Yhtymähallitus 24.3.2015, liite 3 Yhtymävaltuusto 19.5.2015, liite x Henkilöstöraportti 2014
2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut... 3 2.1. Henkilöstön määrä, rakenne ja muutokset... 3 2.2. Henkilötyövuosi... 6 2.3. Terveysperusteiset poissaolot... 6 2.4. Muut poissaolot... 9 2.5. Henkilöstön ikärakenne... 10 2.6. Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 11 2.7. Henkilöstön vaihtuvuus... 12 2.8. Eläköityminen... 12 2.9. Henkilöstökustannukset ja henkilöstöinvestoinnit... 13 3. Kehittäminen ja työhyvinvointi... 14 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 15 4.1. Yhteenveto... 15 4.2. Johtopäätökset... 16
3 1. Johdanto Henkilöstöraportin tarkoituksena on tukea henkilöstöjohtamista ja henkilöstön kehittämistä Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa. Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut ja niiden seuranta liittyvät kuntayhtymässä asetettuihin strategisiin tavoitteisiin. Henkilöstöraportissa esitetyt määrälliset tunnusluvut auttavat ennakoimaan henkilöstömäärän, henkilöstörakenteen, työpanoksen ja henkilöstökustannusten kehitystä. Henkilöstöä koskevat kehittämistoimenpiteet kertovat siitä, miten henkilöstöä koskevat toiminnalliset tavoitteet on saavutettu. Vuoden 2014 elokuussa Hattulan kunnan lukiokoulutus siirtyi koulutuskuntayhtymään lisäten Lukioliikelaitos Tavastiaan kuuluvien lukioiden määrän neljään. Lukioliikelaitos Tavastiaan kuuluvat 1.8.2014 alkaen Hämeenlinnan lyseon lukio, Kaurialan lukio, Lammin lukio ja Parolan lukio. Henkilöstöraportin määrällisten tunnuslukujen vertailun helpottamiseksi pääosa tunnusluvuista esitetään koko kuntayhtymän lisäksi erikseen ammattiopiston ja kuntayhtymän sekä lukioiden osalta. Tekstin ja taulukoiden suluissa olevat yksittäiset luvut kuvaavat vuoden 2013 tilannetta. 2. Henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut Henkilöstön kokonaismäärän, rakenteen ja muutosten seurannasta on hyötyä henkilöstösuunnittelussa. Vuoden 2013 luvut on esitetty suluissa. 2.1. Henkilöstön määrä, rakenne ja muutokset Henkilöstön kokonaismäärä Koko kuntayhtymässä oli 31.12.2014 päätoimista henkilökuntaa 449 (443). Heistä 385 (380) oli toistaiseksi voimassa olevassa ja 64 (63) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Sivutoimisia oli 40 (54). Kuva 1: Päätoimisten palvelussuhteiden luonne vuodesta 2011 Vuoteen 2013 verrattuna muutos vakinaisten osuudessa oli 1,32 % ja määräaikaisissa 1,59 %. Henkilöstön määrän kasvu johtui Hattulan kunnan lukiokoulutuksen siirrosta kuntayhtymään elokuusta lähtien. Kuntayhtymän vakituisen henkilökunnan määrä kasvoi kuitenkin vähemmän (+5) kuin mitä kuntayhtymään siirtyi vakituista henkilöstöä Parolan lukiosta (+10). Näin ollen kuntayhtymän vakituisen henkilöstön määrä muissa yksiköissä vähentyi.
