Opettajien osaamisen ja opetuksen kehittäminen perusopetukseen valmistavassa opetuksessa Raimo Salo, KT Kulttuuriryhmien palveluiden koordinaattori Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689
Uimaan oppii paremmin vedessä kuin kuivalla maalla OPH:n rahoitus, elokuu 2008 joulukuu 2011 Suomen kielen osaamisen kehittäminen autenttisissa kielenoppimisympäristöissä ja muiden oppiaineiden sisältöjen opiskelu Kotoutumisen tukeminen Opettajien osaamisen kehittäminen 6-7 opintovierailua lukuvuodessa Turkansaari, Tietomaa, Escurial, Oulun yliopiston eläinmuseo, Kasvitieteellinen puutarha, Ranuan eläinpuisto, Kierikki, Uimahalli, Konstilan kädentaitopajat, Pohjois-Pohjanmaan museo Animaatiot ja videot sekä suomen kielen opetukseen soveltuvat tehtävät Elokuvagaala: 15.11.2011 Valvesali DVD jaettiin kaikille projektissa mukana olleille oppilaille puolen vuoden välein
Oppimisympäristöjen kehittäminen -kehittämistoiminta Perusopetukseen valmistava opetus Kolmivaiheinen didaktinen malli: TriPod-malli Orientaatio: sanasto, aiheen sisältö, vierailukohteeseen tutustuminen, kuvat, piirrokset, kirjat Opintovierailu: ryhmätyötehtäviä, valokuvaamista, asiantuntijan tapaaminen Reflektio: käsitteiden käyttö, uusien kysymysten tekeminen, valokuvien katsominen, keskustelut, tehtävät, lyhytelokuvien valmistaminen Valmistavan opetuksen kehittäminen Opettajien osaamisen kehittäminen Mallin soveltuvuus maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetukseen
Tutkimuksen tavoitteet Ensisijaisesti kuvata ja lisätä ymmärrystä valo-opettajien oppimisesta kehittämiskokeilun aikana. Selvittää millaista kehitystä valo-opettajien osaamisessa tapahtui TriPod-mallin mukaisessa opetuksessa, jota he toteuttivat tutkimukseeni liittyvässä projektissa. Lisätä ymmärrystä siitä, millaisten opetuskäytänteiden avulla voidaan kehittää perusopetukseen valmistavaa opetusta.
Tutkimuksen tavoitteet Osallistua keskusteluun koulutuspoliittisista päätöksistä liittyen alati monikulttuuristuvan Suomen koulutusjärjestelyihin sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen. Valo-opettajien yhteiskunnallinen tehtävä on ensisijaisen merkittävä juuri maahan muuttaneiden oppilaiden kotoutumisen tukemisessa, ja täten heidän osaamisensa kehittymiseen on syytä kiinnittää huomiota myös tämän tutkimuksen tulosten myötä.
Tutkimusongelmat 1. Millaista kehitystä valo-opettajien osaamisessa tapahtui TriPod-mallin mukaisen opetuksen toteuttamisessa? 1.1. Opetuksen kehittyminen 1.2. Yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kehittyminen 1.3. Opettajapersoonan kasvu ja kehittyminen 1.4. Reflektion ja yhteistyön merkitys osaamisen kehittymisessä 2. Miten TriPod-mallin mukainen opetus soveltuu valmistavaan opetukseen ja valo-oppilaiden kotoutumisen tukemiseen? 2.1. Opetuksen suunnittelu ja toteutus 2.2. Oppimisympäristöjen hyödyntäminen 2.3. Teorian ja käytännön yhdistäminen oppimisessa 2.4. Valo-oppilaiden oppimis- ja ryhmätyötaitojen kehittäminen 2.5. Valo-oppilaiden kotoutumisen edistäminen ja tukeminen
