Hämeenlinnan kasvillisuuskartoituksista kesällä 2013 Heli Jutila FT, ympäristöasiantuntija

Tutkimusalueet

Aulangon Vohtenoisiin suunniteltavan siirtolapuutarhan ympäristön luontoselvitys vuonna 2013 Aulangon Vohtenoisten kasvillisuuskartoitus laadittiin peltoalueelle sijoitettavan siirtolapuutarhan suunnitteluun liittyen kallioperä on syväkivien (kvartsi ja maasälpägneissi) ohella kalkkipitoista dioriittia ja liuskeita. Maaperä metsissä hiekka ja soramoreenia sekä lehtomultaa ja pelolla savi ja multamaata Kartoitus touko (25.5.), heinä (5.7.) ja syyskuussa (25.9.) 2013, FT Heli Jutila. Aiemmat selvitykset: Aulangon Katajiston golfkentän suunnittelussa (Rönkä 2001 ja Rönkä 2002); ranta asemakaavaa varten Rautiainen 2008; Aulangon luonnonhoitosuunnitelmassa vuosille 2010 (Hämeenlinnan kaupunki 1999) ja Aulangon metsäkuviokartoituksessa (Lukanniemi 2011)

Vohtenoisten jalopuualue (hks kuvio 12) luonnonsuojelulain luontotyyppi (0,7 ha) Vuorijalavien, vaahteroiden, rauduskoivujen ja harmaaleppien vallitsema lehtipuuvaltainen lehto harva kenttäkerros alikasvoksessa vuorijalava, raita, haapa ja vaahtera sekä kuusi (310 kpl/ha). Pensaskerroksessa pihlaja, lehtokuusama, tuomi, koiranheisi, taikinamarja, näsiä sekä tammen taimet. Kuusettumisen estäminen, jätteen poistaminen Kenttäkerroksen yleisimpiä hiirenporras, tesma, sini ja valkovuokko. Pohjakerros: kastesammal ja metsäliekosammal. kulttuurivaikutteinen kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon ja on merkittävä osa Aulangon suojelunarvoista kokonaisuutta. vuorijalava lajina rauhoitettu ja uhanalainen (VU) LS asetuksessa valtakunnallisesti arvokas. Kaavassa tulee säästää SL tai luo merkinnällä

Jalopuinen sekametsälehto (hks kuvio 14, 16 ja 18, Lsh 577) varttunut rauduskoivujen ja haapojen luonnehtima; hks 16 ja 18 kuusiylispuusto runsaasti tammia ja vaahteroita sekä vähemmän vuorijalavia. pensaskerros hyvin kehittynyt. Kenttäkerros kielo tai hiirenporrasvaltainen länsikärki puutonta, tuoretta suurruohoniittyä. kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon maakunnallisesti arvokas. kaavassa tulisi säästää SL tai luo merkinnällä.

Korpi ja lehtomainen sekametsä (hks 19, lhs 577) OMT raudusylispuustoinen (24 m, 55 v, tilavuus 100 m 3 /ha ) kuusitaimikko ( n. 10 m, 850 kpl/ha), jonka kokonaisrunkoluku muodostuu 1090 kpl/ha. Runsas pensaskerros: vuorijalavia, tammia ja pihdan taimia. tihkupintainen suurruohokorpi, jota luonnehtivat soreahiirenporras, metsäkorte, mesiangervo, viitakastikka, ojakellukka ja rentukka. Ukkomansikka, mustaherukka, koiranvehnä ja sudenmarja kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon ja on merkittävä osa Aulangon suojelunarvoista kokonaisuutta. maakunnallisesti arvokas. Kaavassa tulisi säästää SLtai luo merkinnällä.

Rinteen lehtokorpi ja lehtomainen kangas (hks kuvio 24) ylispuusto 25 m, ikä 65 v kuusta sekapuuna rauduskoivua, haapaa, tammia, tuomia ja vaahteroita. Puuston runkoluku 430 kpl/ha ja tilavuus 280 m3/ha. lahonnutta pystypuustoa (2 m2/ha). vuoden 2011 metsäsuunnitelmassa kuviolle ei esitetä toimenpiteitä. pieni noro ja tihkupinta ja lähdevaikutteista: kastesammal (Plagiochila asplenioides) runsaus näsiä, punaherukka, lehtokuusama, pähkinäpensas, koiranheisi ja metsälehmus. valtalajisto: metsäkorte, käenkaali, mustikka ja metsäimarre. Huomionarvoiset: lajistoa edustavat jänönsalaatti, isoalvejuuri, korpi imarre, lehtokorte, sini ja valkovuokko. muut: rönsyleinikki, leskenlehti, mesiangervo, nuokkuhelmikkä ja lehtotesma. kansallista kaupunkipuistoa; maakunnallisesti arvokas. tulisi säästää SL tai luo merkinnällä.