4 Määräaikaisuuden pääasialliset perusteet olivat puuttuva kelpoisuus ja sijaisuus. Määräaikaisissa palvelussuhteissa olevien osuus oli 14,25 % (14,22). Opetushenkilöstöstä määräaikaisia oli 41 henkilöä (10,46 %) ja kuntayhtymäpalveluiden henkilöstöstä 23 henkilöä (16,91 %). Kunta-alan tuoreimmat valtakunnalliset tilastot ovat vuodelta 2013. Kuntatyönantajien www-sivujen mukaan kunta-alan henkilöstöstä määräaikaisessa palvelussuhteessa työskenteli noin 21 prosenttia henkilöstöstä, mikä on 6,75 prosenttiyksikköä enemmän kuin määräaikaisten prosenttiosuus Koulutuskuntayhtymä Tavastiassa. Henkilöstön määrän jakautuminen ammattiopiston ja kuntayhtymän sekä lukioiden välillä Päätoimisesta henkilökunnasta ammattiopistossa ja kuntayhtymäpalveluissa oli 363 (361). Heistä 306 (307) oli toistaiseksi voimassa olevassa ja 57 (57) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Päätoimisesta henkilöstökunnasta lukioissa oli 86 (82). Heistä 79 (76) oli toistaiseksi voimassa olevassa ja 7 (6) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Yksi lukion lehtoreista on määräaikaisesti hankekoordinaattorina KVTES:n soveltamisalan piirissä. Hänen toistaiseksi voimassa oleva palvelussuhteensa sisältyy tässä 79 toistaiseksi voimassa olevaan lukion palvelussuhteeseen. Seuraavassa kappaleessa hän sisältyy KVTES:n soveltamisalan piiriin kuuluvaan henkilöstöön, jonka soveltamisalalla hän on tehnyt työn vuonna 2014. Tästä johtuen päätoimisen henkilökunnan määrä on tässä kappaleessa lukioissa 86 ja seuraavassa 85. Sivutoimisista ammattiopistossa oli 28 (35) ja lukioissa 12 (19). Henkilöstön jakautuminen sopimuksittain Sopimuksittain koko kuntayhtymän päätoiminen henkilökunta jakaantui siten, että 313 (310) kuului OVTES:n soveltamisalan piiriin ja 136 (133) KVTES:n/TS:n soveltamisalan piiriin. Ammattiopiston ja kuntayhtymän päätoimisesta henkilöstöstä 234 (234) oli OVTES:n soveltamisalan piirissä ja 130 (127) KVTES:n/TS:n soveltamisalan piirissä. Lukioiden päätoimisesta henkilöstöstä 79 (76) oli OVTES:n soveltamisalan piirissä ja 6 (6) oli KVTES:n/TS:n piirissä. Kuva 2: Päätoiminen henkilöstö sopimuksittain OVTES ja KVTES/TS
5 Henkilöstön sukupuolijakauma Koko kuntayhtymän päätoiminen henkilöstö jakautui naisten ja miesten kesken siten, että naisia oli 302 ja miehiä 147 (293/150). Päätoimisesta henkilöstöstä naisia oli 67 % (66) ja miehiä 33 % (34). OVTES:n soveltamisalan piirissä oli 202 naista ja 111 miestä (195 ja 115). KVTES:n/TS:n soveltamisalan piirissä oli 100 naista ja 36 miestä (98 ja 35). Kuntatyönantajien www-sivujen mukaan 80 % kunnallisesta henkilöstöstä on naisia, mikä on 13 prosenttiyksikköä enemmän kuin naisten prosenttiosuus n henkilöstöstä. Kuva 3: Päätoimisen henkilöstön sukupuolijakauma vuosina 2013 ja 2014 Henkilöstön jakautuminen työajan perusteella Henkilöstö jakautui kokoaikatyössä, osa-aikatyössä ja sivutoimisessa palvelussuhteessa oleviin seuraavasti: Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos vuodesta 2013 Kokoaikainen Osa-aikainen Sivutoiminen 136 (135) 11 (15) 24 (24) 274 (249) 27 (44) 16 (30) 410 (384) 38 (59) 40 (54) +7 % -36 % -26 % Yhteensä 171 (174) 317 (323) 488 (497) -2 % Taulukko 1: Palvelussuhteet vuonna 2014 (kokoaikaisten määrässä on yhden heitto alaspäin; syy ei selvinnyt)
6 2.2. Henkilötyövuosi Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä yhtenä tiettynä päivänä 31.12.2014. Kuva 4: Henkilötyövuodet vuosina 2013 ja 2014 Henkilötyövuosi HTV1 on kaikkien palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * osaaikaprosentti / 100 töissä koko vuoden. Henkilötyövuosi HTV2 on palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 *osa-aikaprosentti / 100 vähennetty palkattomat poissaolot. Henkilötyövuosi HTV3 on palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * osa-aikaprosentti / 100 vähennetty kaikki poissaolot, mukaan lukien vuosiloma, koulutus ja palkalliset sairauspoissaolot. 2.3. Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteisia poissaoloja ovat omasta sairaudesta johtuvat poissaolot sekä työtapaturmista, työmatkatapaturmista ja ammattitaudeista johtuvat poissaolot. Terveysperusteisten poissaolojen määrän ja keston seuranta on tärkeää työstä tai työoloista johtuvien sairauspoissaolojen havaitsemiseksi ja niiden vähentämiseksi. Erityisesti pitkäkestoiset työkyvyttömyydet ovat sekä työnantajan että työntekijän kannalta ei-toivottuja. Terveysperusteisten poissaolojen kokonaismäärä Koko kuntayhtymässä päätoimisen henkilöstön sairauspoissaoloja oli yhteensä 4412 kalenteripäivää (5166), mikä tekee 9,8 kalenteripäivää yhtä päätoimista henkilöä kohden (11,7). Sairauspoissaoloja oli 3,25 % (5,46) teoreettisista työpäivistä. Päätoimisesta 449 henkilöstä 220:llä ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja (443/215).