Osaaminen Opettajan osaamisen kehittyminen koostuu kolmesta osaalueesta: 1) opetuksen kehittyminen 2) yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kehittyminen 3) opettajapersoonan kasvu ja kehittyminen. Osaamisen osa-alueiden määrittely pohjautuu Picklen (1985) opettajan osaamisen kasvun ja kehittymisen osa-alueisiin. Osaaminen on luonteeltaan käytännöllistä, sitä voi oppia eri lähteistä ja se on altis muuttumaan. Osaamista voidaan kehittää reflektoimalla, jonka tulee kohdentua osaamisen jokaiselle osa-alueelle
Opetuksen toteu6aminen ja kehi6äminen Ope6ajapersoonana kasvaminen ja kehi6yminen Yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen toiminta
Opettajan käytännön teoria Käyttöteoria, opettajan henkilökohtainen teoria, käytännön osaaminen, käytännön teoria, praktinen teoria, implisiittinen teoria, hiljainen tieto, käytännön tieto Opettajan toimintaa ohjaavat henkilökohtaiset uskomukset, arvot, asenteet ja periaatteet sekä kokemus, tieto ja teoria
Mihin käytännön teoriaa tarvitaan? Opettaja on tietoinen omasta toiminnastaan Osaa perustella itselleen ja muille Työtä ohjaava ja kehittävä väline Opetuksen suunnittelu, toteutus, arviointi Osaamisen kehittäminen Koulun toimintakulttuuriin vaikuttaminen Kehityskeskustelun osio Osaamisen kehittämissuunnitelman osio
Suuri Ope6ajan käytännön osaaminen (Elbazin teorian mukaises2) Suuri T i e t o is u d e n a st e Käytännön ohje (rule of pracdce) Käytännön periaate (pracdcal principle) O sa a m is e n k e h it t y m in e n Pieni Käytännön mielikuva (image) Vähäinen
REFLEKTION MERKITYS OPETTAJAN OSAAMISEN KEHITTYMISESSÄ Norma&ivinen didak&ikka Kasvatuksen ja opetuksen päämäärät ja tavoi6eet Deskrip&ivinen didak&ikka Opetuskäytänteiden kuvaus ReflekDo Itsenäinen ja yhteisöllinen Teorian ja käytännön yhdistyminen Tiedos- te6uja Tiedos- tamat- tomia
Lähtökohta osaamisen kehittymiselle Jokaisella opettajalla on oma käytännön teoriansa opetuksesta, joka subjektiivisesti on kaikkein ratkaisevin tekijä pedagogiselle käytänteelle. Opettajien työtä ohjattaessa ja kehitettäessä täytyy siten jokaisen opettajan teoriassa ottaa lähtökohdaksi pyrkiä auttamaan tietoista teorian muodostamista, laajentamista ja määrittelemistä ja siten tehdä teoria avoimeksi ja vastaanottavaiseksi muutosta ajatellen. (Handal & Lauvås 1982)
Yhteiskunta Koulutusjärjestelmä R e f l Koulun toimintakuliuuri Kotoutuminen, sosiaalistuminen Oppilaan oppiminen ja osaaminen Opetussuunnitelma Opetuskäytänteet eri oppimis- ympäristöissä e k t P3 Toimenpiteet ja yhteistoiminnallisuus Käytännön ratkaisut Käytäntö Käytännön teoria Suunni6elu EeGnen pohdinta i o P2 Teoriaan ja kokemukseen pohjautuvat perustelut P1 EeGset perusteet Kokemukset Tieto Teoriat Arvot Asenteet PeriaaIeet
1. Millaista kehitystä valo-opettajien osaamisessa tapahtui TriPod-mallin mukaisen opetuksen toteuttamisessa? TriPod-mallin mukaisella opetuksella olleen myönteinen vaikutus valo-opettajien osaamisen kehittymiseen, jossa erityisesti yhteistapaamisilla, yhteisreflektiolla ja yhteistoiminnalla oli keskeinen rooli yhteisöllisyyden ja osaamisen kehittymisessä. Pitkäkestoinen yhteisöllinen toimintamalli muodosti ikään kuin oman oppimisympäristön, jossa valo-opettajien osaamisen kasvu ja kehitys toteutuivat.
