Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 Talousarvio 2014

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 Talousarvio 2014

Sisällysluettelo Yhtymähallitus 15.11.2013 126 Yhtymäkokous 27.11.2013 21 Kuntayhtymän johtajan katsaus... 1 1. Suunnitteluperusteet... 2 1.1 Kuntayhtymän väestöennuste ja ikäjakauma... 2 1.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset... 3 1.3 Toimintajärjestelmä... 6 1.3.1 Sopimusohjaus... 6 1.4 Talousarvion sitovuus... 6 1.4.1 Tilivelvolliset... 8 2. Tuloslaskelma 2014... 9 3. Toiminnalliset tavoitteet... 11 3.1 Perustehtävä... 11 3.2 Visio ja arvot... 11 3.3 Palvelustrategian linjaukset... 12 4. Toimialojen toiminta- ja taloussuunnitelmat... 13 4.1 Hyvinvointipalvelut... 13 4.1.1 Hyvinvointipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet... 13 4.2 Terveyspalvelut... 18 4.2.1 Terveyspalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet... 18 4.3 Hallinto- ja tukipalvelut... 23 4.3.1 Hallinto- ja tukipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet... 23 5. Tulosalueiden palvelut... 26 5.1 Tuoteryhmien sisältö... 26 6. Rahoituslaskelma... 27 7. Jäsenkuntien kustannusosuudet... 28 8. Investointisuunnitelma... 29 LIITTEET: Kokoomataulukot Henkilöstösuunnitelma 2014 OHEISMATERIAALIT: Yhtymähallituksen käyttösuunnitelma (palvelukuvaukset ja suunnitelmataulukot)

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2017 Kuntayhtymän johtajan katsaus Peruspalvelukuntayhtymä Kallio on järjestämisvastuussa Alavieskan ja Sievin kuntien sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupunkien lakimääräisistä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Kallio vastaa myös varhaiskasvatuspalveluista, jäsenkuntien väestön erikoissairaanhoidosta ja ympäristöterveydenhuollosta sekä siihen liittyvistä kuntien lupa- ja viranomaistehtävistä. Kallion vuoden 2014-2016 toiminta- ja taloussuunnitelma perustuu Kallion strategiaan ja palvelustrategiaan sekä yhtymähallituksen elokuussa 2013 tekemään linjaukseen etenemisestä Kallion palvelurakenteen ja -verkon uudistamiseksi. Painopisteinä ovat kotona asumisen tukeminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä asiakas- ja kustannusvaikuttavien palveluprosessien kehittäminen. Vuoden 2014 talousarvion valmistelun lähtökohtana on ollut kuntakohtaisten lähipalveluiden taloudellinen ja toiminnallinen arviointi palvelujen peittävyydestä, palveluyksikköjen määrästä, koosta sekä henkilöstöstä. Edellä mainitun tulosaluekohtaisen arvioinnin pohjalta on tehty muutoksia talousarvioon. Palveluprosessin kehittämisellä vahvistetaan toimintakulttuuria, joka tukee asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamista ja palvelutarpeen monialaista arviointia. Yhteistyöstä siirrytään entistä enemmän yhdessä toimimiseen ja kokonaisvaltaiseen vastuunottoon. Asiakas ja hänen lähipiirinsä ovat aktiivisia toimijoita omissa palveluprosesseissaan. Sujuvat palveluprosessit lisäävät toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Rinnan kuntakohtaisen lähipalveluiden tarkastelun kanssa yhtymähallitus on käynnistänyt tulevaisuuteen tähtäävänä Kallion palveluverkon kokonaisuuden ratkaisuvaihtoehtojen selvitystyön. Selvitystyön kohteena ovat lähipalvelut ja alueelle yhteisesti järjestettävät palvelut. Tulevaisuuden palveluverkon ratkaisuvaihtoehtojen tulee pohjautua pidemmän aikajänteen syvälliseen analyysiin alueen väestön määrän kehityksestä, sijoittumisesta alueella, palvelutarpeen muutoksista sekä alueen kykyyn vastata palveluiden rahoituksesta. Kallion tulevaisuuteen ja alueen hyvinvointi- ja terveyspalveluratkaisuihin vaikuttaa ratkaisevasti se, minkälaisiksi kuntarakenteet tulevien kuntajakoselvitysten ja tehtyjen Sote -rakenneratkaisujen jälkeen alueella muotoutuvat. Vallitseva talouden taantuma yhdessä kuntien huonontuvan rahoitustilanteen kanssa vaikeuttavat omistajakuntien mahdollisuuksia rahoittaa peruspalveluiden järjestämistä tulevina vuosina. Työttömyyden kasvaessa lakimääräisten palveluiden ja tukien kysyntä kasvaa, mikä lisää väistämättä asiakkuuksia ja kustannuksia peruspalveluissa. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kuudennen toimintavuoden talousarvion laatimisprosessi on toteutettu yhteisesti aiemmin sovittujen periaatteiden mukaisesti. Sopimustyöryhmän ja Kallion hallituksen jäsenten lisäksi neuvotteluihin on osallistunut omistajakuntien luottamushenkilö- ja talousjohtoa sekä kuntayhtymän keskeiset talousja toimintavastaavat. Kallion vuoden 2014 nettomenot ovat 123,9 milj.. Kasvu vuoden 2012 tilinpäätökseen on 6,1 % ja määrärahamuutoksella korotettuun vuoden 2013 talousarvioon 0,6 %. Vuoden 2014 talousarvion valmisteluprosessissa Kallion toimialat ja tulosalueet sitoutuivat sopeuttamaan toimintansa tiukkoihin talouden realiteetteihin. Henkilöstökustannusten hallinnalla on ratkaiseva rooli Kallion oman toiminnan talouden onnistumisessa. Hyvällä esimiestyöllä vahvistetaan henkilöstön työmotivaatiota ja työhyvinvointia. Jarmo Kivimäki kuntayhtymän johtaja 1

