Vesihuoltoverkostojen saneeraus ja ylläpito KEHTO-foorumi 24.3.2011
Vesihuoltoverkostojen saneerauksen ja ylläpidon uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen Sisältö 1. Hankkeen taustaa 2. Nykytilan kuvaus 2.1 Hankkeen seminaarien johtopäätöksiä 2.2 Kuntateknisen sektorin haasteita 3. Kehitysehdotuksia Etunimi Sukunimi 7.4.2011 2
Verkostojen saneeraustarve Etunimi Sukunimi 7.4.2011 3
Omaisuudenhallinnan näkökulma Onko laitoksilla, omistajilla ja yhteiskunnalla varaa seurata katseella, kun valtava verkosto-omaisuus häviää? Saneeraus nähtävä tärkeänä osana laitosten omaisuuden hallintaa Työkalut saneerausten priorisoimiseksi, suunnittelemiseksi ja verkosto-omaisuuden hallitsemiseksi verkkotietojärjestelmien edelleen kehittäminen, yms. Viranomaisnäkökulma ja vesihuoltolain tarkistaminen: selvilläolovelvollisuus, saneeraussuunnitteluvelvoite, talouden läpinäkyvyys Etunimi Sukunimi 7.4.2011 4
Kehittämisohjelman tavoitteita Kartoitus verkosto-omaisuuden saneerauksen pullonkauloista Uusia toimintamalleja vesihuollon saneeraus-, korjausrakentamis- ja ylläpitoinvestointien toteuttamiseen Edistetään vesihuoltolaitosten ja yksityisen sektorin toimijoiden kumppanuutta ja yhteistyötä saneerausinvestointien priorisoinnissa, suunnittelussa, toteuttamisessa, rahoittamisessa ja kokonaisvaltaisessa verkosto-omaisuuden hallinnassa Tunnistetaan keskeisiä konkreettisia ongelmakohtia lähtien laitoksen omistajien päätöksenteosta, edeten itse laitoksen verkosto-omaisuuden hallintaprosessiin ja siinä käytettäviin työkaluihin ja menetelmiin Kartoitetaan palveluntarjoajien toimintaa ja tunnistetaan vesihuoltolaitoksen ja palveluntarjoajien rajapinnassa olevia konkreettisia ongelmakohtia Etunimi Sukunimi 7.4.2011 5
Kehittämisohjelman tuloksia? Tunnistetaan ongelmakentästä jatkokehityskohteet ja pilothankkeet, joiden avulla voidaan tehokkaasti edistää saneerausvolyymien kasvattamista. Jatkokehityskohteissa otetaan huomioon myös RYM Oy:n tuleva ohjelma (ES), jossa kehittämisohjelman tulosten perusteella pyritään käynnistämään myös globaaliin liiketoimintaan tähtäävä hanke. 2 3 jatkohankkeelle laaditaan alustavat tavoitteet ja suuntaviivat. Jatkohankkeita on tarkoitus viedä eteenpäin omina projekteinaan. Niihin hankitaan myös rahoitus erikseen. Etunimi Sukunimi 7.4.2011 6
Kehittämisohjelman sisältö ja toteutusvaiheet Nykytilannekartoitus verkostosaneerauksen ja verkosto-omaisuuden hallinnan nykyiset toimintaprosessit ja niiden keskeiset saneerausvolyymia rajoittavat ongelmakohdat webropol-kysely ja workshopin ryhmätyöt Johtopäätökset ja toimintamallien kehittäminen arvioidaan kerättyjen tietojen pohjalta tarvittavat toimenpiteet halutun kehityksen aikaansaamiseksi verkostosaneerauksessa ja verkosto-omaisuuden hallinnassa workshop ja jatkokehityshankkeet (pilotit) Raportointi ja tiedottaminen Etunimi Sukunimi 7.4.2011 7
Nykytilannekartoitus Vesihuoltolaitosten verkosto-omaisuuden hallinnan toimintaketjun läpikäynti laitosten ja saneeraustoimintaan liittyvien yritysten näkökulmasta VVY:n esiselvitys ( Vesanlima ) Ongelmakohdat! Kehittämistarpeet! Uuden liiketoiminnan kehittämismahdollisuudet! 8/2011 Jatkohankkeet Kehittämishanke 1 esim. teknologiat Kehittämishanke 2 esim. tietojärjestelmät Pilot 1 Uusi toimintamalli 1 Pilot 2 Uusi toimintamalli 2 Pilot 3 Uusi toimintamalli 3 Etunimi Sukunimi 7.4.2011 8
