YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
|
|
- Teemu Kouki
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä ja menettelyjä metsälain 10 elinympäristöillä ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisohjelman METSOn (jäljempänä METSO) toteutuksessa. Ohje on tarkoitettu Metsäkeskuksen ja muiden organisaatioiden toimihenkilöille sekä maanomistajille käytettäväksi ympäristötukisopimuksia valmisteltaessa. Ympäristötuen rahoituksessa ja METSOn toteutuksessa on haasteena niukkojen Kemera-varojen kohdentaminen metsälain ja METSOn tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisimpiin kohteisiin. Kaikkien tarjolle tulevien kohteiden suojeluun ympäristötuella ei varoja riitä, jolloin kohteiden välillä joudutaan valintatilanteisiin. kohteen yleiset edellytykset Metsätalouden ympäristötuella voidaan korvata yksityiselle maanomistajalle metsän biologisen monimuotoisuuden tai erityisen tärkeän elinympäristön ominaispiirteiden säilyttämisestä tai muusta luonnonhoidosta aiheutuvat vähäistä suuremmat lisäkustannukset tai menetykset. kohdistetaan ensisijaisesti metsälain 10 :n mukaisille kohteille ja määrärahojen puitteissa myös METSO-ohjelman mukaisille luontotyypeille tai muille monimuotoisuuden kannalta arvokkaille elinympäristöille. Kemeran monimuotoisuuden turvaamiseen tarkoitettua rahoitusta voidaan käyttää vain niillä alueilla, joilla metsälakia sovelletaan. Lisäksi rahoituksen tulee kohdistua Kemeran 4 mukaisten yksityisten maanomistajien metsiin. hakemuksen saapuessa pyritään selvittämään kerralla hakijan kaikki samalla tilalla olevat mahdolliset ympäristötukikohteet. Tarvittaessa selvitetään ympäristötuen myöntämisen edellytykset etukäteen Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspalvelun asiantuntijan kanssa. Luonnonsuojelulain mukainen toiminta kuuluu ympäristöhallinnolle myös rahoituksellisesti, siksi ympäristötukea ei käytetä luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetuilla alueilla, luonnonsuojelulain mukaisessa eliölajien suojelussa eikä muissa luonnonsuojelulakiin perustuvissa korvauksissa. Suojeltava laji voi kuitenkin olla monimuotoisuuden lisäarvona ympäristötuella säilytettävällä tai hoidettavalla elinympäristöllä. METSO-suojelun keino kohteen mukaan - pysyvä tai määräaikainen Tällä hetkellä luonnonsuojelulain puolella on METSOn toteutuksen pääkeinona pysyvä suojelu ja Kemera-lain osalta määräaikainen. Ympäristöhallinto tekee määräaikaisia sopimuksia lajisuojelutapauksissa tai jos kohteen arvot saattavat jatkossa heikentyä tai muuten poikkeuksellisista syistä. Jos maanomistaja haluaa tarjota laajaa kohdetta tai jopa koko tilaa METSOn toteutukseen, tulee neuvonnassa korostaa luonnonsuojelulain toteutuskeinoja ympäristötukirahoituksen riittävyyden takia. Ympäristöministeriö on linjannut METSO-välityssopimuksessa pysyvän suojelun kohteiden olevan pääsääntöisesti yli 4 hehtaaria. Mikäli kohde on pinta-alaltaan 1-4 hehtaaria, on Kemeran ympäristötuki yleensä kohteeseen sopivin METSO-keino. Neljää hehtaaria laajemmasta kohteesta hyväksytään ympäristötuella rahoitettavaksi pääsääntöisesti vain tietyt osat, kuten edustavat metsämaan puustoiset metsälain elinympäristöt ja
