KYMMENSORMI- JÄRJESTELMÄN HYÖDYT EDUCA 2015 -LUONNOS KM, LO Anssi Väliaho Sponsored by
NÄPPÄIMISTÖN RELEVANTTIUS NYT JA TULEVAISUUDESSA? Puheentunnistus Käytännössä hankala toteuttaa luokkahuoneympäristössä Kirjoittamisen ja puheen kautta tuotetun tekstin välillä laadullinen ero (Connelly et al. 2007) Kosketusnäyttö / tabletit Kirjoitettaessa on pakko katsoa virtuaalista näppäimistöä Virtuaalinäppäimistö vie tilaa ruudulta Tekstin editoinnin haasteet 2
ERILAISET KIRJOITUSTYYLIT 1. Etsitään näppäimiä ja naputellaan näppäimistöä katsoen (Hunt & peck) 2. Naputellaan näppäimistöä samalla sitä katsoen (Pecking without much hunting) 3. Kymmensormijärjestelmä. Katsotaan näyttöä, sormet kotinäppäimillä. (Touch typing) (Bullock, A. 2005; Shuller, S. 1989) 3
HYÖDYT 1. NOPEUS Hunt & peck tekniikalla tekstin kopiointi erityisen hidasta Katse vaihtelee näppäimistön, kopioitavan tekstin ja näytön välillä (Bullock, A. 2005 Ref. Kisner, E. 1984) Kymmensormijärjestelmän hallitsevalle riittää, kun hän seuraa kopioitavaa tekstiä Kymmensormijärjestelmäkurssin käyminen on yhteydessä merkittävästi nopeampaan kirjoitusnopeuteen Kirjoittamisessa käytettävien sormien lukumäärä on suoraan suhteessa nopeampaan kirjoitusnopeuteen (Baker & Redfern 2007) 4
HYÖDYT 1. NOPEUS TypingTest.com (2010) Kaikki osallistujat: 180 mrk/min (36 WPM ) Eivät osaa: 140 mrk/min (28 WPM) Osaavat: 290 mrk/min (58 WPM) Baker & Redfern (2007) 10-sormijärj.kurssin käyneet 55.8 WPM, muut 41.3 WPM Typing Master Finland Oy:n luvalla. 5
HYÖDYT 2. KOGNITIIVINEN KUORMITUS Hunt & Peck kirjoitustyyli vaatii tietoista tarkkaavaisuutta (Bullock, A. 2005 Ref. Waner, K. & Behymer, J. & McCray, S. 1992.) 10-sormijärjestelmää käyttävällä taito on automatisoitunut eli kirjoitus tapahtuu ilman tietoista tarkkaavaisuutta Taidon omaavat eivät muista, missä kirjaimet ovat. Sormet tietävät mitä tehdä, vaikka asiaa ei käsitelläkään tietoisuudessa. Tämä vapauttaa ajattelemaan muita asioita. (Snyder, K. M., Ashitaka, Y., Shimada, H., Ulrich, J. E., & Logan, G. D. 2014.) 6
HYÖDYT 2.1 TUOTETTU TEKSTI Käsinkirjoittamisen automatisoituminen ja nopeus yhteydessä laadullisesti parempaan tuottamiseen (Berninger et. al. 1997; Connelly et al. 2007; Crook, C. & Bennett, L. 2007.) the mechanical demands of writing create a cognitive load unhelpful to the compositional process. (Crook, C. & Bennett, L. 2007) Konekirjoituksen opettaminen hitaille koneella kirjoittajille paransi kirjoitettujen esseiden laatua. (Christensen C. A. 2004) Without automaticity in orthographic-motor integration, students do not have sufficient cognitive resources to focus attention on more complex and demanding aspects of writing. (Christensen, C. A. 2004) 7
HYÖDYT 3. ERGONOMIA Älykkäästä ihmisestä, homo sapiensista, on tullut istuva ihminen, homo sedens, josta iän myötä kehittyy homo tergum poena, selkävaivainen ihminen. (Kasvi, J. 2011). Kymmensormijärjestelmä vähentää merkittävästi lihasjännitystä (Sommerich, C. & Joines, S. & Psihogios, J. 2001). Kriittinen näkökulma: Slower speed 4-finger typists. who have re-invented the ergonomics of keyboards to suite their personal style will never suffer from finger overuse syndrome. (Rickards, J. 2004) Suuri kirjoitusmäärä altistaa tuki- ja liikuntaelinvammoille kirjoitustekniikasta riippumatta (Polanyi et al. 1997). 8
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA KOULUSSA Opetus- ja kulttuuriministeriön visio vuodelle 2020: Suomalaiset koulut ja oppilaitokset ovat kansainvälisesti vertaillen edistyksellisiä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäjiä. Ammattitaitoinen opetus- ja muu henkilöstö sekä motivoituneet oppilaat ja opiskelijat hyödyntävät opinnoissaan ja oppimisen tukena laadukasta, ajanmukaista ja ekologisesti tehokasta tieto- ja viestintätekniikkaa eri ympäristöissä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010) 9
