OPETUSSUUNNITELMA (Määräys 59/011/2014)

OPETUSSUUNNITELMA 2016-2017 (Määräys 59/011/2014) Oppilaitksen jhtkunta hyväksynyt 28.5.2015

petussuunnitelma Sivu 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 8 OSA A OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA 2. KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS OY KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ 9 2.1. MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits 9 2.1.1. MERCURIAn visi, timintaa hjaavat arvt ja saamislupaus 9 2.1.1. Timinnan päälinjaukset 11 2.1.3. Pedagginen kartta 12 2.2. Ammattisaamisen timielin 12 2.2.1. Kknpan, timikausi ja kkntuminen 12 2.2.2. Käsiteltävät asiat 13 2.2.3. Arviinnin ikaisu 13 2. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISET PERIAATTEET KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOKSESSA 14 3.1. Kulutukseen hakeutuminen 14 3.2. Timintatavat tutkinnn san tai sien surittamiseksi sekä piskelijan mahdllisuudet täydentää pintjaan ja surittaa kk tutkint 14 3.3. Yhteistyö muiden kulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa 15 3.3.1. Yhteistyö muiden kulutuksen järjestäjien kanssa 15 3.3.2. Yhteistyö työelämän kanssa 15 3.4. Opiskelijan hjaus 16 3.4.1. Ohjauksen tteuttaminen MERCURIAssa 16 3.4.2. Henkilökhtainen piskelusuunnitelma 17 3.4.3. Ammatillinen erityispetus 18 3.4.4. Opiskelijahult 19 3.4.5. Kdin ja ppilaitksen yhteistyö 20 3.4.6. SORA-periaatteet ja kurinpitkeinjen menettelytavat 21 3.5. Työssäppiminen ja työturvallisuus 21 3.5.1. Työssäppimisen periaatteet 21 MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 3 3.5.2. Työssäppimisen tavitteet ja arviinti 22 3.5.3. Työssäppimisen käytännön järjestelyt ja työturvallisuus 22 3.5.4. Kansainvälinen työssäppiminen 23 3.6. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien petus 23 3.7. Opiskelijan arviinnin yleiset periaatteet 23 3.7.1. Arviinnista tiedttaminen 23 3.7.2. Opiskelijan saamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 24 3.7.3. Oppimisen arviinti 25 3.7.4. Osaamisen arviinti 25 3.7.5. Osaamisen arviinnista päättäminen 27 3.7.6. Osaamisen sittamisen uusiminen ja arvsanan krttaminen 27 3.7.7. Osaamisen arviinnin ikaiseminen 28 3.7.8. Osaamisen arviinnin dkumentinti ja palautetiedn keruu 28 3.8. Tdistukset 28 3.9. Yhteisöllisyyttä vahvistava timinta Kauppiaitten Kauppappilaitksessa 29 3.10. Henkilöstön saamisen kehittäminen 30 3.11. Kestävä kehitys 31 OSA B OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA,4. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO AMMATILLISENA PERUSKOULUTUKSENA 33 4.1. Liiketaluden perustutkinnn, merknmin tavitteet 33 4.2. Liiketaluden perustutkinnn mudstuminen Kauppiaitten Kauppappilaitksessa 34 4.2.1. Opintjen eteneminen asiakaspalvelun ja myynnin saamisalalla 36 4.2.2. Opintjen eteneminen talus- ja timistpalvelujen saamisalalla 37 4.2.3. Opintjen eteneminen luki-pinnt surittaneilla 38 4.2.4. Kaksistutkint (ylippilas + merknmi) 39 4.2.5. Opintjen eteneminen pintnsa ennen 1.8.2015 alittaneilla 39 4.3. Henkilökhtaiset pintplut 39 4.4. Suunnitelma piskelijan ppimisen ja saamisen arviinnista 39 4.4.1. Oppimisen arviinti 39 4.4.2. Osaamisen arviinti ammatillisissa tutkinnn sissa 40 MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 4 4.4.3. Osaamisen arviinti yhteisissä tutkinnn sissa 41 5. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON, MERKONOMIN AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, 135 OSP, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 42 5.1. Pakllinen tutkinnn sa, asiakaspalvelu, 30 sp 42 5.2. Asiakaspalvelun ja myynnin saamisala 46 5.2.1. Kaupan palvelu ja myynti (KAPA) 30 sp 46 5.2.2. Asiakkuuksien hit (ASHO) 30 sp 50 5.2.3. Visuaalinen myyntityö (VISU) 30 sp 53 5.2.4. Kansainvälisen kaupan tukipalvelut (KATU) 30 sp 56 5.3 Talus- ja timistpalvelujen saamisala 60 5.3.1. Taluspalvelut (TAPA) 30 sp 60 5.3.2. Kirjanpit (KIPI) 30 sp 63 5.3.3. Timistpalvelut (TOPA) 30 sp 66 5.4 Valinnaiset tutkinnn sat 70 5.4.1. Markkinintiviestinnän timenpiteiden suunnittelu ja tteutus (MAVI) 15 sp 70 5.4.2. Sähköinen kaupankäynti (SÄKA) 15 sp 73 5.4.3. Tuteneuvnta (TUNE) 15 sp 76 5.4.4. Timinnan kannattavuuden suunnittelu (KASU) 15 sp 79 5.4.5. Tilinpäätöskirjaukset ja yrityksen vertus (TIVE) 15 sp 82 5.4.6. Pankki- ja rahituspalvelut (PARA) 15 sp 85 5.4.7. Yritystiminnan suunnittelu (YRSU) 15 sp 88 5.4.8. Huippusaajana timiminen (HUTO) 15 sp 91 6. YHTEISET TUTKINNON OSAT, 35 OSP, OSAAMISTAVOITTEET JA OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 94 6.1. Viestintä- ja vurvaikutussaaminen 11 sp 95 6.1.1. Äidinkieli, sumi, paklliset saamistavitteet 95 6.1.2. Äidinkieli, sumi, valinnaiset saamistavitteet 98 6.1.3. Tinen ktimainen kieli, rutsi, paklliset saamistavitteet 100 6.1.4. Tinen ktimainen kieli, rutsi, valinnaiset saamistavitteet 101 6.1.5. Vieras kieli, A-kieli englanti 103 MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 5 6.1.6. Tinen vieras kieli, A-kieli englanti 105 6.2 Matemaattis-lunnntieteellinen saaminen, 9 sp 107 6.2.1. Matematiikka, paklliset saamistavitteet 108 6.2.2. Matematiikka, valinnaiset saamistavitteet 110 6.2.3. Fysiikka ja kemia, paklliset saamistavitteet 112 6.2.4. Fysiikka ja kemia, valinnaiset saamistavitteet 114 6.2.5. Tiet- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen, paklliset saamistavitteet 116 6.2.6. Tiet- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen, valinnaiset saamistavitteet 118 6.3. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava saaminen, 8 sp 120 6.3.1. Yhteiskuntataidt, paklliset saamistavitteet 120 6.3.2. Yhteiskuntataidt, valinnaiset saamistavitteet 122 6.3.3 Työelämätaidt, paklliset saamistavitteet 124 6.3.4. Työelämätaidt, valinnaiset saamistavitteet 126 6.3.5. Yrittäjyys ja yritystiminta, paklliset saamistavitteet 128 6.3.6. Yrittäjyys ja yritystiminta, valinnaiset saamistavitteet 130 6.3.7. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystiet, paklliset saamistavitteet 132 6.3.8. Työkyvyn ylläpit, liikunta ja terveys, valinnaiset saamistavitteet 134 6.4. Ssiaalinen ja kulttuurinen saaminen, 7 sp 137 6.4.1. Kulttuurien tuntemus 137 6.4.2. Taide ja kulttuuri 139 6.4.3. Etiikka 141 6.4.4. Psyklgia 143 6.4.5. Ympäristösaaminen 145 7. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT, 10 OSP AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 148 7.1. Ammatilliset tutkinnn sat 148 7.2. Yhteiset tutkinnn sat ja luki-pinnt 148 7.3. Jatk-pintvalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevat pinnt 148 7.3.1. English Cnversatin, 2 sp 148 7.3.2. Svenska i praktiken, 2 sp 150 7.3.3. Palveluvenäjän perusteet, 2 sp 152 7.3.4. Käytännön espanja 1 asiakaspalveluun ja matkailuun, 2 sp 154 MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 6 7.3.5. Käytännön espanja 2 asiakaspalveluun ja matkailuun, 2 sp 156 7.3.6. Ikärajapassi, 2 sp 158 7.3.7. Hygieniapassi 2 sp 159 7.3.8. Mestarimyyjäkulutus, 2 sp 161 7.3.9. Jatk-pintvalmennus, 4 sp 162 7.3.10. Esimiesvalmiudet, 2 sp 163 7.3.11. Viestintä pienyrityksessä, 2 sp 165 7.3.12. Visuaalisen myyntityön työvälinehjelmien käyttö, 2 sp 167 7.3.13. Bisnessetiketti, 2 sp 169 7.3.14. Tilaisuuksien ja juhlien järjestäminen, 2 sp 171 7.3.15. Perehdyttäjänä, pastajana tai hjaajana timinen, 2 sp 173 7.3.16. Aktiivisena kansalaisena timiminen, 2 sp 174 7.3.17. Kansainvälisessä työympäristössä timiminen, 4 sp 176 7.4. Työkkemuksen kautta hankittuun saamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnn sa 178 8. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO NÄYTTÖTUTKINTONA 179 8.1 Henkilökhtaistaminen 179 8.2. Ammattitaidn sittaminen ja tutkinttilaisuudet 180 8.3. Ammattitaidn hankkiminen 180 MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 7 OPETUSSUUNNITELMAN KUVAT Kuva 1. MERCURIAn hjauskartta 10 Kuva 2. MERCURIAN pedagginen kartta 12 Kuva 3. Tutkintjärjestelmän kehittämisen tahttila (Opetushallitus 2014) 14 Kuva 4. Oppimisen ja saamisen arviinti ammatillisissa tutkinnn sissa 26 Kuva 5. Liiketaluden perustutkinnn, merknmin, 180 saamispistettä, mudstuminen peruskulun surittaneilla 35 Kuva 6. Liiketaluden perustutkinnn, merknmin, 180 saamispistettä, mudstuminen ylippilailla _ 35 Kuva 7. Opintjen eteneminen Asiakaspalvelun ja myynnin saamisalalla 36 Kuva 8. Opintjen eteneminen Talus- ja timistpalvelujen saamisalalla 37 Kuva 9. Opintjen eteneminen luki-pinnt surittaneilla 38 Kuva 10. Asiakaspalvelun ja myynnin saamisalan valinnat näyttötutkinnssa 179 Kuva 11. Talus- ja timistpalveluiden saamisalan valinnat näyttötutkinnssa 180 MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 8 1. JOHDANTO MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaitksen (jatkssa MERCURIA) petussuunnitelma n lakisääteinen ja julkinen asiakirja, jka perustuu sekä ammatillisten perustutkintjen perusteisiin että kulutuksen järjestäjää kskeviin lakeihin, asetuksiin ja määräyksiin. MERCURIAn petussuunnitelmassa kuvataan kulutuksen järjestäjä ja määritellään MERCURIAn yhteiset periaatteet ja menettelytavat ammatillisen peruskulutuksen tteuttamiseksi. Tämän jälkeen kuvataan, miten liiketaluden perustutkint mudstuu eri saamisalista ja tutkinnn sista. Lpuksi petussuunnitelmassa kuvataan lyhyesti liiketaluden perustutkinnn surittamista näyttötutkintna. MERCURIAN petussuunnitelmaa täydentävät seuraavat suunnitelmat ja timintahjeet: MERCURIAn strategia MERCURIAn pedagginen strategia Näyttötutkintjen järjestämissuunnitelmat MERCURIAn laatujärjestelmä Oppilaitksen ja kdin yhteistyösuunnitelma Kansainvälistymissuunnitelma Markkininti- ja viestintäsuunnitelma Henkilöstö- ja kulutussuunnitelma Henkilöstöpliittinen tasa-arvsuunnitelma Työhyvinvintisuunnitelma Timintahjeet epäasiallista khtelua ja työpaikkakiusaamista vastaan Työkyvyn tukemisen periaatteet Työsujelun timintahjelma 2016 Päihdehjelma Kestävän kehityksen hjelma 2016-2017 Pelastussuunnitelma Kriisitimintapas 2016-2017 Opetussuunnitelmatyöhön n sallistunut kk MERCURIA petushenkilöstö pedaggisen tiimin jhdlla. Jhtkunta n hyväksynyt petussuunnitelman 28.5.2015. Opetussuunnitelma kskee kaikkia MERCURIAssa 1.8.2016 kirjilla levia piskelijita. Opintjaan jatkavien piskelijiden surittamat pinnt n tunnistettu ja tunnustettu saksi vimassalevaa petussuunnitelmaa. MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 9 OSA A: OPETUSSUUNNITELMAN YLEINEN OSA 2. KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS OY KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄNÄ 2.1. MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits Helsingin Kauppiaitten Yhdistys ry perusti Kauppiaitten Kauppappilaitksen Helsinkiin vunna 1908 sumenkielistä myyjäkulutusta varten. Vunna 1986 ppilaits siirtyi Helsingistä Vantaan Martinlaaksn. Oppilaitksen ylläpitäjänä n Kauppiaitten Kauppappilaits sakeyhtiö, jnka päämistaja n Vantaan kaupunki ja tisena sakkaana perustajayhteisö Helsingin Kauppiaitten Yhdistys ry. Kauppiaitten Kauppappilaits tarjaa tisen asteen ammatillista kulutusta yhteiskuntatieteiden, liiketaluden ja hallinnn alalla. Päätute n liiketaluden perustutkint (merknmi), jta tarjtaan sekä ammatillisena peruskulutuksena että näyttötutkintna. Kauppiaitten Kauppappilaits n prfilitunut erityisesti kaupan timialalle. Tämä näkyy sekä petus- että verkstyhteistyössä. Oppilaitksen keskeinen menestystekijä n ait kiinnstus ppijaa khtaan. Jkaisesta MERCURIAn piskelijasta ja tutkinnn surittajasta välitetään ja llaan kiinnstuneita. Henkilöstö timii yhdessä, vastuullisesti ja jatkuvasti uudistaen. Timinta n työelämäläheistä ja yksilöllisiä valintja tukevaa. MERCURIAssa vi tutkinnn surittaa myös yksilöllisesti ja justavasti. Yhteisöllisessä ilmapiirissä luvuus ja innvatiivisuus pääsevät esiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisten kulutuksenjärjestäjien tulksellisuusvertailussa ppilaits n j yli kymmenen vuden ajan llut kärkisijilla. Valmistuneet työllistyvät hyvin, pintjen keskeyttäminen n vähäistä ja kulutuksen läpäisy klmen vuden määräajassa n Sumen huippua. 2.1.1. MERCURIAn visi, timintaa hjaavat arvt ja saamislupaus Oppilaitksen visi n MERCURIA, alansa ykkönen. Visin mukaisesti MERCURIA kuluttaa tulevaisuuden saajia n kehittymistä ja työhyvinvintia tukeva yhteisö n haluttu ja arvstettu yhteistyökumppani kannustaa kehittymiseen ja palkitsee siitä. Kauppiaitten Kauppappilaitksen arvt vastuullisesti, yhdessä ja uudistaen sittavat suunnan ja periaatteet, jiden mukaan MERCURIAssa timitaan. MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 10 Vastuullisuus n tulksellista ja laadukasta ammattisaamisen kehittämistä työelämän ja alueen tarpeisiin. Lähtökhtana n yksilön, yhteisön ja ympäristön hyvinvinti. Vastuullisuus n lupausten pitämistä eri sidsryhmille. Se n asiakasvastuuta, yhteiskuntavastuuta, henkilöstövastuuta ja taludellista vastuuta. MERCU- RIAn timintaan vi luttaa. Yhdessä tarkittaa, että MERCURIAssa khdataan ja ennakidaan tulevaisuus yhteistyössä sisäisten ja ulkisten verkstjen kanssa. MERCURIAssa n sisäisesti ehyt ilmapiiri, jssa erilaisuus ja mnimutisuus tunnistetaan ja hyväksytään. MERCURIAn henkilöstö tekee yhteistyötä keskenään ja ulkisten kumppaneiden kanssa. Yhdessä tutetaan lisäarva piskelijille, tutkinnn surittajille ja muille sidsryhmille. Verkstitumisesta saadaan vimaa. Uudistaen tarkittaa jatkuvaa timinnan ja henkilökhtaisen saamisen kehittämistä. Jkainen n vastuussa masta kehittymisestään sekä alan kehityksen tumisesta maan työhönsä. MERCURIA n ykkösenä tulevaisuudessakin. MERCURIAn saamislupaus