Metsälain uudistaminen 2014 Suomen metsäkeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2013 Suomen metsäkeskus 1
Esityksen sisältö Tämä esitys pohjautuu dokumentteihin Hallituksen esitys 75/2013: Laki metsälain muuttamisesta Valtioneuvoston asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä, luonnos 11.10.2013 Maa- metsätalousministeriön asetus metsänkäyttöilmoituksesta, luonnos 11.10.2013 Esitys käsittelee pääasiassa muutoksia säännöksiin. = viittaus metsälakiin VNA = viittaus metsälakiin liittyvään valtioneuvoston asetukseen Esityksen sisältö Uudistuksen tausta ja keskeiset tavoitteet Metsälain sisältö ja soveltamisala Hakkuut ja uudistamisvelvoite Monimuotoisuuden turvaaminen Hallinnollinen menettely ja seuraamukset Suomen metsäkeskus 2
Uudistuksen taustaa Metsänkasvatuksen aineettomat arvot nousseet yhä enemmän taloudellisten tavoitteiden rinnalle. Merkittävä osa metsänomistajista painottaa metsien hoidossa ja käytössä taloudellisten tavoitteiden ohella myös virkistys-, luonnonsuojelu- ja maisemanäkökohtia. Sen ohella suuri osa metsänomistajista edellyttää sijoitukselleen ja investoinneilleen hyvää taloudellista tuottoa. Suomen metsäkeskus 5 Uudistuksen taustaa Hallitusohjelma Metsätalouden ja metsäteollisuuden taloudellista toimintapohjaa on uudistettava metsälainsäädännön kokonaisuudistuksella, jolla turvataan niin luonnon monimuotoisuus ja monikäyttöisyys kuin kansantalouden, puunkäyttäjien ja metsänomistajan edut. Uudistuksella edistetään kestävää ja nykyistä monipuolisempaa metsänhoitoa ja metsien uudistamista. Puun saatavuutta parannetaan uudistamalla metsälainsäädäntöä metsänhoidon kannustavuutta ja pitkäjänteisyyttä edistävällä tavalla. Suomen metsäkeskus 6 Suomen metsäkeskus 3
Uudistuksen keskeiset tavoitteet Metsälainsäädännön uudistamisen keskeisenä päämääränä on lisätä metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta metsiensä käytössä ja hoidossa. Uudistuksen tavoitteena on parantaa metsätalouden kannattavuutta selkiyttää lainsäädäntöä ja parantaa oikeusturvaa vaikuttaa positiivisesti metsien monimuotoisuuteen laajoilla alueilla motivoida metsänomistajia metsien hyvään hoitoon omien tavoitteidensa mukaisesti. Suomen metsäkeskus 7 Uudistuksen keskeiset tavoitteet Metsäpolitiikan tärkeimmät päämäärät säilyvät: metsien kestävä käyttö metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Kestävyystavoite säilytetään: uudistamishakkuun jälkeinen uudistamisvelvoite kasvatushakkuun jälkeinen puustopääoman minimimäärä ja laatuvaatimus Suomen metsäkeskus 8 Suomen metsäkeskus 4
Metsälain sisältö ja soveltamisala Keskeisiä muutoksia Voimaantulo Soveltamisala Käsitteet Keskeisiä muutoksia Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika metsänomistajan päätettävissä Hakkuu- ja uudistamistapojen yksityiskohtaista säätelyä vähennetty: - puulajivalinnan säätelyä väljennetään - kasvatushakkuiden toteuttamistapa metsänomistajan harkintaan (ala- /yläharvennus) Pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuut sallittuja Luontainen uudistaminen ja viljely tasapuoliseen asemaan laissa painopiste siirtyy uudistumistuloksen valvontaan Uudistamisvelvoite poistettu vähätuottoisilta ojitetuilta soilta sekä ennallistettavilta alun perin avoimilta soilta ja perinneympäristöiltä Erityisen tärkeiden elinympäristöjen kohteita lisätty Oikeusturvaa parannettu ja valvontaa selkiytetty määrittämällä esim. metsälain edellyttämälle taimikolle ja erityisen tärkeille elinympäristöille selvät kriteerit ja toimintatavat. Suomen metsäkeskus 10 Suomen metsäkeskus 5
Voimaantulo Laki tulee voimaan 1.1.2014 pääosin ilman siirtymäaikoja. Ennen lain voimaantuloa tehtyihin metsänkäyttöilmoitusten määräaikoihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen lain voimaantuloa aloitettuun hakkuuseen ja siitä aiheutuneeseen uudistamisvelvoitteeseen sovelletaan uusia säännöksiä. Suomen metsäkeskus 11 Soveltamisala Metsälakia ei sovelleta valtion luonnonsuojelutarkoitukseen hankkimilla alueilla eikä muilla valtion alueilla, joita hoidetaan viranomaisen suojelupäätöksen mukaisesti (luonnonsuojelulain mukaisten suojelualueiden lisäksi). (2 ) Ei myöskään puolustusvoimien ampuma-alueiden maalialueilla. Maankäyttömuodon muuttaminen: Metsälakia aletaan soveltaa, jos aluetta ei ole otettu muuhun käyttöön neljän (aiemmin kolmen) vuoden kuluessa hakkuun päättymisestä. (3 ) Suomen metsäkeskus 12 Suomen metsäkeskus 6
Käsitteet A. Määritelmät, jotka nyt sisällytetty lakiin (2 a ) 1. Puunkorjuu: puiden kaato tai katkominen, sekä korjattavan puun kuljetus käsittelyalueelta välivarastolle Myös pelkkä kaatuneiden puiden korjuu myrskyn jälkeen. 2. Uudistushakkuu: puunkorjuu, jossa käsittelyalue hakataan uuden puuston aikaansaamiseksi tarvittaessa jätettäviä säästö-, siemen- tai suojuspuita lukuun ottamatta avoimeksi alueeksi. 3. Kasvatushakkuu: puunkorjuu, joka tehdään alueelle jäljelle jäävän puuston kasvattamista taikka tämän ohella myös uuden taimiaineksen syntymistä edistävällä tavalla Eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävät hakkuut pääsääntöisesti kasvatushakkuita. Suomen metsäkeskus 13 Käsitteet A. Määritelmät, jotka nyt sisällytetty lakiin (2 a ) jatk. 4. Käsittelyalue: metsikkökuvio tai kartalle rajattu alue, jolla tehdään samantyyppisiä hakkuu- tai muita metsänhoitotoimenpiteitä pääasiassa koko alueella; voi olla useamman kiinteistön alueella. Samantyyppinen toimenpide määrittyy ilmoitusvelvollisuuden perusteella (MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta) Uudistushakkuussa metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitetaan kuvioittain mm. uudistamistapa sekä mahdollinen maanpinnan käsittelytapa. Suomen metsäkeskus 14 Suomen metsäkeskus 7