1. Suunnitteluperusteet 1.1 Kuntayhtymän väestöennuste ja ikäjakauma Väestöennuste vuoteen 2040 Väestörakenne Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 4.11.2013]. Saantitapa: http://www.tilastokeskus.fi/til/vaenn/men.html 2

Ikäjakauma jäsenkunnittain Kuntayhtymän alueen väestömäärä oli 30.9.2013 yhteensä 33 607 (lisäystä tämän vuoden aikana 64 asukasta) jakaantuen jäsenkunnittain seuraavasti: Väestö 2010 2011 2012 30.9.13 Alavieska 2 776 2 753 2761 2 732 Nivala 11 036 11 058 10 990 10 955 Sievi 5 320 5 286 5 252 5 222 Ylivieska 14 001 14 264 14 540 14 698 Kallio yht. 33 133 33 361 33 543 33 607 Lähde: Väestörekisterikeskus 1.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset Valtionosuuden perusteena olevien laskennallisten kustannusten määräytymisperusteita ovat väestön ikärakenne, sairastavuus, vammaisuus, työttömyys ja lastensuojelukustannukset. Laskennallisista kustannuksista vähennetään kunnan itse rahoitettava osuus, joka on asukasluku kerrottuna omarahoitusosuudella. Sosiaali- ja terveyspalvelujen laskennalliset kustannukset v. 2014 (Kuntaliitto): Sosiaalihuolto / Terveydenhuolto / Ikäraken- Siitä: Lasten- Vammai- Työttö- Ikäraken- Sairas- teen 0-6 v. suojelun suuden myyden teen tavuuden mukaan osuus perust. perust. mukaan mukaan mukaan Laskennalliset kustannukset yhteensä Alavieska 5 109 631 1 563 156 60 560 69 530 228 428 4 518 507 1 714 272 11 700 928 Nivala 21 036 399 8 394 714 363 363 276 034 827 287 17 041 850 6 095 878 45 640 810 Sievi 9 814 216 4 306 140 302 802 125 502 394 056 7 809 820 3 527 972 21 974 368 Ylivieska 25 543 677 10 871 367 847 846 286 464 1 256 879 21 422 863 8 071 227 57 428 956 Yhteensä 61 503 923 25 135 377 1 574 571 757 530 2 706 650 50 793 040 19 409 349 136 745 062 3

Sairastavuus- ja vammaisuuskertoimet jäsenkunnittain Sairastavuuskerroin lasketaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien 16 54-vuotiaiden ikä- ja sukupuolivakioidun osuuden perusteella. Jos kunnan työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on sama kuin koko maassa, kerroin on yksi. Vammaiskerroin lasketaan vammaisetuisuuksista annetun lain (570/2007) mukaan alle 16- vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistukea sekä eläkettä saavan hoitotukea saavien sekä vammaisuuden perusteella laitoshoidossa olevien määrän perusteella. Määrää laskettaessa ei oteta huomioon ruokavaliokorvausta saaneita henkilöitä. Kuntayhtymän jäsenkuntien veroprosentit ovat maakunnan ja maan keskiarvoa korkeammat: Veroprosentit 2010 2011 2012 2013 Alavieska 21,00 21,00 21,50 21,50 Nivala 20,50 20,50 21,00 21,00 Sievi 21,00 21,00 21,25 21,75 Ylivieska 21,00 21,00 21,00 21,50 Koko maan ka. 19,00 19,25 19,25 19,25 Huolimatta korkeasta veroprosentista verotulot asukasta kohden jäävät maakunnan ja maan keskiarvon alapuolelle. Alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä suhteutettuna 16 64-vuotiaisiin (väestöllinen huoltosuhde) on korkea ja ennusteen mukaan huoltosuhde kehittyy huolestuttavaan suuntaan jo näköpiirissä olevan vuosikymmenen aikana. Huoltosuhde 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 KOKO MAA 52,9 58,6 64,4 68,2 71,2 72,1 71,2 Alavieska 66,4 74,4 85,9 95,1 100,6 100,4 98,1 Nivala 69,0 77,0 84,7 87,0 87,3 87,0 85,8 Sievi 73,5 77,8 87,6 93,7 97,4 98,4 97,4 Ylivieska 56,3 62,9 70,0 75,1 76,6 75,8 74,3 4