parasta ammattisaamista tarkittaa, että MERCURIA n tulksellisen ppimisen ja ammatillisen kasvun alusta. Tutkinnn surittaja ja piskelija saa ppimista, työllistymistä sekä urakehitystä ja kestävää hyvinvintia tukevaa kulutusta. tarjaa työelämän ja alueen tarpeen mukaista saamista eri timialjen tehtäviin kansainvälistyvässä ja mnikulttuurisessa timintaympäristössä kehittää henkilöstön ja jhdn saamista tukemaan asetettujen tavitteiden saavuttamista. Ohjauskartta kuvaa MERCURIAn työn perustaa ja tapaa timia: Kuva 1. MERCURIAn hjauskartta MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 11 2.1.1. Timinnan päälinjaukset MERCURIAssa tehdään työtä saamislupauksen eteen. Timinnan päälinjauksia vat krkeatasinen petus työllistyminen tutkinnn surittaminen lppuun ja taviteajassa työelämän tarpeita vastaavat sisällöt, menetelmät ja arviintitavat uravalmennus ja henkilökhtaisten valmiuksien kehittäminen kansainvälistyminen. Paras ammattisaaminen edellyttää tulksekasta ppimista. Tämä tarkittaa krkeatasista petusta ja tukijärjestelmiä. Krkeatasinen petus n asiantuntevaa ja kannustavaa. Se tukee piskelijaa surittamaan tutkinnn lppuun ja valmistumaan nrmiajassa sekä edesauttaa työllistymistä. Tulksellisuutta tukevaan petukseen kuuluvat khderyhmän mukainen petusalan tuntemus, tarvittava prsessien hallinta sekä kanssakäymisen tait. Oppiminen tapahtuu tarkituksenmukaisissa ppimisympäristössä ja piskelija saa henkilöstöltä tarvitsemaansa tukea ja hjausta. Ammatillinen kasvu tarkittaa sitä, että piskelija ja tutkinnn surittaja kkee henkilökhtaisten valmiuksiensa kehittyvän ja saavansa tarvitsemaansa hjausta uranäkemyksensä ja valintjensa tueksi. Opiskelijaa tuetaan ammatillisen kasvun plulla. Kansainvälistymisessä painttuu ktikansainvälistyminen niin, että kielitait, kulttuurien khtaaminen ja kyky verkstitua tukevat kansainvälistymistä sana arkea. Kansainvälistyminen edellyttää työntekijöiltä valmiutta kansainväliseen vurvaikutukseen ja kykyä timia erilaisten työtvereiden, asiakkaiden ja verkstkumppanien kanssa. MERCURIA tarjaa piskelijilleen mahdllisuuksia pintmatkihin, yhteisiin ulkmaan prjekteihin sekä työssäppimisjaksn surittamiseen ulkmailla. Urahjaus ja henkilökhtainen kehittyminen tarkittavat MERCURIAssa sitä, että piskelijan ja tutkinnn surittajan ammatti-identiteetti ja uratietisuus kehittyvät ja työllistymistä tuetaan pintjen aikana ja sen jälkeen. MERCURIAn hjaus tarjaa piskelijalle mahdllisuuden uraplun löytämiseen ja sille kiinnittymiseen. Ohjausta kuvaavat seuraavat timintatavat: Opintjen henkilökhtaistaminen n jkaisen pettajan arkea. Uraplut vat jhdettavissa tutkinnn sista ja valintihin annetaan hjausta ja tukea. MERCURIAn työ- ja urapalvelu timii aktiivisesti yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Työelämäläheisyys n MERCURIAssa praktiivista ja ennakivaa verkstyhteistyötä liiketaluden ja kaupan alan kulutuksen kehittämiseksi. MERCURIAn työelämäläheisyys tarjaa piskelijalle mahdllisuuden kehittyä työelämän situtuneeksi kehittäjäksi. MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 12 2.1.3. Pedagginen kartta MERCURIAn pedagginen kartta kuvaa keskeisiä valintja petuksen suunnittelussa, tteutuksessa ja arviinnissa. Kuva 2. MERCURIAN pedagginen kartta 2.2. Ammattisaamisen timielin Kulutuksen järjestäjä Kauppiaitten Kauppappilaits Oy n asettanut ammattisaamisen näyttöjen timielimen. 2.2.1. Kknpan, timikausi ja kkntuminen Timielimeen kuuluvat kulutuksen järjestäjän edustaja, pettajien edustaja, työelämän edustaja sekä piskelijiden edustaja. Opiskelijiden edustajalla n varajäsen. Puheenjhtajana timii kulutuksen järjestäjän edustaja. Puheenjhtajan nimittää Kauppiaitten Kauppappilaits Oy. Arviintia kskevissa ikaisuvaatimuksissa piskelijajäsenellä n ikeus lla läsnä ja käyttää puhevaltaa. Timielin n päätösvaltainen, kun kulutuksen järjestäjän, pettajien sekä työelämän edustajat ja jmpikumpi piskelijaedustajista vat paikalla. Timielimen jäsenten timikausi n yhden kalenterivuden mittainen. Timielin kkntuu tarvittaessa. Kkuskutsu timitetaan viimeistään viikka ennen kkusta. MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 13 2.2.2. Käsiteltävät asiat Timielin hyväksyy kulutuksen järjestäjän petussuunnitelman sana levat suunnitelmat ammattisaamisen näyttöjen tteuttamisesta ja arviinnista, valv näyttötimintaa sekä päättää ammattisaamisen näyttöjen arviijista. Timielimen puheenjhtaja allekirjittaa näyttötdistuksen. Lisäksi timielin käsittelee piskelijan arviintia kskevat ikaisuvaatimukset. 2.2.3. Arviinnin ikaisu Osaamisensa arviintiin tyytymätön piskelija vi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti ikaisua arviinnin tehneeltä pettajalta/pettajilta. Oikaisupyyntö n tehtävä suullisesti tai kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun piskelijalla n llut tilaisuus saada arviinnin tulkset tietnsa. Js piskelija n esitetyn ikaisupyynnön jälkeen tyytymätön tehtyyn päätökseen, hän vi tehdä arviintiinsa kirjallisen ikaisupyynnön timielimelle 14 päivän kuluessa siitä, kun hän n saanut tiedn ensimmäisen ikaisupyynnön päätöksestä. Timielin vi velvittaa timittamaan uuden arviinnin, js arviintipäätös n selkeästi virheellinen. Timielimen päätökseen ei vi hakea muutsta. MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 14 2. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN YHTEISET PERIAATTEET KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOKSESSA MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits nudattaa kulutuksen järjestämisessä Opetushallituksen tutkintjärjestelmän kehittämisen (TUTKE2) tahttilassa määriteltyjä asiita: 3.1. Kulutukseen hakeutuminen Kuva 3. Tutkintjärjestelmän kehittämisen tahttila (Opetushallitus 2014) Ammatillisena peruskulutuksena tteutettavaan kulutukseen haetaan yhteishaussa. Kulutus n suunnattu peruskulun tai lukin päättäneille nurille. Ammatillisena peruskulutuksena tteutettava kulutus n päiväkulutusta. Kulutukseen vidaan järjestää myös erillishaku, jsta tiedtetaan erikseen. Näyttötutkinnn surittamiseen n jatkuva haku. 3.2. Timintatavat tutkinnn san tai sien surittamiseksi sekä piskelijan mahdllisuudet täydentää pintjaan ja surittaa kk tutkint Kauppiaitten Kauppappilaitkseen hakeutuvan piskelun ensisijaisena tavitteena n surittaa kk liiketaluden perustutkint. Opiskelija tai tutkinnn surittaja vi kuitenkin halutessaan surittaa vain tietyn tutkinnn san tai sia. Opiskelijalla tai tutkinnn surittajalla n mahdllisuus tulla täydentämään pintjaan ja surittaa kk tutkint lppuun kymmenen vuden aikana tutkinnn san tdistuspäivämäärästä lukien. MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 15 Kaikki pintnsa vunna 2008 tai sen jälkeen alittaneet siirtyvät piskelemaan 1.8.2015 vimaan tulevien tutkinnn perusteiden mukaan. Heidän saamisensa tunnistetaan ja tunnustetaan ja heille laaditaan henkilökhtainen piskelusuunnitelma tutkinnn lppuun surittamiseksi. 