Käsitteet A. Määritelmät, jotka nyt sisällytetty lakiin (2 a ) jatk. 5. Viljely: metsän uudistaminen istuttamalla kasvupaikalle sopivia taimia tai kylvämällä kasvupaikalle sopivia siemeniä. 6. Luontainen uudistaminen: metsän uudistaminen käsittelyalueella olevien siemenpuiden tai suojuspuiden avulla tai hyödyntämällä siementävää reunametsää 7. Metsän hakkaaja: maanomistaja tai silloin kun hakkuuoikeus on luovutettu toiselle taholle, hakkuuoikeuden haltija Suomen metsäkeskus 15 Käsitteet B. Määritelmät, jotka sisältyvät valtioneuvoston asetukseen (VNA 1 ) [1. rinnankorkeus ] [2. keskiläpimitta, puun läpimitta, pohjapinta-ala ] 3. Kasvatuskelpoinen puu: metsälain 8 a :ssä tarkoitetun puulajin (ts. uudistamiseen sallitun puulajin) latvukseltaan elinvoimainen puu, jossa ei ole vaurioita ja jonka rinnankorkeusläpimitta on yli 7 cm. [4. runkoluku: em. kasvatuskelpoiset puut, kpl/ha] Runkoluvulla nyt merkitystä vain alle 12-metrisen tasaikäisrakenteisen puuston kasvatushakkuussa, jolloin jäävälle puustolle vähimmäisrunkoluku. Suomen metsäkeskus 16 Suomen metsäkeskus 8
Käsitteet B. Määritelmät, jotka sisältyvät valtioneuvoston asetukseen (VNA 1 ) jatk. 5. Kangasmaa: kasvupaikka, jossa kivennäismaa on lähempänä kuin 30 senttimetrin syvyydellä maanpinnasta. 6. Turvemaa: kasvupaikka, jossa kivennäismaa on vähintään 30 senttimetrin syvyydellä. 7. 9. Uusi aluejako, jossa eteläisen Suomen ja keskisen Suomen raja noussut pohjoisemmaksi Vaikuttaa mm. kasvatushakkuu: puuston vähimmäistiheys hakkuun jälkeen uudistamisvelvoite: taimikon (0,4 m) syntymisen aikaraja. Suomen metsäkeskus 17 Aluejako Suuntaa antava kartta, tarkka maakunta-/ kuntakohtainen jako ilmenee VNA 1 :stä Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Pohjoinen Keskinen Eteläinen Keskimääräinen lämpösumma 1981 2010 Ilmatieteenlaitos Suomen metsäkeskus 18 Suomen metsäkeskus 9
Hakkuut ja uudistamisvelvoite Kasvatushakkuut Uudistushakkuut Puuton uudistamisvelvoitteen syntyminen ja sisältö Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Suojametsät ja suoja-alue Vastuut hakkuussa Kasvatushakkuut Kasvatushakkuun vaihtoehtoiset toteuttamistavat A Tasaikäisrakenteisen metsän kasvatus: Ala- ja yläharvennukset (alaharvennus ei enää pääsääntönä kuten aiemmin VNA:ssa) B Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus: Poiminta- ja pienaukkohakkuut (aiemmin erityiskohteita) Metsänkäyttöilmoitukseen merkitään kasvatushakkuiden yhteydessä hakkuun toteuttamistapa eli onko tasa- vai eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuu. Tasa- ja eri-ikäisrakenteiselle metsälle määritelty omat kasvatettavan puuston vähimmäismäärät (VNA liite A ja B). Suomen metsäkeskus 20 Suomen metsäkeskus 10
Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston jakautuminen (VNA 3 ) Käsittelyalueelle jäävän kasvatuskelpoisen puuston on jakauduttava tasaisesti. Käsittelyalueen sisällä voi kuitenkin olla tasaisesti jakautuneena enintään 0,3 ha yhtenäisiä alueita (pienaukkoja), joilla on vähän tai ei lainkaan kasvatuskelpoista puustoa. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksessa jäljelle jäävän puuston tasaisuudesta voidaan poiketa. (VNA liite, taulukko B) Suomen metsäkeskus 21 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 1 ) Etelä-/eteläisen Suomen raja siirtynyt pohjoisemmaksi. Havupuuvaltaisten kriteereissä ei ole eroteltu mäntyja kuusivaltaisuutta. Koivuvaltaisten kriteereissä ei ole eroteltu raudus- ja hieskoivuvaltaisuutta. Arvioidaan koko käsittelyalueelta. Ajourat, ojat ja ojalinjat luetaan metsikön pinta-alaan kuten aiemmin. Lisäksi pienaukot luetaan pinta-alaan. Suomen metsäkeskus 22 Suomen metsäkeskus 11
Kasvatushakkuut Havupuuvaltaiset tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² 14 m, PPA, m² Valtapituus 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² 20 m, PPA, m² Suojametsäalue sekä Inari, 600 7 9 11 11 Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Em. aiemmin (*/**) 600/600 7 9 11 13/11 13/12 - Muu pohjoinen Suomi 700 8 10 12 12 Pohjois-Suomi aiemmin (*/**) 700/700 9/8 11/10 13/12 14/12 14/12 - Keskinen Suomi 700 9 11 13 14 22 m, PPA,m² Väli-Suomi aiemmin (*/**) 800/700 10/9 12/11 14/13 15/14 16/14 16/14 Eteläinen Suomi 800 9 11 13 15 Etelä-Suomi aiemmin (*/**) 800/800 10/9 12/11 14/13 15/15 16/15 16/15 * kuusivaltainen lehtomainen kangas ** mänty- ja kuusivaltainen tuore kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. Suomen metsäkeskus 23 Kasvatushakkuut Havupuuvaltaiset kuivahkot kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² 14 m, PPA, m² Valtapituus 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, 600 7 9 10 10 Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä Em. aiemmin* 600 7 9 10 10 10 Muu pohjoinen Suomi 700 8 10 11 11 Pohjois-Suomi aiemmin* 700 8 10 11 11 11 Keskinen Suomi 800 8 11 12 13 Väli-Suomi aiemmin* 800 9 11 12 13 13 Eteläinen Suomi 800 9 11 12 13 Etelä-Suomi aiemmin* 800 9 11 12 13 13 20 m, PPA, m² * mäntyvaltainen kuivahko kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. Suomen metsäkeskus 24 Suomen metsäkeskus 12