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-5137. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.10.2013]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaenn/index.html Ikäihmisten väestöennuste vuosille 2013-2016 Päivähoitoikäisten lasten väestöennuste vuosille 2013-2016 5

1.3 Toimintajärjestelmä 1.3.1 Sopimusohjaus Kuntayhtymän vuoden 2012 alusta voimaan saatettavien uudistetun perussopimuksen ja hallintosäännön lähtökohtia ovat sopimusohjaus ja omistajaohjauksen kanavointi jäsenkunnista kuntayhtymään kuntajohtajien välityksellä. Sopimusohjaus on prosessi, jossa määritellään väestön palvelujen tarve sekä sovitaan palvelujen määrästä ja laadusta. Talousarvion valmistelussa tulosaluekohtaiset palvelukuvaukset, väestön palvelutarpeen ennakointi sekä sovittu palvelujen taso ja määrä ovat määrärahavarausten perustana. Jäsenkuntien mahdollisuus rahoittaa lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on heikentynyt mm. valtionosuusjärjestelmässä tapahtuneiden leikkausten vuoksi. Vuoden 2014 talousarviota sopeutettiin kuntien taloustilanne huomioiden. Talousarvio sisältää jäsenkuntien kanssa sovittuja taloudellisia ja toiminnallisia riskejä. Nivalan kaupungin ostetun erikoissairaanhoidon todennäköinen riski on noin 850 000. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vahvistetun toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta. Kunnittaisen kustannustenjaon välineenä on Maisema-laskentatyökalu, jonka avulla lasketaan kullekin jäsenkunnalle tulosalueittaiset kustannukset tuoteryhmäkohtaisina suursuoritteina suunniteltujen/ käytettävien palvelusuoritteiden mukaisessa suhteessa. Maisema-mallin suunnitelma- ja kustannustenjakotaulukot toimivat kuntayhtymän ohjausjärjestelmänä, talousarvion pohjana ja sekä seurannan että tilinpäätöksen työkaluina. Taulukoissa palveluita on käsitelty tuoteryhmittäin suursuoritteina (ks. luku 5.1 ). Maisema suunnitelmataulukot ovat talousarvion oheismateriaalina. 1.4 Talousarvion sitovuus Yhtymäkokoukseen nähden yhtymähallitusta sitoo kokoomataulukon kulut, tuotot ja netto yhteensä ja investointiosan loppusumma. Toimialajohtajilla on oikeus tehdä tuoteryhmien välisiä siirtoja kalenterivuosittain enintään 1.000.000 euron määrään saakka. Tehdyistä muutoksista on raportoitava sopimustyöryhmälle ja yhtymähallitukselle. Käyttösuunnitelman sisällöstä ja siihen tehtävistä muutoksista päättää yhtymähallitus, joka hyväksyy yksityiskohtaisen talousarvion käyttösuunnitelman (suunnitelmataulukot ja palvelukuvaukset) palveluittain yhtymäkokouksen hyväksyttyä talousarvion. Talousjohtaja tarkentaa investointiosaan varattujen määrärahojen sitovuuden kohteittain vuoden 2014 alussa. 6

Tuoteryhmien kookoomataulukko: Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Talousarvio 2014 Kulut Tuotot Netto Vastaanottopalvelut 13 774 796 2 889 666 10 885 130 Suun terveydenhuolto 4 955 974 1 349 900 3 606 074 Erikoissairaanhoito 35 578 228 604 374 35 824 854 - josta ostettu erikoissairaanhoito 33 964 562 459 072 34 356 490 Aikuispsykososiaaliset palvelut 4 140 023 370 244 3 769 779 Hoito- ja hoivapalvelut 37 474 872 6 436 669 31 038 203 Kuntoutuspalvelut 1 896 782 31 600 1 865 182 Perhepalvelut 6 541 821 122 500 6 419 321 Vammaispalvelut 8 893 304 500 200 8 393 104 Ympäristöterveydenhuolto 1 270 298 144 800 1 125 498 Työterveyshuolto 2 026 534 2 110 000-83 466 Varhaiskasvatus 19 641 628 1 922 800 17 718 828 Toimeentulotuki ja työllistäminen 5 344 247 1 559 200 3 785 047 Projektit 4 532 773 4 513 718 19 055 Yhteensä (ilman vuokramuutoksia) 146 071 280 22 555 671 124 366 609 Vuokrien muutokset -501 170 0-501 170 Yhteensä 145 570 110 22 555 671 123 865 439 Tavoitteiden sitovuus Yhtymäkokoukseen nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet on määritelty luvussa 4 Toimialojen toiminta- ja taloussuunnitelmat. 7

