MONISTEITA 1 / 213 ASUNTOJEN UUDISTUOTANTO TAMPEREELLA VUOSINA 213-215 TAMPEREEN KAUPUNKI ASUNTOTOIMI 22.2.213
Asuntojen uudistuotanto Tampereella vuosina 213-215 SISÄLTÖ sivu Johdanto 1 Taustaa vuosien 213-215 arviolle 1-3 Uudisasuntotuotannon määrän kehitys 3 Asuntotuotanto talotyypeittäin 4 Asuntotuotanto hallintamuodoittain 5-6 Senioriasuntotuotanto 6 Asuntotuotannon rahoitusmuodot 6 Muuta 7 LIITTEET TAUSTAA ARVIOLLE LIITE 1 Rakentamiskyselyssä mukana olleet yritykset / yhteisöt LIITE 2 Myönnetyt rakennusluvat asunnoille ja aloitettu asuntotuotanto Tampereella vuosina 1997-212 LIITE 3 Vanhojen osakeasuntojen tehdyt kaupat Tampereella neljännesvuosittain vuosina 2-212 LIITE 4 Vanhojen rivitaloasuntojen ja eri kerrostalohuoneistotyyppien hintataso vuosineljänneksittäin Tampereella vuosina 25-212 LIITE 5 Vanhojen rivitaloasuntojen ja eri kerrostalohuoneistotyyppien hintojen neljännesvuosimuutokset Tampereella vuosina 25-212 LIITE 6 Väestön lisäys ja uudisasuntotuotanto Tampereella vuosina 1988-213 UUDISTUOTANTO LIITE 7 Valmistuneet / valmistuvat asunnot Tampereella vuosina 1985-215
LIITE 8 Valmistuneet / valmistuvat asunnot asuinrakennustyypin mukaan vuosina 1989-215 LIITE 9 Valmistuneet / valmistuvat asunnot hallintamuodon mukaan vuosina 1989-215 LIITE 1 Valmistuneet / valmistuvat omistusasunnot kerros- ja rivitaloihin vuosina 2-214 LIITE 11 Valmistuneet / valmistuvat asunnot rahoitusmuodon mukaan Tampereella vuosina 1999-215 LIITE 12 Valmistuneet / valmistuvat vuokra-asunnot rahoitusmuodon mukaan Tampereella vuosina 1999-215 LIITE 13 Vuonna 213 valmistuvat kerros- ja rivitaloasunnot kaupunginosittain
1 ASUNTOJEN UUDISTUOTANTO TAMPEREELLA VUOSINA 213-215 Johdanto Tampereen kaupungin asuntotoimi on vuodesta 2 lähtien tehnyt vuosittain asuntotuotantoarvion. Sen pohjana on asuntosijoittajille, rakennuttajille ja rakentajille tehtävä kysely. Tällä kertaa mukana oli 61 yritystä / yhteisöä (LIITE 1), kysely oli näin hyvin kattava. Mukana on kaikki viime aikoina Tampereella vähintään rivitaloja tai sitä suurempia asuntokohteita rakentavat tai rakennuttavat. Arvion tekemisessä on käytetty lisäksi hyväksi seuraavia tilastoja ja aineistoja: arava- tai korkotukilainalla lainoitettujen tai lainoitettavaksi aiottujen kohteiden hanketietoja, rakennuslupatilastoja, kaupungin asemakaavoitusohjelmia, Tilastokeskuksen Asuntojen hinnat julkaisuja, uudisasuntojen markkinointiaineistoja. Tietoihin on lisätty arviona kyselyn ulkopuolelle pääosin jäävä erillispientalotuotanto. Kyselyn vastauksista on poistettu hankkeiden päällekkäisyydet (omistaja, rakennuttaja ja rakentaja). Taustaa vuosien 213-215 arviolle Vuonna 212 asuntorakentaminen oli hyvin vilkasta Tampereella. Uusia asuntoja valmistui 1 971, jota enemmän asuntoja valmistui viimeksi vuonna 22. Tampereella oli näin kykyä vastata viime vuonna vallinneeseen asuntomarkkinatilanteeseen. Myös Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisessa ohjelmassa 23 asetettu tavoite (1 865 asuntoa) saavutettiin. Rakentamisen vilkkaus näkyi erityisesti omistusasunnoissa. Niitä valmistui 1 167, kun esimerkiksi vuonna 21 valmistui vain 31, joka on alhaisin lukema 2-luvulla. Perustajaurakoituja kerros- ja rivitaloasuntoja valmistui vuonna 212 kolmanneksi eniten koko 2-luvulla. Kaikkein voimakkaimmin kasvoi perustajaurakoitujen kerrostaloasuntojen määrä, jossa kasvua vuodesta 211 oli 5 %. Rivitaloasunnoissa puolestaan gryndaus väheni 15 % edellisvuodesta. Erillispientaloasunnoissa oli kasvua 43 % vuodesta 211. Kun perustajaurakoitujen asuntojen rakentaminen oli näin vilkasta, se näkyi syksyllä valmiiden myymättömien asuntojen määrässä, joka oli yli kaksinkertainen kevääseen verrattuna. Keväällä niitä oli markkinatilanteeseen nähden normaaliksi luonnehdittava määrä (noin 9 asuntoa). Syksyn tilanteessa oli kuitenkin enempi kyse syksyyn osuneesta runsaasta tarjonnasta, kuin kysynnän hiipumisesta. Tammikuussa 213 myymättömien asuntojen määrä oli jo pudonnut syksystä neljänneksellä. Uusien vuonna 213 valmistuvien kohteiden ennakkomarkkinointi sujui hyvin. Uusissa
