Vakavan traumatisoitumisen ja dissosiaatiohäiriöiden arviointi ja hoito Vakauttaminen Turvallisuuden taitojen kehittäminen Helsinki 25-26.8.2016 Jarno Katajisto Traumapsykoterapeutti VET Peter Wallin Kriisi- ja traumapsykoterapeutti ET Sisäisen turvallisuuden kehittäminen Käsittely (altistus) Sisäinen vakauttaminen (coping) Ulkoinen vakauttaminen (turva+fysiologiset tarpeet) Sisäinen turvallisuuden tunne voi tulla vain, jos ulkoinen ympäristö on turvallinen Asuminen, ruoka, uni, huolenpito, emotionaalinen huolenpito Järki sanoo, että ympäristö on turvallinen - mutta ulkoinen turva ei ole aina sama kuin koettu turva Voi tuntua siltä, että jotain kauheata tapahtuu milloin hyvänsä Pelko sisäisten dissosiatiivisten osien tekoja kohtaan vaikeuttaa läsnäoloa tässä hetkessä ja käynnistää sisäisen pelon, arvostelun ja häpeän kierteen Kyky olla läsnä tässä ja nyt ja tuntea olonsa turvalliseksi muutamassa luotettavassa ihmissuhteessa Aivojen rauhoittaminen Coping strategioita Edukaation merkitys dissosiatiivisen asiakkaan hoidossa Temporal lobe Amygdala Hippocampus 1
Muutos stressireaktiossa -herkistyminen Varhainen trauma voi herkistää aivojen pelkojärjestelmää; stressireaktio reaktiivisemmaksi, sopeutumattomammaksi Amygdalan (suht. kehittynyt vastasyntyneellä) kynnys reagoida alenee Herkistymistä seuraava ylikiihtymystila voi häiritä prefrontaalikorteksin, hippokampuksen ja vasemman aivopuoliskon toimintaa ja niiden kyky toimia jarruina amygdalalle ja hypothalamukselle heikkenee Hippocampus tietoinen/eksplisiittinen/deklaratiivinen muistijärjestelmä(kontekstiin liittyvät yksityiskohdat) kyky tallentaa tapahtumaan liittyviä muistoja integroida ja organisoida informaatiota heikkenee Muistot voidaan palauttaa vain osasina; mielikuvina, kehon tuntemuksina, hajuina, ääninä Aivojen pelkojärjestelmän herkistyminen Kohonnut ylivireystila keskeyttää aivojen emotionaalisten ja kognitiivisten osien (limbisen ja kortikaalisen systeemin) välisen yhteistyön Biologiset muutokset johtavat emotionaalisten selviytymistapojen (oikea aivopuolisko) ylikorostumiseen selviämiseksi ylivoimaisista tunteista Aivorungon yläpuolella sijaitsevalla limbisella alueella on kaksi erillistä rakennetta, joilla on erityiset roolit muistin toiminnssa amygdala (mantelitumake) ja hippokampus(aivoturso) Amygdalaan on tallentunut tieto kaikesta hyvinvointimme kannalta turvallisesta ja vaarallisesta. Se kantaa tietoa siitä, mitkä tunteet ovat värjänneet kokemuksemme noissa hetkissä organismin turvallisuuskeskus Aivorunko ja amygdala muodostavat yhdessä sen aivojen toiminnallisen rakenteen, joka on yhteistä meille ihmisille, muille nisäkkäille ja matelijoille. Äärimmäisen hädän hetkellä toiminnan ohjauksesta ja hengessä säilymisestä huolehtivat liskoaivot taistelemisen, pakenemisen ja lamaantumisen reaktioilla. Hippokampus asallistuu yhdessä aivokuoren assosiatiivisten alueiden kanssa faktojen varastointiin. Hippokampuksen avulle mieleemme palautuu ihmisten nimet, mitä tapahtui, missä tapahtui ja milloin tapahtui. Se tallentaa merkittävien tapahtumien kulun, niiden alun, keskikohdan ja lopun. Traumaattisen tapahtuman aikana valtava määrä stressihormoneja, jotka auttavat elimistöä taistelemaan tai pakenemaan, häiritsee hippokampuksen kykyä toimia. Tästä syystä tapahtumien ajallinen kehys, se mitä tapahtui ensin, mitä sitten ja milloin tapahtuminen päättyi, ei tule taltioiduksi. Myös faktat jäävät tallentumatta tai tallentuvat vain osittain. Dissosiaatio on usein seuraus hippokampuksen epäonnistumisesta siinä missä se normaaleissa olosuhteissa huolehtii, samalla kun se on epäonnistumista amygdalan ja hippokampuksen ja aivokuoren yhteistyössä. Ogden, Minton Trauma ja keho 2