Nykytilan kartoitus workshopien avulla Keskeiset kysymykset 1. Miksi saneerausvolyymi ei ole kasvanut, vaikka tarve on tunnustettu jo noin 20 vuotta? 2. Jos saneerausvolyymiä kasvatetaan nykyisestä 2 3 kertaiseksi, tarvitaan myös uusia toimintamalleja nykyisillä ei aina pärjätä VESANLIMA Etsii kipukohdat Kehittää toimintamalleja Ideoi pilottihankkeita seuraaviin vaiheisiin Etunimi Sukunimi 7.4.2011 9
Aiemmin tehdyt tutkimukset YVES päivitys 2008 AssetVesi Vesikko KUPERA ROTI Yms. Keskittyneet vain osaan verkosto-omaisuuden toimintaprosessista Systemaattista kartoitusta verkosto-omaisuuden hallinnan toimintaprosessin ongelmakohdista ei ole tehty Etunimi Sukunimi 7.4.2011 10
Toimintaprosessi Saneeraussuunnittelu (pitkä ja lyhyt aikaväli) Investointien rahoittaminen Saneerauskohteiden valinta Saneerauksen hankinta Saneerauksen toteuttaminen ja valvonta Tietojen ylläpitäminen Etunimi Sukunimi 7.4.2011 11
Workshopien tarkoitus SAADA VESIHUOLTOLAITOSTEN OMA NÄKEMYS KESKEISTÄ ONGELMISTÄ PROJEKTIN KÄYTTÖÖN Analysoida nykytilaa ja tavoitetilaa toimintaprosessin eri kohdissa Ideoida ratkaisuja miten asiaa viedään eteenpäin ja kehitetään Toimenpide-ehdotukset, huomioon otettavat asiat LAITOKSILTA LÄHTÖTIETOA YRITYSTEN WORKSHOPPIIN Yritykset tarkastelevat samaa toimintaprosessiketjua omasta näkökulmastaan, pääasiallisena pohjatietona vesihuoltolaitosten yritystoimintaan liittyvät näkökulmat Etunimi Sukunimi 7.4.2011 12
Workshop 1, nykytilanne laitosten kannalta Tiivistelmä ryhmissä tehdystä nelikenttätehtävästä 1. Mitä ei ole nyt, mutta halutaan lisää Uusia kokonaisvaltaisia rahoitusmalleja Parempaa kokonaissuunnittelua Parempaa lähtötietoa Osaamista kaikilta osapuolilta No-dig -tarjontaa 2. Mitä nyt on ja mitä halutaan säilyttää Kassavirtarahoitus Osaava urakointi Ydinosaaminen laitoksilla Tietohallinto laitoksilla Oma päätösvalta 3. Mitä nyt on, mutta halutaan eroon Liian voimakas kytky katusaneeraukseen Verkoston kunto ei määrää saneerauskohteita Veden halpuus Kohtuuttomat tuloutusvaatimukset Politikointi 4. Mitä ei ole, eikä halutakaan Ympäristöhallinnon sekaantuminen saneerauksiin Regulaattori Kokonaan yksityistäminen Ammattitaidottomia onnenonkijoita Verkoston kunnon romahtamista Kansallista monopolia saneerausurakoinnissa Etunimi Sukunimi 7.4.2011 13
Workshop 1, ratkaisujen ideointi Tiivistelmä ryhmissä pohdituista ideoista Parempia, kokonaisvaltaisia rahoitusmalleja Parempaa osaamista Hyviä kokonaispalvelumalleja Yhdenmukaiset valvontamenetelmät Taksat oikealle tasolle Asiakaslähtöisyys Avoimuus paremmalla tiedotuksella ja viestinnällä Etunimi Sukunimi 7.4.2011 14
Workshop 1, yhteenveto Yhteenveto työpajan tuloksista Rahoituksen muodosta todettiin, että taksojen kautta tulorahoitus on ainoa kestävä tapa rahoittaa saneeraus. Sekä liittymisen että vesimaksujen taso tulisikin tarkistaa oikealle tasolle, jotta tämä voitaisiin jatkossakin varmistaa. Sekä suunnittelussa että saneerauksen toteutuksessa tarvitaan lisää osaamista, ammattitaitoista väkeä niin kunnan hallinnossa kuin suunnittelijoilla ja urakoitsijoillakin on liian vähän. Verkoston kunnosta tiedetään kaiken kaikkiaan liian vähän, ehkä kunnollisten menetelmien puutteen vuoksi. Yhteistyö kunnan katuyksikön kanssa