1.1. Opetuksen kehittyminen Malli toi monipuolisuutta, suunnitelmallisuutta ja selkeyttä opetukseen. Opetus eheytyi ja oppiaineita oli mahdollisuus integroida laajempiin kokonaisuuksiin Orientaatiovaiheen ja reflektoinnin merkitys opetuksessa oli selkeytynyt, ja ne toteutetaan tietoisemmin Mallin kolmivaiheisuus oli juurtunut osaksi omaa opettajuutta ja sitä käytettiin opetuksessa myös muissa yhteyksissä kuin opintovierailuiden yhteydessä. Verkostoitumisen muiden valo-opettajien ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa oli koettu edistävän osaamisen kehittymistä
1.2. Yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kehittyminen Suomalaisen yhteiskunnan tapojen ja normien opettaminen oli mielekästä siten, että oppilaille tarjottiin tilaisuuksia kokea ja tehdä asioita itse. Tietojen ja taitojen käyttökelpoisuutta pyrittiin lisäämään tehtävillä, jotka osittain liittyivät käytännön tarpeisiin. Valo-opettajat arvioivat olevansa eräänlaisia suomalaisen kulttuurin välittäjiä perehdyttäessään oppilaita eri käytänteisiin ja tukiessaan heidän omaa elämänhallintaansa. Valo-opettajat ymmärsivät roolinsa kotoutumisprosessin tukemisessa sekä oppilaiden että heidän perheidensä osalta.
1.3. Opettajapersoonan kasvu ja kehittyminen Mallin mukainen opetus oli antanut voimaa työn tekemiseen ja myönteisten kokemusten kautta tehnyt työstä mielenkiintoisempaa kuin aiemmin. Toisten valo-opettajien tapaamiset koettiin erityisen tärkeinä ja piristävinä, sillä omalla koululla ei yleensä toista valoopettajaa ollut. Myönteinen kokemus yhteenkuuluvuudesta muiden valoopettajien kanssa vahvisti omaa valo-opettajan identiteettiä. Yhdessä tekeminen, jakaminen sekä tuen saaminen ja antaminen vahvistivat omia käytänteitä ja opettajuutta. Valo-opettajan identiteetin pohtiminen kollegoiden kanssa selkeytti heidän omaa rooliaan sekä oppilaiden että perheiden kotoutumisprosessin tukijana.
1.4. Reflektion ja yhteistyön merkitys osaamisen kehittymisessä Reflektointi ja yhdessä tekeminen valo-opettajien osaamisen tekijöinä koettiin merkittävinä. Kollegoiden arvokas vertaistuki koettiin hyvin oleellisena ja tervetulleena piirteenä, joka toteutui nimenomaan TriPod-mallin rakenteen ansiosta. Yhteisen ajan löytyminen suunnitteluun ja reflektointiin tarjosi konkreettista apua ja tukea omaan työhön.
Miten TriPod-mallin mukainen opetus soveltuu valmistavaan opetukseen ja valo-oppilaiden kotoutumisen tukemiseen? TriPod-mallin mukaisen opetuksen kolmivaiheinen rakenne ja eri oppiaineiden opetukseen soveltuneet koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt muodostivat toimivan kokonaisuuden, jota voidaan hyvin toteuttaa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa.
2.1. Opetuksen suunnittelu ja toteutus TriPod-mallin kolme vaihetta muodostivat käyttökelpoisen toimintatavan, jonka avulla opetusta voitiin konkretisoida ja tehdä toiminnalliseksi oppilaille. Vastauksista tuli esille malliin oleellisena toimintana kuuluvien opintovierailuiden mahdollisuudet tarjota kokemuksellista oppimista. Lyhytelokuvien tekemisen merkitys reflektiovaiheessa vahvisti sekä opittujen käsitteiden oppimista että oppilaiden ryhmätyötaitoja. Myös valmiiden lyhytelokuvien käyttö koettiin hyödyllisenä tapana orientoida oppilaita tulevaan opintovierailuun.
2.2. Oppimisympäristöjen hyödyntäminen Autenttisten oppimisympäristöjen mahdollisuus tarjota merkityksellistä, kokemuksellista ja elämyksellistä oppimista oli kirkastunut opettajille. Eri aistien hyödyntäminen oppimisessa toteutui opintovierailuiden aikana, mikä oli merkittävää valooppilaille, joiden suomen kielen osaaminen on vielä kehittymässä. Opetuksen suunnittelussa otettiin paremmin huomioon yksilölliset ja ryhmäkohtaiset tavoitteet opintovierailuiden ohjelmaa suunniteltaessa. Oppimisympäristöjen käyttö opetuksessa konkretisoi opetusta aitoihin tilanteisiin ja asioihin.