2 METSOn luontotyypit. Mikäli maanomistaja tarjoaa 4 hehtaaria laajempaa METSO -kohdetta toteutukseen, se välitetään hänen suostumuksellaan ELY-keskukseen METSO välityssopimuksen mukaisesti. Ympäristötuen käyttö metsälain ja METSO-ohjelman kohteilla Maa- ja metsätalousministeriön antaman vuosittaisen luonnonhoitomomentin rahoituspäätöksen mukaisesti varoja käytetään metsälain (1093/1996, muut. 1083/2013) 10 :n erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttämisestä yksityisille maanomistajille aiheutuvien vähäistä suurempien menetysten korvaamiseen ympäristötuella silloin, kun hakkuu on todellinen uhka monimuotoisuuden häviämiselle. Varoja käytetään myös METSO-kohteiden suojeluun ja luonnonhoitohankkeisiin. Metsäkeskus kohdentaa määrärahoja METSO-elinympäristökohtaisten toimenpideohjelmien ja luonnonhoidon toteutusohjelmien mukaisesti. Metsäkeskus pyrkii alueellisesti monimuotoisuutta turvaaviin verkostoihin. Valtioneuvoston METSO-periaatepäätöksen mukaisesti Kestävän metsätalouden rahoituslailla rahoitettavien keinojen tavoitteena on luontaisesti pienialaisten, hoitoa vaativien tai luontoarvoiltaan muuttuvien kohteiden sekä metsätaloustoimien ohella säilytettävien luontoarvojen turvaaminen. Ympäristötuen valmistelussa noudatetaan METSO-kohteiden ja niiden luokittelun osalta METSOohjelman tarkistettuja luonnontieteellisiä valintaperusteita (METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet Ympäristöympäristö 17/2016 julkaisu). Metsälaki- ja METSO-kohteiden ekologinen laatu tulee aina huomioida ennen kohteiden pinta-alaa ja metsänomistajille tulee korostaa, että vain osa metsälain elinympäristöistä ja METSOn valintaperusteet täyttävistä kohteista voivat saada ympäristötukirahoitusta. Monimuotoisuusarvoiltaan vähäisiä kohteita ei rahoiteta. Jos kohde säilyisi myös ilman korvausta, kuten esimerkiksi jouto- ja kitumaan suot ja kalliot, ei rahoitus edistä metsälain tai METSOn tavoitteiden toteutumista. kohteet pyritään rajaamaan maaston luontaisia rajoja noudattaen siten, että siitä muodostuu metsäluonnon suojelun kannalta ekologinen kokonaisuus. Kohteiden turvaamisessa on tavoitteena elinympäristöverkostojen muodostaminen ja pienten elinympäristökohteiden laajentaminen ekologisten rajojen mukaan. Tähän liittyen Kemeran ympäristötukea voidaan käyttää suojelukohteiden kuten metsälain 10 kohteiden tai muiden suojelukohteiden lähiympäristössä. Kun tehdään ympäristötukisopimusta metsälain elinympäristökohteesta, voi olla ekologisesti tarkoituksenmukaista laajentaa alueen rajausta ympäröiviin METSOn I-II luokan kohteisiin. Ympäristötukeen ei oteta mukaan METSOn III-luokan kohteita, ellei siihen ole erityisen painavia, kohteen ekologiseen rajaukseen liittyviä perusteluja ja silloinkin vain jos METSO-kohteen palauttavista luonnonhoidon toimenpiteistä on sovittu maanomistajan kanssa. Ympäristötuen käyttöä METSO-kohteilla, jotka eivät ole metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja jotka eivät välittömästi liity metsälakikohteeseen tai luonnonsuojelualueeseen, ei ole kokonaan suljettu pois, mutta ne eivät ole ensisijaisesti rahoitettavia kohteita. Sellaisia alueellisesti edustavia METSO-kohteita, jotka eivät liity metsälakikohteisiin tai luonnonsuojelualueisiin tai muodosta ekologista verkostoa niiden kanssa, voidaan pääsääntöisesti rahoittaa vain METSOn I luokan kohteina. Yksittäisiä METSO II tai III luokan kohteita ei rahoiteta.