Kunta10 -tutkimuksen uusimmat tulokset osoittavat, että kunta-alan sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuodesta 2009 alkaen. Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli kunta-alalla keskimäärin 16,7 päivää työntekijää kohti, kun huippuvuonna 2008 määrä oli 19,4 päivää. Sairauspoissaolojen määrä per päätoiminen työntekijä oli ssa 6,9 päivää vähemmän kuin kuntaalalla keskimäärin. Työ- ja työmatkatapaturmia sattui 10 (23), joista neljästä aiheutui sairauspoissaoloja. Lisäksi sairauspoissaolopäiviä aiheutui yhdestä aiemmin toisen työnantajan palveluksessa sattuneesta työtapaturmasta. Yhteensä työtapaturmaperäisiä sairauspoissaoloja oli 107 kalenteripäivää (7/51). Kuudesta (16) työtapaturmasta ei aiheutunut sairauspoissaoloja. 7 Kuva 5: Sairaus- ja työtapaturmapoissaoloihin käytetyt kalenteripäivät vuodesta 2011 Kuva 6: Päätoimisten sairauspoissaolopäivät suhteessa päätoimisiin henkilöihin
8 Sairauspoissaolojen jakautuminen ammattiopiston ja kuntayhtymän sekä lukioiden välillä Päätoimisen henkilöstön sairauspoissaoloja oli ammattiopistossa ja kuntayhtymäpalveluissa 3723 (4813) kalenteripäivää, mikä tekee 10,3 (13,3) kalenteripäivää yhtä päätoimista henkilöä kohden. Ammattiopistossa ja kuntayhtymässä sairauspoissaoloja oli 3,28 % (3,84) teoreettisista työpäivistä. Päätoimisen henkilöstön sairauspoissaoloja oli lukioissa 681 (353) kalenteripäivää, mikä tekee 7,9 (4,2) kalenteripäivää yhtä päätoimista henkilöä kohden. Lukioissa sairauspoissaoloja oli 3,08 % (1,44) teoreettisista työpäivistä. Sairauspoissaolojen jakautuminen sopimuksittain OVTES:n piirissä sairauspoissaoloja oli yhteensä 2577 (2795) kalenteripäivää, mikä tekee 8,2 sairauslomapäivää päätoimista henkilöä kohden (9,0). OVTES:n sairauspoissaolot jakautuivat ammattiopiston ja lukioiden välillä seuraavasti. Ammattiopistossa sairauspoissaoloja oli OVTES:n piirissä 1928 (2479) kalenteripäivää, mikä tekee 8,2 (10,6) kalenteripäivää yhtä päätoimista henkilöä kohden. Lukioissa sairauspoissaoloja oli OVTES:n piirissä 649 (332) kalenteripäivää, mikä tekee 8,2 (4,4) kalenteripäivää yhtä päätoimista henkilöä kohden. KVTES:n ja TS:n piirissä sairauspoissaoloja oli yhteensä 1827 (2371) kalenteripäivää, mikä tekee 13,4 sairauslomapäivää päätoimista henkilöä kohden (17,8). Kuva 7: Sairauspoissaolot sopimuksittain vuodesta 2011 Sairauslomakerrat ja sairauslomiin käytettyjen kalenteripäivien jakautuminen erimittaisten sairauspoissaolojen kesken Sairauslomiin käytettyjen kalenteripäivien enin osa aiheutui 4-29 (4 29) päivää kestäneistä sairauslomista, joista kertyi yhteensä 1611 (2078) kalenteripäivää 148 (144) sairauslomakerrasta, mikä tekee keskimäärin 11 (14) kalenteripäivää/sairauslomakerta.