Kasvatushakkuut Havupuuvaltaiset kuivat tai sitä karummat kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) Valtapituus Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² 14 m, PPA, m² 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² 500 6 7 8 8 20 m, PPA, m² Em. aiemmin 500 6 8 8 8 - Muu pohjoinen Suomi 600 7 8 9 9 Pohjois-Suomi aiemmin* 600 7 9 9 9 - Keskinen Suomi 700 8 9 10 10 Väli-Suomi aiemmin* 700 8 9 10 10 10 Eteläinen Suomi 700 8 9 10 10 Etelä-Suomi aiemmin* 700 8 9 10 10 10 * mäntyvaltainen kuiva kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. Suomen metsäkeskus 25 Kasvatushakkuut Raudus- ja hieskoivuvaltaiset kankaat, kasvatuskelpoisen puuston määrä tasaikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite A, PPA= pohjapinta-ala) Valtapituus < 12 m, Runkoluku 12 m, PPA, m² 14 m, PPA, m² 16 m, PPA, m² 18 m, PPA, m² 20 m, PPA, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä 500 6 6 8 9 Em. aiemmin (*/**) 400/500 -/- 6/6 8/8 9/9 -/- Muu pohjoinen Suomi 600 7 7 9 10 Pohjois-Suomi aiemmin(*/**) 500/600 -/- 7/7 9/9 10/10 -/- Keskinen Suomi 600 7 7 9 10 Väli-Suomi aiemmin(*/**) 600/700 -/- 7/7 9/9 11/10 12/10 Eteläinen Suomi 600 7 7 9 10 Etelä-Suomi aiemmin(*/**) 600/700 -/- 7/7 9/9 11/10 12/10 * rauduskoivuvaltainen tuore tai sitä ravinteikkaampi kangas ** hieskoivuvaltainen tuore tai sitä ravinteikkaampi kangas Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. Suomen metsäkeskus 26 Suomen metsäkeskus 13
Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatushakkuun jälkeen (VNA liite B) Tuoreet tai sitä ravinteikkaammat kankaat Kuivahkot tai sitä karummat kankaat Pohjapinta-ala, m² Pohjapinta-ala, m² Suojametsäalue sekä Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä 7 5 Muu pohjoinen Suomi 8 6 Keskinen Suomi 9 8 Eteläinen Suomi 10 9 Puuston tasaisesta jakautumisesta voidaan poiketa. Ravinteisuudeltaan vastaavilla turvemailla noudatetaan samoja rajoja. Ei aiemmin hakkuutapana. Suomen metsäkeskus 27 Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston määrä (VNA 2 ) Ojitetulla alueella kasvatuskelpoisen puuston määrä voi olla enintään 20 % alhaisempi kuin muualla vaadittu (aiemmin 10 %). Kasvupaikan kallioisuuden tai muun erityisen syyn vuoksi kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärä voidaan edelleen alittaa. Erityisen perusteltu syy esitetään metsänkäyttöilmoituksessa. Erityiskohteella sen ominaisuudet otetaan edelleen huomioon. Suomen metsäkeskus 28 Suomen metsäkeskus 14
Kasvatushakkuut Kasvatuskelpoisen puuston laatu (VNA 5 ) Elinkelvottomia ja vaurioituneita puita ei lueta kasvatettaviin. Korjuuvauriot (vaurioituneet puut): Puuaines rikkoontunut tai kuori vaurioitunut yhdestä tai useammasta kohdasta rinnankorkeuden alapuolelta yhteensä yli 12 cm²:n alueelta tai yläpuolelta yhteensä yli 30 cm² alueelta (aiemmin yhteensä 12 cm² rungon osasta riippumatta) Huomioon otetaan vauriot yli 2 cm paksuisissa juurissa, enintään metrin päässä rungon keskipisteestä kuten aiemmin. Suomen metsäkeskus 29 Uudistushakkuut Ei enää uudistushakkuiden järeys- ja ikäkriteereitä Uudistushakkuun voi tehdä koska vain, mutta uudistamisvelvoitteen täyttämisestä on huolehdittava. Neuvonnan ja metsänhoitosuosituksen merkitys kasvaa Muutos ei muuta taloudellisia realiteetteja. Lisää kuitenkin joustavuutta ja mahdollistaa metsänomistajan tavoitteiden toteutumisen esim. poikkeuksellisissa puumarkkinatilanteissa. Suomen metsäkeskus 30 Suomen metsäkeskus 15
Uudistamisvelvoitteen syntyminen Uudistamisvelvoite uudistushakkuussa (5 a ) ja kasvatushakkuussa (5 ) Hakkuusta seuraa uudistamisvelvoite, 1) jos avoin alue on yli 0,3 ha Myös kasvatushakkuu muuttuu uudistushakkuuksi rajan ylityttyä. 2) jos kasvatuskelpoisen puuston määrä alittaa säännösten edellyttämän vähimmäismäärän käsittelyalueella. Mahdollistaa uudistamisen enintään 0,3 ha:n pienaukkoja käyttäen, jolloin hakkuu katsotaan kasvatushakkuuksi. Suomen metsäkeskus 31 Uudistamisvelvoitteen syntyminen Ei uudistamisvelvoitetta (5 a ) Vähätuottoiset ojitetut turvemaat runkopuun kasvu alle 1 m³/ha/vuosi Hakkuun jälkeen on jäätävä luonnon monimuotoisuutta edistävää puustoa 20 runkoa/ha. Ennallistamiskohteet 1) alunperin harvapuustoisen/avoimen suon ennallistaminen metsäkeskuksen tai viranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti, 2) tai hyväksytyn suunnitelman mukainen perinneympäristön ennallistaminen. Ennallistamisessa edellytetään, että ennen metsänkäyttöilmoituksen jättämistä toimitetaan asiakirjat alueen aiemmasta tilasta sekä selvitys ennallistamis-toimenpiteistä alueyksikölle tai viranomaiselle. (VNA 7 ) Suomen metsäkeskus 32 Suomen metsäkeskus 16
Uudistamisvelvoitteen syntyminen Ei uudistamisvelvoitetta Maisematyöluvan sisältämien toimenpiderajoitusten estäessä lain mukaisen uudistamisvelvoitteen täyttämisen, katsotaan, että metsälakia on kuitenkin noudatettu. (8 ) Suomen metsäkeskus 33 Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (8 ) Perustamistoimenpiteiden vaatimus edelleen olemassa. Tarvittaessa taimien kasvua haittaavan pensaiden ja puuston raivaus, heinäntorjunta sekä maanmuokkaus. Lisäksi tarvittaessa järjesteltävä vesitalous sekä tehtävä täydennysviljely ja muu jälkihoito. Aiemmin maanpinnan käsittely oli pakollinen kuusen luontaisessa uudistamisessa, jos ennen uudistushakkuuta ei ollut selvää taimettumista. Vesitalous on järjesteltävä, jos uudistushakkuu on muuttanut sitä niin, että taimikon aikaansaaminen on vaarantunut. (VNA 9 ) Suomen metsäkeskus 34 Suomen metsäkeskus 17
Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (edelleen) Haittaaviksi puiksi ja pensaiksi ei katsota (VNA 9 ) monimuotoisuutta ja maisema-arvoja säilyttäviä jaloja lehtipuita tai yksittäisiä vanhoja puita (esim. kookkaat männyt, haavat, raidat, koivut) tai niiden muodostamia puuryhmiä lahopuita kasvatuskelpoisten puiden ryhmiä. Suomen metsäkeskus 35 Uudistamisvelvoitteen sisältö Perustamistoimenpiteet (8 ) Perustamistoimenpiteet saatettava loppuun kolmen vuoden kuluessa puunkorjuusta kuten aiemmin (2010 asti oli rajana myös 5 v puunkorjuun aloituksesta). Luontaisen uudistumisen edellytykset (VNA 8 ) kuten aiemmin. Jos edellytykset eivät täyty, on tehtävä viljely. (VNA 9 ) Edellytysten menetys - esim. siemenpuut kaatuvat ennen taimettumista - johtaa viljelyyn uudistamisvelvoitteen kautta. Ei edellytetä enää kuitenkaan, että on tapahtunut kuusen taimettumista jo ennen uudistushakkuuta. Suomen metsäkeskus 36 Suomen metsäkeskus 18