3 kohteen mahdollinen hoito ja kunnostus (tuki METSOn III-luokan kohteille) METSOn III-luokan kohteita rahoitetaan vain, jos kohteen hoito-, ennallistamis- tai kunnostustoimenpiteistä on maanomistajan kanssa sovittu. Rahoituksen edellytyksenä on myös luonnonhoidollisen METSO -kohteen liittyminen metsälain 10 tai luonnonsuojelulain perusteella tai aiemmin ympäristötuella suojeltuun kohteeseen. Myös metsälain elinympäristön hoito- ja kunnostustoimenpiteitä voidaan rahoittaa ympäristötuesta silloin, kun kunnostus on puustoisen elinympäristön monimuotoisuuden kannalta välttämätöntä. sopimuskohteessa hoito- ja kunnostustarve arvioidaan osana ympäristötukisopimuksen valmistelua ja tarvittavat toimenpiteet rahoitetaan joko ympäristötuella tai erillisenä luonnonhoitohankkeena hankehaun kautta. Mikäli kunnostusta tarvitsevat ympäristötukikohteet otetaan mukaan erilliseen elinympäristöjen hoidon ja kunnostuksen luonnonhoitohankkeeseen, siitä tulee mainita ympäristötuesta tehtävässä rahoitushakemuksessa ja neuvottelupöytäkirjassa/sopimuksessa. Vastaavasti METSOn tavoitteita toteuttavan Kemeran luonnonhoitohankkeiden 21 elinympäristöjen hoito-, kunnostus- ja ennallistamishankkeen yhteydessä voidaan käyttää ympäristötukea elinympäristöjen säilyttämiseen, jos tuen ehdot täyttyvät. Tiivistelmä yleisistä valintaperusteista - pyritään rajaamaan metsäluonnon suojelun kannalta ekologisia kokonaisuuksia - ympäristötukikohteiden on oltava metsätalouden maata (tarkista kaavoitus) - ensisijaisesti rahoitetaan metsälakikohteita ja METSOn I-II luokan kohteita, yksittäisten METSO kohteiden tulee olla I -luokkaa - pääsääntöisesti rahoitetaan puustoisia kohteita, joita ovat metsämaan kohteet (kasvu > 1 m3/ha/v.). Vähäpuustoisia kohteita ovat kitu- ja joutomaan kohteet. Määrittelyssä otetaan huomioon metsänhoidollinen kiertoaika ja puuston kasvu sinä aikana. Ympäristötuen elinympäristökohtaiset kohdeperustelut Metsälain 10 elinympäristöt Lähteiden, purojen, norojen ja pienten lampien välittömät lähiympäristöt ovat ympäristötukeen rahoituskelpoisia puustoisina kohteina. Pienvesikohteiden rajauksessa noudatetaan kohteen ekologisia rajoja ja kohteita on usein tarkoituksenmukaista laajentaa muilla niitä ympäröivillä elinympäristöillä. Soilla esiintyviä pienvesikohteita rahoitetaan vain, jos suoelinympäristö on ympäristötukeen rahoituskelpoinen. Vähäpuustoisilla jouto- ja kitumaan soilla sijaitsevia pienvesikohteita ei pääsääntöisesti rahoiteta. Pienvesikohteiden lähiympäristöjen hoitoa voidaan myös tukea ympäristötuella tai luonnonhoitohankkeella. Suoelinympäristöt; a) lehto- ja ruohokorvet ovat puustoisina suokohteina ympäristötukeen rahoituskelpoisia. b) yhtenäiset metsäkorte- ja suomuurainkorvet, kuten kohdassa a). c) letot, kuten kohdassa a) ja vähäpuustoisia lettokohteita voidaan rahoittaa kohdan d) mukaisesti d) vähäpuustoisia jouto- ja kitumaan soita ei pääsääntöisesti rahoiteta. Poikkeustapauksissa voidaan ympäristösopimukseen ottaa mukaan vähäpuustoinen pienialainen suokuvio, mikäli kuvio on esim. jäämässä sopimusalueen keskelle ja on osa säännöllisen muotoiseksi rajattavaa ekologista kokonaisuutta. Vähäpuustoisen osuuden pinta-ala voi olla maksimissaan 50 %
