Vesihuoltolaitosten korjausvelka ja saneerauksiin varautuminen. Suomen Vesi-isännöinti. Puhdasvesi-risteily

Transkriptio

1 Vesihuoltolaitosten korjausvelka ja saneerauksiin varautuminen Suomen Vesi-isännöinti Puhdasvesi-risteily Sisällysluettelo 1. Vesihuoltolaki ja saneerauksiin varautuminen 2. Rakennetun omaisuuden tila ROTI Työkalut taloudellisen tilan itsearviointiin 4. Saneerauksen käytännön haasteet 5. Teknisen ja hallinnollisen toimen yhteistyö 6. Saneerauksen keskeiset asiakirjat 7. Vesi-isännöinti apuna saneerauksissa 8. Kysymyksiä? Ajatuksia?

2 1. Vesihuoltolaki ja saneerauksiin varautuminen Laki vesihuoltolain muuttamisesta 681/2014: 18 Maksujen yleiset perusteet Vesihuollon ja huleveden viemäröinnin maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. 19 Maksut Vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella.[ ] Lisäksi laitos voi periä liittymismaksua ja perusmaksua sekä muita maksuja laitoksen toimittamista palveluista. Nämä maksut ovat eri alueilla erisuuruisia, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä.[...] Käyttö- ja liittymismaksujen hinnoittelu ensisijaisen tärkeää Hinnoittelun pohjalla perusteelliset taloudelliset laskelmat 2. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2017 Vesihuoltoverkoston (yhdyskuntatekniikka) arvo n. 6,5 mrd euroa: vesijohtoja n km ja jätevesiverkostoja n km (tonttijohdot ei mukana) Korjaamistahti tällä hetkellä riittämätöntä: omaisuuden rapautuminen kiihtyy Vesijohtoverkoston korjaustarve km/v, korjataan km/v Saneerausinvestoinnit nyt 0,5-1%, tarve 2-3% (verkostojen pääoma-arvosta) Investoinnit tiedonhallintaan ja toiminnan kehittämiseen yhtä tärkeitä kuin varsinaiset verkostoinvestoinnit Merkittäviä yhteiskunnallisia menetyksiä: vuotovesi keskimäärin 20%, jäteveden vuotovedet 37-47% (mukana sekaviemäröinti) Viemäritukoksia keskimäärin 8 kpl/100 km (v. 2014) Investointien puute heikentää toimintavarmuutta ja turvallisuutta tulevaisuudessa

3 2. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2017 ROTI 2017: Erityisesti pienten vesihuoltolaitosten toiminnan laadun varmistamiseksi tarvitaan rakennemuutos, jossa alueellisesti hajallaan olevia saman palvelukokonaisuuden toimintoja kootaan hallinnollisesti suuremmiksi yksiköiksi. Näin varmistetaan vesihuoltopalveluiden laatu sekä investointien ja saneerausten vaatimat taloudelliset resurssit ja osaaminen. Saneerausten suunnittelun ja ajoi tuksen sekä palveluiden kehittämisen kannalta on välttämätöntä saattaa järjestelmiä koskeva tietopohja kuntoon ja avoimesti käyttöön. Pienten vesihuoltolaitosten sulautuminen, käytännön haasteet Pienten vesihuoltolaitosten liittäminen kunnalliseen toimijaan, käytännön haasteet 3. Työkalut taloudellisen tilan itsearviointiin Maa- ja metsätalousministeriön (MMM), Vesi- ja Viemärilaitosyhdistyksen (VVY) ja Kuntaliiton v teettämä ja VVY:n julkaisema monistesarja Vesihuoltolaitoksen tilan itsearvointimittaristo Toimiva vesihuolto on sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti kestävä, turvallinen ja toimintavarma, ympäristöllisesti kestävä, taloudellisesti tehokas ja kestävä, joustava ja tulevaisuutta ennakoiva, hyvin johdettu ja resursoitu Toimivan vesihuollon osa-alueet: asiakaspalvelu, dokumentaatio, henkilöstö, organisointi, johtaminen, ennakointi, rahoitus, prosessien ohjaus, erityistilanteiden hallinta = kaikki osa-alueet pätevät myös saneeraukseen ja toimivat perustana onnistuneelle saneeraukselle Itsearviointi olisi hyvä suorittaa vuosittain tai 2-3 vuoden välein (tilanteesta riippuen)

4 3. Työkalut taloudellisen tilan itsearviointiin Itsearviointimittaristo perustuu matriisimaiseen arvostelujärjestelmään, jossa on seuraavanlainen asteikko: HYVÄ = Toimintaa voidaan jatkaa ja kehittää nykyiseen hyvin suunniteltuun ja johdettuun tapaan TYYDYTTÄVÄ HEIKKO järjestelmiä = Tilannetta on seurattava aktiivisesti ja kehittämistoimenpiteiden valmistelu on käynnistettävä suunnitelmallisesti = Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan nopeita toimenpiteitä ja/tai on uusittava merkittävästi Mitattavia aihepiirejä on kuusi: organisointi ja talous, tekniset prosessit, henkilöstö ja johtaminen, toimintavarmuus ja erityistilanteisiin varautuminen, asiakassuhteet, dokumentaatio Aihepiireissä on yhteensä 22 mittaria, kohdassa organisointi ja talous on seuraavat mittarit ja arvioinnin yhteenveto tehdään seuraavasti: 3. Työkalut taloudellisen tilan itsearviointiin

