ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10136 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Maaseutuyrittäjien hyvinvointi Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Pohjois-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä 01.08.2008 Päättymispäivämäärä 30.04.2011 2. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Projektin vastuuhenkilön nimi Leena Leväsvirta Sähköpostiosoite leena.levasvirta@tokem.fi Puhelinnumero 010 383 5216 3. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Riitta Kettunen Sähköpostiosoite riitta.kettunen@tokem.fi Puhelinnumero 040 8650705 4. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Lähtökohta Projektin lähtökohtana ovat olleet vuosina 2002-2007 toteutetut maaseutuhankkeet "Ammuu" ja "Hyvinvoiva ja menestyvä lappilainen viljelijä. Näiden hankkeiden tulosten perusteella nähtiin tarpeelliseksi kehittää edelleen jo hyväksi havaittuja keinoja ja toimintamalleja, joilla voidaan tukea lappilaisten maaseutuyrittäjien työssä jaksamista, ammatillisen osaamisen kehittämistä, kykyä elää jatkuvan muutoksen keskellä sekä kehittää yhteistyötä ja vuorovaikutusta toisten maaseutuyrittäjien kanssa. Hankkeen lähtökohtana on ollut myös Ammattiopisto Lappian ja ProAgria Lapin Telma-hankekokonaisuuden yhteistyössä toteutettu maatilayritysten kehittämiskysely (Tauno Lauri, 2007). Maaseutuyrittäjien hyvinvointihanke on ollut osa Lapin perusmaatalouden hanketoimintakokonaisuutta Tavoitteet EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/13

Hankkeen tavoitteeksi asetettiin maaseutuyrittäjien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen, työolosuhteiden ja ammattitaitoa ylläpitävän ja kehittävän toiminnan tukeminen koulutuksellisin keinoin. Työhyvinvoinnin edistämisen painopiste oli psyykkisen työhyvinvoinnin edistämisessä, työolosuhteiden ja työyhteisön/yritystoiminnan kehittämisessä. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin myös työvoiman työssä pysyminen ja väestön, myös ikääntyvän väestön työssä jaksaminen sekä maaseutuyrittäjien mahdollisuus jatkaa työtään maaseudulla. Hankkeessa kannustettiin tavoitteiden mukaisesti myös omatoimiseen fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitämiseen. Myös maaseudun ja Lapin elinvoimaisuus asetettiin hankkeessa tavoitteeksi. Kohderyhmä Varsinaisena kohderyhmänä ovat olleet lappilaiset maaseutuyrittäjät, maatalouslomittajat, lomitushallinnon henkilöstö sekä maaseutuyrittäjyyttä tukevat yhdistykset. Hankkeeseen liittyvistä koulutuksista, toiminnoista ja hankkeessa kertyneestä tiedosta ovat hyötyneet tai hyötyvät välillisenä kohderyhminä elinkeinoelämä, kunnat, työterveyshuolto, neuvontajärjestöt (ProAgria ), MTK- Lapin jäsenet, Mela, Meijerit, koulutuspalvelujen toteutuksen mahdollistaneet yritykset ja yrittäjät, sosiaali- ja terveysalan opiskelijat, muut meneillään tai suunnitteilla olevat maaseutuun liittyvät hankkeet. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Hanketoiminnassa ovat olleet mukana seuraavat toteuttajatahot: Lapin kunnat, maaseutusihteerit ja maaseutupäälliköt, Ranuan Meijeri (markkinointiavun osalta myös Pohjolan Maito ja Juusto Kaira Oy), Lapin työterveyshuolto, MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), ProAgria Lappi, MTK Lappi, Mela, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia / Louen maaseutualan toimipiste, koulutuspalveluja toteuttaneet ja organisoineet yritykset, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala sekä hankkeet: Ely / Maisemanhoidosta työtä Lappiin hanke, ProAgria Lappi/ yhteistyöllä kilpailukykyä hankekokonaisuus, Lappia/ Loue/ SPV-hanke, Latu-hanke/ MTT Rovaniemi, Naturpolis Oy/ Tiedoilla tavoitteisiin hanke, ProAgria Lappi/ Yhteistyöllä kilpailukykyä - hankekokonaisuus, MTT Ruukki/ InnoNauta-hanke. Hankesuunnitelman mukaisesti koulutukset koostuivat kolmesta kokonaisuudesta: A Työkykyä ja työhyvinvointia heikentävien riskitekijöiden kartoittaminen ja suunnitelmien laatiminen siitä, miten näihin tekijöihin vaikutetaan. B Osaamista, ammattitaitoa ja työnhallintaa koskevan tiedon kartoittaminen ja kehittäminen ja alustavien uusien koulutusmahdollisuuksien ja elinkeinomahdollisuuksien edellytysten arvioiminen. C Työyhteisön/yritysyhteistyön kehittäminen. työhyvinvointiin liittyen työolosuhteiden ja riskien kartoittaminen. Verkostoitumisen edistäminen, tiedon ja osaamisen jaksamisen mahdollistaminen viljelijöiden kesken. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/13