4 ekologisena kokonaisuutena rajatun kokonaisuuden pinta-alasta. Erityisin perustein (esim. suojellun lajin esiintymän liittäminen) pinta-ala osuus voi olla edellä mainittua hieman suurempi. e) luhdat ovat rahoituskelpoisia pienvesikohteiden lähiympäristössä puustoisina kohteina. Vesistöjen vähäpuustoisia rantaluhtia ei pääsääntöisesti rahoiteta. Muiden kuin kohdan d) vähäpuustoisten soiden ennallistamista voidaan myös tukea ympäristötuella tai luonnonhoitohankkeella. Rehevät lehtolaikut ovat rahoitettavissa ympäristötuella. Lehtokohteet rajataan ekologisten rajojen mukaan. Laajat lehtokohteet kuuluvat METSOn toteutuksessa luonnonsuojelulain pysyvään suojeluun. Lehtokohteiden hoitoa voidaan myös tukea ympäristötuella tai luonnonhoitohankkeella. Kangasmetsäsaarekkeita ojittamattomilla soilla voidaan rahoittaa puustoisina kohteina ja jos niiden hakkuu on todellinen uhka monimuotoisuuden häviämiselle. Laajat kangasmetsäsaarekkeet kuuluvat METSOn toteutuksessa luonnonsuojelulain pysyvään suojeluun. Kolmen tai useamman kangasmetsäsaarekkeen väliin jäävää vähäpuustoista aluetta voidaan rahoittaa maksimissaan kangasmetsäsaarekkeiden yhteenlasketun pinta-alan verran. Rotkot ja kurut ovat rahoituskelpoisia puustoisina kohteina ja jos niiden hakkuu on todellinen uhka monimuotoisuuden häviämiselle. Laajat rotko- ja kurukohteet kuuluvat METSOn toteutuksessa luonnonsuojelulain pysyvään suojeluun. I. Jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät, kuten rotkot ja kurut Vähätuottoiset hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot eivät pääsääntöisesti ole ympäristötuella rahoitettavia. Poikkeustapauksissa voidaan ympäristösopimukseen ottaa mukaan pienialainen vähätuottoinen kuvio, jos se on esimerkiksi jäämässä sopimusalueen keskelle ja on osa ekologisesti rajattua kokonaisuutta. II. METSO-kohteet Lehtoja rahoitetaan ympäristötukisopimuksin metsälain mukaisina lehtolaikkuina ja laajempina lehtokokonaisuuksina, kun kohde on METSO I-II luokkaa. Laajat lehtokohteet kuuluvat METSOn toteutuksessa luonnonsuojelulain pysyvään suojeluun. Lehtokohteiden hoitoa voidaan myös tukea ympäristötuella tai luonnonhoitohankkeella. Monimuotoisuudeltaan merkittäviä (runsaslahopuustoisia) kangasmetsiä rahoitetaan pääsääntöisesti metsälakikohteiden laajennuksissa esimerkiksi pienvesien yhteydessä. Runsaslahopuustoiset kangasmetsäkohteet välitetään ensisijassa ELY-keskukselle, mutta jos maanomistaja ei halua pysyvää suojelua, voidaan METSO I luokan kohteita rahoittaa itsenäisinä ja METSO II luokan kohteita silloin, kun ne muodostavat ekologisen kokonaisuuden tai verkoston metsälain elinympäristön, puustoisen METSO I luokan kohteen tai olemassa olevan suojelukohteen kanssa. Kohteiden rajauksissa noudatetaan kuitenkin 4 hehtaarin sopimuskohtaista maksimirajaa. Tätä suuremmat kohteet kuuluvat METSOn toteutuksessa luonnonsuojelulain pysyvään suojeluun. Vesistöjen (pienvesien) puustoisten metsämaan lähiympäristöjen kohteisiin ympäristötukea voidaan kohdistaa metsälain elinympäristökohteilla sekä METSO I luokan kohteille.metso II luokan kohteita voidaan rahoittaa pienvesien muodostaman ekologisen kokonaisuuden tai olemassa olevan suojelukohteen tai metsälakikohteen yhteydessä. Monimuotoisuusarvoiltaan tärkeitä ovat erityisesti lähteiset purot ja norot. METSO III luokan pienvesikohteita voidaan