Uudistamisvelvoitteen sisältö Uudistamiseen hyväksyttävät puulajit (8 a ) Männyn, kuusen, rauduskoivun ja haavan lisäksi hybridihaapa, siperianlehtikuusi, tervaleppä, metsälehmus, tammi, kynä- ja vuorijalava, vaahtera sekä saarni sallittuja valtapuulajina taimikkoa perustettaessa ilman erityisehtoja hieskoivu edelleen rajoitetusti. Hyväksyttäville puulajeille ei enää tarkkaa kasvupaikkarajausta. Muita kuin em. puulajeja käytettäessä on selvitettävä metsänkäyttöilmoituksessa kasvatuskelpoisuus ja soveltuvuus alueelle. Kasvatuskelpoisuuden vaatimuksena ei ole enää markkinakelpoisen puun tuottaminen. Suomen metsäkeskus 37 Uudistamisvelvoitteen sisältö Uudistamiseen hyväksyttävät puulajit Hieskoivu sallittu pääpuulajina kuten aiemmin (8 a ) Turvemaat Kangasmaiden soistuneet osat Tiiviit savi- tai hiesuvaltaiset maa Muilla kasvupaikoilla hieskoivu hyväksytään täydentävänä puulajina kuten aiemmin (VNA 12 ) Pohjoisessa Suomessa osuus taimikosta enintään 50 % Muualla osuus taimikosta enintään 20 % Suomen metsäkeskus 38 Suomen metsäkeskus 19
Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko Velvoitteen täyttyminen Velvoite täyttyy, kun taimien keskipituus 0,4 m. (8 ) Sama määräaika, 10 25 vuoden kuluessa puunkorjuun päättymisestä, koskee sekä viljeltyjä että luontaisesti uudistuneita taimikoita. Riittävän tiheä, taimet tasaisesti jakautuneet. Muu kasvillisuus ei uhkaa kehitystä välittömästi. Aiemmin taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko saavutettiin, kun taimien keskipituus oli 1,3 m. Suomen metsäkeskus 39 Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko Kehityskelpoinen taimikko saavutettava määräajassa, jotka uudet. (VNA 10 ) Kehityskelpoinen taimikko, keskipituus 0,4 m Hakkuun päättymisestä, vuotta Suojametsäalue 25 Inari, Kittilä, Muonio, Salla, Savukoski ja Sodankylä, aiemmin Lappi (etelä) sekä Kuusamo ja Taivalkoski, aiemmin Pohjoinen Suomi 20 Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, aiemmin Keskinen Suomi 15 Etelä-Suomi, aiemmin Eteläinen Suomi 10 Suomen metsäkeskus 40 Suomen metsäkeskus 20
Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko (VNA 11 ) Eteläinen ja keskinen Suomi: Havupuuvaltaiset taimikot 1 500 tainta/ha Lehtipuuvaltaiset taimikot 1 100 tainta/ha Pohjoinen Suomi Havupuuvaltaiset taimikot 1 200 tainta/ha Lehtipuuvaltaiset taimikot 1 100 tainta/ha Aiemmin mä 1 300 ku 1 200 le 1 000 Lappi mä 1 100 ku 1 000 le 1 000 Suurempi tiheys vaaditaan, koska uudistamisvelvoite täyttyy jo, kun taimikon keskipituus on vähintään 0,4 m (aiemmin 1,3 m). Suomen metsäkeskus 41 Uudistamisvelvoitteen täyttävä taimikko (VNA 11 ) Dyynimetsät ja paahderinteet: vaatimus 500 kpl/ha pienempi kuin edellä (VNA 11 ). Hieskoivun osuus täydentävänä puulajina rajoitettu kuten aiemmin (VNA 12 ) Pohjoisessa Suomessa enintään 50 % Muualla Suomessa enintään 20 % Ei koske kasvupaikkoja, joissa hieskoivu sallittu pääpuulajina Muiden (uudistamiseen hyväksyttyjen) puulajien osuutta ei ole rajoitettu. Suomen metsäkeskus 42 Suomen metsäkeskus 21
Puunkorjuun toteutus, korjuuvauriot Kasvatuskelpoisen puuston laatu (VNA 5 ) Ehdottomat enimmäisrajat vaurioille. Käsittelyalueelle jäävän puuston vaurio-% ei saa puunkorjuun jälkeen ylittää 15 %. Lasketaan vaurioituneiden ja kaikkien runkolukuun luettavien puiden suhteena. Ajourapainaumaksi katsotaan yli metrin pituinen ja kenttäkerroksen alareunasta laskettuna yli 10 cm syvä painauma. Painaumien osuus käsittelyalueen ajourien kokonaispituudesta ei saa ylittää 15 % kangasmaalla 25 % turvemaalla. Suomen metsäkeskus 43 Suojametsät ja suoja-alueet (12 ja 13 ) Suojametsäalueilla toimenpiteiltä ei vaadita enää erillistä hakkuu- ja uudistamissuunnitelmaa, Metsänkäyttöilmoitukseen merkitään, onko kyse suojametsästä tai suoja-alueesta. Suomen metsäkeskus 44 Suomen metsäkeskus 22
Vastuut hakkuussa Metsänhakkaajan ja leimikkosuunnittelijan tekijänvastuu (7 ) Nyt myös suunnittelijan vastuu. ml. 10 :n kohteet ja niihin liittyvät rajaukset ts. karttarajaukset leimikkosuunnitelmissa. Leimikkosuunnitelman tekijä vastaa suunnitelman lainmukaisuudesta (tekijänvastuu). Hakkaajan ja suunnittelijan vastuuta arvioitaessa: onko hakkuu perustunut leimikkosuunnitelmaan onko hakkaaja saanut tiedon 10 :n kohteista. Suomen metsäkeskus 45 Vastuut hakkuussa Maanomistajan tai hallintaoikeuden haltijan valtuuttaman henkilön ilmoitusvelvollisuus (7 a ) Maanomistajalla ilmoitusvelvollisuus (hakkuiden) metsänkäyttöilmoitukseen merkitsemistään käsittelyalueella mahdollisesti sijaitsevista tiedetyistä erityisen tärkeistä elinympäristöistä. Koskee myös maanomistajan edustajaa, joka tekee metsänkäyttöilmoituksen. Ilmoitettava hakkuuoikeuden haltijalle myös metsäkeskuksen ilmoittamat kohteet, jotka metsäkeskus on ilmoittanut metsänkäyttöilmoituksen perusteella maanomistajalle ja tämän edustajalle. Suomen metsäkeskus 46 Suomen metsäkeskus 23
Monimuotoisuuden turvaaminen Erityisen tärkeät elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Elinympäristöjen käsittely Poikkeuslupa Erityisen tärkeät elinympäristöt Erityisen tärkeiksi määriteltyjen elinympäristöjen kohteet pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä (10 ) Taloudellista arvoa arvioitaessa otetaan huomioon 11 eli poikkeuslupaan liittyvä vähäisen menetyksen (metsänomistajan omavastuun ) määrä. Pienialaisuudelle ei ole pinta-alarajaa. Tarkastellaan sekä tilaettä elinympäristökohtaisesti Määrittelyllä ei ole tarkoitus muuttaa nykykäytäntöä tai supistaa olemassa olevien erityisen tärkeiden elinympäristöjen määrää tai pintaalaa. Esim. kapea pienvesi voi olla kokonaisuudessaan iso, mutta yksittäiselle metsänomistajalle pieni. Suomen metsäkeskus 48 Suomen metsäkeskus 24