Hankkeeseen osallistui kaikkiaan 453 varsinaisen kohderyhmän edustajaa. Heistä 221 oli naisia. Osallistujista 211 oli maaseutuyrittäjiä ja muut avoimilla työmarkkinoilla työssä olevia (ensisijaisesti maatalouslomittajia). Osallistujien ikäjakauma oli seuraava: 15-24 - vuotiaat 8 henkilöä 25-44 - vuotiaat 170 henkilöä 45-54 - vuotiaat 195 henkilöä 55-64 - vuotiaat 72 henkilöä yli 64 - vuotiaat 8 henkilöä Hankkeessa kertyi kaikkiaan 2135 lähiopetuspäivää ja ohjaus- tai konsultointipäiviä yhteensä 92. Hankkeessa ylittyivät tältä osin tunnusluvut (tavoite 1123 lähiopetuspäivää ja 70 ohjaus- ja konsultointipäivää). Kaikista hankkeen aikana toteutetuista tilaisuuksista on pyydetty osallistujilta kirjallinen palaute. Saatu palaute on ollut varsin myönteistä ja mm. koulutukset on suunniteltu näiden palautteiden perusteella. Myös kouluttajilta on kerätty palaute koulutuksista ja todettu, että koulutukset ovat tukeneet hyvin tavoitteiden toteutumista. Yhteistyötä toteutettiin lisäksi Lapin perusmaatalouden hanketoimintakokonaisuutta edustavien hankevetäjien kanssa säännöllisissä palavereissa 12 kertaa hankkeen aikana. Yhteistyö hankevetäjien kesken sujui mutkattomasti, yhteissuunnittelu ja ideointi kattoi laajalti Lapin maaseudun elinvoimaisuuden huomioimisen. Lisäksi vältyttiin päällekkäistyöskentelyltä. MTK Lapin paikallisyhdistysten kokousten kautta pidettiin yhteyttä jäsenistöön. Työterveyshuollon ja yhteistoimintaryhmien kanssa oltiin joko puhelinyhteydessä tai mukana kokouksissa muutaman kerran. Projektihenkilöstön opettajat kokoontuivat säännöllisesti pitäen hankkeen aikana palavereita seuraavasti: 3 v. 2008, 6 v. 2009, 6 v. 2010 ja 2 v. 2011. Lisäksi kokoonnuttiin suunnittelun merkeissä eri kokoonpanoissa. Ohjausryhmän kokouksia pidettiin kahdeksan. Ohjausryhmään kuuluivat Marko Repo, puheenjohtaja, MTK- Lappi ry:n edustaja, maanviljelijä Riitta Kettunen, sihteeri, esittelijä, projektipäällikkö Kemi-Tornion amk, sosiaali- ja terveysala Jouko Jussila, Lapin ELY -keskus, Työvoimaosasto, EU-asiantuntija, rahoittajan edustaja ja/tai Olli Lehtoniemi, Lapin ELY -keskus, ESR -asiantuntija, rahoittajan edustaja Leena Leväsvirta, Kemi-Tornion amk, sosiaali- ja terveysala, toimialajohtaja tai Sinikka Kähkölä, Kemi-Tornion amk, sosiaali- ja terveysala, vs. toimialajohtaja Arto Rautajoki, Kemi-Tornion amk, sosiaali- ja terveysala, kehityspäällikkö tai Martti Ainonen, Kemi-Tornion amk, sosiaali- ja terveysala, vs. kehityspäällikkö Anne Ristioja, Lapin ELY- keskus, Maaseutuosasto, agronomi Matti Ylimommo, ProAgria, Lappi, johtaja tai Simo Alaruikka, ProAgria, Lappi, johtaja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/13

kutsuttuna: Jari Juusola, ProAgria, Lappi, projektipäällikkö, asiantuntijajäsen (myös varsinaisen jäsenen varahenkilö) talousvastaavat Marja-Leena Miettinen tai Miia Pohjola tai Henna Kortelainen. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Projektisuunnitelmassa on esitetty, että hankkeen sisäisen tiedotuksen kohteena ovat kohderyhmä, toimijat, sidosryhmät, ohjausryhmä ja rahoittajat. Tiedotuksessa on sovittu käytettävän sähköpostia ja muita tiedotuskanavia tarpeen mukaan. Projektista tiedotetaan kohderyhmälle markkinointikirjeellä ja tehdään markkinointityötä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Ulkoisen tiedottamisen osalta on hankesuunnitelmassa esitetty, että ulkoisen tiedottamisen tavoitteena on varmistaa projektin näkyvyys paikallisella ja seudullisella tasolla. Tiedottamisessa käytetään paikallis- ja maakuntalehtiä, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymän ja Lapin kuntien www-sivuja. Tiedotuskanavina käytetään myös paikallisradiota sekä sidosryhmien omia julkaisukanavia. Hankkeen aikana osallistujille laaditaan koulutuskalenteri, joka lähetetään jokaiselle osallistujalle ja sidosryhmiin kuuluville. Maaseutuyrittäjille on markkinoitu kullekin lukuvuodelle koulutuskalenteria, jossa näkyvät kuluvan lukuvuoden hankekoulutukset. Markkinointia on tehty postitse kirjeillä kaikille Lapin maaseutuyrittäjille, joiden yhteystiedot ovat olleet hankkeen käytettävissä. Edelleen koulutusten markkinointia on toteutettu MTK- Lapin paikallisosastojen kokousten yhteydessä samoin kuin paikallisyhdistysten sihteerien välityksin. Kuntien maaseutusihteerit ja maaseutupäälliköt ovat myös avustaneet kirjepostin välityksessä. Yhtenä hyvän tiedotuskanavana on ollut myös meijereiden tonkkaposti, jolla koulutustiedotteiden jakelu on saatu kaikille Lapin maitotiloille. Maatalouslomittajien ja lomitushallinnon henkilöstön koulutusten tiedottaminen on sujunut erittäin hyvin lomituspäälliköiden sähköpostien välityksellä. Hankkeesta ja suunnitelluista koulutustapahtumista on ollut mainoksia MTK- Lapin julkaisemassa Jänkäviesti-lehdessä ja Maaseudun Tulevaisuus-lehdessä. Lisäksi sekä Pohjolan Sanomat että Maaseudun tulevaisuus on uutisoinut hankkeesta näkyvästi kuvin ja sanoin. Radio Perämeri ja Pohjois-Suomen uutiset on antanut myös kerran lähetystilaa hankkeelle. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun www.tokem.fi sivustolla hanke on ollut esillä koko ajan. Myös muissa ammattikorkeakoulun tapahtumissa, missä hankkeiden esittely ja markkinointi on ollut mahdollista, on myös Maaseutuyrittäjien hyvinvointihanke ollut esillä. Hanketta on markkinoitu suullisesti ja kirjallisin tiedottein eri yhteyksissä Lapin alueen maaseutuväen seminaareissa. Perusmaatalouden hankevetäjät ovat saaneet suullisesti tietoa hankkeen koulutuksista ja välittäneet asiaa eteenpäin. Lisäksi ProAgria Lapin Yhteistyölllä kilpailukykyä - hankekokonaisuuden toimesta on teetetty Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian oppilastyönä www.lappimaatalous.fi sivusto, jossa kaikki perusmaatalouden hankkeet ovat voineet julkaista ajankohtaisia EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/13

tapahtumia. Sivustoa ylläpitää ProAgria Lappi. Ohjausryhmän jäsenet ovat saaneet joka kokouksessa (8) ajankohtaiskatsauksen hankkeen tilanteesta. Hankkeesta on valmistunut päättymisvaiheessa roll-up posteri, jota voidaan markkinoida myös jälkikäteen Lapin maaseudun elinvoimaisuutta ylläpitävänä työnä. Julkaisutoiminta Hankkeesta on tehty kaksi opinnäytettä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalalla: Hanna Luusua, sairaanhoitaja (AMK) 2010. Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi ja työterveyden edistäminen Lapin läänissä. Kemi. Riikka Kähkönen & Hanna Paloranta & Aija Peura 2010. Maaseutuyrittäjien työolosuhteet Lapin läänissä. Kemi. Lisäksi on valmisteilla kaksi opinnäytettä: Fysioterapia-opiskelijat Tiina Hast, Laura Markus, Susanna Lindqvist. Ergonomia ja lomittajan työn fyysiset vaatimukset. Sosionomiopiskelija Markus Rundgren. Maatalousyrittäjän työn muutos. Edelleen tarkoituksena on julkaista kuluvan vuoden aikana Maaseutuyrittäjien hyvinvointihankkeesta artikkeleita seuraavan suunnitelman mukaan: Terveydenhoitaja-opiskelija Hanna Luusua ja yliopettaja Airi Paloste: Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi ja työterveyden edistäminen Lapin läänissä Terveydenhoitajaopiskelijat Riikka Kähkönen, Hanna Paloranta ja Aija Peura ja opettaja Arja Meinilä: Maaseutuyrittäjien työolosuhteet Lapin läänissä Fysioterapia-opiskelijat Tiina Hast, Laura Markus, Susanna Lindqvist ja opinnäytettä ohjaavan opettaja Ritva Jalosalmi: Ergonomia ja lomittajan työn fyysiset vaatimukset Sosionomiopiskelija Markus Rundgren ja ohjaavat opettajat Laura Jokela ja Riitta Kettunen: Maaseutuyrittäjän (maitotilat) työn muutos Opettajat Laura Jokela ja Anne Puro: Projektin koulutuksellinen sisältö EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/13

Opettajat Ritva Jalosalmi ja Arja Meinilä: Tilakäyntien merkitys ja kokemuksia Riitta Kettunen: Projektin kokonaisuus. 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Suurimmat ongelmat ovat olleet varsinaisen kohderyhmän eli maaseutuyrittäjien tavoitettavuudessa. Maaseutuyrittäjien yhteystiedot eivät ole maaseutusihteereiden ja maaseutupäälliköiden mukaan julkaisukelpoisia, joten emme ole saaneet kaikille maaseutuyrittäjille hankkeen koulutustietoja riittävässä laajuudessa. Arviomme mukaan sekä useilta hankkeessa mukana olevilta maaseutuyrittäjiltä saamamme tiedon mukaan maaseutumarkkinointi ei ole saavuttanut läheskään kaikkia maaseutuyrittäjiä eikä etenkään niitä, jotka kipeimmin olisivat maaseutuyrittäjien hyvinvointihankkeen palvelujen tarpeessa. Maaseutuyrittäjät toivat esille usein sen, että viime vuosina on ollut useita hankkeita, joihin sitoutuminen on vaatinut paljon aikaa ja resursseja. Pitkäaikaista sitoutumista pelättiin ja se voi olla yksi syy siihen, miksi jätettiin osallistumatta hankkeen tarjoamiin hyvinvointimahdollisuuksiin. Osallistujat tiedostivat vasta hankkeen edetessä mahdollisuuden non-stop periaatteella mukana olemiseen. Ongelmana koettiin se, ettei tämän hankkeen