3.3. Yhteistyö muiden kulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa 3.3.1. Yhteistyö muiden kulutuksen järjestäjien kanssa Kauppiaitten Kauppappilaits Oy tekee tiivistä yhteistyötä samassa talssa timivan Martinlaaksn lukin kanssa. Yhteistyömutina vat mm. yhteisten pettajien käyttäminen, kurssivaiht, piskelija- ja henkilöstötapahtumat, YHR-ryhmien yhteistyö sekä leirikulutyö Tansaniassa. Vantaan aikuislukin kanssa MERCURIA tarjaa kaksistutkintmahdllisuutta (peruskuluphjaiset nuris-piskelijat), jssa piskelija surittaa liiketaluden perustutkinnn lisäksi ylippilastutkinnn. Opetus tapahtuu Kauppiaitten Kauppappilaitksen tilissa arkipäivisin ja sin myös iltaisin (lisäkurssit ja abi-kurssit). Vantaan ammattipist Varian sekä muiden pääkaupunkiseudulla timivien ppilaitsten kanssa MERCU- RIA tekee yhdessä erilaisia kansainvälisyysprjekteja, jihin sallistuu piskelijita sekä pettajia kaikista eri aljen ppilaitksista. Lisäksi eri hankkeissa tehdään yhteistyötä muiden kulutuksen järjestäjien kanssa. 3.3.2. Yhteistyö työelämän kanssa Yhdessä työelämän kanssa Kauppiaitten Kauppappilaits tarjaa piskelijilleen erilaisia justavia ppimismenetelmiä. Näin sekä erityistuen tarpeessa levat että pintjensa npeutumista tivvat lahjakkaat piskelijat vivat valita itselleen parhaiten spivan mallin. Justavissa malleissa suuri sa tutkinnsta pitaan työpaikalla, jssa MERCURIAn pettajat timivat työpaikkahjaajien apuna nuren ppimisplkua tukien. Oppilaitksella n kattava ja laaja yritysyhteistyöverkst. Kauppiaitten Kauppappilaitksessa timii työja urapalvelut, jka palvelee yrityksiä rekrytintitarpeissa ja piskelijita sekä valmistuneita tarjamalla heille työ- ja työssäppimispaikkja. Oppilaitksen kehitysyksikkö MERCURIA Future tteuttaa erilaisia yhteistyö-, ennakinti- ja kehityshankkeita yhdessä työelämän timijiden kanssa. Kauppiaitten Kauppappilaitksessa n Kaupan Kulutuksen Kehittämiskeskus (www.kaupankulutuksenkehittamiskeskus.fi), jnka pääperaattrina ppilaits timii. Kaupan Kulutuksen Kehittämiskeskuksen verkstssa n nin 70 timijaa kaupan ja kaupan kulutuksen alalta. Verkstn tarkituksena n edistää kaupan alan kulutusta ja kehittämistä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Oppilaitksen edustajia n mukana myös erilaisissa kulutuksellisissa yhteistyöfrumeissa. Lisäksi Kauppiaitten Kauppappilaits n jäsenenä Skills Finland ry:ssä, jka järjestää yhteistyössä kaikkien ammatillisten ppilaitsten ja petus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa Ammattitaidn Sumen mes- MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 16 taruuskilpailut eli Taitaja-kisat. Taitaja-kisassa ammatillisten ppilaitsten piskelijat antavat taidnnäytteitä yli 40:ssä eri lajissa. MERCURIAn piskelijat vivat sallistua kisissa asiakaspalvelun ja myynnin, yrittäjyyden, visuaalisen myyntityön, tietjenkäsittelyn sekä talushallinnn lajeihin. 3.4. Opiskelijan hjaus Opiskelijan hjaus n jatkuvaa, vurvaikutteista ja tavitteellista timintaa piskelijan ppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Ohjauksella edistetään piskeluvalmiuksien kehittymistä ja pintjen sujumista sekä tuetaan piskelijaa elämään, kulutukseen ja uravalintihin liittyvissä päätöksissä. Ohjauksen tarkituksena n lisätä piskelijan itsetuntemusta niin, että hän tunnistaa mat vahvuutensa ja kehittämiskhteensa. Ohjaus tukee piskelijan ammatillisen identiteetin kehittymistä, auttaa ura- ja elämänsuunnittelutaitjen mututumisessa sekä antaa valmiudet jatk-pintihin ja työelämään siirtymiselle. Riittävä hjaus n perusta sille, että piskelijat pystyvät aktiivisesti kehittämään tulevaisuuden kannalta merkittäviä taitja, suunnittelemaan kulutustaan ja uravalintjaan sekä tekemään itsenäisiä, itsensä kannalta merkityksellisiä valintja tulevaisuutensa suhteen. Opiskelijan hjaus käynnistyy heti ensimmäisestä piskelupäivästä ja jatkuu pintjen päättymiseen asti. Opiskelijalle laaditaan hänen valintjensa mukainen henkilökhtainen piskelusuunnitelma, jnka tteutumista seurataan pintjen aikana. Henkilökhtaista piskelusuunnitelmaa muutetaan ja päivitetään pintjen aikana. Henkilökhtainen piskelusuunnitelma n nähtävissä Wilmassa. 3.4.1. Ohjauksen tteuttaminen MERCURIAssa Ohjaukseen sallistuvat Opint-hjaaja Opint-hjaus antaa tieta liiketaluden perustutkinnsta, pintjen mudstumisesta ja sisällöistä sekä yhteistyöppilaitsten tarjamista piskelumahdllisuuksista. Opint-hjaaja tekee pintjen alkuun sijittuvaa saamisen tunnistamista ja tunnustamista erilaisten tdistusten ja dkumenttien phjalta. Opinthjauksen tavitteena n edistää ammatillista kasvua ja tulksellista ppimista sekä lisätä piskelijiden hyvinvintia ja ehkäistä pintjen keskeyttämistä yhteistyössä hultajien kanssa. Erityistä humita kiinnitetään niiden piskelijiden hjaukseen, jilla n piskeluvaikeuksia, pissalja kulutuksesta tai elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia. Opint-hjaaja auttaa ja tukee piskelijaa erilaisissa piskeluun liittyvissä valinta- ja ngelmatilanteissa sekä työelämään ja jatk-piskeluun liittyvissä asiissa. HOPS-hjaaja Jkaisella pintnsa alittavalla ryhmällä n kk pintjen ajan HOPS-hjaaja. HOPS-hjaaja n tukihenkilö piskelijalle, ja hän pitää tarvittaessa yhteyttä alaikäisen piskelijan hultajiin. HOPS-hjaaja keskustelee piskelijan kanssa pintihin ja niiden etenemiseen liittyvistä asiista, auttaa valinnaisuuksien tekemisessä ja päivittää henkilökhtaista piskelusuunnitelmaa pintjen päättymiseen asti. MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 17 Opiskelijatutr Opiskelijatutr n ylemmän vusikurssin piskelija, jka auttaa uutta piskelijaa speutumaan piskeluympäristöön ja pääsemään piskelujen alkuun. Opettajat Jkainen pettaja n piskelijan hjaaja piskeltavaan asiaan tai tutkinnn saan liittyvissä kysymyksissä. Opettajat tunnistavat ja tunnustavat piskeltavaan tutkinnn saan liittyvää saamista. Urahjaaja Urahjaajalta saa hjausta ja tukea miin urativeisiin ja -suunnitelmiin liittyvissä asiissa. Työpaikkahjaaja Liiketaluden perustutkintn kuuluu vähintään 30 saamispistettä työssäppimista. Työpaikkahjaajat hjaavat, pastavat ja tukevat ppimista työssäppimisjaksjen yhteydessä. Helppi Opinttimist Helppi auttaa kaikissa piskeluun ja ppilaitksen timintaan liittyvissä kysymyksissä. 