Iäkäs ja kivinen lehtomainen kangas (kuvio 27) Eteläpäässään Aulangon ulkoilumajaan rajoittuva 30 m ja 120 v mäntyä ja 110 v kuusta kasvava kivinen lehtomainen kangas puuston tilavuus 256 m 3 /ha. sekapuustona 70 v raudusta ja tammea. aliskuusikon raivausta esitetään metsäsuunnitelmassa kenttäkerroksen valtalajistoa käenkaali, mustikka, kielo ja ahomansikka näsiä, koiranheisi, metsäruusu, metsämaarianheinä, sini, valko ja keltavuokko, peurankello ja kivikkoalvejuuri. maisema, ulkoilu ja virkistysmetsää: maisemamäntyjä, merkitystä kaukomaisemassa. vain pienalaisia hoitoja valtakunnallisesti arvokas. Kaavassa tulee osoittaa SL tai luo alueena

Varttunut rannan rinnelehto (kuviot 28, 31) edellistä tiheämpi ja nuorempi kivinen lehto, jossa iäkkäiden mäntyjen, kuusien ja raudusten lisäksi harmaaleppää, raitaa, haapaa, hiestä ja tammea. 100 v mäntyä (28 m) ja 90 v kuusta (30 m); puuston tilavuus 228 m3/ha; lahopuuta n. 5 m3/ha (k 31) Sekapuustossa 70 v raudusta ja 25 v tammea. Metsäsuunnitelmassa esitetty lepoa. Kapea rantakasvillisuus terttualpia ja pullosaraa. Kelluslehtisistä isoulpukkaa ja uposkasveista ruskoärviää. Polun varren alue liito oravan elinpiiriä (Nupponen ym. 2013); lomarakennuksessa mahdollisesti lepakoiden lisääntymis ja levähdyspaikka Kaavassa tulee osoittaa SL tai luo alueena; Uimaranta ja polkureitit tulee osoittaa erikseen sekä esittää määräyksiä lajiston turvaamiseksi. Kuvio kuuluu osin kansalliseen kaupunkipuistoon

Iäkäs mäkinen sekametsälehto (kuvio 34) erilaisia osia pohjoisosassa ulkoilupolun varrella harvapuustoista sekametsää, jonka ylispuustona ovat männyt, raudukset ja haavat sekä vähemmässä määrin kuuset. Alipuustoon kuuluvat mm harmaaleppä ja vaahtera. Tuore kuollut pystypuu 15 m 3 /ha (kuusia) ja kuollutta maapuuta 10 m 3 /ha. Runsasta pensaskerros: tuomi, lehtokuusama, terttuselja ja taikinamarja ja paikoin pihlaja; tammen taimia, koiranheittä ja isotuomipihlajaa. Kenttäkerroksessa sananjalan ja kielon vallitsemia kuvioita; mustakonnanmarja, sinivuokko, lillukka, puna ailakki, mustikka ja metsäkurjenpolvea; jänönsalaatti ja lehtoleinikki Pohjakerroksen valtalajistoa metsäliekosammal ja kerrossammal. mäen päällä mustikkavaltaista mäyrän kolo, taulakääpiä ja koralliorakkaita; kilpikaarnaisia mäntyjä. rantakasvillisuus niukkaa (1 3 m) terttualpi aja järvikortetta. kellulehtisistä pohjanlummetta ja isoulpukkaa (10 m). Peltokatajiston mökkiniemen kärjessä mesotrofisvaikutteista kasvillisuutta: viiltosara, leveäosmankäämi, ranta alpi ja suoputki; ruskoärviä ja ahvenvita. Metsäsuunnitelma: Metso ohjelmaan soveltuva liito oravan elinpiiriä Valtakunnallisesti arvokas, maisemametsä tulee osoittaa kaavassa suojelualueena (SL), virkistysalueena (VR) tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeänä alueena (luo).

Kuusivaltainen lehtomainen kangas (hks 21, lhs 578) harvahkopuustoinen, jonkin verran maapuuta. vuoden 2011 metsäsuunnitelman mukaan uudistuskypsä metsikkö, jonka ylispuuston pituus on 27 m. Puuston runkoluku 390 kpl/ha, tilavuus 293 m 3 /ha ja ikä on 70 v. Pensaskerroksessa tammen, vaahteran ja korpipaatsaman taimia Kenttäkerroksen valtalajeja mustikka, käenkaali, kielo ja oravanmarja; mustakonnanmarja, sini ja valkovuokko. pikkulinnunpönttöjä. kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon ja on osa Aulangon suojelunarvoista kokonaisuutta. paikallisesti arvokas. tulee säilyttää VR tai S merkinnällä