aikana saatu organisoitua samanaikaisia yhteisiä koulutuksia maaseutuyrittäjille, lomittajille ja lomahallinnon henkilöstölle. Siinä on haastetta tuleville hankkeille. Ongelmana koettiin työnohjauksen puute koko toimijakentällä. Hankeresurssit eivät riittäneet tämän ongelman kartoittamiseen saati ratkaisemiseen. Rahoitusongelmia seurasi siitä, että emme saaneet kaikkia kuntia tukemaan hanketta taloudellisesti, vaan sponsoriapu jäi ennakoitua pienemmäksi. Samoin kävi yksityisten maataloutta palvelevien yritysten kanssa. Jouduimme kesken hanketoiminnan arvioimaan kustannukset ja resurssit uudestaan ja pienentämään kokonaisbudjettia. Suosittelemme uusien hankkeiden myötä sponsorisopimusten kirjallista käyttöä, jotta taloustilanne on paremmin ennakoitavissa. 8. PROJEKTIN TULOKSET Hankesuunnitelman mukaisesti hankkeen aikana - tuetaan väestön työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa - arvioidaan elinolosuhteissa tapahtuvien muutoksien merkitystä - tuetaan ammatillista osaamista - tehdään alustavia suunnitelmia uusista koulutusmahdollisuuksista - tiivistetty maatilojen yhteistoimintaa - vahvistettu maatalousyrittäjyyteen liittyvän osaamisen jakamista ja keskinäistä verkostoitumista - tarkennetaan niitä työhyvinvointiin liittyviä asioita, joihin tilakäynneillä tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota - kyetään tuottamaan hankkeen lopussa uutta kokemuksellista ja analysoitua tietoa niille viranomaisille, jotka työskentelevät maaseutuyrittäjien kanssa sekä oppilaitoksille, jotka kouluttavat tulevia maaseutuyrittäjiä ja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/13

viljelijöiden etujärjestöille ja yhteistyökumppaneille Hankkeen aikana ja jatkuen hankkeen päättymisen jälkeen maaseutuyrittäjän - kokonaisvaltainen työhyvinvointi ja työssä jaksaminen lisääntyy - ammatillinen osaaminen ja työ-/elinolosuhteiden hallinta paranee - viljelijöiden yhteistyötä ja verkostoitumista vahvistetaan - viranomaisten keskinäinen yhteistyö ja tiedottaminen paranee - vaihtoehtoiset elinkeinokoulutusmahdollisuudet lisääntyvät. Tuloksia Työterveyshuollon kartoitus Hankkeen aikana kartoitettiin haastattelun avulla Lapin maaseutuyrittäjien työterveyshuollon tilanne ja toimivuus. Monin paikoin koettiin puutteena lääkärivaje. Aktiivisempi työterveyshuoltopalvelujen tiedottaminen ja markkinointi maaseutuyrittäjille nähtiin tarpeelliseksi. Maaseutuyrittäjien hyvinvointikysely Maaseutuyrittäjien työtä ja terveyttä arvioitiin hyvinvointikyselyllä, joka saatiin hankekoulutuksiin osallistuneelta 279 osallistujalta. Maatalouslomittajat rinnastettiin tässä kyselyssä samaa työtä maaseutuyrittäjien kanssa tekeviksi. Hyvinvointikyselyn tuloksena syntyi kaksi opinnäytettä: Hanna Luusua, sairaanhoitaja (AMK) 2010. Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi ja työterveyden edistäminen Lapin läänissä. Kemi. Riikka Kähkönen & Hanna Paloranta & Aija Peura 2010. Maaseutuyrittäjien työolosuhteet Lapin läänissä. Kemi. Kyselyn ja opinnäytteiden avulla saatu arvokas tieto on maaseutuyrittäjien, maatalouslomittajien ja lomitusjärjestelmän sekä oppilaitosten ja eri viranomaisten hyödynnettävissä. Hyvinvointikyselylomake, joka on hankkeessa muokattu, on siirrettävissä työterveyshuollon käyttöön. Terveys- ja kunnontestauspäivät Muutama Meri-Lapin alueen maaseutuyrittäjä oli mukana myös Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa hankkeen puitteissa järjestetyissä terveys- ja kuntopäivissä, joista muodostui osallistujille oman kokonaishyvinvoinnin kohentamisprosessi. Osallistujat saivat terveystutkimuksen, kuntotestin ja ohjausta työterveyshuollon palvelujen käytöstä sekä heille laadittiin henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma. Päivien tuloksena kaikki osallistujat hakeutuivat hankkeen toteuttamiin liikuntapainotteisiin alueellisiin koulutuksiin ja hankkeen ulkopuolella kunnon uusintatesteihin Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun terveysja kuntoutuspysäkille. Hankkeen aikana tiedusteltiin myös Lapin itä- ja pohjoisosista mahdollisuutta terveys- ja kunnon testauspäivään, mutta tämän hankkeen resursseilla siihen ei ollut mahdollisuutta. Tieto em. tarpeesta on yksi hankkeen tulos etenkin, kun tiedetään, ettei kunnon testaus kuulu normaaleihin työterveyshuollon palveluihin. Tilkäynnit Tilakäynneillä mukana olleiden kouluttajien ja tilakäynneistä saatujen palautteiden mukaan tilakäynnit on EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/13