5 3. Työkalut taloudellisen tilan itsearviointiin 4. Saneerauksen käytännön haasteet Rahoituksen riittämättömyys (maksut eivät usein kata edes operointia) Varsinkin pienempien toimijoiden resurssit ja osaaminen korjausten suunnitteluun (pienet, sirpaloituneet vesihuoltolaitokset) Verkoston teknistä kuntoa koskeva tieto usein puutteellista (kartta-aineistot teknisine attribuutteineen), mikä hankaloittaa saneerausten kohdentamista ja ajoitusta Kunnalliset laitokset: tuottojen käyttäminen muuhun kuin vesihuoltoon (vrt yhtiöittäminen uutena trendinä) ROTI 2017: kuntien ja vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö ja viestintä usein puutteellisia Teknisen toimen ja taloushallinnon väliltä puuttuva kommunikaatio

6 5. Teknisen ja hallinnollisen toimen yhteistyö Teknisen toimen, taloushallinnon, rahoituksen ja johdon sujuva yhteistyö saneerausten ennakoimisessa, suunnittelussa ja toteutuksessa ensijaisen tärkeää Teknisen toimen kuntoarviot ja niiden pohjalta arvioitu varojen tarve perustana investoinneille Saneeraus (tai ainakin joku sen vaiheista ennakoinnista toteutukseen) on yleensä jatkuva prosessi: yhden saneerauksen valmistuttua toisen suunnittelu tai toteutus voi alkaa Jatkuva, katkoton ja toimiva viestintä teknisen ja hallinnollisen toimen välillä, hallinto yleensä hoitaa viestinnän asiakkaita ja muita kolmansia osapuolia kohtaan (ns. back office ja front office) 6. Saneerauksen keskeiset asiakirjat Saneeraussuunnitelma: pohjautuu kuntoarvioon, momenttikohtainen suunnitelma ja pitkäjänteinen toiminta Huom! Sitoutuminen saneeraussuunnitelmaan Suunnittelu- ja urakka-asiakirjat Urakan valvonta ja sen asiakirjat, työmaapöytäkirjat: tarkoituksena myöhempien ongelmien, riitojen ja kulujen välttäminen Urakoitsijan takuuaikainen vakuus ja sen käyttäminen Talousarvio (sen pohjalta myös palveluhinnasto ja maksut) Investointilaskelmat ja kassavirta/rahoituslaskelmat Mahdolliset viranomaisasiakirjat (luvat, ilmoitukset, myös vesihuoltolaitoksen normaalit lakisääteiset asiakirjat, jotka apuna saneerauksessa)

7 7. Vesi-isännöinti apuna saneerauksissa Taloushallinnon laskelmat: -talousarviot: vuosittaiset/projektikohtaiset -kassavirtalaskelmat -rahoituslaskelmat Laskelmien pohjalta ehdotukset käyttö- ja perusmaksuista, ylimääräisistä maksuista Maksujen kerääminen: laskutus ja myyntireskontra Taustalla toimiva arjen käyttötalous: kirjanpito, reskontrat, veroilmoitukset Käytännön apu: ulkopuolinen asiantuntijatoimitusjohtaja tai -prokuristi vesiisännöinnistä Viestintä: tiedottaminen (vesihuoltolain mukaisesti) ja asiakaspalvelu 7. Vesi-isännöinti apuna saneerauksissa Kuntokartoitusten järjestäminen ja niiden pohjalta saneeraussuunnitelmien teettäminen asiantuntijoilla Vesi-isännöinti koordinoi hallinnon ja teknisen toimen töitä ja niiden sujuvuutta sekä toimii keskitettynä yhteyshenkilönä molemmille tahoille Vesi-isännöinti hankkii tarvittavat asiantuntijat, alihankkijat ja muut alan toimijat: suunnittelu, urakka, valvonta Lakisääteisten asiakirjojen laatiminen/koordinointi: varautumissuunnitelma, erityistilannesuunnitelma, valvontatutkimusohjelma (yhdessä viranomaisten kanssa) perustana ja saneerausten ennakoinnin apuna (=vesihuoltolaitoksen riskit kartoitetaan näissä asiakirjoissa) Koulutus antaa valmiuksia vesihuoltolaitoksen omalle henkilökunnalle: taloushallinnon ja lainsäädännön koulutukset, yhdyskuntatekniikan koulutukset/tilaisuudet: tavoitteena vesihuoltoalan kokonaiskuvan ja yleisten haasteiden/toimintamallien tuntemus

8 8. Kysymyksiä? Ajatuksia? KIITOS! Suomen Vesi-isännöinnin tiimi apunasi: Laura Laine, Vesi-isännöitsijä Marianne Siurua, Taloushall. assistentti puh puh Riitta Sihvonen, Pääkirjanpitäjä Juulia Laine, Vesilaskuttaja puh puh