5 rahoittaa vain, jos kohteen hoito- tai kunnostustoimenpiteistä on maanomistajan kanssa sovittu ja kohde liittyy metsälain elinympäristöön tai suojeltuun kohteeseen. Pienveden määrittelyssä sovelletaan vesilain (587/2011) mukaista vesistön määritelmää. Monimuotoisuudelle merkittävien puustoisten metsämaan soiden ja soiden metsäisten reunojen kohteiden ympäristötuki voidaan kohdentaa metsälain mukaisten puustoisten korpien ja -lettojen lisäksi kaikkiin muihin METSOn I-II luokan ojittamattomiin puustoisiin korpiin ja lettoihin sekä ravinteisempiin puustoisiin rämeisiin. Suokohteiden rajauksessa tulee pyrkiä ekologiseen kokonaisuuteen, mutta laajat suokohteet kuuluvat METSOn toteutuksessa luonnonsuojelulain pysyvään suojeluun. Vähäpuustoisia soita ei ympäristötuella pääsääntöisesti rahoiteta. Metsäluhdat ja tulvametsät tulevat ympäristötukeen yleensä mukaan pienvesikohteen lähiympäristönä. Pienvesikohteiden ekologiseen rajaukseen tuleekin pyrkiä sisällyttämään tulviva alue. Vesistöjen varsilla olevia puustoisia metsäluhtia ja tulvametsiä voidaan METSO I- II luokan kohteina rahoittaa ympäristötuesta silloin, kun ne muodostavat ekologisen kokonaisuuden metsälain kohteen tai muun suojellun kohteen kanssa. Laajat kohteet kuuluvat METSOn toteutuksessa luonnonsuojelulain pysyvään suojeluun. Harjujen paahdeympäristöt ovat yleensä normaalin metsätalouskäytön piirissä, eivätkä ne ole ensisijaisia ympäristötukikohteita. Alueellisesti edustavia METSO I-II luokan harjuelinympäristöjä ja niiden hoitoa voidaan tarvittaessa rahoittaa ympäristötuella tai luonnonhoitohankkeena, silloin kun ne muodostavat ekologisen kokonaisuuden metsälain kohteen tai muun suojellun kohteen kanssa. Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet muodostuvat yleensä muista METSOn luontotyypeistä kuten metsäluhdista, tulvametsistä, korvista ja muista soista, pienvesien lähimetsistä tai runsaslahopuustoisista kangasmetsistä. Niitä voidaan rahoittaa ympäristötuella näiden elinympäristötyyppien ohjeiden mukaisesti. Puustoiset perinneympäristöt ovat yleensä hoitoa vaativia kohteita. Niitä rahoitetaan pääasiallisesti maatalouden ympäristötukijärjestelmän kautta. Mikäli maanomistajalla ei ole mahdollisuutta hakea maatalouden rahoitusta, voidaan METSO I-II luokan puustoisia perinneympäristöjä rahoittaa ympäristötuella silloin, kun ne liittyvät metsälain elinympäristöön tai muuhun olemassa olevaan suojelukohteeseen. Perinneympäristökohteilla tulee aina tarvittaessa suunnitella ja sopia maanomistajan kanssa kohteilla luonnonhoidon toimenpiteet, joita voidaan rahoittaa ympäristötuella tai luonnonhoitohankkeena. Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt liittyvät monesti metsälain elinympäristöön, jolloin niitä voidaan puustoisina kohteina rahoittaa ympäristötuella. Kohteilla on usein harvinaista ja vaateliasta lajistoa, jolloin ne voivat olla rahoituskelpoisia myös yksittäisinä METSOn I -luokan kohteina. Laajat kalliokohteet kuuluvat METSOn toteutuksessa luonnonsuojelulain pysyvään suojeluun. Muut monimuotoisuudelle merkittävät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot eivät pääsääntöisesti ole ympäristötuella rahoitettavia kohteita. METSO I-II luokan kohteita voidaan kuitenkin rahoittaa ympäristötuella silloin, kun kohde liittyy olemassa olevaan suojelualueeseen, metsälakikohteeseen tai ympäristötukisopimusalueen ekologiseen kokonaisuuteen ja kun hakkuu on todellinen uhka monimuotoisuuden säilymiselle. METSOkohteiden rajauksissa noudatetaan kuitenkin 4 hehtaarin sopimuskohtaista maksimirajaa. Tätä suuremmat kohteet kuuluvat METSOn toteutuksessa luonnonsuojelulain pysyvään suojeluun.