TVT JA PERUSOPETUKSEN OPS-UUDISTUS perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että kaikissa koulussa käytetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa sekä mediaa eri oppiaineissa ja kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla, niin että niitä hyödynnetään tiedon kanssa työskentelyyn ja uuden tiedon luomiseen... Jokaisen oppilaan tulee myös oppia tieto- ja viestintätekniikan ja verkkoviestinnän perustaidot... (Edu.fi 2013.) "Oppilaat harjoittelevat tiedon parissa työskentelyä ja luovat uutta tietoa yksin ja yhdessä muiden kanssa tieto- ja viestintätekniikkaa tarkoituksenmukaisesti hyödyntäen (Opetushallitus 2012). 10
KYMMENSORMIJÄRJESTELMÄ & PERUSOPETUS V. 2013 Lukioiden valmiudet siirtyä sähköiseen ylioppilastutkintoon (Lakkala, M. & Ilomäki, L. 2013): Lukioiden rehtorit: "..jo peruskoulussa pitäisi antaa riittävät taidot, eikä lukion pitäisi enää keskittyä perustaitojenopettamiseen, lähinnä varmistaa että taidot on ja keskittyä siihen, miten teknologiaa hyödynnetään. Lukioiden opettajat pohtivat pitäisikö kymmensormijärjestelmä opettaa jo peruskoulussa. Opetusneuvos Pirjo Sinko Opettaja-lehdessä (33/2013): "Opetussisältöihin otetaan ehkä myös kymmensormijärjestelmän opettaminen. Kun tietotekninen kirjoittaminen yhä vahvistuu, on mietittävä, miten sujuva näppäintekniikka opetetaan koko ikäluokalle, Sinko sanoo." (Kaskinen, H. 2013.) 11
JA NIINHÄN SIINÄ KÄVI Näppäilytaidot ovat POPS 2016 luonnoksen uusimmassa versiossa (19.9.2014) äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokkien 1-6 opetuksessa: Oppimisprosessin kannalta keskeisenä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteena Opetuksen tavoitteena Keskeisen sisältöalueen (tekstin tuottaminen) tärkeänä osana 12
POPS LUONNOS 2016 Näppäintaidot tulevat osaksi äidinkielen opetusta heti alkuopetuksesta alkaen: Oppimisprosessin kannalta keskeinen arvioinnin ja palautteen antamisen kohde: edistyminen tekstien tuottamisessa, erityisesti käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen kehittyminen Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet: opettaa käsin kirjoittamisen taitoa ja näppäintaitoja Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: S3 Tekstien tuottaminen: Opetellaan isojen ja pienten tekstauskirjainten piirtämistä sekä niillä kirjoittamista ja näppäintaitoja. 13
POPS LUONNOS 2016 Vuosiluokilla 3-6 näppäintaitojen harjoittelu jatkuu: Suomen kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet: edistää oppilaan käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojen sujuvoitumista Oppiaineen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet: S3 Tekstien tuottaminen: edistää oppilaan käsinkirjoittamisen ja näppäintaitojen sujuvoitumista 14
SÄHKÖISET YO-KIRJOITUKSET...nyt jo tiedetään että ylioppilastutkinnon sähköistämissuunnitelmat tulevat asettamaan lukioiden omistajat suurten haasteiden eteen sekä toimivan infrastruktuurin että opetusmenetelmien uudistamisen osalta (Edu.fi 2013). Lukioiden valmiudet siirtyä sähköiseen ylioppilastutkintoon (Lakkala, M. & Ilomäki, L. 2013): "Oppilaat kokivat sähköisiä YO-kirjoituksia ajatellen tekstien kirjoittamisen tietokoneella ja tekstin muokkaus- mahdollisuudet hyvänä asiana. Oppilaita askarrutti eriarvoisuus kirjoittamisnopeuden takia." Opettajat: "Osa nykyopiskelijoista hallitsee kymmensormijärjestelmän puutteellisesti." (hallinnan puute) hidastaa kirjoittamista, joka askarrutti opettajia erityisesti YOkirjoituksia ajatellen. 15
SÄHKÖISET YO-KIRJOITUKSET Opiskelijat eivät oman arvionsa mukaan hallitse kovin hyvin kymmensormijärjestelmää (ka 3.0, SD 1.5) Tulokset osoittavat, että paremmat kymmensormijärjestelmätaidot omaava opiskelija on halukkaampi suorittamaan yo-kirjoitukset sähköisesti kaikissa muissa aineissa paitsi matematiikassa. jos kyseisen taidon hallinta lisää opiskelijoiden luottamusta omaa osaamistaan kohtaan, niin voitaisiinko kymmensormijärjestelmän opetus ottaa uudelleen mukaan opetussuunnitelmaan joko pakollisena tai vapaaehtoisena kokonaisuutena? (Hurme, T-R. & Nummenmaa, M. & Lehtinen E. 2013) 16