2 omistusasunnoissa on ollut hyvä menekki, vaikka talous on samaan aikaan ollut matalasuhdanteessa. Useat tekijät ovat vaikuttaneet tähän. Tärkeimpänä on vuosien 29 ja 21 erittäin alhainen omistusasuntojen tuotanto. Vuonna 212 patoutunut kysyntä pääsi purkautumaan. Korkotaso oli edelleen alhainen ja vuonna 212 kansalaisten reaalitulot kasvoivat edelleen. Tampereen väestönkasvu vuosina 211 ja 212 oli varsin voimakasta. Myös valtion varainsiirtoveron muutokset ja kaavailut lainakaton käyttöönottamisesta ovat vaikuttaneet asiaan. Kerrostaloasuntoja valmistui ympäri kaupunkia, jolloin myös hintakirjo oli aiempaa laajempi. Taantuman aikaan vuosina 29-21 tuotanto keskittyi keskustaan. Myös vuoden 212 rakennuslupatilastot osoittavat asuntorakentamisen vilkkautta. Ne myös kertovat, että asuntorakentaminen on jatkossa hiljenemässä. Vuoden 212 jälkipuoliskon myönnetyt luvat ja aloitetut asunnot ovat selvässä laskussa. LIITE 2. Kun uusien asuntojen kauppoja tehtiin vilkkaasti vuonna 212, niin vanhojen osakeasuntojen kauppoja tehtiin Tampereella (noin 4 1 asuntokauppaa) jopa alle 2- luvun keskimääräisen tason. LIITE 3. Kauppojen lukumäärä vaihteli myös vuosineljänneksittäin paljon. Vuoden ensimmäisenä neljänneksenä kauppoja tehtiin hyvin nihkeästi verrattuna aiempiin vuosiin 2-luvulla. Vuoden toisena neljänneksenä kauppoja tehtiin jo vilkkaasti. Kolmannella neljänneksellä kaupanteko hieman hyytyi. Viimeisellä neljänneksellä kauppa taas vilkastui. Kerrostaloasuntojen osalta kaupanteko oli hieman laimeampaa kuin rivitaloasuntojen. Vanhojen osakeasuntojen hintakehitys kertoo osaltaan vallitsevasta markkinatilanteesta. Samalla se kertoo myös rakentajille uusien kohteiden aloittamismahdollisuuksista. Kahtena viime vuotena asuntojen hintakehitys on ollut varsin poukkoilevaa, näin varsinkin vuonna 211. Vuosi 212 oli jo hieman rauhallisempaa mutta taloudellinen epävarmuus heijastui tällöinkin hintakehitykseen LIITE 4. Tampereella vuoden 21 kolmannella kolmanneksella vanha rivitaloasunto maksoi 2 276 /m2 ja vuoden 212 viimeisellä neljänneksellä se maksoi 2 32 /m2. Vastaavasti kerrostalokolmio ja sitä suuremmat asunnot maksoivat vuoden 211 ensimmäisellä neljänneksellä 2 178 /m2 ja vuoden 212 viimeisellä neljänneksellä 2 19 /m2. Hintakehitys on ollut siis hyvin maltillista. Sen sijaan kerrostaloyksiöissä ja -kaksioissa hintakehitys on ollut nouseva. Yksiöissä vuoden 212 viimeisellä neljänneksellä hintojen vuosimuutos oli 5,4 % ja kaksioissa 6,6 %.LIITE 5. Loppuvuonna 212 oli jo nähtävissä, että asuntorakentaminen tulee jatkossa vähenemään. Mitään romahdusta ei kuitenkaan näillä näkymin tule tapahtumaan, vaan lasku on hyvin maltillinen. Vuonna 212 uusien asuntojen osuus kaikista tehdyistä asuntoosakekaupoista oli Tampereella noin 19 %. Tällöin ollaan tasolla, jossa riskit uusien asuntojen jäämisestä varastoon kasvavat merkittävästi. Tänä vuonna gryndausasuntojen valmistuminen ajoittuu pääosin alkuvuoteen ja niitä on varsin hyvin myyty rakenteilla olevista kohteista. Asuntokauppa tullee kuitenkin jonkin verran hiljenemään taloustilanteen vuoksi. Tämä tulee heijastumaan uusien asuntojen aloitusten määrään ja sitä kautta vuonna 214 valmistuvien omistusasuntojen määrään. Vuokra-asuntopuolella valmistuvien asuntojen määrä painottuu vuonna 213 vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin. Tänä vuonna kaikista valmistuvista asunnoista onkin vain noin 9 % valtion lainoittamia, kun keskimäärin 2-luvulla osuus on ollut 39 %. Valtion elvyttäessä asuntotuotantoa vuonna 21 valtion lainoittamien asuntojen osuus nousi 72 prosenttiin Tampereella. Jatkossa vuokra-asuntotuotannon volyymiin vaikuttaa hallituksen tänä keväänä mahdollisesti tekemät ratkaisut ARA-tuotannon vauhdittamiseksi.
