Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla. Elina Kuusisto

Samankaltaiset tiedostot
Uudenmaan liiton julk aisuja E Uudenmaan liitto. Mansikkapaikat Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Maakuntakaavan.

MUISTIO, Tuusulan yleiskaava 2040 ympäristötyöpaja toukokuu 2010

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

Laajat aurinkoenergian tuotantoalueet

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

AURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, Aleksis Klap

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Tuulivoima ja maankäytön suunnittelu. Maakuntasuunnittelija Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maisemat maakuntakaavoituksessa

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Punkalaitumen Isosuo Maisemarakenne. 20 km. 15 km. 10 km. 6 km. 3 km. Maisemarakenne suunnittelualueen ympäristöstä /TL

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos, Oitin korttelin 104 tontit 1 ja 2, Putkipelto

Vyöhykesuunnittelu. Kansainvälinen katsaus JUHANA RAUTIAINEN

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 54/VIRPILAMPI II 111 Heinola - Hirvisalon kylä 402. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA tark

Kallahti Kallvik ry Palaute Uusimaakaava luonnokseen

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Maisemarakenne kaavoituksessa

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus Riitta Murto-Laitinen

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA

Kangasalan strateginen yleiskaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010

Ihmisen paras ympäristö Häme

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa

Lasse Rekola ympäristöasiantuntija

Karttakuvat raportista

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu

Kylään maisemaan -hanke. Loviisa Alueryhmän tapaaminen

Lausunto 1 (4) Dnro 57/05.01/2018. Aluesuunnittelu/Heli Vauhkonen. Hangon kaupunki. Tekninen ja ympäristövirasto. Santalantie 2.

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kaavamerkinnät ja -määräykset SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

KARJANKUJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 168

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

Pienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

100m vyöhykeaineiston käytettävyys. Jaakko Suikkanen SYKE/Tietokeskus/Paikkatietopalvelut

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (7) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

Maankäyttöyksikkö Markanvändningsenheten KAAVOITUSKATSAUS

Kirkonkylän osayleiskaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

Tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden selvittäminen Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten Varsinais-Suomen liiton asiantuntijatyönä.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

Työkaluja maaseudun vesihuollon kehittämiseen

Marsuddenin alueen yleiskaavan muutosehdotus ja siihen liittyvä Kaakkois-Siuntion alueen yleiskaavan muutosehdotus

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

KOKEMÄENJOEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

RANTAVYÖHYKKEEN MITOITUS: KIRMANJÄRVI LÄNSI : Rantavyöhykkeellä, ei rantaa.

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Maisema-alueet maankäytössä

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22. kaupunginosa Etukylä, Etukyläntie, Suojakalliontie, Kokkokalliontie

KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tervanokantie. Kaavaehdotuksen vuorovaikutustilaisuus Seutulantalo,

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys)

Transkriptio:

Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla Elina Kuusisto 25.5.2010

Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen 2 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava eli maakuntakaavan uudistaminen on tekeillä Kaavatyö on selvitysvaiheessa: Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallit Kaavavarantoselvitys Kaupanselvitys Asumisen mansikkapaikkatarkastelu Jne.

Mansikkapaikka-tarkastelu 3 Asukkaiden, ympäristön ja maisemarakenteen näkökulma aluerakenteen suunnitteluun Missä ihmiset haluavat asua? Missä ihmisten on hyvä asua? Missä ympäristö kestää parhaiten asumisen ja siihen liittyvät toiminnot?! Mansikkapaikka

Näkökulma 4 Maisemarakenne, ympäristö, luonto, kulttuurihistoria Liikenteen ja palvelujen näkökulmia ei ole huomioitu

Mansikkapaikkatarkastelun menetelmä 5 Soveltuvuus Taajamarakentamiseen maisemarakenteen näkökulmasta: Rakentamisen edellytykset Maaperä, Suuntautuneisuus Tulvariskialueet Maisemakuva ja kulttuuriympäristöt Pellot Rakennetut kulttuuriympäristöt Muinaisjäännösalueet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Luonto ja ympäristö Pohjavesialueet, Luonnonsuojelualueet, Natura-alueet, Luonnonsuojeluohjelmat Virkistysalueet Vetovoimaisuuden tekijöinä on huomioitu: Perinteiset rakentamisen alueet: Selänteiden reunavyöhykkeet Selänteiden etelärinteet Rantavyöhykkeet yli 100 ha vesistöistä Muut vetovoimaisuutta lisäävät tekijät: Virkistysalueet Kulttuuriympäristöt Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Vetovoimatekijöiden ympärille on määritelty vetovoimavyöhykkeet. MANSIKKAPAIKAT Synteesi soveltuvuudesta ja vetovoimaisuudesta Asumisen mansikkapaikat nousevat esiin synteesiä pelkistämällä