tulisi toimia sujuvammin, tällä hetkellä katusaneeraus määrää liikaa verkostosaneerauksen toteutumista. Yhteiset aluesuunnitelmat kaikkien osapuolten kesken voisivat parantaa suunnitelmallista saneeraustoimintaa. Kokonaispalvelumalli, jossa luotettava kumppani ottaisi vastuun pitkän aikajakson saneeraussuunnitelman toteuttamisesta, olisi tarpeellinen. Tiedotusta ja viestintää tulisi vielä lisätä tietoisuuden parantamiseksi taksojen tasosta ja saneerauksen tarpeellisuudesta. Etunimi Sukunimi 7.4.2011 15
Keskeiset ongelmakohdat lyhyesti (ennakkokysely urakoitsijoilta) 1) Rahoitus ja suunnittelu Hätätyö vs. suunnitelmallisuus Investoinnit ja laitossaneeraukset syö määrärahoja Priorisointi, politiikka/päätöksenteko, tietoisuus Tulorahoitus ja taksapolitiikka Talous ja kustannusten hallinta/ennakointi (yleisesti) 2) Yhteistyö katupuolen kanssa Synkronointi ja synergia: tarpeet, kohteiden valintaperusteet, tahti jne. ei aina kohtaa kustannustenjako 3) Pula henkilöstöresursseista ja osaamisesta 4) Urakoitsijoita ja kilpailua vähän, lisäksi kaivataan kokonaispalveluita 5) Kuntotiedot ja mittarit: esim. todellinen kunto vs. ikä Etunimi Sukunimi 7.4.2011 16
Workshop 2, nykytilanne laitosten kannalta Tiivistelmä ryhmissä tehdystä nelikenttätehtävästä 1. Mitä ei ole nyt, mutta halutaan lisää Suunnitelmallisuus Tilaaja-tuottaja malli Uudenlaiset urakkamallit Kokonaisratkaisut 2. Mitä nyt on ja mitä halutaan säilyttää Urakoitsijoiden ammattitaitoinen henkilöstö Luotettavat tilaajat Hyvä toimintaympäristö 3. Mitä nyt on, mutta halutaan eroon Urakat pienissä paloissa Urakkasopimusviidakko 4. Mitä ei ole, eikä halutakaan Ammattitaidottomat helpon rahan etsijät Tilaajan ammattitaidottomuus Etunimi Sukunimi 7.4.2011 17
Workshop 2, ratkaisujen ideointi Tiivistelmä ryhmissä pohdituista ideoista Miten saadaan lisää uusia palvelumalleja ja innovaatioita? Tilaajakohtaiset roolit selkeämmiksi Kokonaispalvelumalli erilaisilla urakkamuodoilla Rohkeutta tilaajapuolelle Elinkaarimalli, kumppanuusmalli Etunimi Sukunimi 7.4.2011 18
Workshop 2, yhteenveto Yhteenveto työpajan tuloksista Selkeä näkemys kaikilla työpajan osallistujilla oli, että urakat olisi saatava suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Pieniksi pilkotut urakat ovat urakoitsijan kannalta hankalia, mutta nostavat myös kustannuksia niin rakentamisessa kuin valvonnassakin, joten uusien toimintamallien toteuttaminen olisi kaikkien etu. Suuremmissakaan kokonaisuuksissa urakkamuotoa ei tulisi lyödä lukkoon liian aikaisin, eikä samaa mallia kaikkiin alaurakoihin. Tämä toisi mahdollisuudet innovatiivisiin ratkaisuihin ja kustannusten optimointiin. Kaivattiin jonkinlaista tuotteistamista ja yhtenäisiä sopimusmalleja, jotta urakoitsijat tietäisivät aina, mitä urakka pitää sisällään. Kaikista mahdollisista lisä- ja muutostöistä halutaan eroon. Etunimi Sukunimi 7.4.2011 19
Kuntateknisen sektorin haasteita KEHTO/KUPERA-hankkeen havaintoja KEHTO/KUPERA-hanke kattaa koko kuntateknisen sektorin Tutkimus- ja kehittämishankkeen lähtökohtana on, että perusrakennepalvelujen organisointia kehittämällä palvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuutta voidaan ratkaisevasti parantaa PPP-malleihin siirtymisen perusteena ei ainoastaan rahoituskysymykset, kokonaisuuteen kuuluu operatiivisesti tehokas toiminta Elinkaariajattelu toivottavaa Hankintaosaamiseen olisi panostettava (myös tuottajapuolella) ja käytettävä uusia innovatiivisia menetelmiä, kuten esim. hankintaklinikoita, tukefin-toimintoja ja neuvottelumenetelmiä Etunimi Sukunimi 7.4.2011 20