9 Kuva 8: Sairauslomiin käytetyt kalenteripäivät vuosina 2013 ja 2014 Kuva 9: Sairauslomakertojen jakautuminen eripituisiin sairauslomiin vuosina 2013 ja 2014 2.4. Muut poissaolot Muissa kuin terveysperusteisissa poissaoloissa suurin muutos edellisiin vuoteen verrattuna oli virkamatkapäivien määrän lähes kaksinkertaistuminen. Virkamatkapäivien määrän kasvu johtunee edellisvuotta aktiivisemmasta kirjauksesta Populukseen. Toisen viran hoidosta johtuvien poissaolopäivien määrä on vähentynyt koulutuspäälliköiden virkojen vakinaistamisen seurauksena.
10 Kuva 10: Muut poissaolot vuodesta 2011 2.5. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikätiedoista on hyötyä eläkepoistumaan varautumisessa ja tulevaisuuden henkilöstön rekrytointitarpeen ennakoinnissa. Koko kuntayhtymän päätoimisen henkilöstön keski-ikä oli 48,4 vuotta (48,3), josta naisten 48,3 (48,4) ja miesten 48,7 vuotta (48,2). Ammattiopiston OVTES:n piirissä olevan päätoimisen henkilöstön keski-ikä oli 50,6 vuotta ja lukioiden OVTES:n piirissä olevan päätoimisen henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta. KVTES:n ja TS:n piirissä olevan päätoimisen henkilöstön keski-ikä oli 45,81 vuotta. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla. Kuntatyönantajien www-sivujen mukaan kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli 45,7 vuotta, mikä on 2,7 vuotta vähemmän kuin henkilöstön keski-ikä ssa. Ammattiopiston opettajien keski-ikä 50,6 vuotta on 4,9 vuotta valtakunnallista kunta-alan keski-ikää korkeampi. Kuva 11: Päätoimisen henkilöstön ikäjakauma
11 Kuva 12: Päätoimisen henkilöstön ikäjakauma prosentteina 2.6. Henkilöstön osaamisen kehittäminen Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2014 asetettiin osaamisen kehittämiselle sekä määrällisiä että toiminnallisia tavoitteita. Määrällisiä tavoitteita asetettiin ammattiopiston opetushenkilöstön pätevyydelle sekä ammattiopiston opettajien ja kuntayhtymän henkilöstön koulutuspäivien määrälle. Ammattiopiston opetushenkilöstön pätevyys Opettajista päteviä Tavoite Kaikki päätoimiset opettajat 87,18 % (87,22 %) 85 % Perusrahoitteisen koulutuksen opetushenkilöstö 90,17 % (88,29 %) 89 % Taulukko 2: Ammattiopiston opetushenkilöstön pätevyys vuonna 2014 Koulutuspäivät Yhteensä Päätoimista kohden Tavoite KVTES/TS 863 (456) 6,3 (3,43) OVTES, yhteensä 2164 (1960) 6,9 (6,3) OVTES, ammattiopisto 1761 (1768) 7,5 (7,6) 7,5 OVTES, lukiot 403 (192) 5,1 (2,5) Yhteensä, ao + kypalvelut 1761 + 863 = 2624 (2254) Yhteensä, kaikki 3027 (2453) 6,7 (5,7) 7,2 (6,2) 6,0 Taulukko 3: Koulutuspäivät sopimusten mukaan vuonna 2014
12 Kuva 13: Koulutuspäivät vuodesta 2011 Koulutuspäivät on laskettu henkilöstön yhteismäärällä 449. Opintovapaalla oli 8 henkilöä yhteensä 932 päivää (6 hlöä, 914 päivää). Opintovapaapäivät eivät ole mukana 3027 koulutuspäivässä. Osaamisen kehittämisestä kerrotaan enemmän kohdassa 3, Kehittäminen ja työhyvinvointi. 2.7. Henkilöstön vaihtuvuus Toimintavuoden aikana haettiin henkilöä 26 vakituiseen (11) ja 4 määräaikaiseen tehtävään (7). Hakijoita oli yhteensä 154 (156). Vaihtuvuusprosentit on laskettu suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään 443 henkilöä. Vakinaiset Lukumäärä sis. Parolan lukio Vaihtuvuus % Alkaneet palvelussuhteet 21 + 10 (Parolan lukio) = 31 7,0 Päättyneet palvelussuhteet, sisältää vanhuuseläkkeelle siirtyneet Esimiesten vaihtuvuus 3 (1) Taulukko 4: Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2014 2.8. Eläköityminen 18 (14) 4,1 Yksi tietolähde tulevan henkilöstö- ja osaamistarpeen ennakointiin on henkilöstön eläköitymisen seuranta. Tietosuojasyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrää koskevaa raportointia ei määrän vähäisyyden vuoksi voi tehdä. Eläköityminen Yhteensä Keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneet 12 (9) 63,7 (63,3) Osa-aikaeläkkeen aloittaneet 1 (6) 60,1 (60,2) Taulukko 5: Eläkkeelle siirtyneet
