OT-organisaatiomalli Itä-Suomen alue

Transkriptio

1 OT-organisaatiomalli Itä-Suomen alue

2 Osaamis- ja tukikeskuksen perustehtävät Vaativimman tason osaamisen verkostoiminen vahvistaminen ja koordinointi yhteistyöalueella Vaativimman tason konsultaatio perus- ja erityistasolle (jalkautuminen ja sähköiset palvelut) Palvelutuotanto: mm. hybridilaitospalvelut Vaativimman tason tutkimus- ja kehittämistoiminta, vaikuttavat menetelmät ja toimintamallit Muiden OT-alueiden tukeminen Itä-Suomen erikoistumisalueen kysymyksissä 2

3 Miten toteutetaan? Vahva verkostorakenne, mutta tarvitsee ydinkeskuksen (hallinnollisen kotipesän) KYS / Alavassa lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria? Miten sosiaalihuollon puolelta? Hybridilaitos yksi mahdollisuus (sisote)? Verkoston toimijat on määritelty OT-kohderyhmän mukaan, eli vaativimman tason osaamista tarvitsevia asiakkaita hoitavia TKI: Itä-Suomen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto, AMK, muut tutkimuslaitokset, esim. Niilo Mäki -instituutti 3

4 Ketä ovat OT-keskuksen toimijat? OT-verkoston toimijat määräytyvät OT-kohderyhmän määrittelyn mukaisesti: toimijat, joilla osaamista 1 %:n asiakasryhmän tarvitsemaan vaativimpaan tukeen Koulutus- ja opetusvastuussa olevat Kehittämistoiminnan organisaatiot: sosiaalialan osaamiskeskukset lastensuojelun kehittämisyksiköt jne. 4

5 Miten toimintaa johdetaan? Jaettu verkostojohtajuus? sisote-tiimijohtajuus? monialainen asiantuntijajohtajuus! tarvitaan verkostojohtamisen malli OT:lle? Vai onko yksi johtaja? Tuleeko OT:lle oma hallinnollinen asema? Tarvitaanko yhteistyöalueen johtoryhmä? 5

6 Henkilöresurssointi ja painotuksen jakautuminen resursseissa Asiakkaat ovat tällä hetkellä jo olemassa. OT mahdollisuus poistaa päällekkäistä toimintaa, tehokkuus ja vaikuttavuus OT uudelleen organisoitumista monitoimijaisuuden (ja työparityöskentelyn) äärelle? Henkilöstön työtehtävään erityistasolla resurssoidaan OT-työskentelyä Henkilöstölle tarvitaan lisäresurssointia (OT-koordinointi ja OT-työskentely sekä tutkimus) Tarvitaan OT-korvamerkittyä rahaa Yhteistyöalueella oleva osaaminen kohdennetaan omalle yhteistyöalueelle 6

7 Muut huomioitavat asiat organisaatiomallin kannalta? Olipa organisaatiomalli millainen tahansa, sen on oltava selkeästi aukikirjoitettu Järjestöjen rahoituksessa ei ole toistaiseksi ratkaistu OT-tason työskentelyn osuutta 7

8 Erityiset haasteet? Järjestöjen rahoituksessa ei ole toistaiseksi ratkaistu OT-tason työskentelyn osuutta Järjestöjen huomiointi verkostojohtamisessa? Osaamisen valuminen julkiselta sektorilta yksityiselle, erityisesti jos valinnanvapaus toteutuu Riski: ilman erillistä rahoitusta OT-keskustoimintaa ei saada käyntiin Organisoituminen: onko OT-keskus jatkossa oma oikeushenkilö? Mikä on asiakkaan asema, jos ei koe palveluja saavansa jne. Selkeät palveluaukot: mitä lisäarvoa OT-keskus voi tuoda esim. erittäin vaativiin erotilanteisiin? Tutkimuksen ja käytännön työn välisen yhteyden vahvistaminen 8

9 TYÖRYHMÄ Eila Laukkanen, nuorisopsykiatrian professori, UEF Riitta Vornanen, sosiaalitieteiden professori, UEF Inkeri Kekäläinen, rehtori, Valterikoulu, VIP-verkosto Juha-Matti Latvala, johtaja, Niilo Mäki Instituutti Mika Kuitunen, perusopetuksen johtaja, Kuopio Assi Kukkonen, johtaja Sairilan koulukoti, Mikkeli Ilkka Jokinen, kuntayhtymän johtaja, Vaalijala Tarja Hallikainen, vammaispalvelujen palvelujohtaja, Siunsote Marja Darth, lastenpsykiatri, oikeuspsykiatria, PSSHP Tarja Koskinen, nuorisopsykiatrian linjajohtaja, PSSHP Sirkku Mehtola, toiminnanjohtaja, Viola ry. Kirsi Koivistoinen, poliisin sosiaalityöntekijä, Ankkuri Tuija Heimonen, poliisin sosiaalityöntekijä, Ankkuri Pirjo Pehkonen, toiminnanjohtaja, Kuopion Ensikotiyhdistys Heini Paterno, LL, lastenpsykiatria, PSSHP Päivi Malinen, erityisasiantuntija, ISO Johanna Liukkonen, kehittämiskoordinaattori, Keski-Suomen LAPE Anne Frimodig, muutosagentti, Pohjois-Karjalan LAPE Mari Tuomainen, projektipäällikkö, LAPE Etelä-Savo Laura Nyyssönen, kehittämiskoordinaattori, YHDESSÄ! Pohjois-Savon LAPE Minna Tihinen, muutospäällikkö, YHDESSÄ! Pohjois-Savon LAPE 9