Erityisen tärkeät elinympäristöt Kohteiden ominaispiirteet Kullekin elinympäristölle on määritelty ominaispiirteet. Lisäksi kohteet ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia, selvästi maastossa erottuvia (ympäröivästä metsäluonnosta erottuvia). Muuta Pieni lampi määritelty enintään 0,5 ha:n suuruiseksi. Elinympäristöt jaettu 7 ryhmään. Suomen metsäkeskus 49 Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Kohteiden ominaispiirteet (10 ) 1) Lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt. Ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto. Kohde katsotaan luonnontilaisen kaltaiseksi, vaikka veden laatu huonontunut tai virtaussuhteet muuttuneet ihmisen toiminnan seurauksena. (VNA 14 ) Ihmisen aikaisemman toiminnan synnyttämät pienvedet eivät lakikohteita. (VNA 14 ) Noro: pysyvä, ajoittain kuiva uoma. Noroksi ei katsota esim. vanhaa, turvemaan vesitalouden säätelyn kannalta merkityksetöntä ojaa. (lain perustelut) Suomen metsäkeskus 50 Suomen metsäkeskus 25
Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Kohteiden ominaispiirteet (10, jatk.) 2) Suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous. Vesitaloutta pidetään luonnontilaisen kaltaisena, jos ojituksen vesitaloudelliset vaikutukset poistuneet täysin. (VNA 14 ) a) Lehto- ja ruohokorvet. Ominaispiirteitä ovat rehevä ja vaatelias kasvillisuus, erirakenteinen puusto ja pensaskasvillisuus. Saniaislehto-, ruoholehto-, lettolehto-, lähdeletto-, saniais-, ruoho- ja heinäkorvet. Uusi: lähdekorvet. Suomen metsäkeskus 51 Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Kohteiden ominaispiirteet (10, jatk.) 2) Suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous. b) Uusi: yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet. Ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus. c) Letot. Ominaispiirteitä ovat maaperän runsasravinteisuus, puuston vähäinen määrä ja vaatelias kasvillisuus. Uutta: myös Lapissa sijaitsevat d) Vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot. e) Luhdat. Ominaispiirteenä on erirakenteinen lehtipuusto tai pensaskasvillisuus sekä pintavesien pysyvä vaikutus. Suomen metsäkeskus 52 Suomen metsäkeskus 26
Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Kohteiden ominaispiirteet (10, jatk.) 3) Rehevät lehtolaikut. Ominaispiirteitä ovat lehtomulta, vaatelias kasvillisuus sekä luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen puusto ja pensaskasvillisuus. 4) Kangasmetsäsaarekkeet, jotka sijaitsevat ojittamattomilla soilla tai soilla, joissa luontainen vesitalous on pääosin säilynyt muuttumattomana. 5) Kallioperässä olevat tai kivennäismaahan uurtuneet, jyrkkärinteiset, pääosiltaan vähintään 10 m syvät rotkot ja kurut. Ominaispiirteenä on luonteenomainen muusta ympäristöstä poikkeava kasvillisuus. Suomen metsäkeskus 53 Elinympäristöt ja niiden ominaispiirteet Kohteiden ominaispiirteet (10, jatk.) 6) Pääosiltaan vähintään 10 m korkeat jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät. 7) Karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot. Ominaispiirre on harvahko puusto. Suomen metsäkeskus 54 Suomen metsäkeskus 27
Elinympäristöjen käsittely Elinympäristöjen käsittelyn yleiset piirteet Käsittelyn periaatteet säilyneet ennallaan eli elinympäristön ominaispiirteiden on säilyttävä. Yksityiskohtia tarkennettu, mm. sallittuja ja kiellettyjä käsittelyitä määritetty tarkemmin. Suomen metsäkeskus 55 Elinympäristöjen käsittely Elinympäristöjen käsittelyn yleiset piirteet Sallittuja (10 a ) Voidaan tehdä varovaisia hoito- ja käyttötoimenpiteitä, joissa elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään tai niitä vahvistetaan. Toimenpiteissä on säilytettävä elinympäristölle erityinen vesitalous, puuston rakenne, vanhat ylispuut, kuolleet ja lahot puut. Lisäksi otettava huomioon kasvillisuus, maaston vaihtelevaisuus ja maaperä. Suomen metsäkeskus 56 Suomen metsäkeskus 28
Elinympäristöjen käsittely Elinympäristöjen käsittelyn yleiset piirteet Kiellettyjä (10 a ) uudistushakkuut metsätien teko ominaiskasvillisuutta vahingoittava maanmuokkaus ojitus purojen ja norojen perkaus kemialliset torjunta-aineet. Suomen metsäkeskus 57 Elinympäristöjen käsittely Pienvedet Rehevät lehtolaikut Suoelinympäristöt Kangasmetsäsaarekkeet Rotkot ja kurut Ominaispiirteitä säilyttävät toimenpiteet Varovaiset poimintaluonteiset hakkuut aina puuston rakenne säilyttäen, ei raivausta puusto luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena säilyttäen, vesitaloutta muuttamatta puusto luonnontilaisena tai sen kaltaisena säilyttäen, vesitaloutta muuttamatta, vain kun maa jäässä puuston rakenne säilyttäen, vain kun maa jäässä ei erityisvaatimuksia ei erityisvaatimuksia Luontaisten puulajien viljely Yksittäiset kuokkalaikut Ominaispiirteitä vahvistavat toimenpiteet Suunnitelmallinetilan ennal- Luonnon- luonnonhoito listaminen Jyrkänteet ja ei saa tehdä lainkaan niiden alusmetsät puunkorjuuta Hietikot, kalliot, säilyttäen vanhimmat ja kivikot ja louhikot kuolleet sekä lahot puut Suomen metsäkeskus 58 Suomen metsäkeskus 29
Elinympäristöjen käsittely Elinympäristöjen käsittelyn yleiset piirteet Metsäkuljetus ja puron ylitys sallittua erityistä varovaisuutta noudattaen, mikäli ei vaaranna ominaispiirteiden säilymistä. Poimintahakkuussa säilytettävä puuston ikärakenne (rakenne ja kerroksellisuus), vanhat ylispuut sekä kuolleet ja lahot puut. Ei raivausta; pensaskerros säilyy elinvoimaisena. (VNA 15 ) Suomen metsäkeskus 59 Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn Vähäisen taloudellisen merkityksen raja Raja määritelty nyt laissa (11 ). Vähäisen taloudellisen menetyksen raja euromääräisesti kuten aiemmin eli 4 000 tai yli 4% markkinakelpoisen puuston arvosta. Markkinakelpoinen puusto = kasvatuskelpoinen puusto, jolle muodostuu kantohinta Em. arvo määritetään kiinteistökohtaisesti, ei enää omistajan kaikkien saman kunnan alueella olevien kiinteistöjen puuston hakkuuarvo. Suomen metsäkeskus 60 Suomen metsäkeskus 30