Turvallisuuden tunne - mielikuvat Mielikuvituksesta voi olla apua turvallisuuden tunteen vahvistamisessa Sana turvallisuus - riittävän levollinen Turvallisuuden tunteen kehittäminen Vaikeata nälkäisenä, väsyneenä, pelokkaana Turvapaikkamielikuvat Tärkeää varmistua ympäristön turvallisuudesta tässä ja nyt Sisäistä turvallisuuden tunnetta vahvistaa, mitä paremmin kykenee ankkuroimaan nykyhetkeen Sisäiset turvapaikat ovat kuvitteellisia paikkoja, jossa voit olla turvassa, jossa voit rentoutua ja jossa sinusta huolehditaan Sisäisiä turvapaikkoja voi olla yksi tai useampia, myös eri dissosiatiivisille osille Mielikuvat voi itse päättää, ne voi valita ja niitä voi muunnella sen mukaan, mitä toiveita ja tarpeita itsessään tunnistaa Turvapaikkamielikuvan kannattaa aloittaa tilanteesta, jossa tunnistaa olonsa vähemmän turvattomaksi kuin yleensä, pahimman turvattomuuden tai ahdistuksen hetkellä se on vaikeinta Joidenkin kohdalla turvallisuuden tai levollisuuden tunnetta tavoittaa helpommin toiminnan avulla Haastavassa tilanteessa voi palauttaa mieleen mieluisaan tekemiseen liittyvät tunteet mielessä ja kehossa Sisäisen turvallisuuden tunteen kehittäminen 1. Kuvaile aluksi tilannetta, jossa voi tuntea hetken ajan sisäisen turvallisuuden ja/tai levollisuuden tunnetta 2. Missä silloin olet, oletko silloin yksin, toisen ihmisen kanssa, ulkona luonnossa, tai kuuntelemassa musiikkia 3. Mistä huomaat, että olet sillä hetkellä levollisempi? Tunnistatko sen kehossasi? 4. Mieti, millainen turvapaikka voisi sopia sinulle. Onko se todellinen paikka, onko sen muistikuva jostain paikasta, josta on jäänyt hyvä muisto? Onko keksitty paikka? 5. Kuvaile turvapaikkasi. Tee lista, mitä turvapaikassa tulisi olla. Kuvaile, miltä tuntuu olla turvapaikassa. Kuvaile, mikä turvapaikassasi auttaa sinua. Halutessasi voit piirtää kuvan turvapaikastasi 6. Millainen tekeminen voi tuoda levollisempaa oloa 7. Millaiset kannustuslauseet voisivat sopia sinulle haastavassa tilanteessa? 3
KAUPPA: Selviytyminen traumalaukaisijoiden kanssa TUKEA, VOIMAA JA TURVAA ANTAVA HARJOITUS EKSPLISIITTINEN MUISTI Eksplisiittinen muisti on tietoinen, sanallisessa muodossa oleva kertomus oman elämän tapahtumista ja tapahtumien merkityksestä itselle. Muisto voidaan halutessa palauttaa mieleen ja toisaalta se voidaan laittaa pois mielestä. Muistolla on alku, keskikohta ja loppu Muistoon liittyy kokemus, että tapahtuma on menneisyyttä ja nykyhetki ja tulevaisuus ovat eri asioita kuin muisto Eksplisiittinen muiston käsittely on oikeastaan muiston muokkaamista - koska sitä voidaan jatkuvasti muuttaa ja kehitellä. Henkilö kykenee itse hallitsemaan muistoa Eksplisiittisiä muistoja ovat ne, joita sekä muistamme että pystymme palauttamaan mieleen. Ogden 2009 IMPLISIITTINEN MUISTI Implisiittinen muisti liittyy kokemusten sanattomiin puoliin kehollisen ja emotionaalisen tason muistitiloihin Traumaattiset muistot tallentuvat ainakin osin visuaalisesti, hajuina, ääninä ja kinesteettisesti ilman kielellistä rakennetta Implisiittisiä muistoja ovat ne, joita muistamme, mutta emme kykene palauttamaan mieleen Implisiittiset muistot ovat tilannesidonnaisia ne aktivoituvat joko sisäisen tai ulkoisen laukaiseva tekijän vaikutuksesta Ihminen rakentaa tuntemuksiinsa kielellisen rakenteen vasta, kun hänen tietoisuutensa tapahtumasta kasvaa 4