Vaihtoehtoisten toimintamallien kartoitus verkosto-omaisuuden arvo verkosto-omaisuuden kunto saneerausvelka riskikartoitus toimintamallit Pitkän tähtäyksen saneerausohjelma (> 5 vuotta) Saneerauskohde 1 Saneerauskohde 2 Saneerauskohde 3 Saneerauskohde n Saneerausurakoiden hankintaan liittyvät toimet tilaajan kannalta tuotteistaminen innovatiivisuutta kannustavat hankintamenetelmät (esim. hankintaklinikka, neuvottelumenetelmät) laajat palvelusopimukset yhtenäiset sopimusmallit Etunimi Sukunimi 7.4.2011 21
Vaihtoehtoisten toimintamallien kartoitus Sopimusvaihtoehtoja erilaisissa saneeraushankkeissa perinteinen kilpailutus ja urakkasopimus pienissä urakoissa puitesopimus tilanteissa, joissa vaaditaan välitöntä toimintaa usein käytettyjen urakoitsijoiden kohdalla alueellinen kokonaispalvelusopimus suunnitelmallisessa toiminnassa 1 3 vuotta voi sisältää suunnittelun ja rakentamisen management tai isännöintisopimus kumppanuusperiaatteella luotettavan kumppanin vastuutus kumppani hoitaa hankintaprosessin kumppani vastaa suunnittelusta, rakentamisesta ja valvonnasta yhdessä sovittujen periaatteiden mukaan Etunimi Sukunimi 7.4.2011 22
Vaihtoehtoisten toimintamallien kartoitus Alueurakointimalli Alueurakointimallia voisi soveltaa vesihuoltoverkostojen saneerauksessa vastuutettuna yhdessä katujen kunnossapidon kanssa. Alueurakoinnissa työt tuotteistetaan ja kilpailutetaan siten, että urakoitsija ottaa pitkän aikavälin toteuttamisvastuun alueen kunnossapidosta sovituin osin. Alueurakoinnista on tehty ohjeet kilpailuttamiselle, asiakirjamalleille ja sopimusehdot AYSE 2003 Kuntaliiton toimesta. Etunimi Sukunimi 7.4.2011 23
Vaihtoehtoisten toimintamallien kartoitus Managerointimalli Managerointimallissa asiantuntijakumppani toimii verkostojen isännöitsijänä ja ottaa vastuun verkostojen kuntokartoituksista sekä saneerauksen suunnitteluttamisesta ja rakennuttamisesta tilaajan pitkän tähtäyksen saneerausohjelman mukaisesti. Työmäärä Kilpailutetaan Oman työn osuus Aika Saneerauksen työmäärä ei ole vakio, vaan vaihtelee hyvinkin paljon. Kunnan tai vesilaitoksen kannattaa käyttää omaa työvoimaa sen verran, että minimityövaatimus täyttyy. Managerikumppani huolehtii työn suunnittelusta, kilpailutuksesta ja ajoituksesta resursseja optimoiden. Etunimi Sukunimi 7.4.2011 24
Vaihtoehtoisten toimintamallien kartoitus BOT-, BOOT- tai DBOOT-malli D Design B Build O Own O Operate T Transfer Tilaaja kilpailuttaa kokonaisuuden, jossa tuottaja rahoittaa ja tuottaa palvelun ja veloittaa niin investointi- kuin käyttömaksutkin sopimuskauden aikana kuukausimaksuissa. Omistus siirtyy tilaajalle sopimuskauden päättyessä. tilaaja maksaa investoinnista ja palvelusta tasaisesti koko kauden ajan maksut tuottaja vastaa palvelun tuottamisesta koko kauden ajan sopimuskausi Etunimi Sukunimi 7.4.2011 25