2.3. Teorian ja käytännön yhdistäminen oppimisessa TriPod-mallin käytön myötä valo-opettajat kiinnittivät opetuksessaan enemmän huomiota luokkahuoneessa opitun teorian merkitykseen suhteessa koulun ulkopuoliseen elämään ja käytäntöön. Malliin kuuluva reflektiovaihe oli tärkeä valo-oppilaiden oman aktiivisen oppimisen lisääjänä. Opintovierailuiden jälkeiset keskustelut synnyttivät oppilaissa mielenkiintoa ja lisäkysymyksiä opetettavasta aiheesta. Opintovierailut vahvistivat oppilaiden ymmärrystä siitä, että teoriat ovat sovellettavissa käytäntöön. Opetusta oli mahdollista järjestää autenttisissa oppimisympäristöissä. Opintovierailuilla oli myönteinen merkitys valo-oppilaiden itsetunnolle heidän kyetessään käyttämään suomen kieltä ja hyödyntämään osaamistaan myös muissa oppiaineissa aidoissa konteksteissa.
2.4. Valo-oppilaiden oppimis- ja ryhmätyötaitojen kehittäminen Opintovierailuiden aikana valo-oppilaat tekivät tehtäviä pienryhmissä, mikä poikkesi monella tapaa luokkahuonetyöskentelystä. Joidenkin opintovierailuiden aikana oppilasryhmät muodostettiin eri koulujen oppilaista, jolloin valo-oppilaiden sosiaaliset taidot kehittyivät tehtäessä toiminnallisia tehtäviä uusissa ryhmissä. Eri-ikäisten oppilaiden kanssa opiskeltaessa oppilaiden tuli ottaa huomioon erilaiset käytänteet, joihin eri ryhmissä oli kenties totuttu. Tulosten mukaan valo-opettajat arvostivat myös oppilaiden mahdollisuutta saada käyttää omaa äidinkieltään opintovierailuiden aikana tavatessaan muiden ryhmien samaa kieltä puhuvia oppilaita. Opintovierailuiden aikana valo-oppilaiden vastuuntunto ja huolehtiminen toisista oppilaista tulivat enemmän esille kuin luokkahuoneessa.
2.5. Valo-oppilaiden kotoutumisen edistäminen ja tukeminen Opintovierailuiden ansiosta oppilaat pääsivät käymään koulun ulkopuolella useissa kohteissa, jotka tarjosivat virikkeitä myös vapaa-ajan viettomahdollisuuksiin. Valo-oppilaat harjaannuttivat useita käytännön taitoja, mm. paikallislinja-autoliikenteessä kulkemista ja uimahallissa käymistä. Valo-opettajien mielestä valo-oppilaiden opintovierailukohteita käsittelevät lyhytelokuvat edistivät paitsi oppilaiden osaamisen kehittymistä suomen kielessä ja muissa oppiaineissa. Koko perheelle tarjoutui lyhytelokuvien ja oppilaan kertomusten kautta tilaisuus tutustua niihin palveluihin, joihin oppilas oli paneutunut projektin aikana. Tulosten mukaan TriPod-malli edisti sekä oppilaan että lähiyhteisön kotoutumista.
