöjen roolin konkretisointi ja yhteensovittaminen digitaalisten välineiden tuomat mahdollisuudet osaamisen merkitys korostuu (uudet kehittämisrakenteet)

20 KIITOS Itä-Suomen aville THL:n SELi-toimijoille

21 Mistä tietoa LAPEsta? LAPEn omat verkkosivut Seuraa Ajankohtaista-sivua Maakuntakierroksen esitykset sekä projektisuunnitelmien tiivistelmät Yleisesite sekä lapsille ja nuorille suunnattu hankesuunnitelma Etunimi