13 2.9. Henkilöstökustannukset ja henkilöstöinvestoinnit Henkilöstökustannukset ja henkilöstöinvestoinnit muodostavat merkittävät osan kuntayhtymän taloudesta, mistä syystä niiden rakenteen ja kehityksen seuranta on tärkeää. Vuoden aikana maksettiin yleiskorotus 1.7.2014 lukien. KVTES:n ja TS:n yleiskorotus oli 20 euroa ja OVTES:n 20 euroa vastaava 0,68 % palkantarkistus. OVTES:n palkantarkistukset sisälsivät 0,58 prosentin yleiskorotuksen. Yleiskorotuksen lisäksi nostettiin II kalleusluokan palkkoja 0,3 %:lla (ei vaikutusta ssa) sekä pienennettiin vuosisidonnaisen lisän painoarvoa. Henkilöstökustannukset Henkilöstökustannukset olivat yhteensä 24.516.778 euroa (24.232.911 ). Henkilöstömenojen kasvu edellisvuodesta oli 283.867 euroa /1,2 % (5.260.789 / + 27,7 %). Ammattiopiston ja kuntayhtymäpalveluiden henkilöstömenot olivat 19.117.536 euroa (18.832.035 ) kasvaen edellisestä vuodesta 285.501 euroa ja 1,5 % (-140.087 ja 0,73 %) Lukioliikelaitoksen henkilöstökulut olivat 5.399.242 euroa (5.400.876 ) pienentyen edellisvuodesta 1.634 euroa. Kannustevapailla saatiin 52.000 euron säästöt (66.000 ) henkilöstökuluissa. Kuntayhtymäpalvelujen ja ammattiopiston henkilöstökustannukset opiskelijaa kohden per opiskelijatyövuosi olivat 6.847 euroa (7.053 ). Opiskelijatyövuosien määrä 2792 (2670) on saatu laskelmalla yhteen normaalirahoitteisen koulutuksen opiskelijamäärän keskiarvo 2363 (2329) (sekä nuorten että aikuisten perusrahoitteinen koulutus) ja muun aikuiskoulutuksen (työvoimakoulutus, oppisopimuskoulutus, omaehtoinen koulutus ja yritysten ostama koulutus) opiskelijatyövuodet 372 (292) sekä peruskoulun opiskelijamäärä 57 (49). Lukioiden henkilöstökustannukset opiskelijaa kohden olivat 3.805 euroa (4.082 ), mikä on laskettu 20.1.2015 opiskelijamäärällä 1419 (1323). Koko kuntayhtymän osalta terveysperusteisten poissaolojen (sairauslomat ja työtapaturmat) palkat olivat yhteensä 381.015 (414.283 ), josta ammattiopiston ja kuntayhtymäpalvelujen osuus oli 296.609 euroa (368.491 ) ja lukioiden osuus oli 84.406 euroa (45.792 ). Koko kuntayhtymän osalta perhevapaiden palkat olivat yhteensä 24.707 euroa (23.334 ), josta ammattiopiston ja kuntayhtymäpalvelujen osuus oli 22.370 euroa (11.080 ) ja lukioiden 2.337 euroa (12.254 ). Koko kuntayhtymän osalta vuosiloma-ajan palkat olivat yhteensä 1.012.895 euroa (928.779 ), josta ammattiopiston ja kuntayhtymäpalvelujen osuus oli 987.738 euroa (923.348 ) ja lukioiden 25.157 euroa (lukioiden vuoden 2013 vuosiloma-ajan palkkojen raportoinnissa oli järjestelmävirhe). Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut olivat yhteensä 5.206.450 euroa (5.107.074 ), josta ammattiopiston ja kuntayhtymäpalvelujen osuus oli 4.159.238 euroa (4.053.909 ) ja lukioliikelaitoksen osuus 1.047.212 euroa (1.053.165 ). Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto Työterveyshuollon kustannukset olivat yhteensä 276.516 euroa (258.312 ), josta työhyvinvointia edistävän toiminnan kustannuksia oli 123.203 euroa (114.732 ) ja sairaanhoidon kustannuksia 144.431 euroa (138.204 ). Työhyvinvointia edistävän toiminnan kustannukset per henkilö olivat 280 euroa (264) ja sairaanhoidon kustannukset 328 euroa (318). Raportoidut kustannukset ovat bruttokustannuksia. Kela korvaa 50-60 -prosenttisen osuuden työnantajan järjestämän työterveyshuollon