3 Ratkaisujen olisi oltava myös tarpeeksi järeitä, jotta niillä olisi merkitystä. Pelkkä hienosäätö ei enää riitä. Tampereella oli vuonna 21 ARA-vuokra-asuntojen osuus koko vuokra-asuntokannasta 52 %, vuonna 211 osuus oli enää 44 %. Ongelma on samanlainen kaikissa kasvavissa kaupungeissa. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuus kaikista asunnoista laskee merkittävästi. Vanhoja ARA-asuntoja vapautuu käyttö- ja luovutusrajoituksista kiihtyvällä vauhdilla. Rajoituksista vapauduttuaan asunnot muuttuvat vähintään vapaarahoitteisiksi vuokra-asunnoiksi tai omistaja voi myös muuttaa ne omistusasunnoiksi. Näin kohtuuhintaisten pienituloisille ja vähävaraisille tarkoitettujen vuokra-asuntojen määrä vähenee. Vuokra-asuntojen uudistuotanto ei ole pystynyt kompensoimaan kehitystä. Nykyisestä ja lähiajan taloustilanteesta on sanottu, että pahin vaihe velkakriisissä on ohitettu. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, onko ikäviä odottamattomia yllätyksiä jatkossa tulossa. Suomessakin tämänvuotinen talouskehitys tulee olemaan varsin vaimeaa ja reaalitulojen kasvu tulee todennäköisesti olemaan negatiivinen. Työttömyys tullee hieman kasvamaan. Joulukuussa 212 Tampereen työttömyysaste oli 14,7 % kun se koko maassa oli 1,7 %. Erityisesti viennistä riippuvaisilla paikkakunnilla tilanne tulee olemaan hankalaa. Korkotaso pysynee vielä jonkin aikaa matalana marginaalien noususta huolimatta, mikä vaikuttaa myönteisesti asuntokauppaan. Varainsiirtoveron muutokset vaikuttavat maaliskuun jälkeen tänä vuonna jonkin aikaa asuntokaupan vilkkauteen. Taloustilanne tulee vaimentamaan asuntorakentamisen tasoa. Myös pankkien uudet vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimukset vaikuttavat asuntorakennuttajien luototukseen. Mitään finanssikriisin kaltaista pudotusta ei kuitenkaan ole nykynäkymin odotettavissa. Vuonna 212 pystyttiin osittain paikkaamaan vuosina 29 ja 21 syntynyttä asuntotuotannon vajausta. Tampereella väestönkasvu jatkuu voimakkaana. Tampereella väkiluvun kasvu ja asuntotuotannon kehitys ovat kulkeneet rinnakkain. (LIITE 6). Asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttaa väestönkasvun lisäksi väljyyden kasvu, väestörakenteen muutos, nuorten itsenäistyminen sekä asuntojen poistuman ja varauman lisäys. Tampereella väestönkasvun osuus asuntojen kokonaiskysynnästä on tällä hetkellä hieman yli puolet. Uudisasuntotuotannon määrän kehitys (LIITE 7) Asuntotuotannon määrällinen tavoite Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 23 asettaa vuosien 28-23 keskimääräiseksi tuotantotavoitteeksi Tampereelle 1 865 asuntoa. Väestönkasvu oli 2- luvun alkuvuosina kaupunkiseudun kehyskunnissa keskuskaupunkia suurempi. Vuonna 21 kaupunkiseudun kunnat sopivat, että Tampereen tulee ottaa seudun väestönkasvusta vähintään 5 %. Tämän pohjalta ohjelmakaudella varaudutaan Tampereella 45 5 asukkaan väestökasvuun ja laaditussa väestösuunnitteessa vuosien 21-215 keskimääräinen kasvu olisi 1 96 asukasta vuosittain. Uusi väestösuunnite tarkistetaan tänä vuonna. Vuosien 213-215 tuotantoarvio Vuosien 213-215 asuntotuotannon arvioidaan olevan keskimäärin 1 783 asuntoa vuodessa. Tuleva asuntorakentaminen ei näin aivan yllä pitkän ajan tavoitteeseen. Vuonna 213 valmistuu 185 asuntoa, vuonna 214 tuotanto laskisi 17 asuntoon ja