1.4.1 Tilivelvolliset Tilivelvollinen toimielin: Yhtymähallitus Tilivelvolliset viranhaltijat: Kuntayhtymän johtaja Jarmo Kivimäki Toimialajohtajat: Terveyspalvelut, terveyspalvelujohtaja Hyvinvointipalvelut, hyvinvointipalvelujohtaja Hallinto- ja tukipalvelu, talousjohtaja Päivi Peltokorpi Pirjo Matikainen Urho Möller Tulosaluejohtajat: Varhaiskasvatuspalvelut, palvelujohtaja Perheiden palvelut, palvelujohtaja Hoito- ja hoivapalvelut, palvelujohtaja Vammaisten ja erityisryhmien palvelut, palvelujohtaja Vastaanotto- ja vuodeosastopalvelut, hoitotyön johtaja Erikoissairaanhoito ja kuntoutus, johtava lääkäri Aikuisten psykososiaaliset palvelut, psykiatri-ylilääkäri Työterveyshuolto, ylilääkäri Suun terveydenhuolto, ylihammaslääkäri Ympäristöterveydenhuolto, ympäristöterveydenhuollon johtaja Marja Ranta-Nilkku Leena Iisakkila Terttuirmeli Haapakoski Raija Eskola-Valli Reetta Hjelm Risto Olli Tuija Päivärinta Osmo Konu Marja-Liisa Laitala Meeri Rinta-Jouppi Palvelupäälliköt: Varhaiskasvatuspalvelut palvelupäällikkö, päiväkotihoito palvelupäällikkö, perhepäivähoito + ostopalvelut Perheiden palvelut johtava sosiaalityöntekijä, aikuissosiaalityö johtava sosiaalityöntekijä, lastensuojelu Hoito- ja hoivapalvelut palvelupäällikkö, hoiva- ja asumispalvelut palvelupäällikkö, kotihoito Avosairaanhoito, osastonhoitaja Avoterveydenhuolto, osastonhoitaja Sari Suhonen Ulla-Maija Miettilä Leena Iisakkila Kaija Jokela Riitta-Liisa Kujala Virpi Kamunen Janne Nikula Pirjo Jääskelä 8

2. Tuloslaskelma 2014 Tuloslaskelma osoittaa koko kuntayhtymän tasolla palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten kattamisen niin, että myyntituottoihin sisältyvät myös jäsenkuntien kustannusosuudet, yhteensä 123 865 439 euroa. Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Budjettiyhteenveto INTIME/Talouden Suunnittelu 1 YHTEENSÄ Selite TP 2012 TA 2013 M ESITYS 2014 % SU 2015 SU 2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot -120 714 781-127 161 520-127 620 068 0,4-130 172 469-132 775 919 Maksutuotot -9 549 634-9 788 141-9 913 503 1,3-10 111 773-10 314 009 Tuet ja avustukset -1 624 738-1 973 300-1 775 183-10,0-1 810 687-1 846 900 Vuokratuotot -569 882-575 091-757 922 31,8-773 080-788 542 Muut toimintatuotot -290 675-177 250-170 050-4,1-173 451-176 920 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -132 749 710-139 675 302-140 236 726 0,4-143 041 461-145 902 290 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 42 031 145 43 233 687 42 979 910-0,6 43 839 508 44 716 298 Henkilösivukulut Eläkekulut 7 330 929 7 793 403 7 616 641-2,3 7 768 974 7 924 353 Muut henkilösivukulut 1 465 676 2 089 877 2 303 420 10,2 2 349 488 2 396 478 Palvelujen ostot 60 913 396 65 147 817 66 075 028 1,4 67 396 529 68 744 459 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 808 019 3 496 652 3 704 052 5,9 3 778 133 3 853 696 Avustukset 9 158 737 9 450 723 9 813 360 3,8 10 009 627 10 209 820 Vuokrakulut 7 101 841 7 544 471 6 855 653-9,1 6 992 766 7 132 621 Muut toimintakulut 515 125 396 615 314 341-20,7 320 628 327 040 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 132 324 868 139 153 245 139 662 406 0,4 142 455 654 145 304 767 TOIMINTAKATE -424 842-522 057-574 320 10,0-585 806-597 523 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot -6 511-18 000-18 000-18 360-18 727 Muut rahoitustuotot -60 260-10 000-10 000-10 200-10 404 Korkokulut 15 000 15 000 15 300 15 606 Muut rahoituskulut 30 664 13 000 13 000 13 260 13 525 Rahoitustuotot ja -kulut -36 107 0 0 VUOSIKATE -460 949-522 057-574 320 10,0-585 806-597 523 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunn.mukaiset poistot 424 864 522 057 574 320 10,0 585 806 597 523 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS -36 085 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -36 085 9