kustannuksista noin vuoden kuluttua tilikauden päättymisestä työnantajan tekemän hakemuksen perusteella. Koulutus ja muu kehittäminen Koko kuntayhtymän koulutuskustannukset olivat 209.309 euroa (186.598 ), josta lukioiden osuus oli 16.647 euroa (21.017 ) ja ammattiopiston ja kuntayhtymäpalveljen 198.899 euroa (165.581 ). Kustannuksiin on laskettu koulutus- ja kurssimaksut sekä koulutuksen matka- ja majoituskustannukset. Kustannukset ovat 1,08 % henkilöstökustannuksista (0,77 %); lukioiden osuus oli 0,09 % ja ammattiopiston ja kuntayhtymän osuus 0,99. Koko kuntayhtymässä koulutuksiin osallistuneiden palkkakustannukset koulutuksen ajalta olivat 333.575 euroa (259.532 ), josta ammattiopiston ja kuntayhtymäpalvelujen osuus 294.516 euroa (231.118 ) ja lukioiden 39.059 euroa (28.414 ). Koko kuntayhtymän koulutuskustannukset, joissa on myös koulutusajan palkkakustannukset, olivat 542.884 euroa, mikä on 2,2 % henkilöstömenoista (446.130 / 1,84 %). Ammattiopiston ja kuntayhtymäpalvelujen koulutuskustannukset, joissa on myös koulutusajan palkkakustannukset, olivat 493.415 euroa, joka on 2,6 % ammattiopiston ja kuntayhtymän henkilöstömenoista (396.699 /2,11 %). Lukioiden koulutuskustannukset, joissa on myös koulutusajan palkkakustannukset, olivat 55.706 euroa, joka on 1,0 % lukioiden henkilöstömenoista (49.431 /0,92 %). Sisäiset kehittämishankkeet Sisäisiin kehittämishankkeisiin varattiin 206.00 euroa (282.750 ), ja tästä rahasta käytettiin 189.649 euroa (220.480 ). Sisäiset kehittämishankkeet jakautuivat kuntayhtymän yhteisiin ja opetustoiminnan hankkeisiin. Kuntayhtymän hankkeista merkittävin oli tyhy-toiminta, johon käytettiin 31.694 euroa (30.010 ), mikä tekee 71 euroa/henkilö (68 /hlö). Virkistystoimintaan käytettiin 10.974 euroa. Merkittävä osa, 138.500 euroa (104.884 ), sisäisistä kehittämishankkeista kohdennettiin ulkopuolisten hankkeiden omarahoitusosuuksiin. Opetustoiminnan kehittämishankkeissa painopisteenä olivat kilpailutoiminta, oppimisympäristöjen kehittäminen ja opettajien työelämäosaamisen parantaminen. Lukioilla ulkopuolisten hankkeiden omavastuuosuuksiin käytettiin 11.438 euroa (9.567 ). 3. Kehittäminen ja työhyvinvointi Henkilöstöä koskevat sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2014 olivat a) Tulevaisuuden osaamistarpeiden varmistaminen ja b) Henkilöstön työhyvinvoinnin turvaaminen. Tavoitteet toteutumista käsitellään seuraavassa lyhyesti, koska keskeisiltä osilta niistä on kerrottu toimintakertomuksessa. a) Tulevaisuuden osaamistarpeiden varmistaminen Henkilöstön tietoteknisen osaamisen varmistaminen: suunnitelman laatiminen ja ohjelman käynnistäminen Henkilöstön tietoteknisen osaamisen varmistamiseksi laadittiin tieto- ja viestintätekniikan ohjelma, ja siihen liittyen henkilöstön ja opiskelijoiden osaamiskriteerit. Kokemuskumppanuuden hyödyntäminen ja esimiesvertaismentoroinnin käynnistäminen / Ammattiopisto Tavastia Ammattiopisto Tavastian esimiehet osallistuivat vuonna EsimiesVerme-ohjaajakoulutukseen. Vertaismentoroinnin nähtiin soveltuvan esimiestyön kehittämisen välineeksi, koska osaamisen kehittäminen tapahtuu yhä enemmän työssä, Tavastian sisällä ja hankkeissa. Vertaismentorointiin sopivia kiinnostavia aiheita on paljon, esimerkiksi opetussuunnitelmat, tieto- ja viestintätekniikan osaaminen 14