4 vuonna 215 valmistuisi 1 8 asuntoa. Vuosina 2-212 valmistui keskimäärin 1 754 asuntoa. Asuntotuotanto talotyypeittäin (LIITE 8) Kerrostalot Asuntotuotannon talotyyppijakauman tavoite Kaupunkiseudun valtuustot hyväksyivät vuonna 21 Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman 23. Ohjelmatyössä nähtiin tärkeäksi, että Tampereen kaupungin asuntotuotannossa tulisi nostaa rivi- ja erillispientaloasuntojen määrää. Tämän nähtiin edistävän Tampereen väestönkasvun osuuden korotusta kaupunkiseudun väestön kokonaiskasvussa. Ohjelma asettaa kerrostaloasuntojen tavoitteelliseksi osuudeksi Tampereella koko ohjelmakaudelle 6 % (1 119 asuntoa). Vuosien 213-215 tuotantoarvio Seuraavien kolmen vuoden aikana valmistuu keskimäärin vuosittain 1 373 kerrostaloasuntoa ja niiden osuus koko tuotannosta on 78 %. Tuotanto on näin jatkossakin täsmälleen yhtä kerrostalovaltaista kuin se on ollut vuosina 2-212. Rivitalot Asuntotuotannon talotyyppijakauman tavoite Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 23 asettaa rivitaloasuntojen tavoitteelliseksi osuudeksi Tampereella koko ohjelmakaudelle 25 %. Vuosittain pitäisi valmistua 466 asuntoa rivi- ja ketjutaloihin. Viimeksi tälle tasolle on ylletty vuonna 199, jolloin valmistui 554 rivitaloasuntoa. Vuosien 213-215 tuotantoarvio Arviointikaudella valmistuu vuosittain keskimäärin 175 rivitaloasuntoa ja niiden osuus koko tuotannosta on 1 %. Rivitaloasuntojen osuus seuraavien kolmen vuoden aikana säilyy täsmälleen samana kuin se on ollut vuosina 2-212. Rivitaloasuntoja valmistuu enemmän kuin vuosina 29-212, mutta vielä ollaan hyvin kaukana tavoitteesta. Uudet rivitaloasunnot ovat Tampereella pääosin omistusasuntoja. Esimerkiksi vuonna 212 valmistuneista 133 rivitaloasunnosta 91 % oli omistusasuntoja. Vuonna 213 valmistuvista 181 rivitaloasunnoista 165 on omistusasuntoja. Erillispientalot Asuntotuotannon talotyyppijakauman tavoite Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 23 asettaa erillispientaloasuntojen tavoitteelliseksi osuudeksi Tampereella koko ohjelmakaudelle 15 %. Vuosittain pitäisi valmistua 28 omakoti- ja paritaloasuntoa. Viimeksi tälle tasolle on ylletty vuosina 1998-2.
5 Vuosien 213-215 tuotantoarvio Arviointikauden erillispientaloasuntotuotanto on keskimäärin 191 asuntoa vuodessa ja niiden osuus kokonaistuotannosta on 11 %. Osuus säilyy täsmälleen samana kuin se on ollut vuosina 2-212. Näin erillispientaloasuntoja valmistuu seuraavina vuosina määrällisesti enemmän kuin vuosina 29-211, mutta pitkän tähtäimen tavoitteeseen ei ylletä. Asuntotuotanto hallintamuodoittain (LIITE 9) Asuntotuotannon hallintamuotojakauman tavoite Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 23 asettaa omistusasuntojen tavoitteeksi koko ohjelmakaudella Tampereella 55 % (1 25 asuntoa vuodessa). ARAvuokra-asuntojen ja vastaavien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tavoite on 3 % (56). Muiden (vapaarahoitteiset vuokra-asunnot, asumisoikeusasunnot, osaomistusasunnot ynnä muut) osuustavoitteena on 15 % (28) Vuokra-asuntotuotanto Vuosien 213-215 tuotantoarvio Arviointikaudella valmistuu vuokra-asuntoja vuosittain keskimäärin 799 ja niiden osuus on 45 % koko asuntotuotannosta. Näin vuokra-asuntotuotannon kokonaismäärä jopa ylittää hieman edellä mainitun sekä määrällisen että suhteellisen tavoitteen. Sen sijaan ARAvuokra-asuntojen ja vastaavien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen (osa vapaarahoitteisia) osuus on 25 % (438 asuntoa vuosittain) alittaa selvästi tavoitteen. Huonoimmillaan tilanne on vuonna 213, jolloin niiden osuus on vain 1 % kaikista valmistuneista asunnoista. Vuodelle 215 on oletettu, että niiden osuus nousisi tavoitteen mukaiseksi (3 %), tämä kuitenkin riippuu paljolti siitä saadaanko ARA-lainaehdot muutettua tänä vuonna yleishyödyllisiä yhtiöitä kiinnostaviksi. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus vuosina 213-215 valmistuvista vuokraasunnoista on 54 %, kun se on ollut 26 % vuosina 2-212. Vuonna 213 valmistuu 639 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa, kun edellinen ennätys on vuodelta 27 (337). Vilkas vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tuotanto osoittaa, että Tampereella on kova vuokraasuntojen kysyntä. Vielä pitäisi saada myös uusia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Valtion rooli on tässä mielessä merkittävä. Riittävän hyvillä lainaehdoilla luodaan edellytyksiä kohtuuhintaiselle vuokra-asuntotuotannolle. Asumisoikeusasuntotuotanto Vuosien 213-215 tuotantoarvio Arviointikautena valmistuu vuosittain keskimäärin 43 asumisoikeusasuntoa ja niiden osuus uudisasuntotuotannosta on 2 %. Vuosina 2-212 valmistui keskimäärin 14 (6 %) asumisoikeusasuntoa. Tuotanto oli voimakkaimmillaan 2-luvun alussa. Tämän jälkeen niitä on valmistunut 1-2 kohdetta vuosittain. Tässäkin vaikuttaa osittain ARA-lainaehtojen kilpailukyvyttömyys matalan korkotason vallitessa. Kaikki Tampereella valmistuneet asumisoikeusasunnot ovat olleet ja ovat arviointikaudellakin ARA-rahoitteisia.
6 Omistusasuntotuotanto Vuosien 213-215 tuotantoarvio Arviointikautena valmistuu vuosittain keskimäärin 941 omistusasuntoa ja niiden osuus kokonaistuotannosta on 53 %. Tavoite on 55 % (1 25). Näin aivan tavoitteeseen ei ylletä. Vuosina 2-212 valmistui keskimäärin 876 omistusasuntoa ( 5 %). Myytäviä kerrosja rivitaloasuntoja valmistuu tänä vuonna 842, joka on viimevuotisen korkean tason jälkeen nykyisessä taloustilanteessa hyvää tasoa. (LIITE 1). Myönnettyjen rakennuslupien perusteella gryndausasuntojen valmistuminen voisi olla paljon vilkkaampaakin tänä vuonna, mutta asuntojen ennakkomarkkinoin tulokset viimekädessä sanelee kohteiden käynnistymisen. Vuosina 213-215 valmistuu keskimäärin 739 gryndausasuntoa, kun vuosina 2-212 valmistui 696. Gryndaustuotannon volyymin arvioiminen on kuitenkin varsin hankalaa. Tuotannon määrä on hyvin riippuvainen suhdannetilanteesta kuten viimeksi finanssikriisi ja sen jälkeiset vuoden ovat osoittaneet. Jo pelkkä tulevaisuuden epävarmuus vaikuttaa käynnistyvän tuotannon määrään. Erillispientalopuolella tonttien vähäinen saatavuus suhteessa kysyntään rajoittaa tavoitteeseen pääsemistä. Senioriasuntotuotanto Senioriasunnoille ei ole yleistä vakiintunutta määritelmää. Senioriasunnoilla tarkoitetaan yleensä yli 55-vuotiaille tarkoitettuja asuntoja. Niiden suunnittelussa on otettu huomioon ikääntyvien erityistarpeet. Tämä asuntotuotantoarvio perustuu tehtävään kyselyyn. Kyselyn lomakkeessa on kohta, jossa tiedustellaan, ovatko asunnot senioriasuntoja. Jos vastaaja täyttää tämän kohdan, kohde lasketaan senioriasuntokohteeksi. Asuntotoimen tekemän arvion mukaan Tampereella oli vuoden 212 lopussa noin 3 259 senioriasuntoa. Näistä omistusasuntoja oli 916, vuokra-asuntoja 2 274 ja asumisoikeusasuntoja 69. Vuosien 213-215 tuotantoarvio Senioriasuntoja valmistuu tänä vuonna 41. Ne ovat kaikki vuokra-asuntoja. Seuraavina kahtena vuotena valmistuu yhteensä 