Kehollisilla implisiittisiä muistoja ovat mm. kosketusaistimukset, kehon sisäiset aistimukset kuten vapina, liikereaktiot, huimausreaktiot ja puolustuksen toimintajärjestelmän aktivoituminen Reaktiot koetaan tunkeutumisina ja nykyhetken kokemuksen kaappaavana niitä on vaikea ymmärtää, saatikka arvioida uudelleen ja muuttaa Tavallisia traumalaukaisijoita Ajankohtaan liittyvät laukaisevat tekijät Vuosipäiväreaktiot Vuorokauden aika - ilta, yö Reaktiot johonkin vuodenaikaan Ogden 2009 Tavallisia traumalaukaisijoita, jatkuu Paikkaan liittyvät laukaisevat tekijät Vaikeuksia palata paikkaan jossa on kokenut ahdistavia asioita tai muistuttavia paikkoja esim. liian paljon ärsykkeitä ihmisten joukossa Ihmissuhteisiin liittyvät laukaisevat tekijät Ihmissuhteet itsessään synnyttävät usein kaikkein voimakkaimpia tunteita ihmissuhteet ovat usein itsessään laukaisevia tekijöitä - lapsena koetut vääryydet saattavat heijastua nykyhetken suhteisiin Sisäiset laukaisevat tekijät mikä tahansa sisäinen kokemus voi toimia laukaisevana tekijänä, esim. tietyt tunteet (ahdistus, viha, ilo, häpeä, tietyt tuntemukset kipu, hikoilu) tarpeet (lohdutuksen tarve) ajatukset (olen huono, en selviydy) Tavallisia traumalaukaisijoita, jatkuu Aistihavainnot Kehon aistimukset ovat erityinen sisäisten laukaisevien tekijöiden laji. Keholliset traumalaukaisijat muistuttavat traumaattisen tapahtuman aikaisia aistimuksia Haju, kipu, sydämen nopea syke tai hengenahdistus, kuumuus tai kylmyys, pahoinvointi, jano, nälkä, vatsakipu, vessahätä tai jotkut kehon asennot Toisen ihmisen kosketus voi olla erityisen voimakas laukaiseva tekijä Tavallisia traumalaukaisijoita, jatkuu Myönteisiä kokemuksia laukaisevat tekijät Laukaisijat voivat myös tuoda myönteisiä muistoja tai tunteita Lempiruoan tuoksu, laulu tai musiikki Valokuvia Traumalaukaisijoiden tunnistaminen Reaktiosi vaikuttaa tilanteeseen nähden voimakkaalta, tai reagoit selvästi eri tavalla kuin tavallisesti Et pysty ottamaan etäisyyttä tilanteeseen ja ajattelemaan sitä, vaan tunnet juuttuneesi reaktioon tunne jää päälle Sisäiset osasi aktivoituvat siinä määrin, että olet niistä tietoinen 5
Reagoit puolustautumalla, toisin sanoen pakenet, taistelet, jähmetyt paikallesi tai romahdat Tunnet seuraavasi reaktiosi etenemistä pystymättä vaikuttamaan siihen, ikään kuin toinen osasi reagoisi sinun sijaan Toinen osasi ottaa toiminnan hallintaansa ja kadotat aikaa Koet yhtäkkiä takauman. Takaumat saavat alkunsa lähes aina jostain nykyhetkessä Miten tulla toimeen traumalaukaisijoiden kanssa Traumalaukaisijoina toimivien asioiden poistaminen tai välttäminen Laukaisevien tekijöiden tai tilanteiden ennakointi Mielikuvaharjoittelu Vaihtoehtojen tunnistaminen Nykyhetken ja menneisyyden tilanteen erottaminen toisistaan Traumalaukaisijoiden poistaminen tai välttäminen kun tulet tietoiseksi asioista ja tilanteista, jotka toimivat traumalaukaisijoina voit väliaikaisesti karsia pois tai välttää niitä ja vähentää siten niiden aiheuttamia reaktioita poista esim. traumaa muistuttavia esineitä laukaisevaa tekijää voi väliaikaisesti välttää, humalaisia, väkijoukkoja pyrkiä