Maksutuotot 7,1 % Muut myyntituotot 2,7 % Toimintatulot TA2014 Tuet ja avustukset 1,3 % Vuokratuotot Muut 0,5 % toimintatuotot 0,1 % Jäsenkuntien maksuosuudet esh:n ostoihin 24,5 % Jäsenkuntien maksuosuudet 63,8 % Kuva: Talousarvion toimintatulot Toimintamenot TA2014 Avustukset Aineet, tarvikkeet 7,0 % ja tavarat 2,7 % Muiden palvelujen ostot 21,8 % Vuokrakulut 4,9 % Erikoissairaanhoitopalvelut 24 % Muut toimintakulut 0,2 % Palkat ja palkkiot 30,8 % Henkilösivukulut 6,3 % Kuva: Talousarvion toimintamenojen jakauma Muiden palveluiden ostoihin suurimpina palveluostoryhminä sisältyvät: TA 2013 TA 2014 - asiakaspalveluiden ostot (muut kuin esh) 33,10 % 34,94 % - palvelusetelipalvelut 13,30 % 15,99 % - ruokahuoltopalvelut 9,20 % 9,19 % - puhtaanapitopalvelut 7,20 % 7,26 % 10

Kuva: tuoteryhmäjaon mukaiset kustannukset 3. Toiminnalliset tavoitteet 3.1 Perustehtävä Kallion perustehtävä, visio ja arvot on määritelty yhtymähallituksen johdolla toiminnan käynnistymisvuonna 2008. Kallion palvelustrategia valmistui maaliskuussa 2012 ja sitä konkretisoivat tulosaluekohtaiset toimeenpano-ohjelmat kevään aikana. Palvelustrategia ja siitä johdetut toimeenpanosuunnitelmat määrittävät vuosien 2014-2016 toiminnan kehittämisen painopistealueita. Kallion perustehtävä on järjestää alueen asukkaille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut oikeatasoisina, oikea-aikaisina ja oikeassa paikassa. Kallio edistää alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. 3.2 Visio ja arvot Kallio hyvän elämän perusta Kallio tarjoaa asiakkailleen laadukkaita palveluita taloudellisesti kestävällä tavalla ja vaikuttavasti. Kallio on innostava, innovatiivinen ja osaava työyhteisö, joka edelläkävijänä aktiivisesti vahvistaa alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Kallion arvot: luottamus, oikeudenmukaisuus, osaaminen, vastuullisuus 11

3.3 Palvelustrategian linjaukset Kallion palvelut ovat Asiakaslähtöisiä ja kohdennettuja Terveyttä ja hyvinvointia edistäviä Kotona asumista tukevia Kallio Järjestää palveluja monituottajamallilla Kehittää toimialat ja tulosalueet ylittäviä asiakaslähtöisiä palveluprosesseja Edistää sähköistä asiointia ja teknologian käyttöönottamista Kallio on yhtenäinen palvelualue Palvelustrategiakauden erityiset kehittämisen ja resursoinnin painopisteet Ikäihmisten palvelut Lapset, nuoret ja perheet Vastaanottopalvelut Vuoden 2014 2016 strategiset painopistealueet Kallion palvelualueen yhtenäistäminen asiakkaiden tasavertaisuus yhtenäiset toimintatavat resurssien optimaalinen käyttö palvelujen peittävyys palveluverkko Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen perustuu tietoon, on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa yhdessä peruskuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa jokaisen Kallion ammattilaisen toiminta Kotona asumisen tukeminen kotona selviytymistä edistävä hoito, hoiva, tuki ja kuntoutus, omaishoito läpileikkaavana periaatteena Monitoimijaiset asiakas- ja kustannusvaikuttavuutta parantavat prosessit Monituottajamalli, kumppanuus Sähköinen asiointi Asiakaslähtöinen toiminta Vaikuttava ja kustannustehokas palvelu 12