387 senioriasuntoa. Näistä vuokra-asuntoja on 167 ja omistusasuntoja 22. Asuntotuotannon rahoitusmuodot (LIITTEET 11 ja 12) Vuosien 213-215 tuotantoarvio Valtion tukeman tuotannon osuus ennustekaudella tulee tämänhetkisten näkymien valossa olemaan keskimäärin 23 % (411 asuntoa). Vuosina 2-212 se oli 39 % (681). Vuosien 2-212 korkeaan tasoon vaikutti valtion matalasuhdanteissa tekemät elvytystoimenpiteet asuntorakentamiseen vuosina 2-22 ja 29-211. Suurimmillaan valtion lainoittamien asuntojen osuus oli Tampereella 72 % vuonna 21. Vuonna 213 valtion lainoituksella valmistuu 9 % kaikista asunnoista. Tämä on toinen kerta 2-luvulla, kun osuus jää näin pieneksi. Vuonna 26 osuus oli myös 9 %. Valtio rahoittaa sekä asumisoikeusasuntojen että vuokra-asuntojen rakentamista. Näistä lukumääräisesti kovin pudotus on vuokra-asunnoissa. Vuosina 213-215 valmistuu keskimäärin 368 valtion
7 lainoittamaa vuokra-asuntoa vuosittain, kun vuosina 2-212 valmistui 573. Mikäli valtio ei muuta korkotukilainojen lainaehtoja niin, että niistä saisi korkohyötyä kaikissa rahamarkkinatilanteissa, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen tulee jäämäänkin selvästi aikaisempaa vähäisemmäksi. Lisäksi merkittävä osa uusista vuokraasunnoista on tarkoitettu erityisryhmille. Muuta Kaupungin määräämisvallassa oleville yrityksille/yhteisöille valmistuu uusia vuokraasuntoja vuosina 213-215 keskimäärin 22 (28 % kaikista vuokra-asunnoista). Vuosina 2-212 valmistui keskimäärin 291 (38 %). Kaupunkikonsernille valmistuu jatkossa edellä mainittujen asuntojen lisäksi erityisryhmille tarkoitettuja ryhmäkotiasuntoja. Esimerkiksi vuonna 213 niitä valmistuu 84 ja vuonna 214 valmistuu 1. Opiskelija-asuntoyhteisöille valmistuu vuosina 212-215 keskimäärin 29 uutta asuntoa. Vuosina 2-212 valmistui keskimäärin 217. Tuotanto on vaihdellut vuosittain varsin paljon. Esimerkiksi viime vuonna valmistui vain 5 asuntoa. Kaupunginosista eniten asuntoja valmistuu vuonna 213 Hervantaan (434), Niemenrantaan (256), Kalevanrinteeseen (141) ja Vuorekseen (134). LIITE 13.
VUODEN 213 RAKENTAMISKYSELYSSÄ MUKANA OLLEET YRITYKSET JA YHTEISÖT : nimi Arkta Rakennuttajat Oy Rakennusliike A Virtanen Oy LIITE 1 Arttu Oy Asokodit /Suomen Asumisoikeus Oy Autismisäätiö AW-Rakennus Oy Hartela Oy Icecapital Housing Fund II Ky Insinöörioppilastalo Oy Investors House Oy JAK-Talot Oy Karhen Rakennus Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö ILMARINEN Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö VARMA Kruunuasunnot Oy Kuntien Eläkevakuutus Lemminkäinen Talo Oy Lujatalo Oy LähiTapiola Markku Kuusela Oy MKN-Urakointi Oy Monikoti Oy NCC-Rakennus Oy PEAB Oy Ab Pirkanmaan Avo-Asunnot Oy Pirkanmaan Mestarirakentajat Oy Pirkanmaan Sininauha ry Pirkan Opiskelija-asunnot Oy ja Kiint. Oy Opintanner Pohjola Kiinteistösijoitus Oy Propertos Oy Rakennusliike Conrak Oy Rakennusliike K ja P Salonen Oy Rakennusliike Mauno Ojanen Oy Rakennusliike Visura Oy Rakennusosakeyhtiö Suomen Perusrakennus Rakennustoimisto HT-Talot Oy Rakennustoimisto Pekka Kynnös Oy Rakennustoimisto Pohjola Oy Rakennusurakointi P Parviainen Oy Sato Oyj S-Asunnot Oy Skanska Talonrakennus Oy Skudaa Oy Suomen Vuokrakodit Oy SRV-Rakennus Oy TA-Yhtymä Oy T2H-Rakennus Oy Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä Tampereen kaupungin tilakeskus Tampereen Kaupunkilähetys ry Tampereen Kotilinnasäätiö ja Vellamonkodit Oy Tampereen Seudun opiskelija-asuntosäätiö Tampereen Vanhuspalpalveluyhdistys ry Tampereen Vuokra-asunnot Oy Tampereen Vuokratalosäätiö ja Vilusen Rinne Oy VRP-Rakennuspalvelut Oy VVO-Yhtymä Oyj YH-Länsi Oy YIT-Rakennus Oy Rakennusliike Aki Hyrkkönen Oy