Opetuspuheen taitotasojen huomiointi Valo-opettajien yhteiskunnallinen tehtävä, erityisesti valooppilaiden kotoutumista edistävien opetuskäytänteiden toteuttajina. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden suomen kielen taitotasojen huomiointi Opettajan opetuspuhe vs. asiantuntijan opetuspuhe Merkitys opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin Oppilasryhmien kokoonpanon miettiminen Työskentelymuotojen avulla oppimisen tukeminen Ulottuvuudet: oppimisympäristö, ohjaaja ja oppilasryhmä
OHJAAJA OPPIMIS- YMPÄRISTÖ Tuttu Vieras Tuttu 1. Konstilan käsityöpaja A 1.1 Oma ryhmä 2. Ranua A 1.2 Oma ryhmä ja oman äidinkielisiä oppilaita apuna Vieras 3. Animaatioiden valmistus A 1.3 Oma ryhmä 4. Turkansaari A 2.1 Sekoitetut ala- ja yläkoulujen valo-ryhmät
Päätulokset Usein toistuneet valo-yhteisön tapaamiset, systemaattinen koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen valmistavassa opetuksessa ja kollegiaalinen tuki, kehittivät tutkittavien mukaan heidän osaamistaan monipuolisesti. Myös reflektiolla, yhteisöllisellä toimintatavalla ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa verkostoitumisella oli tulosten mukaan myönteinen vaikutus valo-opettajien osaamisen kehittymiseen. Vertaistuki ja yhdessä työskentely vaikutti merkittävästi valo-opettajien ammatillisen identiteetin kehittymiseen.
Päätulokset Toinen merkittävä tulos oli valmistavaan opetukseen soveltuvan didaktiikan selkeä kehittyminen, sillä TriPodmallin kolmivaiheinen rakenne yhdisti systemaattisesti käytännön kokemuksia, niitä jäsentäviä käsitteitä ja tietoa. Valo-oppilaat saivat olla vuorovaikutuksessa asiantuntijoiden, oppimisympäristöjen tarjoamien moninaisten virikkeiden ja eri kulttuuritaustoista tulevien oppilastoverien kanssa. Valo-opettajat korostivat monipuolisten menetelmien merkitystä sekä opetussuunnitelman ja kehittämistyön kiinteää yhteyttä.
TriPod-malli itsessään ei saanut aikaan tuloksia, vaan tietyt asiat sen toteutuksessa ja erityisesti valo-opettajien tekemä työ. Haastatteluiden mukaan mm. seuraavat TriPod-malliin liittyvät tekijät nousivat esille: mallin kolmivaiheisuus ja systemaattisuus, pitkäkestoinen oppimisprosessi, mahdollisuus oppisisältöjen integrointiin, teorian ja käytännön yhdistäminen, autenttiset oppimisympäristöt, rohkeus lähteä pois luokasta, valo-opettajien tiivis yhteistyö, yksilöllinen ja yhteisöllinen reflektointi, kollegiaalinen tuki, mahdollisuus jakaa asioita ja mallin siirtovaikutus.
Mihin suuntaan koulua kehitetään? Tutkimukseni tulosten perusteella: Oppilaiden omatoimisuutta kannattaa lisätä Mahdollistaa oppilaiden välistä monipuolista yhteistyötä Hyödyntää koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä Ryhmätyöt, työpajat, projektit, myös yksilöllinen oppiminen Autetaan jokaista oppilasta löytämään oma kiinnostuksen kohde; se tekeminen, missä hän tuntee olevansa omimmillaan Voiko opiskeluun ja oppimiseen kohdentua intohimoa? Ajan taju katoaa! Vrt. harrastustoiminta.
OPS2016 Oppimisympäristöjen kehittämisessä ja valinnassa otetaan huomioon, että oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolella. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Ne myös mahdollistavat aktiivisen yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa. Kirjastot, liikunta-, taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muut yhteistyötahot tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä. Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat sekä eri aistien käyttö ja liikkuminen lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota. Motivaatiota vahvistavat myös työtavat, jotka tukevat itseohjautuvuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta.
OKM: Tulevaisuuden peruskoulu (2015) Pedagogiikan uudistamiseen liittyvät kehittämisteemat koskevat koulun toimintakulttuurin kehittämistä sekä oppimisen arvioinnin uudistamista. Koulujen toimintakulttuurin uudistamiseen pyritään toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien linjausten sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen määrittelyjen avulla. Tavoitteena on luoda toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti erilaisia työtapoja ja oppimisympäristöjä. Työskentelyä pyritään säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta. Luodaan mahdollisuuksia projektimaiseen työskentelyyn ja kokonaisuuksien opiskeluun sekä yhteistyöhön koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.