ja Winha, johtaminen sekä haasteelliset esimiestilanteet. Opetus- ja johtamistyössä vertaisuusajattelu on tärkeää. Tavastian hyvän keskustelukulttuurin nähtiin myös tukevan Vermen käyttöönottoa. EsimiesVerme-ohjaajakoulutuksen tuloksena käynnistyivät esimiesten säännölliset verme-tapaamiset. Työnkierto ja työtehtävien monipuolistuminen Työnkiertoa ja työtehtävien monipuolistumista toteutettiin muun muassa ottamalla käyttöön yhdistelmätyöntekijät siivouksessa ja ravitsemispalveluissa sekä yhteiset opintosihteeripalvelut aikuis- ja nuorisopuolen opiskelijoille. Ammatillisen osaamisen kehittämistä koskevan suunnitelman laatiminen Koko kuntayhtymää koskeva ammatillisen osaamisen kehittämistä koskeva suunnitelma laadittiin. b) Henkilöstön työhyvinvoinnin turvaaminen Tiedonkulun parantaminen Tiedonkulkua parannettiin uudistamalla henkilöstöintra vastaamaan laatujärjestelmän jäsentelyä. Johtamisen itsearvioinnin ja kehittymissuunnitelman laatiminen Johtotiimin jäsenet osallistuivat johtamisen kehittämisen valmennukseen, ja johtotiimin jäsenille tehtiin johtamisarviot (360). Yhtymähallitukselle ja lukioliikelaitoksen johtokunnalle laadittiin johtamisen itsearviointi. 4. Yhteenveto ja johtopäätökset 4.1. Yhteenveto Kuntayhtymän päätoimisten palvelussuhteiden määrä oli 449 (443). Henkilöstön keski-ikä oli 48,4 (48,3) vuotta. Päätoimisista palvelussuhteista vakinaisten osuus oli 85,75 % (85,78). Henkilötyövuosina (HTV1) mitattuna työpanos oli 426 (417). Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 9,8 (11,7) kalenteripäivää päätoimista henkilöä kohden. Työtapaturmista johtuvia sairauspoissaolokertoja oli 4 + 1 aiemman työnantajan palveluksessa aiheutuneesta työtapaturmasta aiheutuva poissaolo, yhteensä 107 kalenteripäivää (7/51). Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta noin 283.867 eurolla/ + 1,2 % (5.260.789 / +27,7 %). Henkilöstökulut olivat kaikkiaan 24.516.778 euroa. Vuoden 2014 koulutuskustannukset olivat 493.415 euroa, joka on 2,6 % ammattiopiston ja kuntayhtymän henkilöstömenoista. Tavoite oli 2,5 %. Kaikkiaan koulutuspäiviä kertyi 3027, joka on 6,7 (5,7) kalenteripäivää päätoimista henkilöä kohden. Ammattiopiston päätoimisista opettajista 87,18 % oli päteviä (87,22). Kehityskeskusteluiden yhteydessä laadittiin henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat. Tyhy-toiminta oli monipuolista ja siihen käytettiin 71 euroa/päätoiminen henkilö. Tyhy-tarjottimella oli tarjolla mm. syvävenyttely, ohjatut kuntosalistartit, vesijumppa, uintitekniikkakurssi, jooga, kahvakuula, pumppi, lentopallo, sähly ja Smartum kulttuuri- ja liikuntasetelit. Lisäksi oli mahdollista osallistua käsityökerhoon, digikuvauskurssille, autonhuoltokurssille, tapetointikurssille, sisäpintamaalauskurssille, Tyhy-NLP-kurssille ja peräkärrynperuutuskurssille Sisäistä viestintää toteutettiin muun muassa kevätlukukauden alun yhteisen henkilöstöinfon ja syyslukukauden alun henkilökunnan Verme-päivän sekä info-kahvitilaisuuksien (4 kpl) muodossa. Kuntayhtymän henkilökuntaintra uudistettiin vastaamaan laatujärjestelmän jäsentelyä. 15