Suosaari Suuri osa ojitettu hieskoivuluhtaa (n. 20 m puusto), pensaikkoa ja avointa kosteaa niittyä Sähkölinjan alla heinä pajuluhtaa: kiiltopaju viitakastikka Ratavarren liikennetulokkaiden luonnehtima alue: mm. keltamaite, kevättaskuruoho, ketomaruna, komealupiini. Kaupungin varikon päässä ojitettua aluetta reunustaa n. 17 metrinen tuore harmaaleppä ja tuomilehto, jonka kenttäkerroksessa mm mustakonnanmarja, punaherukka, tammi (taimi) ja soreahiirenporras kostea pien ja suurruohoniittykenttä, jolla mm. punasänkiötä Valtatie 10 varressa tervaleppää ja isosorsimoa Pohjoisosassa varastokentän niittymäistä joutomaata ja pajujen luonnehtimaa lehtipuupensaikkoa; lukuista vieras ja tulokaslajeja, lupiinia, jättipalsamia, karhunkiertoa ja illakkoa, jättitatarta ja keltamaitetta. Kutalanjokivarsi on lehtipuustoista, rauduskoivujen, harmaalepän, tuomien ja muutaman suuren haavan luonnehtimaa tuoretta lehtoa; mm. lehtoarho, mustaherukka ja vuorijalava. Kutalanjoessa isosorsimo, rantakukka ja ulpukka. Tulokaslajeista jättipalsamia, isosorsimoa, siperiansinivalvattia ja karhunkiertoa sekä pohjoisrannalla kaukaasianjättiputkea.

Suosaari

Engelinranta Koillisosa: Paasikiventien varren istuettu puistolehmuskuja (Tilia x hybrida); tervaleppä (Alnus glutinosa), hieskoivu (Betula pubescens). Uimahallin kulma: hallitsevina suuret pajut, terijoensalvava (Salix fragilis Bullata ), valkosalava (S. alba) ja kujasalava (S. x rubens), pylväshaavat (Populus tremula Erecta ) Palloilukenttien eteläpuolinen ranta Paisteketoa: perhosia, heinäsirkkoja, mäkitervakkoa (Lychnis viscaria) tulokaslajit jättipalsami (Impatiens glandulifera), isokierto (Calystegia sepium) ja rohtoraunioyrtin (Symphythum officinale) Rannat: Isosorsimo (Glyceria maxima) muodostaa 1 3 metriä leveän vyöhykkeen Vanajaveden rantaan, ulpukkaa (Nuphar lutea) noin 5 10 metriä; muutamia pohjanlummekasvustoja, vesitatarta Karvalehteä uposkasvina. Kanaalin länsipuolinen alue moottoritien kupeessa: kynä ja vuorijalavaa Lajisto vanhoja kasvitietoja: hukanputki, kujasorsimo, ketoraunikki, hoikkaängelmä ja isotakiainen; ei havaittu enää varsin tavanomaista kaupunkialueen kasvistoa istutettuja puita ja pensaitaleimallista lajistoa liikennetulokkaat kuten idänukonpalko. säästämisen arvoisia kookkaammat pajuyksilöt. puupolku

Kantolanniemi lehtipuuvaltaista puoliavointa kulttuurivaikutteista lehtoa, jossa monin paikoin tulokaslajeja, kanukka, terttuselja, jättipalsami, jättiputki, karhunköynnös, kanadanpiisku, narsissi Tuoretta ja kosteaa lehtoa: sudenmarja, lehtokorte, valkovuokko, velholehti, jänönsalaatti ja tesma; mesiangervo ja soreahiirenporras. Heinä ja pajuvaltaista puoliavointa aluetta, niittyä Niukkakasvistoista ruderaattikenttää Rannat isosorsimo ja paikoin järviruokovaltaista rantakukka ja rentukka. sara ja hieskoivuviitaa Istutettuja piha alueita, umpeenkasvaneita ja villiintyneitä puutarhoja

Kantolanniemi Puutarhajätteen maankaatopaikka Arvokkainta aluetta eteläosassa ja siirtolapuutarhan eteläpuolella Vanajaveden ranta risujenkaatopaikan kohdalta Kantolanniemen kärkeen hieskoivujen sekä paikoin harmaalepän, tuomen ja rauduskoivujen luonnehtimaa kosteapohjaista, alavaa rantalehtoa. Runsas pensaskerros: vattua, taikinamarjaa, punaherukkaa ja korpipaatsamaa kookas, rauhoitettu jalava Kenttäkerroksessa soreahiirenporras, metsäalvejuuri ja mesiangervo; lehtopalsami ja jänönsalaatti, kotkansiipi Risujenkaatopaikan ja siirtolapuutarhan välinen kovemman maan alue harmaaleppälehtoa

Siirin kasvillisuudesta valikoidusti kesien 2011 2013 aikana useita kartoituskäyntejä (1.9.2009, 7.9.2012, 21.9.2012, 19.11.2012, 4.6.2013 ja 27.8.2013); Siirin ja Velssin kasvillisuuskartoitusta täydennetty Oma diaesitys!

Varikonniemi ja ratavarsi