käydä kaupassa hiljaisempana aikana Laukaisevien tekijöiden tai tilanteiden ennakointi voit suunnitella etukäteen, mitä teet väistämättömässä tilanteessa, joka voi aiheuttaa sinussa traumaattisen reaktion. Saatat tarvita esim. rokotetta mutta pelkäät sitä hirveästi voit rauhoitella itsesi puhumalla itsellesi ja kertoa itsellesi, että rokotus auttaa sinua pysymään terveenä kun on odotettavissa tilanne, joka saa sinut helposti reagoimaan, voit pyytää jonkun muun mukaan tilanteeseen ota aikalisää Mielikuvaharjoittelu Vaihtoehtojen tunnistaminen Sen sijaan, että kuvittelet ikäviä seurauksia tulevassa tilanteessa, mielikuvaharjoituksessa kuvittelet päinvastoin. Kuvittelet itsesi onnistumassa täydellisesti. Voit käydä läpi tilannetta askel askeleelta pukeutuneena esim. suojapukuusi tai lempiväreihisi, ja kuvittelet, että selviydyt tilanteesta Traumatisoitunut tuntee usein olevansa ikään kuin traumalaukaisijoiden vaikutuksen vanki muista vaihtoehdot jos rokotus tuntuu mahdottomalta voit mennä ulos kävelemään kertoa aikuiselle, että tilanne pelottaa 6
Nykyhetken ja menneisyyden tilanteen erottaminen toisistaan Voidaksesi erottaa menneisyyden ja nykyisyyden toisistaan, sinun on luonnollisesti oltava tietoisesti läsnä tässä ja nyt Käytä nykyhetkeen kiinnittäviä ankkureita voit ehkä kantaa mukanasi jotain pientä esinettä, joka muistuttaa, että olet turvassa lausua ääneen nykyisen kokemuksen ja menneisyyden kokemuksen väliset erot Takaumien hallinta Säily rauhallisena Suuntaa potilas turvalliseen nykyhetkeen Älä koske potilasta jollet ole saanut lupaa Puhu hitaasti, käytä vain lyhyitä yksinkertaisia sanoja ja toista ne Käytä havaintoja maadoittamiseen nykyhetkeen Rohkaise potilasta aukaisemaan silmänsä ja katsomaan ympärilleen Takaumien hallinta Käytä maadoittamiseen useita eri aisteja Älä kysy mitä muistaa tai mitä tuntee. Tämä saattaa vain lisätä takauman voimaa. Selitä että on tärkeää olla turvallisessa paikassa ja riittävän avun piirissä kun muistaa Opeta potilaalle ettei muistamisen tarvitse olla sama asia kuin uudelleen eläminen Harjoitus/Traumalaulaisijoiden ja selviytymiskeinojen tunnistaminen 1. Missä olit ja mitä teit, kun jokin laukaisi sinussa traumaattisen reaktion 2. Kuvaile laukaisevaa tekijää, mikäli tiedät, mikä se oli 3. Miltä traumaattinen reaktio tuntui sinusta sisäisesti (esim. Tunsitko irtaantuvasi ruumiista, tunsitko ahdistusta tai paniikin tunnetta, koitko näön- tai kuulonvaraisia takaumia, voitko pahoin tai kadotitko aikaa)? 4. Jos kadotit aikaa, mikä oli viimeinen asia, jonka muistat (esim. ääni, haju, mielikuva, ajatus, tunne) 5. Jos olet tietoinen, että tietyt osasi reagoivat laukaisevaan tekijä, kuvaile niiden kokemusta parhaasi mukaan 6. Jos seurassasi oli joku ihminen, nousiko teidän välisessänne suhteessaa ehkä jokin asia esiin (esim. loukkaannuitko tai suututtiko tai koitko ettet sinua lainkaan huomata) 7. Kuvaile, mitä teit sillä hetkellä ja tilanteen mentyä ohi selviytyäksesi reaktiosta 8. Pistä merkille päivämäärä, vuodenaika ja vuorokaudenaika, jolloin jokin laukaisi sinussa traumaattisen reaktion, jos arvelet ajankohdan olleen merkityksellinen 7