3.4.2. Henkilökhtainen piskelusuunnitelma Henkilökhtainen piskelusuunnitelma (HOPS) tehdään ppilaitksen petustarjnnan ja piskelijan valintjen perusteella. Se n piskelijan kehittymissuunnitelma, jka tukee urasuunnittelua ja itsearviintia. Henkilökhtainen piskelusuunnitelma phjautuu aina piskelijan yksilöllisiin tarpeisiin. Henkilökhtaisen piskelusuunnitelman kautta piskelija sallistuu man piskelunsa suunnitteluun, makhtaisiin valintihin, yksilölliseen pinnissa etenemiseen ja man ppimisensa arviintiin. Henkilökhtaisessa piskelusuunnitelmassa määritellään ppimisen tavitteet, pintjen surittaminen, suritustavat ja ajitus sekä pintjen arviinti. Suunnitelmaan kuuluu myös työssäppimisen sekä ammattisaamisen näyttöjen suunnitelma, jssa määritellään mlempien tavitteet, kest ja arviintitavat. Henkilökhtainen piskelusuunnitelma tehdään heti pintjen alussa. Suunnitelmassa tetaan humin piskelijan tausta ja hänen aikaisempi saamisensa. Olemassa leva saaminen tunnistetaan ja tunnustetaan saksi pintja. Henkilökhtaisen piskelusuunnitelman tteutumista tuetaan jatkuvasti erilaisin hjauksen keinin. Suunnitelman tteutumista seurataan kulutuksen aikana pint-hjaajan, HOPS-hjaajan ja piskelijan välisissä keskusteluissa. Tarvittaessa henkilökhtaista piskelusuunnitelmaa muutetaan pintjen edetessä. MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 18 3.4.3. Ammatillinen erityispetus Erityispetuksen tavitteena n antaa erityispiskelijalle sellainen liiketaluden alan ammattitait, että hän työllistyy kulutustaan vastaaviin tehtäviin. Erityispetuksen tarve määritellään jkaiselle piskelijalle erikseen. Erityispetusta tarvitsevalle piskelijalle laaditaan heti pintjen alussa kirjallinen henkilökhtainen petuksen järjestämistä kskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman laadinnasta vastaa päävastuullisesti erityispettaja. Alaikäisten piskelijiden hultajat sallistuvat HOJKSin laadintaan. Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään tarvittaessa myös aikaisemman kulun edustajien sekä pettajien ja piskelijahulln edustajien asiantuntemusta. Erityispettajat timivat piskelijan työnhjaajina pintjen knkreettisissa ngelmatilanteissa ja auttavat surittamaan pintja aikataulun mukaisesti ja vaihtehtisilla menetelmillä. MERCURIAssa n käytössä ns. varikk. Variklla piskelijat vivat surittaa rästissä levia pintjaan ppituntien ulkpulella. Opiskelija tulee variklle aineenpettajan, HOPS-hjaajan tai pint-hjaajan lähettämänä, kun hänellä n pissaljen, myöhästymisten tai muun syyn vuksi tekemättömiä tehtäviä. Opettaja, varikk-pettaja ja piskelija vivat myös spia piskelijan (tai muutaman piskelijan) siirtämisestä variklle piskelemaan salla tunneista, esimerkiksi kun ryhmä n rauhatn tai kun piskelijalla n vaikeuksia keskittyä isssa ryhmässä. MERCURIAssa kiinnitetään erityistä humita piskelijan työssä harjaantumiseen työssäppimisjaksjen aikana sekä ammattisaamisen näyttöjen suunnitteluun ja hjaukseen. Erityispiskelijan ammattisaamisen näytöt suunnitellaan yhdessä työpaikan ja näytöistä vastaavan pettajan ja/tai pint-hjaajan kanssa ttaen humin piskelijan erityistarpeet tai erityissaaminen. Erityistä tukea tarvitsevien ammatillinen kulutus integridaan Kauppiaitten Kauppappilaitksessa nrmaalipetukseen. Opetuksessa ja petuksen tukipalveluissa tetaan humin erityispiskelijan tarpeet. Opiskelija vi saada sa-aikaista erityispetusta jissain ppiaineissa, jita hän vi piskella pienryhmässä. Js piskelijalla n vaikeuksia selviytyä lukkapiskelussa, hän vi päästä piskelemaan tutkintaan henkilökhtaisesti suunniteltuun justavaan ryhmään. Justavassa ryhmässä piskelijalle laaditaan henkilökhtainen pintplku ja tarvittaessa HOJKS. Hän saa henkilökhtaista hjausta, jssa humiidaan hänen erityistarpeensa. Henkilökhtainen pintplku tarkittaa esimerkiksi seuraavia asiita: Opintjakst ja tutkinnnsat suritetaan yksilöllisin ja vaihtelevin menetelmin. Opiskelija vi surittaa tutkintnsa työvaltaisesti tai muutin timinnallisesti. Häntä valmennetaan työuralle ja autetaan löytämään työpaikka viimeistään viimeisenä piskeluvutena. Erityistä tukea vaativan piskelijan arviinnissa nudatetaan samja periaatteita kuin muutinkin. Mikäli tutkinnn tavitteita mukautetaan, mukautuksesta tehdään alaviitemerkintä pintsuritustteeseen ja tutkinttdistukseen. Arviinti suritetaan suhteutettuna mukautettuihin tavitteisiin. Opiskelijalle tehdään mukautuksen yhteydessä selväksi, että tavitteiden mukauttaminen saattaa vaikuttaa jatk-pintihin pääsyyn ja niissä menestymiseen. Js pinnt jäävät lennaisilta siltaan puutteellisiksi, annetaan tutkinttdistuksen sijaan tdistus vain suritetuista pinnista. MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 19 3.4.4. Opiskelijahult Opiskelijahult n järjestetty 12/2013 hyväksytyn ppilas- ja piskelijahultlain perusteella. Opiskelijahulln tavitteena n edistää piskelijiden ppimista, terveyttä ja hyvinvintia ja ehkäistä ngelmien syntymistä. Tavitteena n edistää yhteisöllistä timintaa ja piskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä lisätä kdin ja ppilaitksen välistä yhteistyötä. Kaikille tukea tarvitseville halutaan turvata varhainen tuki, ja piskelijahulln painpisteitä siirretään MERCURIAssa uuden lain perusteella yksilökeskeisestä työstä entistä enemmän yhteisölliseen työhön. Lain mukaan kulutuksen järjestäjä vastaa yhdessä ppilaitksen sijaintikunnan petustimen sekä ssiaalija terveystimen kanssa piskelijahulln kknaisuuden mavalvnnasta. Vantaan kaupungin nimeämä mnialainen piskeluhulln hjausryhmä vastaa MERCURIAssa kulutuksen järjestäjäkhtaisen piskelijahulln yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, hjauksesta ja arviinnista. Ryhmän tehtävänä n turvata yhdenmukaiset palvelut sekä varmistaa yhteistyö eri kulujen, ppilaitsten ja virastjen välillä. MERCURIAssa timii yksi säännöllisesti kkntuva mniammatillinen lain määräämä piskeluhultryhmä. Ryhmästä käytetään nimeä yhteisöllinen hyvinvintiryhmä ja lyhennettä YHR. Yhteisöllistä hyvinvintiryhmää jhtaa kulutusjhtaja, ja jäseninä timivat terveydenhitaja, psyklgi, kuraattri, erityispettaja ja pint-hjaaja. Tarvittaessa YHR kuulee muita asiantuntijita. YHR vastaa MERCURIAn piskeluhulln yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, tteuttamisesta ja arviinnista. YHR:n ensisijainen tehtävä n yhteisöllisen piskeluhulln kuten piskeluympäristön ja piskeluyhteisön terveellisyyden sekä turvallisuuden ja hyvinvinnin edistäminen. Ryhmä käsittelee erilaisten hyvinvintia kskevien kyselyjen tulkset, tekee niiden phjalta timintasuunnitelmat ja edistää hyvinvintia tukevien yhteisten käytäntöjen spimista. Yksittäisen piskelijan tai jnkin piskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja piskeluhulln palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskhtaisesti kttavassa mnialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään vidaan nimetä jäseniksi asiantuntijita vain piskelijan sustumuksella tai hänen hultajansa sustumuksella siinä tapauksessa, ettei piskelijalla le edellytyksiä arviida annettavan sustumuksen merkitystä. Asiantuntijaryhmään kuuluvat kullisenkin tarpeen ja piskelijan sustumuksen mukaan kaikki tai jitakin seuraavista piskeluhulta tteuttavista henkilöistä: kulutusjhtaja, terveydenhitaja, kuraattri, psyklgi, nurispsykterapeutti, pint-hjaaja, erityispettaja, ryhmänhjaaja tai muu siinä tilanteessa keskeinen pettaja, ppilaitsdiakni. Lisäksi piskelija vi halutessaan pyytää mukaan muun tukihenkilön. Opiskeluhulln tteutumisesta vastaa kk ppilaitsyhteisö. Erityisvastuun yhteisöllisestä timinnasta kantaa YHR ja yksilökhtaisen piskeluhulln tteutumisesta asiantuntijaryhmät. Hyvinvintityön nnistumiseksi n tärkeää, että henkilökunnan timinnan tavitteet ja niistä jhdetut tehtävät n määritelty. Yhteiset timintatavat ja käytänteet varmistavat piskelijan hyvinvinnin tasalaatuiset palvelut. MERCURIAn piskeluhultsuunnitelmaan n kttu kunkin työntekijän tehtävät piskeluhyvinvinnin näkökulmasta. Oppilaitksessa n laadittu ennalta ehkäiseviä timintahjeita (päihteet, kiusaaminen, häirintä) piskelijahulln timinnan tukemiseksi. Oppilaitksessa n kriisisuunnitelma ja timintahjeet käyttäytymishäiriöiden, väkivallan, tapaturmien, nnettmuuksien ja kulemantapauksien varalta. MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 20 3.4.5. Kdin ja ppilaitksen yhteistyö Vidakseen tukea nuren piskelua hultajilla n ltava riittävästi tieta piskelun tavitteista ja ppilaitksesta. MERCURIAn vastuulla n tiedttaa aktiivisesti kulun timinnasta ja piskelijan hyvinvintiin sekä pintihin liittyvistä asiista piskelijan hultajille Wilmassa, vanhempainillissa, viesteillä ja tiedtteilla sekä henkilökhtaisissa keskusteluissa. Hultajilla tulee lla mahdllisuus saada justavasti tieta sekä pinnista että piskelijiden käytössä levasta piskeluhullsta. Hultajien kanssa tehtävässä yhteistyössä humiidaan aikuistuvan nuren ja täysi-ikäisen piskelijan itsenäisyys ja ma vastuullisuus sekä nuren etu. HOPS-hjaajan rli n merkittävä. Opiskelun alusta lähtien slmitut luntevat yhteydet nuren hultajiin mahdllistavat hyvät yhteydet ja yhteistyön myös ngelmien ilmetessä. Oppilaitksen ja kdin välisessä yhteistyössä krstetaan ppilaitksen alitteellisuutta ja vastuullisuutta. Mahdllisissa ngelmatilanteissa nudatetaan aina varhaisen puuttumisen periaatteita. Hultajalta tivtaan aktiivista sallistumista ja yhteistyötä sekä erityisesti pikkeuksellisen tilanteen ilmetessä yhteydentta ppilaitkseen. Kdin ja ppilaitksen yhteistyö alkaa siinä vaiheessa, kun piskelija hakeutuu peruskulun jälkeen ammatillisiin pintihin, ja yhteistyö jatkuu kk piskelijan pintplun ajan. Yhteistyön tarve ja yhteistyömudt vaihtelevat pintplun vaiheen ja yksilön henkilökhtaisen tarpeen mukaan. Opetussuunnitelman yhteiseen saan n kirjattu periaatteet henkilökhtaisesta petussuunnitelmasta, pint-hjauksesta, erityispetuksen järjestämisestä sekä maahanmuuttajapiskelijiden petuksen järjestämissuunnitelmasta. Kauppiaitten Kauppappilaitksen ensimmäisen vusikurssin piskelijiden hultajille timitetaan syystiedte, jssa kerrtaan perustietja piskelusta ja ppilaitksen käytännöistä sekä annetaan piskelijan ryhmänhjaajan yhteystiedt. MERCURIAn piskelijilla n käytössään Wilma-hjelma, jnne myös alaikäisen nuren hultaja saa mat tunnukset. Opiskelija ja hultaja vivat seurata piskelun etenemistä, surituksia ja pissalja Wilman kautta. Hultajan tunnukset vanhenevat piskelijan täyttäessä 18 vutta, mutta tämänkin jälkeen hultajat vivat jatkaa Wilman käyttöä piskelijan antamalla luvalla. MERCURIAssa tivtaan, että yhteydenpit hultajiin visi jatkua myös piskelijan tultua täysi-ikäiseksi. Vanhemmille järjestetään ensimmäisen syyslukukauden aikana vanhempainilta, jssa esitellään kulun timintaa sekä kerrtaan petussuunnitelmaan kirjatuista piskelijahultn liittyvistä timinnista. Vanhempainillassa kerrtaan lisäksi työssäppimisesta ja ammattisaamisen näytöistä sekä työssäppimisen työturvallisuuteen ja työsujeluun liittyvistä asiista. Ne piskelijahulln henkilöt, jtka käsittelevät luttamuksellisesti piskelijiden ppimisvaikeuksia ja suunnittelevat petuksen tteuttamista yksilöllisesti, vat aina tarvittaessa yhteydessä hultajiin. Hultajien mukanallle pyritään kehittämään kk ajan uusia timintatapja. On tärkeää määräajin kysyä hultajien palautetta yhteisen kasvatustehtävän nnistumisesta ja siitä, millaisena hultajat näkevät piskelijiden ja ppilaitsyhteisön terveyttä ja hyvinvintia edistävät timenpiteet. Palautetta n tarpeellista kerätä myös yhteistyön sisällöistä, laadusta ja timivuudesta. Myös erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten piskelijiden yksilölliset tarpeet sekä elämänhallinnan ja piskelun tukeminen tulee ttaa yhteistyössä humin MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 21 3.4.6. SORA-periaatteet ja kurinpitkeinjen menettelytavat SORA-lainsäädäntö n lyhenne sanista SOveltumattmuuden RAtkaisuja. Lainsäädännön tavitteena n parantaa turvallisuutta kulutuksessa ja työelämässä. Kulutuksen järjestäjällä n mahdllisuus puuttua sveltumattmuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Säädöksillä edistetään ptilas- ja asiakasturvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta sekä piskelijan itsensä ja piskelu- ja työyhteisön turvallisuutta. Säädöksissä turvataan myös piskelijan ikeusturva. SORA-laki (951/2011) edellyttää kulutuksen järjestäjää asettamaan mnijäsenisen timielimen. MERCU- RIAn SORA-timielimeen kuuluvat kulutuksen järjestäjän, piskelijahulln, pettajien, piskelijiden sekä työelämän edustajat. Kauppiaitten Kauppappilaitksen järjestyssääntöjä rikkva piskelija vidaan erttaa määräajaksi ppilaitksesta. Päätöksen erttamisesta tekee SORA-timielin kuultuaan piskelijaa. Ammatillisesta peruskulutuksesta annetun lain (L 630/1998) 28 :ssä (muutettu sittain L 787/2014) säädetään piskelijan ikeudesta turvalliseen piskeluympäristöön. Kulutuksen järjestäjän tulee lain 28 :n mukaan laatia petussuunnitelman yhteydessä suunnitelma piskelijiden sujaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä timeenpanna suunnitelma ja valva sen nudattamista ja tteutumista. Lisäksi kulutuksen järjestäjän tulee laatia suunnitelma kurinpitkeinjen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavista. (Suunnitelma kurinpitkeinjen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavista, ph:n määräys 92/011/2014) MERCURIAssa n laadittu erillinen piskelun pelisäännöt paperi, jka jaetaan lukuvuden alussa kaikille piskelijille. Opiskelijat situtuvat nudattamaan pelisääntöjä allekirjittamalla paperin. Näihin pelisääntöihin n kirjattu myös sääntörikkmusten käsittelytavat. 3.5. Työssäppiminen ja työturvallisuus Työssäppiminen n tavitteellista, hjattua ja arviitua piskelua. Työssäppimisen tarkituksena n, että piskelija saavuttaa san tutkinnn perusteissa määritellyistä tutkinnn ammattitaitvaatimuksista aidssa työympäristössä erilaisissa käytännön työtehtävissä. Opiskelija ppii uusia asiita ja arvii mnipulisesti työympäristöään sekä ppii hallitsemaan työprsesseja. Ammatillisessa peruskulutuksessa ammattisaamisen näytöt annetaan pääsääntöisesti työssäppimisjaksjen yhteydessä. Työturvallisuuteen liittyvät seikat kuuluvat sana tutkinnn sien tavitteisiin, ja työturvallisuusasiat varmennetaan kulutusspimuksella sekä työssäppimisen prsessin eri vaiheissa. Työturvallisuus kuuluu ammattisaamisen tutkinnn sien arviintikhteiden piiriin. 