hankkeen aikana koettu varsin myönteisiksi. Tilalliset ovat pitäneet erityisen merkittävänä sitä, että tilakäynnillä on ollut aikaa keskustelulle ja tilallisen omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta puhumiselle. Palautteen mukaan tilakäynnit ovat olleet enemmän voimavaraistavia kuin kontrolloivia. Edelleen tilakäynneille on informoitu tilallisia hakeutumaan työterveyshuollon palvelujen piiriin, samoin kuin muiden hyvinvointipalvelujen piirin, mikäli ilmenee tarvetta. Kynnystä avun hakemiseen on pyritty madaltamaan ja arvioimaan omia voimavaroja ehkäisevässä mielessä. Tämän tyyppistä tilakäyntien kehittämistyötä tulisi palautteen antajien mielestä jatkaa ja niitä voisi kehittää yhdessä maatalousyrittäjien ja asiantuntijoiden kanssa. Tilakäynneillä on käytetty maaseutuyrittäjien työhön soveltuvaa, muokattua lomaketta, työoloselvityslomaketta sekä yhteenvetolomaketta, jonka tilakäyntiä toteuttavat kouluttajat muokkasivat hankekäyttöön. Tilakäynneistä saatu toteuttamismalli lomakkeineen on siirrettävissä työterveyshuollon käyttöön. Koulutukset Hankkeen aikana toteutettiin yksi ensiapukoulutus, jonka tuloksena osallistujat saivat päivitettyä ensiaputaitonsa. Hyvänä tuloksena ja palautteena koulutuksesta todettiin sen sijoittuminen realliseen työtilaan eli navettaan. Yhteistyötahona toimi Louella sijaitseva Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian luonnonvarayksikkö. Alueelliset koulutukset, joita on järjestetty 2-3 päivän jaksoissa Levillä, Ylläsjärvellä, Saariselällä, Kuusamossa, Posiolla ja Torniossa ovat tarjonneet osallistujille mahdollisuuden tehokkaaseen arjesta irtiottoon, joka on merkittävä kokonaishyvinvoinnin lisääjä. Koulutukset on toteutettu teemoittain: Hyvinvointi I: Työhyvinvointi Hyvinvointi II: Voimavarat ja jaksaminen Hyvinvitni II, lomitushallinto: Esimiestyö ja vuorovaikutus Hyvinvointi III, maaseutuyrittäjät: Parisuhde/ihmissuhteet Hyvinvointi III, lomittajat: Ihmissuhteet ja työn ergonomia. Kaikissa koulutuksissa on keskiössä ollut osallistuja eli maaseutuyrittäjä, maatalouslomittaja, lomitushallinnon henkilöstö ja yhdistysten jäsenet. Koulutuksissa on käsitelty asioita sekä informatiivisesti että toiminnallisin menetelmin. Keskusteluille ja jakamiselle on ollut todella tarvetta ja se on mahdollistettu reflektiivisen dialogin muodossa. Osallistuja on tullut kuulluksi ja ymmärretyksi sekä ihmisenä että ammattilaisena. Osallistujien yhdenmukainen palaute ammatillisen jakamisen ja vertaistuen merkityksestä on korostunut. Vertaistuki on elänyt myös koulutusten ulkopuolella, sillä maaseutuyrittäjät, samoin kuin lomittajat ovat oivaltaneet vertaistuen mahdollisuuden oman jaksamisen ja voimavarojen ylläpitäjänä. Erityisen tärkeäksi on koettu oma vastuu ja mahdollisuus itse vaikuttaa omaan hyvinvointiin ennaltaehkäisevästi. Samalla on tiedostettu myös toisista maaseutuyrittäjistä ja lomittajista huolenpito yhteiseksi asiaksi. Tämä puolestaan edesauttaa maaseudun elinvoimaisuutta ja työn jatkuvuutta. Koulutusten avulla on tuettu ammatillista osaamista, työn hallintaa, työorganisaatioiden (maaseutuyritys ja lomitushallintojärjestelmä), työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittämistä sekä yrittäjyyden ylläpitämistä. Ammattiin ja työhön liittyviä asioita on pohdittu kouluttajien johdolla ryhmissä. Työhyvinvointiin liittyvässä osuudessa käsiteltiin työn merkitystä ja arvostusta sekä työn sisältöä erityisesti muutoksien ja jatkuvuuden näkökulmasta. Lomittajat ja maaseutuyrittäjät pohtivat omissa koulutuksissaan EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/13

yhteistyötä ja sen kehittämistä. Maaseutuyrittäjät pohtivat ammattityön toteuttamista sekä keskinäistä vuorovaikutusta lomittajien kanssa. Todettiin merkitykselliseksi se, että lomittajaan uskaltaa ja voi luottaa ja että työhön liittyvät onnistumiset ja epäkohdat otetaan puheeksi. Samalla tavalla em. asioita käsiteltiin lomittajien koulutuksessa. Erityisen vahvasti nousi esille oivallus, että maaseutuyrittäjä ei olekaan työn teettäjä vaan asiakas, jota palvellaan ammatillisesti. Hyvinvointi II koulutuksessa oli teemana Voimavarat ja jaksaminen, jossa korostui osallistujien oma vastuu omista voimavaroista, niiden tunnistamisesta, rajoista ja jaksamisesta. Todettiin, että ennaltaehkäisevä ote, avun hakeminen ja pyytäminen sekä varhainen puuttuminen ovat parhaita omaehtoisen hyvinvoinnin ylläpitäjiä. Vaikeiden