6 Elinympäristöjen kirjaus ja seuranta ympäristötukialueilla alueen osalta on ympäristötukisopimusten ja METSOn seurantaa varten kuvioitava erikseen metsälain elinympäristöt ja eri METSO-elinympäristöt pääelinympäristöryhmän mukaan. Jokaisesta elinympäristökuviosta toimitetaan metsävaratietostandardin mukainen kuviotieto. Metsäkeskuksessa sopimusalueen kaikille kuvioille kirjataan elinympäristön koodi (huom. 95 = METSO-kohteet) ja tarkenne (43 = metsälakikohteet, 40 = muut arvokkaat elinympäristöt, käytetään myös METSO-kohteilla). Yksi kuvion elinympäristöä parhaiten kuvaava elinympäristökoodi tulee merkitä päämonimuotoisuuskoodiksi. Kuviokoodit ovat metsävarajärjestelmässä tärkeitä kohteiden seurannan kannalta. Erityisesti pienvesien osalta tulee tarkentaa elinympäristötyyppien mukaista kuvioiden elinympäristötiedon kirjausta. sopimusten uusimisen menettely sopimukset ovat vuodesta 2004 olleet kymmenen vuoden mittaisia. Sopimuksia uusittaessa noudatetaan tämän ohjeen mukaisia elinympäristökohtaisia rahoituskelpoisuuksia. Uusittavia sopimuksia ei pääsääntöisesti rahoiteta entisen kaltaisina, vaan jokaisen elinympäristökuvion rahoituskelpoisuus tarkastellaan tämän päivitetyn ohjeen mukaisesti. Metsäkeskus ja metsäalan toimijat neuvovat 10 vuoden ympäristötukisopimuksia uusittaessa maanomistajia kaikista METSOn keinoista. Pysyvään suojeluun sopivat kohteet välitetään maanomistajan toimeksiannosta ELY keskukseen. Näin saadaan METSO-kohteita suojelualueverkoston pysyvään suojeluun Ympäristöministeriön rahoituksella ja pystytään kohdentamaan niukkenevat ympäristötukivarat tarkoituksenmukaisella tavalla.
SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO
SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja
LisätiedotLuonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014
Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotKestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus
Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen
LisätiedotMiten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
LisätiedotMetsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.
Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotRiistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua
Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen
LisätiedotMETSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
LisätiedotSuomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus k JULKISET PALVELUT Kemera -työryhmän kuuleminen 4.12.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Luonnonhoito ja Kemera 2015 Kuulemisen sisältö Luonnonhoidon tarpeet, keinot
LisätiedotOjitettujen soiden ennallistaminen
Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotMetsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013
Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien
LisätiedotPienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä
Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on
LisätiedotMETSO-ohjelma
METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotLuonnonsuojelun ohjaus
4.6.2014 Monimuotoisuutta metsiin seminaari / JU Luonnonsuojelun ohjaus Suojelualueverkosto (LsL) Talousmetsien luonnonhoito LsL:n luontotyypit ML 10 elinympäristöt METSO ohjelma Metsäsertifiointi Metsänhoitosuositukset
LisätiedotMikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.
Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus 1 Mikä on METSO? METSO-ohjelma on vapaaehtoinen, maanomistajalähtöinen ja korvaa tulonmenetykset
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotLUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA
LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona 1 METSO- ohjelman toimenpiteet kohdistetaan monimuotoisuuden kannalta merkittäviin
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotMETSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt
LisätiedotPienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT
Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä
LisätiedotMETSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus
METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,
LisätiedotKEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN
KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden
LisätiedotMETSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA
METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti
LisätiedotMetsien suojelu
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 32/2009 Metsien suojelu 31.12.2008 6.8.2009 Esa Ylitalo Tiukasti suojeltuja metsiä 9 prosenttia Suomen metsäpinta-alasta Suojeltuja
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
LisätiedotYmpäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus
Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä
LisätiedotMetsien suojelu
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2008 Metsien suojelu 1.1.2008 15.9.2008 Esa Ylitalo Tiukasti suojeltuja metsiä 9 prosenttia metsäpinta-alasta Suojeltuja ja
LisätiedotVapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa
Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Metsänomistajien koulutusmatka 25.4.2009, Pärnu Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Luonnonsuojelun historiaa Suomessa Perinteisesti valtiojohtoinen
LisätiedotNATURA VERKOSTO
NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8
LisätiedotSuoluonnon suojelu Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Suoluonnon suojelu 17.12.2015 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Työryhmän tehtävät Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma Alun perin tavoitteena oli luonnonsuojelulain mukaisen suojeluohjelman
LisätiedotMETSO-ohjelma ja pysyvä suojelu
METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,
LisätiedotKemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka
Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,
LisätiedotMETSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua
METSO-ohjelma - vapaaehtoista metsiensuojelua Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi METSO 2008-2020 2 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma vuosina
LisätiedotPohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 TOTELMA-ohjelman tiivistelmä... 3 1.2 Luonnonhoidon taustaa... 3 2 Pohjanmaan metsäluonnon erityispiirteet... 5 3 Luonnonhoidon
LisätiedotSäästä yli hehtaarin metsikkö!
Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous
LisätiedotAlueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne
Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä
LisätiedotMETSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus
Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 1 METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008
Lisätiedot=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)
0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden
LisätiedotSoidensuojeluseminaari Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon
Soidensuojeluseminaari 17.12.2015 Näkökulmia ehdotuksen valmisteluun ja toimeenpanoon Ylitarkastaja Leena Rinkineva-Kantola, Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus 17.12.2015 Näkökulmia valmisteluun Inventoitavien
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,
LisätiedotUusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus
Uusi metsälaki ja metsien käsittely Lapin metsätalouspäivät 5.-6.2.2015, Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö metsälain keskeiset muutokset, lyhyt kertaus etukäteisodotukset
LisätiedotMETSO-ohjelma 2008 2025:
METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotAluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP
6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,
LisätiedotArvokkaat luontokohteet
Arvokkaat luontokohteet Kuvasarja tarkastelee alueella esiintyviä: Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (METE-kohteita) Luonnonsuojelulain suojeltuja luontotyyppejä Muita arvokkaita elinympäristöjä
LisätiedotSUOMEN METSÄKESKUKSEN KAAKKOIS-SUOMEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA TOTELMA
1 SUOMEN METSÄKESKUKSEN KAAKKOIS-SUOMEN LUONNONHOIDON ALUEELLINEN TOTEUTUSOHJELMA TOTELMA LUONNOS_ver.tiivistetty Seppo Ollikainen ym. 2015 Sisällys 1 Johdanto 2 1.1 Toteutusohjelman laadinta 2 1.2 Taustaa
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke
Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)
LisätiedotEsitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään
Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.
Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu 2. Vapaaehtoisuus 3. Korvaukset 1 METSO Tarjoaa metsänomistajalle Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu
LisätiedotEtelä-Savon luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Etelä-Savon metsäluonnon erityispiirteet... 4 2.1 Vahvuudet ja puutteet... 4 2.2 Metsäelinkeinojen yleiskuvaus... 5 3 Luonnonhoidon
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito
Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito Suomen metsäkeskuksentoimintaafreshabit LIFE IP hankkeen yhteydessä Taimenpäivä 15.3.2018 Isojoella Vanhankylän nuorisoseuralla Freshabit LIFE IP /
LisätiedotKaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Kaakkois-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 4 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Kaakkois-Suomessa... 6 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit...
LisätiedotVaikuta lähivesiin! -ilta, Pori Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus
Vaikuta lähivesiin! -ilta, Pori 27.9.2018 Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus Kestävä metsätalouden määräaikainen rahoituslaki 34/2015 Lain 4 määrittelee yleisesti
LisätiedotMetsälaki. Monimuotoisuuden turvaaminen
Metsälaki Monimuotoisuuden turvaaminen Yleistä Erityisen tärkeiksi määriteltyjen elinympäristöjen kohteet pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksisiä (10 ) Taloudellista arvoa arvioitaessa
LisätiedotMETSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa
METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa Tavoitteet tavoitteena selvittäämetso-ohjelmaan kuuluvien
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotMETSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit
METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit Juha Siitonen, Reijo Penttilä Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö 15.11.010 1 Taustaa Metlan 009 alkanut, MMM:n rahoittama hanke tavoitteena
LisätiedotPerjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.
Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2020 METSOn tilannekatsaus 2012
ISBN 978-951-40-2418-4 (PDF) ISSN 1795-150X Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2020 METSOn tilannekatsaus 2012 Kimmo Syrjänen, Mirja Rantala, Saija Sirkiä, ja Susanna Anttila, (toim.)
LisätiedotMetsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,
Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää
LisätiedotSUOLUONNON SUOJELU. Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa Satu Kalpio
SUOLUONNON SUOJELU Valtion soiden suojelu täydennysehdotuksessa 17.12.2015 Satu Kalpio Soiden suojelua valtion mailla työryhmän ehdotuksen pohjalta Valtion soita on jo viety suojeluun Esittelen Työryhmän
LisätiedotMETSO-ohjelmaan sopivat kohteet
METSO-ohjelmaan sopivat kohteet KUVA: MIKKO KUUSINEN Sisällysluettelo 3 METSO-ohjelma 4 Lehdot 6 Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät 8 Monimuotoisuudelle merkittävät suot 10 Vesistöjen lähimetsät
LisätiedotMETSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet
METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet KUVA: Mikko Kuusinen Sisällysluettelo 3 METSO-ohjelma 4 Lehdot 6 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 8 Pienvesien lähimetsät 10 Puustoiset suot 12 Metsäluhdat
LisätiedotMETSO-ohjelman väliarvio 2010
METSO-ohjelman väliarvio 2010 Toiminta-ohjelman käynnistyminen 2008 2009 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Toimittajat Terhi Koskela, Kimmo Syrjänen, Maarit Loiskekoski ja
LisätiedotMetsä- ja suoluonnon monimuotoisuus
Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus MATTI SEPPÄLÄ MITÄ METSÄLUONNON MONIMUO- TOISUUS ON? Monimuotoisuudella tarkoitetaan kaikkea elävässä luonnossa esiintyvää vaihtelua. Bioottisten tekijöiden lisäksi
LisätiedotMETSO-tilannekatsaus Suomen metsäkeskus METSO-toteuttajien neuvottelupäivät
METSO-tilannekatsaus Suomen metsäkeskus METSO-toteuttajien neuvottelupäivät 22.10.2019 Riitta Raatikainen, luonnonhoidon johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus METSO - ympäristötuki Rahoituspäätös/ päätöskäsittelyssä
LisätiedotEtelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2011
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2011 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 5 2 METSO-ohjelman toimenpiteet... 6 2.1 Luonnontieteelliset
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotMETSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet. Kuinka tunnistan monimuotoisuudelle tärkeän kohteen metsässäni?
METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet Kuinka tunnistan monimuotoisuudelle tärkeän kohteen metsässäni? Sisällysluettelo 3 METSO-ohjelma 4 Lehdot 6 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 8 Pienvesien
LisätiedotMETSO-tilannekatsausraportti 2010 11.4.2011. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2010
METSO-tilannekatsausraportti 2010 11.4.2011 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO:n tilannekatsaus 2010 METSO-tilannekatsausraportti 2010 11.4.2011 Sisällys Tiivistelmä...
LisätiedotLiite 4. Luonnonsuojelu
Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000
LisätiedotKeski-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 4 2 Keski-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1 Vahvuudet
LisätiedotSUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ
SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden
LisätiedotEtelä- ja Keski-Pohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 4 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 4 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 4 2 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäluonnon erityispiirteet...
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma
luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Toteutusohjelman laadinta... 3 1.2 Taustaa luonnonhoidolle... 3 2 Pohjois-Pohjanmaan metsäluonnon erityispiirteet... 5 2.1
Lisätiedot30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
LisätiedotMuut soidensuojelua edistävät toimenpiteet. Samuli Joensuu
Muut soidensuojelua edistävät toimenpiteet Samuli Joensuu 17.12.2015 Sisältö Vanhojen suojelualueiden rajausten ja tilan parantaminen Rajausten tarkistaminen Suunnitelmallinen vedenohjaus suojelusuolle
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Karjala Leena Leskinen, elinkeinopäällikkö Joensuu 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun
LisätiedotMETSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta
METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta Auvo Hamarus, ylitarkastaja Keski-Suomen ympäristökeskus Luonto ja kulttuuriympäristöt yksikkö Kuukkeli-yhteistoimintaverkosto 2009 METSO-OHJELMAN TOTEUTUS
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Martin Lövdahl, Vaasa 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt Nuoren metsän
LisätiedotMETSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos
METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotPäivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä
Päivän teemat Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Metsätaloutta koskevia lakeja Metsälaki (muutos 1.1.2014) Laki puutavaran mittauksesta (muutos 1.7.2013) Laki
Lisätiedot