ASUNTOTOIMI LIITE 2 KL 18.2.213 Myönnetyt rakennusluvat asunnoille ja aloitetut asunnot Tampereella vuosina 1997-212 ( uudistuotanto ja laajennukset ) Alkuvuosi ( 1.1. - 3.6. ), yhteensä 16 14 1469 1455 Asuntoja ( kpl ) 12 1 8 6 1127 197 154 177 988 912 71 186 953 991 1222 989 978 883 738 113 927832 894 725 777 683 982 995 12 727 825 868 4 2 344 34 Myönnetyt Aloitetut Loppuvuosi ( 1.7. - 31.12. ), yhteensä Asuntoja ( kpl ) 16 14 12 1 8 6 4 794 719 1226 124 1177 168 1492 116 1111 11 584 533 1117 93 994 844 797 77 661 742 644 579 56 568 587 597 119 116 843 984 727 72 2 Myönnetyt Aloitetut Lähde: Tampereen kaupungin rakennusvalvonta
ASUNTOTOIMI LIITE 3 KL 28.1.213 KPL 15 12 9 6 VANHOJEN OSAKEASUNTOJEN TEHDYT KAUPAT TAMPEREELLA NELJÄNNESVUOSITTAIN VUOSINA 2-212 1) vuoden 212 kaupat 1) 944 115 177 * 878 3 I II III IV VUOSINELJÄNNES * ennakkotieto sisältää noin 2/3 kaupoista 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 keskiarvo 2-211 Lähde: Tilastokeskus
ASUNTOTOIMI LIITE 4 28.1.213 Vanhojen rivitaloasuntojen ja eri kerrostalohuoneistotyyppien hintojen neljännesvuosimuutokset Tampereella, indeksi 25=1 neljännesvuosimuutos ( % ) 8,% 7,% 6,% 5,% 4,% 3,% 2,% 1,%,% -1,% -2,% -3,% -4,% -5,% -6,% -7,% 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 25 26 27 28 29 21 211 212 rivitaloasunnot keryksiöt kerkaksiot kerkolmiot+ Lähde: Tilastokeskus
ASUNTOTOIMI LIITE 5 KL 28.1.213 Vanhojen rivitaloasuntojen ja eri kerrostalohuoneistotyyppien hintataso vuosineljänneksittäin Tampereella 28 / m2 27 26 25 24 23 22 21 2 19 18 17 16 15 2 724 /m2 2 32 /m2 2 292 /m2 2 19 /m2 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 25 26 27 28 29 21 211 212 rivitaloasunnot kerrostalokaksiot kerrostaloyksiöt kerrostalokolmiot ja sitä suuremmat Lähde: Tilastokeskus
ASUNTOTOIMI LIITE 6 KL 31.1.213 Väestön lisäys sekä uudisasuntotuotanto Tampereella vuosina 1988-213 33 3 Keskiarvo 2-211 : Väestö 1 833 Asunnot 1 737 27 24 1) lkm 21 18 15 12 9 6 3 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 3 ) 2) Uudet asunnot Väestön muutos Vuodesta 1994 lähtien kotikuntalaki mahdollisti opiskelijoiden kirjautumisen opiskelupaikkakunnalle 1) Väestönkasvun ennakkotieto 2) Asuntotuotantoarvio 3) Väestösuunnite ( 4/21 ) vuosille 21-215 keskimäärin
ASUNTOTOIMI LIITE 7 KL 18.2.213 Valmistuneet / valmistuvat asunnot vuosina 1985-215 asuntoja ( kpl ) 25 2 15 1 271 1314 1149 1885 223 2134 1882 141 13991348 138 1112 292 1862 1792 215 2111 237 1629 197 1499 1794 1681169 119 197 1971 185 184 18 17 5 Kaavio ei sisällä käyttötarkoitusmuutoksia: esim vuonna 212 tstorakennus asuinkerrostaloksi uusia asuntoja 5 Lähde:Tampereen kaupungin rakennusvalvonta, arvio: asuntotoimi * ARVIO, perustuu asuntotoimen tekemään kyselyyn 25.1.213
ASUNTOTOIMI LIITE 8 KL 18.2.213 25 VALMISTUNEET / VALMISTUVAT ASUNNOT ASUINRAKENNUSTYYPIN MUKAAN VUOSINA 1989-215 asuntoja ( kpl ) 2 15 1 1 214 1178 138 5 1391 2 91 2 61 1 25 892 985 86 18 158 177 173 119 1183 1695 5 1963 1741 1315 1 3 1 1 1428-4 1426 1238 56 1196 961 1166 166 3 1436 1464 46 1466 13 141 817 5 684 554 845 314 249 275 264 25 264 161 174 318 162 184 358 167 96 17 152 178 224 188 143 133 181 164 18 328 237 2 169 22 231 199 252 31 99 88 275 281 181 177 223 144 18 19 216 224 134 136 165 236 25 19 21 Kaavio ei sisällä käyttötarkoitusmuutoksia: esim vuonna 212 tstorakennus asuinkerrostaloksi uusia asuntoja 5 1-2 huoneiston talot rivi- ja ketjutalot kerrostalot muut Lähde:Tampereen kaupungin rakennusvalvonta, arvio: asuntotoimi *ARVIO, perustuu asuntotoimen tekemään kyselyyn 25.1.213