4. Toimialojen toiminta- ja taloussuunnitelmat Vuoden 2014 talousarvion ja suunnitelmakauden 2015-2016 toiminnalliset tavoitteet pohjautuvat Kallion palvelustrategiaan. Keskeisimpiä kehittämiskohteita ovat Kallion palvelualueen yhtenäistäminen, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja kotona asumisen tukeminen. Näiden tavoitteiden edistämiseksi kehitetään ja optimoidaan palvelurakennetta, parannetaan prosessien johtamista sekä asiakas- ja kustannusvaikuttavuutta. Ennaltaehkäisevää näkökulmaa vahvistetaan niin hyvinvointi- kuin terveyspalveluissa. Vuoden 2014 talousarvio sisältää kaksi keskeistä toiminnan kehittämisen kärkihanketta: Nuorisopsykiatrisen yksikön käynnistämisen ja perheiden varhaisen tuen lisäämisen neuvolatoiminnassa perhepalveluohjaajien toimilla. Lasten palveluissa otetaan huomioon vanhempien tuen ja hoidon tarve ja aikuisten palveluissa vastaavasti lasten tuen tarve. Lapset puheeksi -menetelmä otetaan käyttöön konkreettisena keinona tukea hyvää kehitystä ja ehkäistä ongelmia. Henkilöstön sijaismäärärahoja on taloussuunnitelmassa vähennetty lähes miljoona euroa. Sijaisten palkkaamista joudutaan rajoittamaan. Vapautuvien virkojen ja toimien täyttämisestä päätetään tapauskohtaisesti. Työjärjestelyillä, kuten henkilöstön sijoittelulla, työvuorosuunnittelulla, vuosilomasuunnittelulla, hallitaan kustannuksia ja parannetaan toiminnan tuottavuutta. 4.1 Hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalvelut edistävät ja tukevat toiminnallaan alueen asukkaiden elämänhallintaa, terveyttä ja hyvinvointia sekä omatoimisuutta. Tavoitteena on toimia ennaltaehkäisevästi ja tukea asiakkaiden kotona selviytymistä. Asiakaslähtöisten palveluprosessien toimintamallit, jotka on sovittu tulosalueiden ja toimialojen kesken, viedään käytäntöön kaikilla tulosalueilla. Tavoitteisiin sisältyy tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvun näkökulma. 4.1.1 Hyvinvointipalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Varhaiskasvatuspalveluiden tavoitteet Tavoite 1 Lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan varhaiskasvatussuunnitelman mukaisilla yhtenäisillä toimintavoilla sekä järjestämällä palveluja verkostomaisen perhekeskuksen toimintamallin mukaisesti. Mittarit: Varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitut yhtenäiset toimintatavat ja -periaatteet toteutuvat kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa. - Kaikille lapsille kunnallisissa ja yksityisissä palveluissa on laadittu yhteistyössä vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma 3 kk:n kuluessa päivähoidon alkamisesta. Tilanne (%) vuoden lopussa. - Lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelmien määrä kunnallisissa ja yksityisissä palveluissa. Tilanne (%) vuoden lopussa. 13

Kuvataan, miten varhaiskasvatuspalvelut ovat mukana verkostomaisen perhekeskuksen toimintamallin luomisessa ja toteuttamisessa. Yhteinen suunnitelma Lapset puheeksimenetelmän käyttöönottamisesta ja henkilöstön kouluttamisesta on laadittu, ja suunnitelman toteuttaminen on aloitettu. Tavoite 2 Varhaiskasvatuspalveluissa lisätään tuottavuutta sekä arvioidaan palvelurakenteen muutostarpeita ja vaikuttavuutta seuraavilla tavoilla: Palveluita järjestetään monituottajamallilla. Yksityisten palveluiden prosenttiosuus (%) varhaiskasvatuspalveluiden budjetista lukuun ottamatta lasten kotihoidon tukea. Tavoite 15-20 % kuntayhtymän tasolla. Mittari: Yksityisten palveluiden prosenttiosuus (%) varhaiskasvatuspalveluiden budjetista lukuun ottamatta lasten kotihoidon tukea. Selvitetään kaksi kertaa vuodessa niiden lasten määrä, joiden hoidon tarve ei johdu työstä tai opiskelusta. Arvioidaan tiedon perusteella päiväkotien kerhomuotoisten hoitopaikkojen riittävyyttä ja sopeutetaan palvelurakennetta tarpeen mukaisesti. Mittari: Kerhomuotoisten hoitopaikkojen määrä päiväkodeissa suhteessa lapsiin, joilla hoidon tarve ei johdu työstä tai opiskelusta (%). Perheiden palveluiden tavoitteet Tavoite 1 Aikuissosiaalityössä ja perhepalveluissa vaikutetaan asiakkaiden terveys- ja hyvinvointieroihin ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä ja varhaisella tuella monialaisia prosesseja hyödyntäen sekä yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaisesti. Painopisteenä palveluissa on tukea asiakkaiden kotona asumista. Palveluja järjestetään verkostomaisesti toimivan perhekeskuksen toimintamallilla. Mittarit: Yhtenäiset toimintamallit, ohjeet ja kriteerit on päivitetty (Kuvataan päivitetyt ohjeet, toimintamallit, kriteerit sekä henkilöstön perehdyttäminen niihin). Palvelu-/asiakassuunnitelmien kattavuus (% asiakkaista) Henkilöstön osallistuminen yhteisiä prosesseja ja verkostomaista perhekeskusta koskevaan koulutukseen (% henkilöstöstä) Yhteinen suunnitelma Lapset puheeksi -menetelmän käyttöönottamisesta ja henkilöstön kouluttamisesta on laadittu ja suunnitelman toteuttaminen on aloitettu. Tavoite 2 Perhepalveluissa lisätään tuottavuutta sekä arvioidaan palvelurakenteen muutostarpeita ja vaikuttavuutta kodin ulkopuolelle tehtävissä uusissa lasten/nuorten sijoituksissa. Tavoitteena on, että osa sijoituksista on lyhytaikaisia (3-6 kk). Mittari: Lyhytaikaisten sijoitusten määrä (%) kaikista sijoituksista Suunnitelmakausi Suunnitelmakaudella toteutetaan Ylivieskan perhepalvelukeskukselle pysyvät toimitilat. 14