SÄHKÖISET YO-KIRJOITUKSET Kymmensormijärjestelmän hallitsevilla oppilailla on etulyöntiasema muihin verrattuna: Automatisoitunut konekirjoitustaito -> kognitiivisen kuormituksen väheneminen -> tarkkaavaisuus kirjoitusprosessin korkeamman tason tavoitteisiin eli itse tehtävään Nopeampi kirjoitusnopeus = Laadullisesti parempaa tekstiä (Berninger et al. 1997, 2002; Christensen 2004; Crook, C. & Bennett, L. 2007) 17
TIETOTEKNIIKKA JA TYÖELÄMÄ Tietotekniikka on olennainen työkalu tulevaisuudessa: Tietotulva lisääntyy entistä enemmän "Tulevaisuuden kannalta teknologiataitojen hallinta on ylivoimaisesti korostunein yksittäinen oppiainemainen osaamisalue." "Teknologiaa pidetään...käytännön työkaluna tukemassa arkea perustaitojen avulla... (Salo, M. & Kankaanranta, M. & Vähähyyppä, K. & Viik-Kajander, M. 2011) 18
TIETOTEKNIIKKA JA TYÖELÄMÄ Professori Pekka Neittaanmäki on vuonna 2005 laskenut, että nykyinen peruskoululainen Liisa Meikäläinen tulee käyttämään tietokonetta yli 60 vuotta elämästään, eli 22.000 päivää. Jos joka päivä kuluttaa tunnin näppäilyyn, tunteja kuluisi 22.000 eli 2800 työpäivää (12 työvuotta). Jos kirjoitusnopeus olisi 50% nopeampaa, aikaa säästyisi teoriassa kuusi työvuotta. (Utriainen, T. & Taloustiedon opettajat TTOP ry 2012) 19
TYÖELÄMÄSSÄ OLEVIEN KOKEMUKSIA Näytöllä olevasta kirjoituksesta tulee työmuistin jatke. On ehdottoman tärkeää, että pystyy kirjoittamaan sitä mukaa kun ajattelee. (Kääntäjä) Nopeuttaa kirjoittamista hyvin paljon. Pystyy kirjoittamaan ajattelematta sitä ja keskittymään itse asiaan. (Pappi / tutkija) Pystyy heti korjaamaan virheitä, kun seuraa tekstin rakentumista ruudulla. (Radiotoimittaja) Työkavereiden on vaikeampaa käydä keskustelua ja kirjoittaa samalla sen pohjalta muistiinpanoja tai raporttia. (Toiminnanohjaaja) Kirjoittaminen ei hidasta ajattelua. Taidon oppiminen antoi itsevarmuutta koulutöihin. Näppäilyyn ei mene ylimääräistä energiaa, vaan sen saa kanavoitua tekstin tuottamiseen. (Luokanopettaja) 20
LÄHTEET Baker, N. & Redfern, M. 2007. The Association between Computer Typing Style and Typing Speeds. Proceedings of the Human Factors and Ergonomics Society Annual Meeting October 2007 vol. 51 no. 15 869-873. Berninger, V., Vaughan, K., Abbot, R., Abbot, S., Woodruff Rogan, L., Brooks, A. & Reed, E. 1997. Treatment of Handwriting Problems in Beginning Writers: Transfer From Handwriting to Composition. Journal of Educational Psychology. Vol. 89 (4), 652-666. Berninger, V, Vaughan, K., Abbott, R., Begay, K., Byrd, K., Curtin. G., Minnich, J., & Graham, S. 2002. Teaching spelling and composition alone and together: Implications for the simple view of writing. Journal of Educational Psychology, 94, 291-304. Bullock, A. 2005. Practical Considerations for the Implementation of Keyboarding Instruction in the Elementary School. Luettu 22.1.2014. http://chiron.valdosta.edu/are/litreviews/vol4no2/allenbullock_litrev.pdf Christensen, C. A. 2004. Relationship between orthographic-motor integration and computer use for the production of creative and well-structured written text. British Journal of Educational Psychology, 74, 551-564. Connelly, V. & Gee, D. & Walsh, E. 2007. A comparison of keyboarded and handwritten compositions and the relationship with transcription speed. British Journal of Educational Psychology. 77, 479-492. Crook, C. & Bennett, L. 2007. Does using a computer distub the organization of children's writing? British Journal of Developmental Psychology. 25, 313-321. Dennee, J. 1989. Business teachers: The solution to problems of elementary keyboarding. Business Education Forum, 43(8), 12-14. Edu.fi. 2013. Tietotekniikka oppimisen tukena. Luettu 23.1.2014. http://www.edu.fi/valo_opas/tietotekniikka_oppimisen_tukena Hurme, T-R. & Nummenmaa, M. & Lehtinen E. 2013. Lukiolainen tieto- ja viestintätekniikan käyttäjänä. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2013:11. Luettu 22.1.2014 http://info.edu.turku.fi/etaopetus/images/files/lukiolaisten_tieto-_ja_viestintätekniikka_ii_taittoversio.pdf 21