ASUNTOTOIMI LIITE 9 KL 18.2.213 VALMISTUNEET / VALMISTUVAT ASUNNOT HALLINTAMUODON MUKAAN VUOSINA 1989-215 25 asuntoja ( kpl ) 2 15 1 5 1855 17521271 511 127 496 16 375 382611 67 51 48 484 238 169 1 239 833 815 871 461 414 1217 964 619 825 457 313 225 786 742 873 689 582 242 226 133 1376 82 12 77 1341 1295 157 92 419 974 31 34 75 73 63 48 55 595 624 626 696 723 477 444 853 951 1167 147 121 775 8 1 5 683 83 845 75 Kaavio ei sisällä käyttötarkoitusmuutoksia: esim vuonna 212 tstorakennus asuinkerrostaloksi uusia vuokra-asuntoja 5 Vuokra-asunnot Asumisoikeusasunnot Omistusasunnot Lähde: Tampereen kaupungin asuntotoimi * ARVIO, perustuu asuntotoimen tekemään kyselyyn 25.1.213
ASUNTOTOIMI KL 18.2.213 LIITE1 Valmistuneet / valmistuvat omistusasunnot kerros- ja rivitaloihin Tampereella vuosina 2-214 12 asuntoja ( kpl ) 1 8 6 4 2 135 628 133 279 112 15 432 528 247 874 149 643 166 939 198 16 65 535 143 59 21 547 227 15 121 165 82 677 115 47 kerrostaloasunnot rivitaloasunnot Lähde: Asuntotoimi * ARVIO, perustuu asuntotoimen tekemään kyselyyn 25.1.213
ASUNTOTOIMI LIITE 11 KL 21.2.213 VALMISTUNEET / VALMISTUVAT ASUNNOT RAHOITUSMUODON MUKAAN TAMPEREELLA VUOSINA 1999-215 1 % 8 % 6 % 951 1122 764 118 936 1474 1173 1625 139 1233 565 312 927 11 142 133 1686 4 % 2 % % 786 1347 1289 841 128 626 693 88 496 319 287 38 6 551 47 166 164 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213* 214* 215* Valtion lainoitus Vapaarahoitteiset Lähde: Tampereen kaupungin asuntotoimi * ARVIO, perustuu asuntotoimen tekemään kyselyyn 25.1.213
ASUNTOTOIMI LIITE 12 KL 21.2.213 Valmistuneet / valmistuvat vuokra-asunnot rahoitusmuodon mukaan Tampereella vuosina 1999-215 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 1 149 182 191 116 336 134 145 71 27 253 325 337 39 33 335 639 713 593 691 1112 591 14 461 551 88 27 43 52 287 317 42 19 164 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213* 214* 215* Valtion lainoitus Vapaarahoitteiset Lähde: Tampereen kaupungin asuntotoimi *ARVIO, perustuu asuntotoimen tekemään kyselyyn 25.1.213 Vuosina 2-212 valtion lainoittamia vuokra-asuntoja keskimäärin 573 (74 % koko vuokra-asuntotuotannosta) Vuosina 2-212 vapaarahoitteisia vuokra-asunnoista keskimäärin 22 (26 %) vuokra-asunnot sisältävät myös seuraavat ARA:n rahoitusmuodot: osaomistusasunnot väliaikaisen korkotuen asunnot 25 4 21 241 26 55 211 456 27 14 212 92 29 32
ASUNTOTOIMI LIITE 13 KL 21.2.213 Vuonna 213 valmistuvat kerros- ja rivitaloasunnot kaupunginosittain KAUPUNGINOSA Yhteensä asuntoja ( kpl ) Rakennustyyppi kerrostalo asuntoja ( kpl ) rivitalo asuntoja ( kpl ) Hallintamuoto Omistus asuntoja ( kpl ) Vuokra asuntoja ( kpl ) Asumisoikeusasuntoja ( kpl ) 1. Hervanta 434 434 126 38 2. Niemenranta 256 256 78 178 3. Kalevanrinne 141 141 141 4. Vuores 134 111 23 115 19 5. Lentävänniemi 18 18 18 6. Ratina 12 12 7 32 7. Rahola 86 68 18 44 42 8. Muotiala 58 58 58 9. Atala 56 56 56 1. Härmälä 56 56 56 11. Ristinarkku 54 54 54 Muut kaupunginosat ja muut rakennustyypit 365 76 84 282 83 YHTEENSÄ 185 1464 181 147 83