tilanteiden ja kriisien kohtaaminen oli merkityksellinen aihealue, koska se koettiin haasteelliseksi. Maaseutuyrittäjät samoin kuin lomittajat, jotka menevät usein maatilalle kriisitilanteisiin, saivat välineitä ja menetelmiä, joilla selvitä vaativissa elämäntilanteissa ja avun tarpeessa olevan ihmisen kohtaamisessa. Kolmannessa hyvinvointiosiossa teemana oli maaseutuyrittäjille parisuhde ja ihmissuhteet yleensä. Todettiin, että kokonaishyvinvoinnin kannalta maatalouden yrittäjyydessä parisuhde on erityisen merkityksellinen, koska pariskunta työskentelee yhdessä, kantaa taloudellisen vastuun yhdessä, jakaa vapaaajan ja työajan keskenään sekä huolehtii perheestä, usein myös vanhemmasta, tilalla eläneestä sukupolvesta. Maatalousparisuhde vaatii vastuullisuudessaan erityistä huolenpitoa, johon osallistujat saivat valmiuksia. He saivat myös rohkeutta ottaa puheeksi vaativatkin asiat riittävän varhain ja ymmärsivät puhumisen merkityksen. Parisuhdetta ja ihmissuhteita yleensä lähestyttiin eri teemoilla käyttäen apuna kirkkohallituksen perheasioiden yksikön julkaisemaa Parisuhteen palikat - koulutusmateriaalia (www.parisuhteenpalikat.fi). Lomittajien hyvinvointi III osuudessa oli teemana ihmissuhteet / parisuhde ja työn ergonomia. He saivat valmiuksia omaan elämään liittyvissä ihmissuhde- ja parisuhdeasioissa. Sen lisäksi lomittajat saivat laaja-alaisemman ymmärryksen, miten kohdat tilan väki ihmissuhdetasolla. Ergonomisen osuuden tuloksena lomittajat saivat tietoa oikeasta työergonomiasta sekä luentojen että harjoitteiden avulla. Lomittajien kuntotestit palvelivat oman hyvinvointisuunnitelman toteuttamista. Opiskelijoiden tuottamana syntyi tästä koulutusjaksosta opinnäytetyö: Fysioterapia-opiskelijat Tiina Hast, Laura Markus, Susanna Lindqvist ja opinnäytettä ohjaavan opettaja Ritva Jalosalmi: Ergonomia ja lomittajan työn fyysiset vaatimukset. Alueellisiin koulutuksiin on ostettu palveluna hotelleilta myös ohjattuja liikunnallisia osuuksia, jotka on räätälöity nimenomaan raskasta maataloustyötä tekeville osallistujille. Ohjaajat ovat aktivoineet osallistujia hyödyntämään erilaisia liikuntamuotoja. Osallistujat ovat tiedostaneet monipuolisen liikunnan merkityksen osana kokonaishyvinvointia ja omaa työhyvinvointia ylläpitävänä tekijänä. Liikunnallisissa osuuksissa on korostunut ehkäisevän ja omatoimisen liikunnan merkitys. Se puolestaan edistää maaseutuyrittäjyyden jatkuvuutta. Paikalliset liikuntapainotteiset koulutukset, joissa on ollut asiantuntijakouluttajat ohjaamassa, ovat aktivoineet osallistujia Tervolassa, Torniossa, Rovaniemellä ja Ylitorniolla. Myös näihin koulutuksiin liittyy vahva sosiaalisen jakamisen ja vertaistuen mahdollisuus. Saadun palautteen mukaan koulutukset ovat muodostuneet viikon kohokohdaksi ja voimavaraksi osallistujille. Hyvänä tuloksena on myös se, että ainakin Tornion ja Ylitornion ryhmät aikovat omatoimisesti jatkaa ryhmämuotoista toimintaa hankkeen päätyttyäkin. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 9/13

Viranomaisyhteistyö Ammattilaisten verkosto maaseutuyrittäjän tukena työpajaseminaari, johon saatiin koolle 33 ammattilaista eri puolelta Lappia. Seminaari oli tulos maaseutuyrittäjien ja lomittajien koulutusten palautteista. Eri ammattien edustajilta toivotaan tiiviimpää yhteistyötä ja selkeämpää vastuunjakoa koskien maaseutuyrittäjien pahoinvointiin tarttumista. Seminaarin tuotoksena todettiin, että alueittaiset aktiiviset maataloutta tukevat ammattilaisten työryhmät olisi käynnistettävä, verkostoiduttava ja selvät pelisäännöt saatava aikaan koko Lapin alueella. Asiassa jäätiin odottamaan seuraavaa seminaaria. Toinen seminaari ei hankkeen puitteissa toteutunut, mutta tarve asialle on ilmeinen. Hankkeen kouluttajat ovat osallistuneet muutamaan työterveyshuollon yhteistyöryhmien kokoukseen. Yhteistyön tarve ja koulutustarve on todettu yhteisenä asiana ja verkottumista on tapahtunut. ProAgria Lappi on toiminut hankkeessa hyvänä yhteistyökumppanina. Hanke on saanut asiantuntija-apua tilakäynteihin, yhteispalaverin tilakäyntien arvioinnista sekä maataloushankkeiden hankevetäjien koollekutsumisen ja yhteistyön lammashankkeen kanssa. Maaseutuyrittäjien hyvinvointihanke on puolestaan kouluttanut ProAgrian henkilöstöä vuorovaikutustaitojen ja kriisien kohtaamisen kysymyksissä. Verkottuminen on ollut varsin tiivistä. Hanke kutsui koolle vielä päätösvaiheessa Gopp -työpajan, jossa arvioitiin toteutunutta hanketta ja