3.5.1. Työssäppimisen periaatteet Ammatillisena peruskulutuksena tteutettavassa kulutuksessa työssäppimisen laajuus n vähintään 30 saamispistettä. Työssäppiminen sijittuu kk tutkinnn ajalle. Työssäppiminen n uusien asiiden ppimista työn kautta. Se edellyttää työyhteisöltä yhteistyöhalua ja -kykyä. MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 22 Työssäppimispaikalla n ltava tarpeellinen työvälineistö, riittävästi tutant- ja palvelutimintaa sekä työkkemukseltaan ja ammattitaidltaan hjaamisen saavaa henkilökuntaa, jtta piskelija ppisi uutta. Työssäppimista suunnitellaan sekä ppilaitksessa että työpaikalla, jnka henkilökunnasta yksi timii työpaikkahjaajana. Kauppiaitten Kauppappilaitksen piskelijalla n työssäppimisjaksja jkaisena piskeluvunna. Ensimmäisenä vunna työssäppiminen tukee ammatillisten perusvalmiuksien ppimista. Tisena ja klmantena vunna keskitytään erityisesti saamisalan mukaisen syventävän ammattitaidn saavuttamiseen. Jkainen työssäppimisjaks n vaiheistettu niin, että siihen kuuluu jakslle tarkitettu valmennusvaihe kulussa, varsinainen työssäppiminen työpaikalla sekä työssäppimisen jälkeinen palautevaihe kulussa. Jkaisen työssäppimisjaksn yhteydessä piskelija arvii työssäppimisympäristöään sana ppilaitksen laatutyötä. 3.5.2. Työssäppimisen tavitteet ja arviinti Työssäppimisjaksjen ppimistavitteet liittyvät aina jhnkin tutkinnn saan. Ohjaava pettaja hulehtii siitä, että työpaikkahjaaja ja piskelija tuntevat nämä tavitteet ja saavat käytännössä hulehtia niiden tteutumisesta. Työssäppimisjaksjen saamistavitteet n jhdettu tutkinnn perusteista ja kuvattu ammattisaamisen näyttöjen suunnitelmassa sekä työssäppimisen ja ammattisaamisen näyttöjen dkumentintiasiakirjassa. Työssäppimisen arviinti tteutetaan klmikanta-arviintina. Työssäppimisen aikana sitettu ppiminen arviidaan suritettu (S) niiden ammatillisten tutkinnn sina, jihin työssäppiminen sisältyy. Ammattisaamisen näytöt arviidaan myös klmikanta-arviintina k. ammattisaamisen näytön kriteereiden mukaisesti. Arviintikriteerit vat määritelty kiitettävän (3), hyvän (2) ja tyydyttävän (1) taslle. 3.5.3. Työssäppimisen käytännön järjestelyt ja työturvallisuus Jkaiselle piskelijalle nimetään työssäppimista hjaava pettaja. Tämä auttaa piskelijaa löytämään spivan työssäppimispaikan. Ohjaava pettaja hulehtii myös siitä, että työpaikkahjaaja tietää ja ymmärtää piskelijan ppimistavitteet ja ammattisaamisen näyttöjen arviintikäytännöt. Lisäksi pettaja hulehtii, että työssäppimisjaksn lpulla käydään arviintikeskustelu, jssa vat läsnä hjaava pettaja, työpaikkahjaaja ja piskelija. Työnantaja, ppilaits ja piskelija tekevät yhdessä kirjallisen spimuksen, jsta ilmenee eri sapulten ikeudet ja velvllisuudet. Opiskelija timittaa spimuksen allekirjitettavaksi työpaikalle ennen työssäppimisjaksn alkua. Spimukseen kirjataan työssäppimisen perustietjen lisäksi turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingnkrvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Työnantaja ja kulutuksen järjestäjä varmistavat yhdessä, että piskelijalla n edellytykset tehdä kyseistä työtä turvallisesti. MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 23 3.5.4. Kansainvälinen työssäppiminen Työssäppiminen n mahdllista surittaa myös ulkmailla. Se n sa pintja, ja siihen pätevät samat säännöt kuin työssäppimiseen yleensäkin ja sen n täytettävä työssäppimisesta svitut kriteerit. Hakeutumisesta ulkmaan työssäppimisjakslle piskelijan tulee aluksi keskustella HOPS-hjaajan, työssäppimista hjaavan pettajan tai KV-krdinaattrin kanssa. 3.6. Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien petus Maahanmuuttajapiskelijiden petuksen tavitteena n tukea ammatillisten tavitteiden saavuttamista ja kielitaidn khentumista niin, että heillä n valmistuttuaan yhtäläiset mahdllisuudet työllistyä kuin sumalaispiskelijilla. Maahanmuuttajapiskelijiden ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien piskelijiden ammattitaitvaatimukset vat pääsääntöisesti samat kuin muidenkin piskelijiden. Kaikkien petuksessa nudatetaan ammatillisen perustutkinnn perusteita. Erityisin petusjärjestelyin tuetaan etenkin kielten pintja ja samalla tuetaan piskelijiden maa kielellistä identiteettiä enemmistökielen ja -kulttuurin rinnalla. Maahanmuuttajapiskelijita petetaan MERCURIAssa yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti samissa ryhmissä muiden kanssa. Opiskelua tuetaan tukipetuksella etenkin kielissä, mutta tarvittaessa myös muissa ppiaineissa. Oppimistulksia arviitaessa valitaan arviintimenetelmät tarvittaessa niin, että kielitaidn mahdllinen puutteellisuus ei vaikuta ratkaisevasti arvsanaan. Äidinkielen, sumen kielen ja tisen ktimaisen kielen pinnt järjestetään valtineuvstn päätöksen (VnP 213/99) mukaisesti. Sumen kielen pinnt suritetaan pääasiassa Äidinkieli, sumi -tavitteiden mukaisesti. Sumen kielen pinnt vidaan järjestää myös Sumi tisena kielenä -tavitteiden mukaisesti. 3.7. Opiskelijan arviinnin yleiset periaatteet Opiskelijan arviinnin tarkituksena n piskelijan hjaaminen ja kannustaminen sekä hänen itsearviintitaitjensa kehittäminen. Lisäksi arviinnin avulla annetaan tieta piskelijan saamisesta sekä varmistetaan tutkinnn perusteissa määriteltyjen ammattitaitvaatimusten ja saamistavitteiden saavuttaminen. Arviinnilla pyritään tukemaan piskelijan myönteisen minäkuvan vahvistumista ja kasvua man alansa ammattilaiseksi. Arviinnin tarkituksena n lla hjaavaa ja kannustavaa. Ohjaava ja kannustava arviinti n kk pintjen ajan kestävä prsessi, jhn sallistuvat piskelijan lisäksi esimerkiksi pettajat, työpaikkahjaajat ja muut piskelijat. Ohjaava ja kannustava arviinti n eri sapulten välistä vurvaikutteista keskustelua, jka tähtää piskelijan itsearviintitaitjen ja ammattitaidn kehittämiseen. Arviinnissa käytetään mnipulisia, tilanteeseen spivia menetelmiä. Arviinti jaetaan ppimisen arviintiin ja saamisen arviintiin. 3.7.1. Arviinnista tiedttaminen Jkaiselle tutkinnn salle n määritelty jk ammattitaitvaatimukset (ammatilliset tutkinnn sat ja vapaasti valittavat tutkinnn sat) tai saamistavitteet (yhteiset tutkinnn sat). Tutkinnn saan liittyvien MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 24 pintjen alkaessa selvitetään piskelijan kanssa tutkinnn san edellyttämä saaminen ammattitaitvaatimusten tai saamistavitteiden phjalta. Samassa yhteydessä kerrtaan, miten kyseinen tutkinnn sa arviidaan. 