6 Tarkastelun teemoja

Soveltuvuus Taajamarakentamiseen 7 Taajamarakentamista rajoittavat tekijät: 1) Taajamarakentamiseen tietyin reunaehdoin soveltuvat alueet 2) Taajamarakentamiseen huonosti tai ei lainkaan soveltuvat alueet

Soveltuvuus taajamarakentamiseen Mansikkapaikka-tarkastelu 8

Vetovoimaisuus 9

Synteesi eli Mansikkapaikat 10

Mansikkapaikat nykyrakenteessa 11

Mansikkapaikkojen hyödyntäminen kuntatasolla 12 Tarkastelussa aluerakenteen mansikkapaikat Paikkatietotarkastelu, jossa lähtöaineistojen tarkkuus vaikuttaa lopputulokseen Mansikkapaikat osoittavat alueiden potentiaalin! todellisuus saattaa olla erilainen ja siksi tarkemmassa suunnittelussa alueita on analysoitava enemmän

Mansikkapaikkojen suunnittelussa huomioitavaa 13 Mansikkapaikkojen ominaispiirteiden tunnistaminen ja huomioiminen jatkosuunnittelussa tärkeää, jotta alueen vetovoimaisuustekijät säilyvät Erityisesti kiinnitettävä huomiota maiseman jäsentymiseen ja uuden rakentamisen sijoittumiseen Liikenteellinen saavutettavuus ja suhde nykyrakenteeseen tärkeä

Kiitos! 14 Lisätietoja: www.uudenmaanliitto.fi/rakennemallit

Mansikkapaikat Uudellamaalla ja Itä Uudellamaalla Mansikkapaikkatarkastelun hyödyntäminen Tuusulan 2040 yleiskaavatyössä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liiton rakennemallityön yhteydessä tehdyn Mansikkapaikkatarkastelun tarkoituksena on ollut antaa tietoa maakuntien vetovoimaisimmista ja taajamarakentamiseen parhaiten soveltuvista alueista. Työssä ei ole huomioitu esimerkiksi liikenteen tai kuntatalouden näkökulmia, joita käsitellään muissa selvityksissä. Mansikkapaikkatarkastelussa on käsitelty teemoittain rakentamisen soveltuvuuden ja asuinpaikan houkuttelevuuden utte e uude kannalta a olennaisia a asioita eli maisemarakennetta, luontoa, virkistystä ja kulttuuriympäristöarvoja. Sen jälkeen on tehty keskeisistä soveltuvuus- ja vetovoimatekijöistä synteesi, ja saatu esiin alueet, joilla asumisen edellytykset ovat erityisen isen hyvät. Näitä alueita kutsutaan mansikkapaikoiksi. Mansikkapaikkatarkastelu on tehty Uudenmaan liitossa osana maakuntakaavan valmistelua. Työstä ovat vastanneet maakunta-arkkitehdit Elina Kuusisto ja Kristiina Rinkinen. KARTTAOTTEET UUDENMAAN LIITON JULKAISUSTA E 108-2010 MANSIKKAPAIKAT UUDELLAMAALLA JA ITÄ-UUDELLAMAALLA

Maisemarakenne Huom: taustakartan kuntajako vuoden 2007 mukainen Lähde: Uudenmaan maisemarakenneselvitys, Uudenmaan ympäristökeskus 2007

Muutamia tarkasteltuja teemoja

Soveltuvuus taajamarakenteeseen

Vetovoimaisuus Vetovoimatekijöinä huomioitu: Selänteiden reunavyöhykkeet 500 metrin leveydeltä Kaakon ja lännen väliset etelärinteet selänteiden reunavyöhykkeillä Rantavyöhykkeet 1000 metrin etäisyydellä kaikista yli 100 ha vesistöistä Maakuntakaavan virkistysalueita ympäröivä vyöhyke 1000 metrinetäisyydeltä Kulttuuriympäristöt sekä vyöhyke 250 metrin etäisyydeltä Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä vyöhyke 1000 metrin etäisyydeltä.

Synteesi soveltuvuudesta ja vetovoimaisuudesta Vetovoimatekijöinä huomioitu: Selänteiden reunavyöhykkeet 500 metrin leveydeltä Kaakon ja lännen väliset etelärinteet selänteiden reunavyöhykkeillä Rantavyöhykkeet 1000 metrin etäisyydellä kaikista yli 100 ha vesistöistä Maakuntakaavan virkistysalueita ympäröivä vyöhyke 1000 metrinetäisyydeltä Kulttuuriympäristöt sekä vyöhyke 250 metrin etäisyydeltä Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä vyöhyke 1000 metrin etäisyydeltä Vetovoimaisista alueista on poistettu soveltuvuustarkastelussa taajamarakentamiseen huonosti tai ei lainkaan soveltuvat alueet sekä sellaiset tietyin reunaehdoin soveltuvat alueet joilla on kolme tai useampi päällekkäinen reunaehto.