Osaamis- ja tukikeskus

Transkriptio

1 Osaamis- ja tukikeskus Pirkanmaa - Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Kuva -SOTE-esivalmistelun ja OT-työryhmän järjestäytymiskokouksen pohjalta -Kommentteja keskusteluista lokakuussa 2017

2 Vaativimmat erikoissairaanhoidon Lastensuojelun vaativat erityis Vaativat päihdehuollon erityis 5 alueelle keskitettävät vaativan OTtason Vaativat maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden Asiakaslähtöinen yhteistyö, sujuva tiedonkulku, yhteensopivat järjestelmät Päihdehuollon erityis Kolmannen sektorin erityis Vammais Erikoissairaanhoito Perhekeskuksen palveluverkosto Lapsiperheiden sosiaali- ja terveys Kunnan varhaiskasvatus ml avoin varhaiskasvatus Järjestöjen ja seurakuntien ja toiminta Lastensuojelu Varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto (sote) Psykologit ja kuraattorit Yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnista huolehtiminen Vaativat perheoikeudelliset Rikosseuraamusten piiriin joutuneiden erityis Adoptioneuvonta Vaativat vammaispalvelu

3

4 Vaativinta erityisosaamista edellyttävät lasten, nuorten ja heidän perheidensä sekä vauvaa odottavien perheiden päihde- ja mielenterveys Valtion ja yksityiset koulukodit Vaikuttavuuden ja laadun arviointi ja seuranta Päihdehuollon erityis Erityisen vaativan lastensuojelun moniammatilliset sijaishuollon yksiköt Lastensuojelu Vaativinta erityisosaamista edellyttävät lastensuojelu Käytäntölähtöinen tutkimus Perhetyö Fysioterapia Puheterapia Ravitsemusterapia Perheoikeudelliset Kotipalvelu Oppilashuolto Vertaistuki Psykologi Kohtaamispaikka Erikoissairaanhoito Vammais Osaamis- ja tukikeskus Koordinoi palvelukokonaisuutta Sosiaalityö Järjestöt Kasvatus- Suun terveydenhuolto ja perheneuvonta Seurakunta Perhekeskus Tukiperhe/tukihenkilö Vaikeasti vammaisten ja kehitysvammaisten lasten, nuorten ja heidän perheidensä vaativaa erityisosaamista edellyttävät monialaiset Erityis- ja vaativan tason Suun terveydenhuolto Asiakas ja hänen perheensä Rikosseuraamusten piiriin joutuneiden Koulu Neuvola Vapaa-aika ja ja harrastukset Kolmannen sektorin erityis Adoptioneuvonta Etsivä nuorisotyö Varhaiskasvatus Toimintaterapia Tietoperustainen kehittäminen Lääkäri Koulutusten koordinointi Lasten ja nuorten oikeuspsykiatrinen yksikkö Vaativinta erityisosaamista edellyttävä somaattinen erikoissairaanhoito Vaativinta erityisosaamista edellyttävä lasten- ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito Vaativat neuropsykiatriset ongelmat Vaativinta erityisosaamista edellyttävät maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijalasten ja heidän perheidensä perheidensä Näyttöön perustuvien menetelmien implementointi ja ylläpito Osallistuminen tutkimusverkostoihin

5 Sosiaalihuollon kaikkein vaativimpia asiakasryhmiä/palveluja mietittäessä tulee joka kohdassa esiin määritelmä: Ne asiakkaat, joille ei olemassa olevista erityis- ja vaativan tason palveluista löydy palvelua tai toimintamallia, josta asiakas/perhe pystyisi hyötymään Onko OT-keskuksen tarve juuri silloin, kun esiintyy uusia tilanteita ja ilmiöitä, joihin täytyy luoda toimintamalli yhdistämällä eri alojen erityisosaamista ja uusinta tutkimustietoa? Myös kiinteitä Verkostomainen monialaisia tiimejä/yksiköitä Suhde maakunnan kehittämisyksikköön? Ei voi koordinoida ja kehittää koko palvelukokon aisuutta liian kaukana perustason arjesta Mistä resurssit? OT-keskus 1 % Johtamisrakenne? Vaikuttavuuden ja laadun arviointi ja seuranta Koordinoi palvelukokonaisuutta Koulutusten koordinointi Vaativinta erityisosaamista edellyttävät lasten, nuorten ja heidän perheidensä (erikoissairaanhoidon, lastensuojelun, vammaisten) täsmentäminen ja raajaminen? Osallistuminen tutkimusverkostoihin EVA Erityisen vaativan lastensuojelun moniammatilliset sijaishuollon yksiköt Asiakaslähtöinen yhteistyö Kuka voi konsultoida? Käytäntölähtöinen tutkimus Näyttöön perustuvien menetelmien Tietoperustainen kehittäminen implementointi ja ylläpito Oikeuspsykiatrinen yksikkö Päiväperho (ei kokonaisuudessaan?) Asiakas ja hänen perheensä Perhekeskus + kunnan (koulu, varhaiskasvatus) Erityis- ja vaativan tason