Poikkeuslupa Poikkeuslupa erityisen tärkeän elinympäristön käsittelyyn (11 ) Poikkeuslupa on hakemuksesta myönnettävä raja-arvon ylittyessä (jos ei korvausta Kemeran ympäristötuella). Jos elinympäristön puuston arvo ylittää raja-arvon, säilytetään arvokkain osa erityisen tärkeästä elinympäristöstä joka tapauksessa. Suomen metsäkeskus 61 Hallinnollinen menettely ja seuraamukset Metsänkäyttöilmoitus Leimikkosuunnitelma Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus Ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä Rangaistukset ja korjaavat toimenpiteet Muuta Suomen metsäkeskus 31
Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksen teko (14 ) Ilmoitusvelvollisuus koskee maanomistajan ja hallintatms. oikeuden haltijan lisäksi hänen valtuuttamaansa. Muutokset ilmoitusta vaativissa töissä: Suurialaisten tie- tai sähkölinjojen hakkuut ilmoituksen piiriin. Myös suojametsäalueen hakkuut ilmoituksen piiriin. Ilmoitusta ei vaadita sähkölinjojen reunavyöhykehakkuista. Suomen metsäkeskus 63 Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (MMM:n asetus metsänkäyttöilmoituksesta 1, laki 14 ) 1) maanomistajan tai hallintaoikeuden tms. oikeuden haltijan nimi- ja yhteystiedot; lisäksi hänen mahdollisesti valtuuttamansa henkilön em. tiedot 2) metsänhakkuuoikeuden haltijan em. tiedot, jos hakkuuoikeus luovutettu ennen ilmoituksen tekemistä 3) käsittelyaluetta koskevan kiinteistön tai kiinteistöjen nimi ja rekisteri-nro tai kiinteistötunnus sekä sijaintikunta ja -kylä 4) käsittelyalueen sijainti riittävällä tarkkuudella kartalla tai paikkatietoina sekä sen pinta-ala Suomen metsäkeskus 64 Suomen metsäkeskus 32
Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (jatk.) 5) hakkuun tarkoitus (5, 5 a, 5 b ) ja toteuttamistapa sekä jos kyse lain 5 b :n mukaisen (erityiskohteen) hakkuusta, selvitys kohteen erityisluonteesta ja sen edellyttämästä hakkuutavasta jos kyse kallioisesta tms. (VNA 2 ), jolla jäävän puuston määrä tulee alittamaan lakirajan, selvitys erityisen perustellusta syystä 6) uudistushakkuussa metsikkökuvioittain kasvupaikka, uudistamistapa, uudistamisen pääasiallinen puulaji tai puulajit sekä mahdollinen maanpinnan käsittelymenetelmä 7) uudistushakkuun mahdollinen kohdistuminen kokonaan tai osaksi vähätuottoiselle ojitetulle turvemaalle tai ennallistettavaan elinympäristöön 8) tuhon aiheuttaja metsätuhon vuoksi hakattaessa Suomen metsäkeskus 65 Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (jatk.) 9) jos metsätalousmaata otetaan muuhun käyttöön (3 ), tieto uudesta käyttötarkoituksesta 10) onko kysymyksessä suojametsäalue (12 ) tai suoja-alue (13 ) 11) jos käsittely koskee 10 :n elinympäristöä/-ympäristöjä, millainen elinympäristö kyseessä selvitys suunnitelluista 10 a ja 10 b :ssä sallituista toimenpiteistä selvitys ominaispiirteiden säilyttämisen tai vahvistamisen huomioon ottamisesta. 12) laatijan nimi ja yhteystiedot Suomen metsäkeskus 66 Suomen metsäkeskus 33
Metsänkäyttöilmoitus Metsänkäyttöilmoituksessa annettavat tiedot (jatk.) Metsänkäyttöilmoitukseen voidaan sisällyttää tietoja, miten suunnitellussa toimenpiteessä on tarkoitus turvata yleiset edellytykset metsän biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle myös muualla kuin 10 :n kohteiden alueilla. Ilmoitus voi sisältää useita käsittelyalueita. Antajalla on ilmoituksen tarkistamisvelvollisuus ennen toimenpidettä, jos hakkuutapa tai käsittelyalue muuttuu merkittävästi. Esim.: tasaikäisrakenteinen kasvatushakkuu muuttuu eriikäisrakenteiseksi tai päinvastoin kasvatushakkuu muuttuu uudistushakkuuksi tai päinvastoin. Suomen metsäkeskus 67 Metsänkäyttöilmoitus Ilmoituksen määräajat (14 ) Ilmoitus vähintään 10 päivää (aiemmin 14) ennen hakkuuta tai muuta toimenpidettä. Laskeminen alkaa ilmoituksen saapumista seuraavasta arkipäivästä. Esim. perjantaina jätetyssä laskenta alkaa arkimaanantaista. Aikaisintaan 3 vuotta ennen toimenpidettä. Laajoja metsätuhoja koskevissa hakkuissa metsänkäyttöilmoitukselle ei ole määräaikaa: Poikkeuslupaa ei tarvita ennenaikaisessa aloituksessa, lukuun ottamatta 10 :n kohteita. Edellytykset: Metsäkeskus on osoittanut, ts. rajannut, ko. laajan tuhoalueen. Hakkuun on pääosin kohdistuttava tuhopuustoon. Suomen metsäkeskus 68 Suomen metsäkeskus 34
Metsänkäyttöilmoitus Maanomistajan ilmoitusvelvollisuus (7 a ) Maanomistajan on ilmoitettava hakkuuoikeuden ostajalle metsänkäyttöilmoitukseen merkitsemänsä tiedot hakkuussa huomioon otettavista 10 :n kohteista. Velvollisuus koskee myös maanomistajan edustajaa, jos tämä tekee metsänkäyttöilmoituksen. Lisäksi hakkuuoikeuden ostajalle on maanomistajan tai hänen edustajansa ilmoitettava metsäkeskukselta saamansa kohdetiedot, jotka metsäkeskus on antanut ilmoitusvelvollisuutensa nojalla. Suomen metsäkeskus 69 Leimikkosuunnitelma Leimikkosuunnitelman sisältö (7 ) Hakkuut hakkuutavoittain. Tiedossa olevat 10 :n kohteet kartalle rajattuina. Allekirjoitus tai muu vahvistaminen. Lainvastainen leimikkosuunnitelma, esim. 10 :n kohde rajaamatta 10 :n kohteelle suunniteltu käsittelytapa lainvastainen (10 a, 10 b ) Suomen metsäkeskus 70 Suomen metsäkeskus 35
Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus (7 a ) Metsänkäyttöilmoitukseen sisältyvällä käsittelyalueella tai sen läheisyydessä on tiedossa oleva 10 :n kohde erityisesti suojeltava laji- ja luontotyyppi Natura 2000- alue muu viranomaisen päätökseen perustuva vastaava kohde (metsälaki voimassa, esim. luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit tai muinaisjäännös, jolla viranomaisen rajauspäätös). Suomen metsäkeskus 71 Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus Metsäkeskuksen ilmoitusvelvollisuus (7 a ) (jatk.) Ilmoitus annettava maanomistajille sekä tämän tiedossa olevalle edustajalle ja hakkuuoikeuden haltijalle. Lisäksi laji- ja luontotyypin ja Natura 2000-alueen osalta myös ELY:lle. ------- Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka ilmoitettava kuten aiemmin. (14 b ) Suomen metsäkeskus 72 Suomen metsäkeskus 36
Ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä Ennakkotieto (14 c ) Kuten aiemmin maanomistaja tai hänen valtuuttamansa hakkuuoikeuden haltija voi hakea ennen hakkuuta tai muuta metsän käsittelyä metsäkeskukselta metsänkäyttöilmoitukseen liittyvän ennakkotiedon onko kohde 10 :n mukainen elinympäristö onko ilmoitettu metsänkäsittely 10 a ja 10 b :n mukainen. Metsäkeskuksen on noudatettava antamaansa ennakkotietoa lainvalvonnassa. Ennakkotieto erityisen tärkeästä elinympäristöstä maksuton. (23 a ) Suomen metsäkeskus 73 Rangaistukset ja korjaavat toimenpiteet Metsärikkomuksena rangaistava (18 ) 1) metsänkäyttöilmoituksen teon laiminlyönti vastuu koskee maanomistajan tai hallinta- tms. oikeuden omaavan lisäksi (aiemmasta poiketen) myös hänen valtuuttamaansa 2) puunkorjuu 6 :n vastaisesti (= vaurioita aiheuttaen) 3) metsän uudistamisvelvoitteen (8 ) laiminlyönti 4) 10 :n elinympäristön käsittely säännösten vastaisesti, luvatta tai lupaehtojen vastaisesti 5) lainvastaisen leimikkosuunnitelman laatiminen, kun suunnitelman perusteella toteutetaan puunkorjuu 6) suojametsä- tai suoja-aluetta koskevien säännösten rikkominen. Suomen metsäkeskus 74 Suomen metsäkeskus 37
Rangaistukset ja korjaavat toimenpiteet Metsärikkomuksen rangaistavuuden kynnys (18 ) Metsärikkomuksen syyksiluettavuusvaatimuksena tahallisuus tai törkeä huolimattomuus (aiemmin huolimattomuus ) Tekijä rikkoo olosuhteiden edellyttämää ja häneltä vaadittavaa huolellisuusvelvoitetta, vaikka hän olisi kyennyt sitä noudattamaan. Huolimattomuuden törkeys ratkaistaan kokonaisarvostelun perusteella. Kasvatushakkuun suorittamisesta lainvastaisesti ei rangaista, poistuu myös rikoslaista Jos puusto hakataan säännösten edellyttämää harvemmaksi tai laadultaan kelvottomaksi: korjaavat toimenpiteet / uudistaminen. Suomen metsäkeskus 75 Rangaistukset ja korjaavat toimenpiteet Metsärikoksena rangaistava (RL 48a ) 1)10 :n elinympäristön käsittely tahallisesti siten, että teko on omiaan vaarantamaan kyseisen elinympäristön ominaispiirteiden säilymistä 2) suojametsä- tai suoja-aluetta koskevien säännösten rikkominen. Suomen metsäkeskus 76 Suomen metsäkeskus 38
Rangaistukset ja korjaavat toimenpiteet Metsärikoksen rangaistavuuden kynnys Metsärikoksen syyksiluettavuusvaatimus on ennallaan. Erityisen tärkeän elinympäristön vahingoittaminen on metsärikoksena rangaistavaa ainoastaan tahallisena Tahallista voi olla myös tietoisen riskin ottaminen; tekijä esim. tietää, että käsittelyalueella todennäköisesti on elinympäristökohde ja että on olemassa varteenotettava mahdollisuus, että suunnitellut toimenpiteet vaarantavat sen ominaispiirteiden säilymisen (ns. olosuhdetahallisuus). Suomen metsäkeskus 77 Rangaistukset ja korjaavat toimenpiteet 15 :n mukainen neuvotteluvelvollisuus laajentunut Metsäkeskus pyytää maanomistajalta suunnitelman korjaavista toimenpiteistä, jos perusteltu syy epäillä, että suunniteltu, aloitettu tai toteutunut hakkuu tai muu toimenpide säännösten tai määräysten vastainen jos uudistushakkuun jälkeen metsänkäyttöilmoituksessa mainitulla tavalla ei saataisi lain vaatimaa taimikkoa. Suomen metsäkeskus 78 Suomen metsäkeskus 39
Muuta Poistuvat käytännöt Taimikon perustamisilmoitus (aiempi 14 a ) Vakuusmenettely uuden puuston aikaansaamisen varmistamiseksi poistunut 15 :stä, vakuutta on vaadittu hyvin harvoin. Katselmusmenettely (aiempi 17 poistunut laista) katselmustoimikunnan tekemä katselmus säilyy hallinnollisena menettelynä kemera-tapauksissa Katselmustoimikunta poistunee metsäkeskuslakia uudistettaessa, katselmus voidaan suorittaa hallintolain mukaisesti. Suomen metsäkeskus 79 Monimuotoisuuden turvaaminen Uudet erityisen tärkeät elinympäristöt [tarkemmin] Suomen metsäkeskus 40
Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Uudet erityisen tärkeät elinympäristöt (10 ) Lähde-, metsäkorte- ja muurainkorvet metsälailla suojeltaviin elinympäristöihin. Letot koko maassa eli myös Lapissa metsälailla suojeltuja. Suomen metsäkeskus 81 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Lähdekorvet Kuuluvat ruohokorpien ryhmään. Yhtenäiset lähdekorvet lukeutuvat osittain jo nykyisen metsälain 10 :n kohteisiin, koska ne sijaitsevat lähteiden välittömässä läheisyydessä. On luokiteltu luontotyyppinä vaarantuneeksi, Etelä-Suomessa erittäin uhanalaiseksi (Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2005-2007). Lain perusteluissa: Ominaista usein kostea ja viileä pienilmasto sekä kuusi- tai lehtipuuvaltainen iältään ja rakenteeltaan vaihteleva puusto. Lisäksi vesistöjen varsilla esiintyessään kohteisiin liittyy tavallisesti luhtaisuutta eli tulvavaikutteisuutta. Suomen metsäkeskus 82 Suomen metsäkeskus 41
Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Lähdekorvet Lisätietoa: Mätäs-välipintaisia, pohjavesien vaikutuspiirissä esiintyviä korpityyppejä. Eroavat muista ruohokorvista lähteisyyttä suosivien lajien esiintymisen perusteella. Lähteisyyden vaikutus näkyy erityisesti pohjakerroksessa. Kasvilajisto monimuotoista Puusto kuusivaltaista, koivua esiintyy yleisesti sekapuuna, myös tervaleppää ja harmaaleppää tavataan. Esiintyvät usein pohjavesivaikutteisilla rinteillä ja rinteiden juurilla. Suomen metsäkeskus 83 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Lähdekorvet Lähdekorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 84 Suomen metsäkeskus 42
Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Lähdekorvet Lähdelehtokorpi, Orivesi Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 85 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Metsäkortekorvet Kuuluvat aitokorpien ryhmään. Luokiteltu luontotyyppinä koko maassa erittäin uhanalaiseksi, ja eritoten Etelä-Suomessa. (Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2005-2007) Lain perusteluissa: Metsäkorte- ja muurainkorvet, joiden ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus korpityypin mukaisesti. Lisäksi metsäkortekorvissa esiintyy yleisesti reheviä paikkoja suosivia ruoho- ja saralajeja. Suomen metsäkeskus 86 Suomen metsäkeskus 43
Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Metsäkortekorvet Lisätietoa: Keskimäärin hieman vaateliaampia ja ohutturpeisempia kuin muut aitokorvet. Lievästi luhtaisilla ja /tai lähteisillä kasvupaikoilla on mosaiikkikasvustoisuutta. Mätäspinnan ohella pienialaista väli- ja rimpipintaisuutta. Puusto järeää ja enimmäkseen kuusivaltaista, sekapuuna yleisesti koivua, myös mäntyä ja harmaaleppää voi esiintyä. Pensaskerroksessa mm. paatsamaa, pihlajaa ja pajuja Kenttäkerroksen valtalaji metsäkorte Suomen metsäkeskus 87 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Metsäkortekorvet Lisätietoa (jatk.): Erottavana piirteenä muurainkorpiin on reheviä paikkoja suosivien ruoho- ja saralajien esiintyminen, varpuja niukemmin kuin muissa aitokorpien alatyypeissä. Esiintyy keidassoiden laiteilla ja aapasoiden reunaosissa, mutta enimmäkseen metsäkortekorpia on melko pieninä pinta-aloina suojuoteissa tai laajempien soiden reunaosissa. Usein pienipiirteisenä mosaiikkina muiden aitokorpityyppien kanssa, josta eri alatyyppejä voi olla vaikea selkeästi rajata erilleen. Esiintyy koko maassa Tunturi-Lappia lukuunottamatta. Suomen metsäkeskus 88 Suomen metsäkeskus 44
Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Metsäkortekorvet Metsäkortekorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 89 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Metsäkortekorvet Metsäkortekorpi, Riihimäki Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 90 Suomen metsäkeskus 45
Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Muurainkorvet Kuuluu aitokorpien ryhmään On luokiteltu luontotyyppinä vaarantuneeksi, Etelä-Suomessa erityisesti (Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2005-2007) Lain perusteluissa: Metsäkorte- ja muurainkorvet, joiden ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus korpityypin mukaisesti. Lisäksi muurainkorvissa esiintyy esimerkiksi tupasvillaa ja pallosaraa. Suomen metsäkeskus 91 Muurainkorvet Muurainkorvet Lisätietoa: Muurainkorvet kosteampia ja karumpia kuin mustikkakorvet. Niillä on selvää mätäs- ja välipintojen, jopa rimpipintojen, vaihtelusta johtuvaa mosaiikkikasvustoisuutta. Puusto kuusivaltaista, mäntyä kasvaa paikoin sekapuustona, myös koivua voi pohjoisempana olla sekapuuna. Pensaskerros niukka, tavallisimpia lajeja paju ja pihlaja. Kenttäkerroksessa muurain valtalajina, myös pallosaraa, tupasvillaa ja metsäkortetta tavataan säännöllisesti. Esiintyy keidassoiden laiteilla ja aapasoiden reunaosissa. Niitä on myös itsenäisinä kuvioina kangasmetsien keskellä ja suojuoteissa. Esiintyvät usein pienipiirteisenä mosaiikkina muiden aitokorpityyppien kanssa, josta eri alatyyppejä voi olla vaikea selvästi rajata erilleen. Suomen metsäkeskus 92 Suomen metsäkeskus 46
Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Muurainkorvet Muurainkorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 93 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Muurainkorvet Muurainkorpi, Muonio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 94 Suomen metsäkeskus 47
Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Letot, myös Pohjois-Suomessa Lain perusteluissa: Lettojen ominaispiirteitä ovat maaperän runsasravinteisuus, puuston vähäinen määrä ja vaatelias kasvillisuus. Lettojen alatyyppejä ovat luhta-, lähde-, koivu-, korpi-, räme-, välipinta- ja rimpiletot. Letoille on lisäksi ominaista monimuotoinen putkilokasvi- ja sammallajisto. Suomen metsäkeskus 95 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Letot, myös Pohjois-Suomessa Lisätietoa: Neutraaleja tai lievästi happamia, aukeita tai niukkapuustoisia soita. Muodostavat usein mosaiikkikasvustoja tai yhdistelmätyyppejä rämeiden ja korpien kanssa Monipuolinen putkilokasvi- ja sammallajisto. Lettolajistossa voi erottaa tiettyjä alueellisia piirteitä. Lettojen lajistoon kuuluu lukuisia uhanalaisia lajeja Useita erilaisia tyyppejä (ns. avoletot, lettonevat, lettoiset räme- ja korpityypit), lettojen luokittelu perustuu ensisijassa sammaliin. Luonnostaan ollut runsaimmin kalkkiseuduilla sekä suurten reunamuodostumien ja harjujen liepeillä Lettojen määrä lisääntyy pohjoiseen päin, koska siellä runsaat lumensulamisvedet ovat osaltaan vähentäneet soiden happamoitumista huuhtomalla humushappoja pois suolta. Suomen metsäkeskus 96 Suomen metsäkeskus 48
Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Letot, myös Pohjois-Suomessa Kuva: Pentti Olli Suomen metsäkeskus 97 Uudet erityisen tärkeiksi määritellyt elinympäristöt Letot, myös Pohjois-Suomessa Lettokorpi, Yli-Tornio Kuva: Hannu Nousiainen, Metla Suomen metsäkeskus 98 Suomen metsäkeskus 49
Suomen metsäkeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2013 Suomen metsäkeskus 99 Suomen metsäkeskus 50