Hoito- ja hoivapalveluiden tavoitteet Tavoite 1 Monipuoliset eri toimijoiden tuottamat palvelut tukevat asiakkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja mahdollisuutta asua kotona tai kodinomaisessa ympäristössä. Ikäihmisistä (yli 75- vuotiaat) 92 prosenttia asuu omassa kodissa. Palvelut järjestetään ikääntyvän väestön palveluiden kehittämissuunnitelman linjausten ja tavoitteiden mukaisesti. Mittarit: kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus kaikista 75 vuotta täyttäneistä ikääntyvän väestön palveluiden kehittämissuunnitelmassa määritellyt mittarit Tavoite 2 Palvelut järjestetään yhdenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Kotihoitopalvelujen välitön asiakasaika on vähintäin 65 % ja omahoitajuus toteutuu (enintään viisi eri hoitajaa/asiakas). Hoiva- ja asumispalvelujen nettokulut suhteessa 75 vuotta täyttäneiden määrään laskevat vuodesta 2013. Mittarit: hoito- ja hoivapalveluihin jonottavien asiakkaiden määrä ja jonotusaika kotihoitopalvelujen välitön asiakasaika ja samaa asiakasta hoitavien hoitajien määrä/asiakas hoiva- ja asumispalvelujen toteutuneet nettokulut/75 vuotta täyttäneet suhteessa vuoden 2013 toteutuneisiin nettokuluihin/75 vuotta täyttäneet Tavoite 3 Yhteisille palveluprosesseille kehitettyjen toimintamallien käyttö on vakiinnutettu. kotisairaala ja SAP prosessi (selvitä, arvioi, palveluohjaa) muistisairaan palvelupolku mielenterveyskuntoutujan palvelupolku (asumispalveluun siirtyminen yli 65 vuotiaat) päihdekuntoutujan palvelupolku (asumispalveluun siirtyminen yli 65 vuotiaat) vaikeavammaisen palvelupolku (asumispalveluun siirtyminen yli 65 vuotiaat) Mittari: Yhtenäiset toimintamallit, ohjeet ja kriteerit on päivitetty ja henkilöstö perehdytetty niiden käyttöön. Suunnitelmakausi Ikääntyvän väestön palveluiden kehittämissuunnitelmaan sisältyvän toimenpideohjelman toimenpiteet toteutetaan ja palveluiden peittävyystavoitteet saavutetaan. 15

Vammaisten ja erityisryhmien palvelut Tavoite 1 Kehitysvammahuollossa vastataan kasvavaan palvelukysyntään mahdollisimman vaikuttavasti ja tuottavasti siten, että palvelut tuotetaan avohoitopainotteisesti ja kotona asumista tukevina. Mittarit: omissa asumispalveluyksiköissä lyhytaikaishoidossa asiakkaiden määrä ja hoitopäivät (aikuiset kehitysvammaiset) omissa tilapäishoitoyksiköissä (Tarhi ja Apila) tilapäishoidossa olevien asiakkaiden määrä ja hoitopäivät (lapset ja nuoret) Tavoite 2 Vammaispalveluissa kehitetään yhteistyötä muiden toimijoiden ja kuntayhtymän muiden tulosalueiden kanssa sekä vakiinnutetaan palveluprosessille kehitetty toimintamalli. Mittari: Tulosalueiden yhteisten palvelusuunnitelmien määrä asiakkaille, jotka tarvitsevat useamman tulosalueen palveluja. Tavoite 3 Erityisryhmien palveluissa kehitetään yhteistyötä palvelua tuottavien toimijoiden sekä kuntayhtymän aikuispsykososiaalisten palveluiden kanssa huomioiden vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Mittari: Palveluasumisen piirissä olevien nuorten alle 35-vuotiaiden asiakkaiden hoitojaksojen pituus Suunnitelmakausi Suunnitelmakaudella toteutetaan toimintakeskus Kipinälle, kehitysvammaisten koululaisten päivähoidolle sekä ammattiopisto Luovin paikallisyksikölle uudet, yhteiset toimitilat Ylivieskaan. 16