6 OT-keskuksen toiminta lapsiperheiden palvelukokonaisuudessa Asiakaslähtöinen yhteistyö Perhekeskus + kunnan (koulu, varhaiskasvatus) Erityis- ja vaativan tason Integroitu liikkuva työ Konsultointi Sähköiset OTkeskus 1 % asiakkaista Sujuva tiedonkulku Yhteensopivat järjestelmät Sähköiset välineet yhteydenpitoon

7 OT-keskusten ja maakunnan kehittämisyksiköiden tehtävät OT-keskus Maakunnan kehittämisyksikkö (HE 35 ) Tarjoaa hoitoa ja tukea kaikkein vaativinta erityisosaamista ja erikoistumista edellyttäville asiakkaille sekä näiden kanssa työskenteleville ammattilaisille. Suora ohjaus: konsultaatiot ja integroitu liikkuva työ. Koordinoi palveluiden kokonaisuutta - stepped care = porrasteinen hoito eri palvelujärjestelmän osissa. Sen ohjaaminen, että tehdään oikeita ja riittäviä asioita oikeassa paikassa. Tietoperustainen kehittäminen ja lasten ja nuorten palveluissa toimivan henkilöstön koulutusten koordinaatiorooli. Uusien ja vaikuttavien näyttöön perustuvien menetelmien implementointi ja ylläpito alueella. Vaikuttavuuden ja laadun arviointi ja seuranta. Käytäntölähtöinen tutkimus. Osallistuminen tutkimusverkostoihin (yliopistot, tutkimuslaitokset jne.). Tukee maakunnan johtoa toiminnan suunnittelussa ja päätösten toimeenpanossa. Koordinoi ja ohjaa tuottajatasolla tapahtuvaa kehittämisyhteistyötä. Tukee alueellaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota ja kustannusten hallintaa edistävää käytännönläheistä kehittämistyötä sekä tietoon perustuvien, kustannusvaikuttavien toimintamallien ja hyvien käytäntöjen juurruttamista. Antaa tukea hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä kunnille, joilla tästä on päävastuu. Toimii yhteistyössä alueen ja koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaan osallistuvien organisaatioiden kanssa. Osallistuu kansalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Sovittaessa kehittämistyötä tehdään yhteistyöalueen sisällä ja edistetään maakuntien järjestämisvastuulla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenmukaista ja tutkimukseen perustuvaa kehittämistä sekä siihen liittyvää yhteistyötä