3.7.2. Opiskelijan saamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamista n mahdllista hankkia mnin eri tavin. Oppilaitksessa piskelun lisäksi vi ppia esimerkiksi työelämässä ja harrastusten parissa. Arkipäivän ppimisen kautta hankittu saaminen tulee tehdä näkyväksi ja siten tunnustaa kulutusjärjestelmässä. Lisäksi saamista n vinut syntyä esimerkiksi aikaisempien pintjen yhteydessä. Opiskelijalla n ikeus saada tunnistettua ja tunnustettua kaikki sellainen aikaisempi saaminen, jka vastaa tutkinnn perusteiden ammattitaitvaatimuksia tai saamistavitteita. Myös piskelun aikana, esimerkiksi työkkemuksen kautta hankittu saaminen, n mahdllista tunnistaa ja tunnustaa. Osaamisen tunnustamisen avulla piskelija vi surittaa tutkinnn sia jk kknaan tai sittain. Aluksi selvitetään, millaista saamista piskelija n aiemmin hankkinut. Tätä kutsutaan saamisen tunnistamiseksi. Osaamisen tunnistamisessa piskelijan hankkimaa saamista verrataan tutkinnn perusteiden ammattitaitvaatimuksiin tai saamistavitteisiin. Osaamisen tunnistamista hakevan piskelijan tulee selvittää, millaista saamista hän n hankkinut. Tämä vi tapahtua esimerkiksi tutkinttdistusten ja työtdistusten avulla. Mikäli piskelijalla ei le riittävää selvitystä saamisestaan, käytetään saamisen tunnistamisessa muita menetelmiä. Näitä vat esimerkiksi erilaiset asiaan liittyvät tehtävät ja haastattelut. Tutkinnn saan liittyvien pintjen alkaessa käydään läpi kyseisessä tutkinnn sassa vaadittava saaminen. Opiskelijan tulee heti tämän jälkeen hakea kyseiseen tutkinnn saan liittyvän saamisensa tunnistamista. Osaamisen tunnustamisella tarkitetaan sitä, että piskelijan tunnistettu saaminen hyväksytään saksi piskelijan pintja. Osaamisen tunnustamisella vältetään päällekkäisiä pintja ja lyhennetään piskeluaikaa. Mikäli kk tutkinnn san tai yhteisten tutkinnn sien sa-alueiden kattavasta saamisesta ei le arvsanaa, järjestetään erillinen arviintitilaisuus. Tässä arviintitilaisuudessa piskelijan hankkimaa saamista verrataan perustutkinnn perusteissa määriteltyyn saamiseen. Mikäli piskelijan saaminen kskee vain saa jstain tutkinnn sasta, ei erillistä arvsanaa tarvita. Osaamisen tunnustamisen kautta saatuja arvsanja n mahdllista krttaa pintjen aikana. Aikaisemmin hankitulle saamiselle ei le määritelty yleistä aikarajaa, jta ennen hankittua saamista ei vitaisi tunnustaa. Tunnustettavan saamisen n kuitenkin ltava ajantasaista. Tarvittaessa saamisen ajantasaisuus varmistetaan tapauksittain esimerkiksi työtdistusten, tehtävien, haastattelun tai ammattisaamisen näytön perusteella. Valmiiden tutkinnn sien (esim. tisessa ppilaitksessa suritetut kknaiset tutkinnn sat, jista n annettu arvsana) sekä luki-pintjen tunnustamisesta vastaa pint-hjaaja. Ammatillisiin tutkinnn siin liittyvästä saamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta vastaavat ensisijaisesti tutkinnn sista vastaavat pettajat. Yhteisiin tutkinnn siin ja niiden sa-alueisiin liittyvästä saamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta vastaavat ensisijaisesti sa-alueista vastaavat pettajat. Osaamisen tunnistaminen eri pinnista sekä arvsanjen muuntaminen n kuvattu tarkemmin Opetushallituksen määräyksessä 10/011/2016, jhn liittyvä linkki löytyy Frnter-ppimisympäristöstä. MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits

petussuunnitelma Sivu 25 3.7.3. Oppimisen arviinti Arviinti n jaettu ppimisen ja saamisen arviintiin. Oppimisen arviinti n kirjallisen ja/tai suullisen palautteen antamista piskelijalle hänen piskellessaan perustutkinnn ammattitaitvaatimusten ja saamistavitteiden edellyttämiä tietja ja taitja. Oppimisen arviinnin tavitteena n, että piskelija tietää, mitä hän j saa ja mitä hänen tulisi vielä ppia, jtta päästään perustutkinnn perusteissa määriteltyihin ammattitaitvaatimuksiin ja saamistavitteisiin. Oppimisen arviinnilla tuetaan piskelijan ammatillista kasvua. Oppimisen arviinti n ensisijaisesti piskelijan ppimisen etenemisen ja kehittymisen seuraamista. Käytännössä ppimisen arviinti n hjaavan ja kannustavan palautteen antamista piskelijalle. Palautteen antaminen n jatkuva prsessi, jssa käytetään erilaisia menetelmiä. Opiskelija saa niin suullista kuin kirjallista palautetta. Tavitteena n, että piskelija hahmttaa, miten juuri hänen tulisi edetä khti työelämän edellyttämää ammattitaita. Oppimisen etenemisen seuraamisen lisäksi tinen ppimisen arviinnin tärkeä tehtävä n piskelijan itsearviintitaidn kehittäminen. Oppimisen arviinnin avulla tehdään tarvittaessa muutksia petukseen ja ppimisen tukemiseen, jtta piskelijan n mahdllista päästä parempiin ppimistulksiin. Oppimisen arviinti ei vaikuta tutkinttdistukseen tulevaan arvsanaan. Sen sijaan ppimisen arviinti dkumentidaan piskelijan henkilökhtaiseen pintsuunnitelmaan (HOPS), jka löytyy MERCURIAn piskelijahallintajärjestelmästä. Opiskelijaa hjaavat ja pettavat pettajat kirjaavat keskeisen laadullisen palautteen piskelijahallintajärjestelmään. Oppimisen arviintiin ei vi hakea ikaisua. 3.7.4. Osaamisen arviinti Kun piskelija n ppinut perustutkinnn perusteissa edellytetyt tiedt ja taidt, hän sittaa saamisensa. Tätä kutsutaan saamisen arviinniksi. Tisin kuin ppimisen arviinti saamisen arviinti n aina numeraalista. Perustutkinnn perusteissa n määritelty arviintikriteerit tutkinnn sittain klmiprtaisesti: tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3). Osaamisen arviinti n vertaamista, eli piskelijan saamista verrataan perustutkinnn perusteissa määriteltyyn saamiseen. Osaamisen arviinnissa keskitytään kknaisuuksien arviintiin. Jkaiselle tutkinnn salle n perustutkinnn perusteissa määritelty ammattitaitvaatimukset tai saamistavitteet. Lisäksi jkaiselle tutkinnn salle n määritelty arviintikriteerit. Ammattitaitvaatimukset ja saamistavitteet kuvaavat, mitä asiita piskelijan tulee sata. Arviintikriteerit pulestaan kuvaavat, miten nämä asiat tulee sata. Ammatilliset tutkinnn sat: Ammatilliset tutkinnn sat ammattitaitvaatimuksineen n laadittu siten, että ne kattavat yhden työkknaisuuden. Opiskelija sittaa saamisensa ammattisaamisen näytössä. Käytännössä tämä tarkittaa sitä, että piskelija sittaa saamisensa tekemällä käytännön työtä. Ammattisaamisen näytöt annetaan aidissa työelämän ympäristöissä, aina kun se vain n mahdllista. Käytännössä ammattisaamisen näytöt tteutetaan usein työssäppimisjaksjen yhteydessä jk ktimaassa tai ulkmailla. Opiskelijalla tulee lla myös työpaikalla mahdllisuus ppia näytössä arviitavia asiita ennen varsinaista näyttöä. Ammattisaamisen näytön arviivat siihen tehtävään nimetyt henkilöt. Tyypillisesti näyttö arviidaan klmikanta-arviintina, eli näytön arviintiin sallistuvat piskelijan itsensä lisäksi yleensä työpaikkahjaaja sekä hjaava pettaja. Arviijilla tulee lla asianmaisen alan saaminen ja MERCURIA Kauppiaitten Kauppappilaits