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Pääbudjetti INTIME/Talouden Suunnittelu 20 Hyvinvointipalvelut Selite TP 2012 TA 2013 M ESITYS 2014 % SU 2015 SU2016 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot -736 084-748 601-432 620-42,2-441 272-450 098 Maksutuotot -7 210 422-7 205 470-7 324 983 1,7-7 471 483-7 620 912 Tuet ja avustukset -1 284 776-1 442 800-1 392 883-3,5-1 420 741-1 449 155 Vuokratuotot -565 109-569 591-751 921 32,0-766 959-782 299 Muut toimintatuotot -259 465-152 150-158 050 3,9-161 211-164 435 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ -10 055 856-10 118 612-10 060 457-0,6-10 261 666-10 466 899 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 26 013 903 26 268 640 25 874 280-1,5 26 391 766 26 919 601 Henkilösivukulut Eläkekulut 4 565 235 4 834 751 4 657 480-3,7 4 750 630 4 845 642 Muut henkilösivukulut 857 992 1 244 110 1 290 258 3,7 1 316 063 1 342 384 Palvelujen ostot 21 142 705 21 999 080 21 992 757 0,0 22 432 612 22 881 264 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 348 998 1 213 580 1 204 681-0,7 1 228 775 1 253 350 Avustukset 9 158 737 9 450 723 9 813 360 3,8 10 009 627 10 209 820 Vuokrakulut 4 481 874 4 606 832 4 122 621-10,5 4 205 073 4 289 175 Muut toimintakulut 231 220 149 650 133 290-10,9 135 956 138 675 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 67 800 664 69 767 366 69 088 727-1,0 70 470 502 71 879 912 TOIMINTAKATE 57 744 808 59 648 754 59 028 270-1,0 60 208 836 61 413 013 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE 57 744 808 59 648 754 59 028 270-1,0 60 208 836 61 413 013 POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunn.mukaiset poistot 94 438 137 965 163 610 18,6 266 882 270 220 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS 57 839 246 59 786 719 59 191 880-1,0 60 425 718 61 183 233 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 57 839 246 59 786 719 59 191 880-1,0 60 425 718 61 183 233 17

4.2 Terveyspalvelut Terveydenhuollon toiminnan tavoitteena on edistää ja ylläpitää kuntalaisten terveyttä, työja toimintakykyä ja järjestää kuntalaisten tarvitsemat sairaanhoito- ja kuntoutuspalvelut sisältäen erikoissairaanhoidon palvelut. Palvelut järjestetään kuntayhtymän alueella yhteneväisin perustein. Kokonaiskustannusten hallitsemiseksi tutkimukset ja hoidot järjestetään mahdollisimman pitkälle omana toiminta ja toissijaisesti erikoissairaanhoidon ostopalveluina tilanteen niin vaatiessa. Asiakkaiden omahoitoisuutta lisätään tuottamalla palveluita myös sähköisenä mm. omahoidon ja ajanvarauksen osalta. Toimintamalli edellyttää kuitenkin osaamista ja voimavaroja omassa toiminnassa. Varsinkin lapsiperheiden, ikäihmisten sekä päihde- ja mielenterveyspotilaiden kohdalla parannetaan edelleen toimialat ylittävää yhteistyötä. Laatujärjestelmä otetaan käyttöön terveyspalveluissa. 4.2.1 Terveyspalveluiden yhtymäkokoukseen nähden sitovat tavoitteet Vastaanotto- ja vuodeosastopalvelujen tulosalue Tavoite 1 Vastaanottopalveluiden saatavuuden toteutuminen tavoitteiden mukaisesti Välitön yhteydensaanti toteutuu vähintään 80 %. Hoidon tarpeen arviointi toteutetaan kolmessa vuorokaudessa. Odotusaika lääketieteellisesti perusteltuun ei-kiireelliseen hoitoon toteutetaan Kallion alueen terveyskeskuksessa neljässä viikossa. Päivystysaikojen ja kiireettömien vastaanottoaikojen suhde lisätään enemmän kiireettömän vastaanottoaikojen suuntaan, tavoite 25/75 %. Mittarit: Puheluiden läpipääsy % Ei-kiireelliseen hoitoonpääsyaika viikkoina Päivystysaikojen käyttö suhteessa kiireettömiin vastaanottoaikoihin Tavoite 2 Kotona asumisen tukeminen moniammatillisena yhteistyönä Kotisairaalatoiminta ja SAP-prosessi (suunnittele-arvioi-palveluohjaa) on kuvattu vuonna 2013 yhdessä hyvinvointipalveluiden kanssa. Kotisairaala toiminnan ja SAP-prosessin edelleen kehittäminen ja laaja-alaisempi käyttöönotto vuonna 2014. Uusi toimintamalli (terveyshyötymalli) otetaan käyttöön paljon terveyspalveluita käyttäville. Mittarit: Kotisairaalatoiminnan ja SAP-prosessin käynnistäminen moniammatillisesti toimialojen välisenä yhteistyönä Terveyshyötymalli -prosessi on kuvattu ja toiminta on käynnistynyt Tavoite 3 Lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin kehittäminen moniammatillista, toimialat ylittävää yhteistyötä kehittämällä. Lasten, nuorten ja heidän perheidensä terveyteen ja hyvinvointiin vaikutetaan neuvolaasetuksen mukaisilla yhtenäisillä toimintavoilla sekä järjestämällä palveluja verkostomaisen perhekeskuksen toimintamallin mukaisesti. 18