LÄHTEET Kaskinen, H. 2013. Tekstaus ja tietokone jyräävät käsialan. Opettaja 33/2013. 24-25. Luettu 21.1.2014. http://content.opettaja.fi/epaper/20130816/24/index.html Kasvi, J. 2011. Kevyen työn rasitusvammat. Luettu 22.1.2014. http://www.kasvi.org/index.php?11453 Kisner, E. 1984. Keyboarding A must in tomorrow s world. Computing Teacher, 11(6), 21-22. Lakkala, M. & Ilomäki, L. 2013. Lukioiden valmiudet siirtyä sähköiseen ylioppilastutkintoon: kahden lukion tapaustutkimus. Vantaan kaupunki, Sivistystoimi 2013. Luettu 22.1.2014 http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/87368_lukioiden_valmiudet_siirtya_sa_hko_iseen_yotutkintoon.pdf Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2010. Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020. Parempaa laatua, tehokkaampaa yhteistyötä ja avoimempaa vuorovaikutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:12. Luettu 23.1.2014. http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/julkaisut/2010/liitteet/okmtr12.pdf?lang=fi Opetushallitus. 2012. Luonnos perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiksi 2014. Luettu 22.1.2014. http://www.oph.fi/download/146131_luonnos_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteiksi_valmis_14_11_2012.pdf Opetushallitus. 2014a. Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet: Opetus vuoiluokilla 1-2. Luonnos 19.9.2014. Luettu 8.12.2014. http://www.oph.fi/download/160360_opsluonnos_perusopetus_vuosiluokat_1_2_19092014.pdf Opetushallitus. 2014b. Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet: Opetus vuoiluokilla 7-9. Luonnos 19.9.2014. Luettu 8.12.2014. http://www.oph.fi/download/146131_luonnos_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteiksi_valmis_14_11_2012.pdf Polanyi, M., Cole, D., Beaton, D., Chung, J., Wells, R., Abdolell, M., Beech-Hawley, L., Ferrier, S., Mondlock, M.., Sheilds, S., Smith. J. and Shannon, H., 1997. Upper-limb Work Related Musculoskeletal Disorders Among Newspaper Employees: Cross-sectional Survey Results. American Journal of Industrial Medicine, 1997 (32), 620-628. 22
LÄHTEET Rickards, J. 2004. Re: Hunt-&-Peck versus Touch Typing. Ergoweb Discussion Forums. Luettu 24.1.2014 http://ergoweb.com/forums/topic/re-hunt-peck-versus-touch-typing/ Salo, M. & Kankaanranta, M. & Vähähyyppä, K. & Viik-Kajander, M. 2011. Tulevaisuuden taidot ja osaaminen. Asiantuntijoiden näkemyksiä vuonna 2020 tarvittavasta osaamisesta. Teoksessa Kankaanranta, M. & Hänninen-Vahtivuori, S. (toim.) Opetusteknologia koulun arjessa II. 19-40. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Shuller, S. 1989. Keyboarding in elementary schools: Curricular issues. Luettu 22.1.2014. http://www.stager.org/omaet/keyboarding.html Snyder, K. M., Ashitaka, Y., Shimada, H., Ulrich, J. E., & Logan, G. D. 2014. What skilled typists don't know about the QWERTY keyboard. Attention, Perception, and Psychophysics, 76, 162-171. Sommerich, C. & Joines, S. & Psihogios, J. 2001. Effects of Computer Monitor Viewing Angle and Related Factors on Strain, Performance, and Preference Outcomes. Human Factors: The Journal of the Human Factors and Ergonomics Society Spring 2001 vol. 43 no. 1 39-55. Utriainen, T. & Taloustiedon opettajat TTOP ry. 2012. 10-Sormijärjestelmä peruskoulun opetusohjelmaan. Luettu 24.1.2014. http://www.adressit.com/10-sormijarjestelma_peruskoulun_opetusohjelmaan Waner, K., Behymer, J., & McCrary, S. 1992. Two points of view on elementary school keyboarding. Business Education Forum, 47, 27-29. 23