8 OT-keskusta valmisteleva työryhmä Ahonen Timo, Lastensuojelun avo, Päiväperho/Tampere, varalla Tryggt Anna Ala-Toppari-Peltola Eija, Lape-muutosagentti, Etelä- Pohjanmaa Forsberg, Hannele, sosiaalityön professori, Tampereen yliopisto oikeuspsykiatrian klinikka Miettinen Sari, projektikoordinaattori, PSHP, Lape-Pippurihanke Miettunen Nanna, projektikoordinaattori, Pikassos oy, Lape-Pippuri-hanke Parikka Tuulikki, toimialuejohtaja, PSHP, TA6, Haring Anne, Perheoikeudelliset, Tampere (Jyrkkä Kehitysvammahuolto Birgitta) Pelttari Titta, Lape-muutosagentti, Pirkanmaaliitto Harju-Virtanen Hanna, Lape-projektipäällikkö, Tampere Puura Kaija, professori, ylilääkäri, PSHP,TA4,LAPS Harrikari Timo, sosiaalityön professori, Tampereen yliopisto Raatikainen Satu, projektipäällikkö, Kanta-Hämeen lapehanke Iltanen Sari, ylilääkäri, KSSHP (varalla Niina Tiili) Saukko Päivi, Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija, Joki-Erkkilä Minna, Erikoislääkäri, PSHP, Tays, Etelä-Pohjanmaan SOTE-maakuntauudistus Oikeuspsykiatrian klinikka Tomminen Arja, ylilääkäri, KSHP Kaltiala-Heino Riittakerttu, professori, ylilääkäri, PSHP, Tays, NUPS Tuominen Tiina, ylilääkäri, KSHP (varalla Minka Virta, osastonhoitaja) Kurikka Sari, lastenlääkäri, Tampereen kaupunki Virtanen Rita, aluejohtaja, PeLa Länsisuomi Lejon Eeva-Liisa, Johtava sosiaalityöntekijä, Psykiatrian poliklinikka maahanmuuttajille, Tampere Lähdeaho Marja-Leena, vastuualuejohtaja, ylilääkäri, PSHP Martiskainen Mika, apulaisylilääkäri, PSHP, Tays, 8 Nanna Miettunen

9 Järjestäytymiskokous : 1. Perustetaan työryhmä valmistelemaan sosiaalihuollon porrasteisuutta Yhteistyö pääkaupunkiseudun kanssa Ryhmä koottu 2. Sosiaalihuollon porrasteisuuden edettyä, pohditaan erilaisten monialaisten työryhmien tarve (esim. vammais, nepsy- ja väkivalta-asiat, oikeuspsykiatria) 3. Palvelujen järjestämistä valmistelevista pienryhmistä sovitaan sen jälkeen, kun sosiaalihuollon porrasteisuus on saatu niin pitkälle, että osataan sanoa, mitä palveluita OT-tasolle tulee sijoittumaan 4. Todettiin, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan suunnittelu on syytä eriyttää ainakin tässä vaiheessa OT-keskuksessa tarjottavien palveluiden kehittämisestä ja siihen tarkoitukseen perustetaan OT-keskuksen tutkimus- ja kehittämistoimintaa suunnitteleva työryhmä ryhmää ei vielä nimetty. 5. Tays pohtii vaativaa tasoa terveydenhuollon näkökulmasta. Etelä-Pohjanmaa ja Kanta-Häme odottavat, että myös heidän osaltaan paikallinen erikoissairaanhoito otetaan mukaan suunnitteluun. 6. Pirkanmaan Lape-hanke valmistelee vaativan tason ammattilaisille suunnatun foorumin, jossa on mahdollista miettiä uudelta pohjalta (palvelumuotoilu?) yhteistä työtä tulevassa OT-keskuksessa. Mukaan kutsutaan myös varhaiskasvatuksen ja koulun toimijat sekä asiakkaat.

10 Paljon ratkaistavia asioita, esim. OT- keskuksen palveluita rajattava selkeästi lisää 1% asiakkaista pelkkä vaativan erityisosaamisen takia palvelu ei sijoitu Lape-konseptin OT-keskukseen, vaan silloin, kun tilanne on myös epäselvä ja kompleksinen niin, että tarvitaan monitoimijaista yhteistyötä (katso DIA 3 ) OT-keskuksen johtamisrakenne? OT-henkilöstö erityispalveluiden sisältä vai kiinteitä tiimejä/yksiköitä (kuten Eva, oikeuspsykiatrian yksikkö, Päiväperho )? Miten varmistetaan, että syntyy uusi ja aito integratiivinen yksikkö/verkostomainen toimintatapa? Miten OT-keskus suhteutuu maakunnan kehittämisyksikköön? Taysilla ja yliopistolla vahva side millainen suhde käytännössä sosiaalityön ja yliopiston välillä on? Mikä on Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen rooli? Kuinka OT-keskuksen valmistelu keskustelee esim. Tampere3 ja Kaupin kampus hankkeiden kanssa? Miten turvataan yhdyspintojen esim. tutkimus, opetus ja kehittäminen ja aikuisten yhteinen suunnittelu? Yhteistyö perusopetuksen kanssa? Miten OT-keskuksen asiakkaaksi tullaan?