16 4.2. Johtopäätökset Vuoden 2014 kehitys oli monelta osin myönteistä. Parolan lukion siirtyminen kuntayhtymän ylläpidettäväksi sujui jouhevasti, osaamisen kehittämiseen panostaminen näkyi osaamisen kehittämistä koskevien tavoitteiden saavuttamisena ja ylittämisenä, sairauspoissaolot laskivat edelleen ja työhyvinvointitoiminta oli monipuolista. Työhyvinvointikyselyn vastauksista voi päätellä, että kuntayhtymän panostukset henkilöstön työhyvinvointiin ovat olleet oikeasuuntaisia ja tuloksellisia. Työhyvinvointikyselyn 2014 vastausten perusteella henkilöstön tyytyväisyys kasvoi. Verrattaessa vuosien 2009, 2012 ja 2014 työhyvinvointikyselyjen vastauksia selvisi, että henkilöstön tyytyväisyys oli kohonnut vuodesta 2009 vuoteen 2014 kaikilla tasoilla; kuntayhtymän (+0,44), osaston (+0,63) ja oman toiminnan tasolla (+0,16). Eniten viiden vuoden aikana oli noussut tyytyväisyys esimiehen toimintaan (+ 0,7) ja tyytyväisyys tiedon saantiin omaan työhön liittyvistä asioista (+0,8). Tyytymättömimpiä oltiin henkilöstön mielipiteiden vaikutukseen toiminnan suuntaamisessa ja organisaation toimivuuteen. Valtion ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen kohdistamat säästötoimet ja niiden johdosta toteutetut säästökeinot, mm. työssäoppimisen resurssin leikkaus ammattiopistossa ja lukioiden tiukentunut talous, aiheuttivat epävarmuutta henkilöstössä. Myös Jaakonkatu 28 kiinteistön sisäilmaongelmat huolestuttivat henkilöstöä. Jaakonkadun kiinteistön sisäilma- ja rakennetutkimusten perusteella päädyttiin suunnittelemaan uudisrakennusta sosiaali- ja terveysalalle. Kaikki asetetut määrälliset tavoitteet koskien henkilöstön koulutuspäivien määrää, opetushenkilöstön pätevyyttä sekä koulutuskustannusten osuutta henkilöstökuluista saavutettiin ja pääosin ylitettiinkin. Henkilöstön koulutuspäivien määrä lukioissa kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Määrä on kuitenkin edelleen vähäinen verrattuna koulutuspäivien määrään ammattiopistossa. Vertaismentorointi oli oivallinen menetelmä, jota hyödynnettiin niin koko ammattiopiston ja kuntayhtymäpalveluiden henkilöstön yhteisessä Verme-päivässä, ammattiopiston esimiesten esimiesvermekoulutuksessa ja johtotiimin valmennuksessa. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostamista jatketaan, sillä henkilöstön osaaminen on n voimavara ja toiminnan perusta. Henkilöstöä kuvaavissa määrällisistä tunnusluvuista voi nostaa esiin sairauspoissaolojen määrän laskun per päätoiminen henkilö (11,7 -> 9,8 kalenteripäivää). Kuntayhtymäpalveluissa, joissa sairauspoissaoloja on ollut eniten, sairauspoissaolojen lasku oli suurinta, 4,4 kalenteripäivää per päätoiminen työntekijä (17,8 -> 13,4). Myös ammattiopiston opettajien sairauspoissaolopäivät vähenivät (10,6 -> 8,2). Lukion opettajien sairauspoissaolojen määrä nousi samalle tasolle ammattiopiston opettajien kanssa (4,4 -> 8,2). Eniten sairauspoissaoloja aiheutui tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Henkilöstöä kuvaavista määrällisistä tunnusluvuista selviää myös, että vaikka henkilöstömenot kokonaisuudessaan kasvoivat edellisvuodesta, laski yhden henkilötyövuoden hinta edellisvuoteen verrattuna. Henkilötyövuosia HTV3, josta on vähennetty kaikki poissaolot, mukaan lukien vuosiloma, sairausloma ja koulutus, oli 359, mikä tekee 68.292 eur/henkilötyövuosi (352/68.843 euroa). Yhden vuoden työpanoksen hinta oli siten edellisvuotta alhaisempi. Yksi syy vuoden työpanoksen hinnan laskuun on ollut sairauspoissaolojen määrän lasku. Yhteenvetona voidaan todeta, että Tavastiassa tulevaisuuden tekijöitä teki tänäkin vuonna osaava, innostava ja asiantunteva henkilöstö, jonka ansiosta toimintavuodelle asetetut tavoitteet pääosin ylitettiin.