Itsesäätelyn opetteleminen Autonominen hermosto (tahdosta riippumaton) Sympaattinen hermosto Parasympaattinen hermosto aktivoituu positiivisen ja negatiivisen stressin aikana seksuaalinen orgasmi, raivo, kauhu, ahdistus, trauma Havaittavat merkit: - kiihtynyt hengitys - nopeampi syke (pulssi) - kohonnut verenpaine - pupillit laajentuneet - kalpea ihon väri - lisääntynyt hikoilu - iho kylmä koskea (mahdollisesti nihkeä) ruoansulatus heikkenee aktivaatiotila: lepo ja rentoutuminen, seksuaalinen virittyminen, onnellisuus, viha, suru, surumielisyys Havaittavat merkit: - hitaampi, syvempi hengitys - hitaampi sydämensyke - alentunut verenpaine - pupillit supistuvat - punastunut ihonväri - iho lämmin koskea (tavallisesti kuiva) - ruoansulatus voimistuu Ylivireystila: Liiallinen puolustautuminen Emotionaalinen reaktiivisuus Ylivalppaus Mielikuvien tunkeutuvuus Pakonomainen kognitiivinen prosessointi Ylivireystila Alivireystila Ogden and Minton (2000) *Siegel, D. (1999) Trauman kahtalaiset reaktiot Jäätyminen: Korkea ylivireys, johon liittyy liikkumattomuus Jäätyneet puolustusreaktiot Halvaantumisen tunne Toleranssi-ikkuna * Optimaalinen vireystilan alue Alivireys: Lysähdys, romahdus Matala affekti Kognitiivisesti kyvytön Turtuneisuus Alistuminen Kyvyttömyys akt motorisiin puol.reaktioihin Ylivireysoireet Jännittyneisyys, kiihtymys, levottomuus, ahdistuneisuus, kärsimättömyys ja jatkuva varuillaanolo, säikkyminen ja liiallinen herkkyys sille, mitä ympärillä tapahtuu Ylivoimaisen paljon vaikeista tunteita: ahdistuneisuus, ärtyneisyys, vihanpurkaukset Vakavat nukahtamisen ja unessa pysymisen vaikeudet Keskittymisen ja tarkkaavuuden ongelmat Muutokset ajantajussa: aika tuntuu kulkevan hitaasti Ylivireystilan säätely Jos asiakkaalla on silmät kiinni, pyydä avaamaan ne Pyydä asiakasta keskittymään kehoon ja unohtamaan traumamateriaalin Hengitä syvään ja rauhallisesti Kerro asiakkaalle mitä tapahtui, sen jälkeen kun hän palaa toleranssi-ikkunan sisälle Jatka maadoittumalla Alivireysoireet Tyhjä ja turta olo Kykenemättömyys ajatella Kivuntunnottomuus, kyvyttömyys nähdä, kuulla ja reagoida Syvä vieraantumisen kokemus Lamaantuminen, kykenemättömyys liikkua Äärimmäinen uneiliaisuus ja jopa hetkellinen tajunnanmenetys 8
Alivireyden rauhoittaminen Silmät auki, jos mahdollista, huomio ulospäin. Liike, toiminta, joka orientoi nykyhetkeen. Mielen aktivoiminen jollain konkreetilla, esim. maton raitojen laskeminen, mitä eri värejä näet, Fokusoiminen siihen osaan kehoa, jossa on tuntoa. Läsnäoloharjoitteet. Maadoittaminen. Kosketus, yhteys toiseen ihmiseen. Viltin kietominen ympärille. Alivireystilan säätely Käytä maadoittamista Tässä ja nyt, orientoituminen, hengitystä, jalat lattiassa Tehkää yhdessä aktiivinen tahdonalainen liike Kysele asiakkaalta mikä voisi auttaa häntä pysymään läsnä Käytä kosketusta mikäli se asiakkaalle sopii Kosketuksen pitää olla jämäkkä, tuottaa turvallisuutta ja tuntemusta, että on tässä ja nyt Vinkkejä vireystilan muuttamiseen Aikalisän ottaminen Huomion kiinnittäminen muualle Itsensä rauhoittaminen ja lohduttaminen Tukeutuminen toisiin ihmisiin voi myös lohduttaa ja auttaa rauhoittumaan Kehon ja mielen aktivoiminen Vireystilan sietorajat Arvioi vireystilaasi juuri nyt asteikolla 1-10. Asteikolla numero 1 tarkoittaa äärimmäistä alivireyttä (liian vähäistä kokemista) ja 10 äärimmäistä ylivireyttä (liiallista kokemista). Merkitse alla olevaan asteikkoon optimaalinen vireystasosi (ei liikaa eikä liian vähän vireyttä) 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Tunteita on tärkeää oppia kestämään Tunteet vaikuttavat käyttäytymiseen, ne vaikuttavat