samalla suunnattiin katse jo tulevaan. Mukana olivat edustajina maaseutuyrittäjät, lomitushallinto, työterveyshuolto, Mela, Rovaniemen ammattikorkeakoulu (jolla on meneillään Green Care esiselvityshanke) ja projektihenkilöstö kokonaisuudessaan. Tärkeinä tuloksina koettiin saadun omatoimista itsestä huolehtimista, neuvottelutaitoja, työyhteisötaitoja, toimivia yhteistyökäytäntöjä, verkottumista sekä avointa vuoropuhelua maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Gopp -työpajan yksi tulos oli yksimielisesti se, että maaseutuyrittäjien hyvinvointihankkeelle tarvitaan jatkohanke mahdollisimman pian. Maaseudun elinvoimaisuus ja yhteisöllisyys Kaikki hankkeessa toteutetut toiminnot sekä edellä mainitut tulokset ovat edesauttaneet hankkeen yhtä tärkeää tavoitetta, Lapin maaseudun elinvoimaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Hanketoiminnan eri osa-alueilla on arvioitu maaseutuyrittäjyyttä työnä, sen merkitystä maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäjänä ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä ja todettu, että maaseutuyrittäjyys tarvitsee tuekseen elämänhallintaan liittyviä valmiuksia sekä myönteistä asennoitumista, keskinäistä arvonantoa ja uskoa tulevaan. Tunnusluvut Hankkeessa saavutettiin tunnusluvut tavoitteet ylittäen: Hankkeeseen osallistui kaikkiaan 453 varsinaisen kohderyhmän edustajaa. Heistä 221 oli naisia. Osallistujista 211 oli maaseutuyrittäjiä ja muut avoimilla työmarkkinoilla työssä olevia. Hankkeessa kertyi kaikkiaan 2 135 lähiopetuspäivää ja ohjaus- tai konsultointipäiviä yhteensä 92. Julkaisut Hankkeessa on tuotettu ja tullaan tuottamaan useita opinnäytteitä ja artikkeleita, jotka tarkemmin luvussa 6. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 10/13

Projektihenkilöstön oppiminen Kohderyhmän ja maaseutuolojen tuntemus oli projektihenkilöstölle hankkeen alkaessa ohut tai vähäinen, mutta hanke mahdollisti sen, että projektihenkilöstö oppi varsin laaja-alaisesti tunnistamaan maaseudun yrittäjyyteen ja elinvoimaisuuteen liittyviä asiakokonaisuuksia. Saatu tietotaito on hyödynnettävissä KTAMK:n opetuksessa, hanketoiminnassa ja aluevaikuttavuusstyössä. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS - Hankkeessa on luotu käyttökelpoisia lomakkeita hyvinvointikyselyyn, tilakäynteihin ja arviointiin. - Hankkeessa on luotu uudenlainen tilakäyntimalli, joka on siirrettävissä työterveyshuoltoon. - Hankkeen aikana tuotettu työterveyshuollon haastattelun kartoitus tietoineen siirrettävissä Lapin työterveyshuollolle. - Hankkeen koulutuksissa on käytetty menetelmänä reflektiivistä dialogia, jonka avulla ja kouluttajien johdolla on saatu hyödynnettyä mahdollisimman paljon maaseutuyrittäjien, lomittajien ja lomitushallinnon henkilöstön vertaistukea. - Hankkeessa on toteutettu terveys- ja kunnontestauspäivät, jotka mahdollistivat maaseutuyrittäjien oman hyvinvointisuunnitelman laatimisen ja prosessin työstämisen. - Koulutuksiin osallistujien kesken on syntynyt epävirallinen vertaistuellinen verkosto. - Gopp-työpaja on toiminut yhtenä hankkeen arviointiareenana, kartoittanut maaseutuun liittyviä ongelmia ja tuottanut samalla laajasti lähtökohtia uudelle hankkeelle. - Maaseutuyrittäjien ja maatalouslomittajien omavastuisuuden tiedostaminen hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Ennaltaehkäisevä ajattelu, ergonomian hyödyntäminen, omien rajojen tunnistaminen, varhainen puuttuminen, puheeksi ottaminen ja vertaistuen merkitys on tiedostettu hyviksi menetelmiksi. - Maatalouslomittajat ovat oivaltaneet asiakasnäkökulman ja asennoitumisen merkityksen palvelutehtävässään. Maaseutuyrittäjät ovat tiedostaneet hyvän johtamisen ja työyhteisön merkityksen osaksi lomitustyön onnistumista. - Lomitushallinnon henkilöstö on tiedostanut laaja-alaisemmin vastuunsa lomittajan ja maaseutuyrittäjän yhteistyön hyvästä sujumisesta. 10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET 11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeesta on kehitetty hyviä käytäntöjä, jotka on siirrettävissä eri toimijatahoille: - projektihenkilöstön muokkaamat lomakkeet - uudenlainen tilakäyntimalli, toteutustapa - työterveyshuollon kartoituksen pohjalta aktivinen Lapin työterveyshuollon kehittäminen ja markkinointi maaseutuyrittäjille - maaseutuyrittäjille terveys-ja kuntotestauksia sekä hyvinvointiohjelman laatiminen osaksi työterveyshuollon toimintaa sekä prosessin seuranta - reflektiivinen dialogi koulutuskäyttöön, jolloin mahdollistuu vertaistukiverkoston kehittäminen EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 11/13