Vaihtoehtoisten toimintamallien kartoitus Allianssimalli Allianssimallissa tilaaja ja tuottaja toimivat ns. samassa veneessä ja jakavat hankkeen mahdolliset voitot ja tappiot keskenään. Kirjanpito on sopimuskauden aikana avointa, toiminta perustuu osapuolten väliseen luottamukseen. Sopimushinta Säästö Kustannusylitys Maksetaan urakoitsijalle sovittujen maksupostien mukaan Säästö jaetaan osapuolten kesken ennalta sovitun jakoperusteen mukaan Ylitys jaetaan osapuolten kesken ennalta sovitun jakoperusteen mukaan Etunimi Sukunimi 7.4.2011 26
Vaihtoehtoisten toimintamallien kartoitus Allianssimalli Strategiset tavoitteet allianssimallille: Tuottavuuden parantaminen koko toimialalla Kulttuurin muuttaminen kohti avoimempaa ja luottamukseen perustuvaa toimintatapaa Lopputuotteiden parempi asiakastyytyväisyys nopeammin, laadukkaammin ja edullisemmin Innovatiivisuuden ja osaamisen kehittäminen Allianssin periaatteet We all win or we all lose Tilaaja ja suunnittelun ja tuotannon keskeiset toimijat muodostavat ydintiimin Ydintiimillä on yhteiset tavoitteet (allianssisopimus) Ydintiimi sitoutuu edistämään innovaatioita ja erinomaista suoritusta Ydintiimi jakaa ja hallitsee hankkeen riskit ja bonukset yhteisesti Allianssisopimuksessa määritellään no blame periaate, yksimieliset päätökset, riidanratkaisu-lauseketta ei ole Kaikki toiminta on avointa, open book Etunimi Sukunimi 7.4.2011 27
Vaihtoehtoisten toimintamallien kartoitus Allianssimalli, riskit ja mahdollisuudet Perinteisesti Jokainen osapuoli kantaa riskin omasta suorituksestaan Osa erityisistä riskeistä voi olla jaettu Tilaajan vastuut Toimijoiden vastuut Riskien siirtäminen Allianssissa Jotkut riskit ja mahdollisuudet on toimijoilla itsellään Riskien jakaminen ja yhteinen hallinta Lähes kaikki riskit ja mahdollisuudet on jaettu ydintoimijoiden kesken Lähde: Project Alliance Practitioners Guide, Dept of Treasure and Finance, Australia 2006 (Liikenneviraston esittelyaineistosta) Etunimi Sukunimi 7.4.2011 28
Vaihtoehtoisten toimintamallien kartoitus Allianssimalli, projektin vaiheet Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Vaihe 5 Strategia Allianssin muodostaminen Projektin kehitysvaihe Projektin toteutusvaihe Takuuaika tilaaja päättää projektin parhaiten soveltuvasta toteutusmallista toimijat valitaan allianssiin ensisijaisesti laadullisin perustein kirjallisen esityksen, haastattelujen ja workshopin avulla tilaaja päättää, kilpaillaanko ensin suunnittelijoiden ja sitten urakoitsijoiden allianssista vai yhteisallianssista tilaaja ja valitut toimijat muodostavat integroidun projektitiimin tiimi innovoi edullisia ja hyödyllisiä suunnittelu- ja toteutusratkaisuja allianssin taloudelliset ja muut yhteiset tavoitteet luodaan sarjassa kokouksia ja workshoppeja tilaaja ja toimijat työskentelevät yhdessä ja toteuttavat projektin integroidulla tiimillä kaupalliset ehdot on asetettu siten, että toimijat jakavat edut/haitat jos kustannukset ja muut asetetut tavoitteet ovat parempia/huonompia kuin sovitut tavoitteet tilaaja ja toimijat ovat yhteisvastuussa kaikista takuuajan korjauksista allianssi on voimassa takuu-ajan loppuun asti Lähde: Jim Ross, PCI (Liikenneviraston esittelyaineistosta) Etunimi Sukunimi 7.4.2011 29
Yhteydenottoja toivoen Kiitokset mielenkiinnostanne! Näkemyksiä rahoituksesta Näkemyksiä katujen ja verkostojen saneerauksen sujuvasta yhteistoiminnasta Yleisiä mielipiteitä ja kokemuksia aiheesta Jyrki Laitinen jyrki.laitinen@fcg.fi 050 375 0924 Etunimi Sukunimi 7.4.2011 30