päätöksiin, ne saavat meitä pyrkimään tavoitteisiin tai välttämään haitallisia asioita Tunteet, joita on vaikea kestää ja kohdata, voivat tuottaa kehoon kiputiloja Vihaisuuden tunnistaminen ja ilmaiseminen On vaarallista että tuntuu hyvältä Traumatisoituneet pelkäävät hyvänolon tunnetta Mielihyvä ja jännitys liittyvät ylivireyteen joka yhdistyy mielessä traumaattisiin tapahtumiin ja pelkoihin Hoidossa pyrkimys tuottaa hyvää oloa voi johtaa odottamattomiin tuloksiin Traumatisoituneen täytyy ensin oppia yhdistämään miellyttävät tuntemukset ja affektit turvallisuuteen 9
Tunteen havainnointi ja tunnistaminen Kuvaile tilanne tai tapahtuma, mikä oli tunnetta laukaiseva tekijä Kuinka voimakkaana tunsit tunnetta asteikolla 0-10? Miltä se tuntui kehossasi? Mitä ajatuksia sinulla heräsi? Mikä tunne mielestäsi oli kyseessä? (tunteen nimi) Neljän Elementin harjoitukset stressin vähentämiseen (Maa - Ilma - Vesi -Tuli) Elan Shapiro, 2012 1- MAA : MAADOITTAMINEN, TURVA NYKYHETKESSÄ/ TODELLISUUDESSA käytä yksi tai kaksi minuuttia maadoittautumalla vain olemaan tässä ja nyt aseta molemmat jalat maahan, tunne miten tuoli tukee sinua Katso ympärillesi ja tunnista 3 uutta asiaa Mitä näet...mitä kuulet? (älä kysy tätä, jos se vie huomion ajankohtaisiin vaaroihin) [Tarkkaavaisuus ohjataan turvallisuuden tosiasiallisuuteen tässä hetkessä] 2- ILMA: HENGITTÄMINEN KESKITTÄMISEN KEINONA Hengittäminen voit nyt tehdä tässä suosikki - hengitysharjoituksesi. Vaihtoehto: hengitä sisään nenäsi kautta (palleahengitystä) samalla kun lasket 4 sekuntia, sitten pidätä 2 sekunnin ajan ja hengitä ulos 4 sekunnin ajan. Tee noin tusina syvää ja hidasta hengitysliikettä tähän tapaan. [Huomio ohjataan sinun keskiosaasi] 3- VESI: RAUHALLINEN & HALLITTU - kytke päälle RENTOUTUMISREAKTIO onko sinulla sylkeä suussasi?...tee enemmän sylkeä. Kun olet ahdistunut ja stressaantunut suusi usein kuivuu, koska osa stressireaktiota (sympaattinen hermosto) on sulkea ruuansulatuselimistön pois toiminnasta. Joten kun alat tehdä sylkeä kytket ruuansulatuselimistön jälleen päälle(parasympaattinen hermosto) ja siten myös rentoutumisreaktion. (Tämän takia ihmisille usein tarjotaan vettä tai teetä vaikean kokemuksen jälkeen - kun teet sylkeä mielesi pystyy optimaalisesti säätelemään ajatuksiasi ja ruumistasi). [Tarkkaavaisuus kiinnitetään syljen eritykseen & rauhoittumiseen, keskittymiseen &lisääntyvään hallinnan tunteeseen] 4- TULI: VALAISE MIELIKUVITUKSESI polku. Ota mieleesi kuva TURVAPAIKASTA (tai jostain muusta RESURSSISTA, kuten muisto siitä kun olit tyytyväinen itseesi) mitä tunnet ja missä kohtaa kehoasi sen tunnet? Juurruta lyhyillä hitailla BLS liikkeillä / perhostaputuksella. [Huomio kiinnitetään turvallisuuden/ rauhallisuuden tuntemuksiin kehossasi] Itseapukeinoja Miten hallita mielentunkeutuvia muistikuvia Useimmat mielikuvat ovat kytkettyjä aistimuksiin, useimmiten näköhavainnon uudelleen kokemisena. Kun muisto on muutettava on hyödyllistä muistaa kuinka monta ulottuvuuksia aistihavainto voi sisältää. Näköhavainto voi esim. muuttua seuraavilla ulottuvuuksilla: kirkkaus etäisyys syvyys kontrasti nopeus pysyvä fokus väri sijainti liike paikka 10
Itseapukeinoja Neljän elementin harjoitus Kuvaruututekniikka Siirtämistekniikka Hengitysharjoitus Turvapaikka harjoitus Virtaava valo Spiraalitekniikka Traumaprotokolla, Babette Rotchild Stressiä lievittävä harjoitus 11