osallistujien kesken - vertaistuen käyttö ja omatoiminen kokonaishyvinvoinnista huolehtiminen ennakoinnin, rajojen tunnistamisen, puheeksi ottamisen ja yhteisöllisyyden periaatteilla - maaseutuyrittäjien vertaistukiverkosto - maatalouslomittajien vertaistukiverkosto - lomitushallinnon henkilöstön esimiestyön laaja-alainen hyödyntäminen vertaistuella, - maaseutua tukeva ammattilaisten vertaistuki- ja yhteistyöverkosto - eri toimijatahojen työnohjaukseen hakeutuminen ja sen ymmärtäminen osaksi työn ja työyhteisön kehittämistä - työergonomian maaseutuyrittäjien ja maatalouslomittajien luonnolliseksi työn osaksi - maaseutuyrittäjien oma-aloitteiset fyysisen kunnon ylläpitoon liittyvät ryhmät - maatalouslomittajat ovat palvelutehtävässä ja asiakastyössä (asennoitumisen muuttuminen) - maaseutuyrittäjät ovat yrityksensä johtajia ja toimivat käytännössä työyhteisönsä kehittäjinä huomioiden maatalouslomittajat ammattilaisina, jolloin lomitus palvelee tarkoituksenmukaisesti tilan tarpeita - lomitushallinnon henkilöstö mahdollistaa vastuullisesti lomittajan ja maaseutuyrittäjän yhteistyön hyvän sujumisen - hankkeen julkaisut (opinnäytteet, artikkelit) hyötykäyttöön 12. TOIMINNAN JATKUVUUS Hankkeen kokonaisarviointi ja saadut osallistujien palautteet sekä moniammatillinen Gopptyöpajatyöryhmän työskentelyn tuotos osoittaa, että maaseutuyrittäjien omaehtoisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen aktivoivalle hankkeelle on vahva tarve ja tilaus. Uusi hanke tulee rakentaa sellaiseksi, että se, kuten nyt päättynyt Maaseutuyrittäjien hyvinvointhanke tukee Lapin maaseudun elinvoimaisuutta. KTAMK on valmis työstämään asiaa jatkossa. 13. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus 330 907 75 % 260 003,13 69 % Kuntien rahoitus 83 726 19 % 81 509,27 22 % Muu julkinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Yksityinen rahoitus 25 350 6 % 33 240,00 9 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä 439 983 100 % 374 752,40 100 % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa on ollut tavoitteena saada toteutettua 1320 lähiopetuspäivää ja 608 konsultointi-ja ohjauspäivää. Edelleen on ollut tavoitteena saada Lapin alueella maaseutuyrittäjille paikallisia ohjaus- ja konsultointitapahtumia sekä toimiva työnohjausmalli. Tavoitteet ovat olleet näiltä osin projektin aikatauluun ja resurssointiin nähden ylimitoitetut. Projektin muotoutuessa käytännöiksi ja kohderyhmän potentiaalisten osallistujamäärien arvioinnissa päädyttiin uuteen tavoiteasetteluun. Tavoitetarkistuksen EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 12/13

myötä päädyttiin esittämään toteutettavaksi 1540 lähiopetuspäivää ja 608 konsultaatio-ja ohjauspäivää. Kun työnohjausmallista luovuttiin, vapautui tästä resursseja koulutukseen. Koulutuksissa puolestaan tehtiin pedagogisia ratkaisuja niin, että suurryhmätyöskentely oli mahdollista mm. toiminnallisia menetelmiä painottaen, vertaistukeen ohjaten ja reflektiivistä dialogia hyödyntäen. Osallistujien saamat kokemukset koulutuksista ja "puskaradio" välittivät tietoa laajasti ja tehokkaasti. Markkinointi hoitui em. vuoksi ja arvion mukaan muutenkin koko hankkeen osalta hyvin. Näillä perusteilla tavoitteet tunnuslukujen valossa ylittyivät projektissa, vaikka budjettiia pienennettiin hankkeen aikana. Projekti on osoittanut monin tavoin tarpeellisuutensa maseutuyrittäjien hyvinvoinnin ylläpitäjänä, työorganisaatioiden kehittäjänä, työssä olevan maaseutua palvelevan työvoiman ja yritysten kehittäjänä sekä maaseutuyrittäjyyden jatkuvuuden tukijana. Lapin maaseudun elinvoimaisuus ja tulevaisuus vaatii huolenpitoa ja tukitoimia, joita mm. tämä projekti on osaltaan tarjonnut. Projektin aika resurssien rajallisuus ovat sitoneet projektihenkilöstöä työskentelemään tietyissä puitteissa. Sen sijaan tarve laajentaa työskentelyä ja kehittää uutta projektia kohtaamaan vieläkin laajempaa maaseutuyrittäjien joukkoa ei ole vähentynyt, pikemminkn päinvastoin. 15. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Projektiin liittyvät asiakirjat säilytetään Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Hallintopalveluiden arkistossa, osoitteessa Lumikontie 2, 94600 Kemi. Päiväys ja allekirjoitus 01.06.2011 Riitta Kettunen hankepäällikkö EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 13/13