194 Naantalin kaupunki Keskustakorttelien asemakaavan muutos 26.1.2015 Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy
SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1.1 Tunnistetiedot 2 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus 3 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3 2.1 Suunnittelualueen kuvaus 3 2.1.1 Rakennettu ympäristö 3 2.1.2 Liikenne 4 2.1.3 Ympäristön häiriötekijät 5 2.1.4 Maaperä 5 2.1.5 Maanomistus 5 2.2 Suunnittelutilanne 6 2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 6 2.2.2 Maakuntakaava 6 2.2.3 Yleiskaava 6 2.2.4 Keskustan rakennemalli 7 2.2.5 Voimassa oleva asemakaava 7 2.3 Muut kaava-aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja selvitykset 8 3. ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET 9 3.1 Asemakaavasuunnittelun tarve 9 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 9 3.2.1 Osalliset 9 3.2.2 Vireilletulo 10 3.2.3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä vuorovaikutusmenettelyt 10 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 13 4.1 Suunnitteluratkaisut 13 4.1.1 Lähtökohtaiset tavoitteet 13 4.1.2 Kaavan rakenne 14 4.1.3 Kaavaratkaisun perusteet 18 4.2 Kaavan vaikutukset 19 4.2.1 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön 19 4.2.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 20 4.2.3 Vaikutukset elinkeinoelämään 20 4.2.4 Vaikutukset liikenteeseen 21 4.2.5 Vaikutukset kunnallisteknisiin verkkoihin 23 4.2.6 Vaikutukset terveyteen 23 4.3 Sosiaaliset vaikutukset 23 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 24 6. LUETTELO SUUNNITELMAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, SELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA 25 LIITTEET 26 1
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Naantalin kaupunki Asemakaavan muutos koskee: - 3. kaupunginosan kortteleita 52 ja 55, puistoa, yleistä aluetta sekä katualuetta. - 5. kaupunginosaa osaa kortteleista 5 ja 6, sekä katualuetta. - 7. kaupunginosan puistoa ja katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: - 3. kaupunginosan korttelit 52 ja 55, puistoa, energiahuollon sekä tori- ja katualuetta. - 5. kaupunginosan korttelit 13 ja 14, osa kortteleista 5 ja 6, sekä energiahuollon, tori- ja katualuetta. - 7. kaupunginosan katualuetta. Kaupunginosan 3 korttelit 13, 52, 55, kaupunginosan 5 korttelit 6 ja 14 sekä energiahuollon, puisto-, ja katualueita Kaavan nimi: Keskustakorttelien asemakaavan muutos Kaavan laatija: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy Mikko Rusanen, arkkitehti Leena Holmila, arkkitehti 1.2 Kaava-alueen sijainti Ramboll Finland Oy Ins Jouni Lehtomaa DI Riku Jalkanen Kuva 1: Asemakaava-alueen sijainti. 2
Asemakaavan muutosalue sijaitsee Naantalin keskustassa. Alue käsittää Tullikadun, Luostarinkadun, Käsityöläiskadun sekä Tuulensuunkadun rajaaman alueen lisäksi Ratakadun ja Aurinkotien välisen vyöhykkeen, joihin sisältyy virastotalo ja Kreivinniityn asunto-osakeyhtiön tontti. Asemakaavaan sisältyy myös nykyisen terveyskeskuksen tontti. Kaava-alueen laajuus on 5,2 ha, jonka lisäksi tarkastelualueena huomioidaan Aurinkotien ja Kreivinkadun nelihaaraliittymä. 1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus Kaavasuunnitelman pohjana on Naantalin keskusta-alueen rakennemalli ja sen täydentämiseksi käyty keskustakorttelien suunnittelukilpailu. Keskustan kehittämisen kannalta alue on merkittävä. Kaavamuutosalue on jäänyt keskustarakenteessa luonteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan epämääräiseksi. Aluetta leimaavat laajat liikennealueet ja käyttöarvoltaan heikot viheralueet. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat vaillinaisia. Kaavamuutos mahdollistaa uusien asuin- ja liikekorttelien rakentamisen ja jalankulkupainotteisen keskustan laajentamisen. Julkisista tiloista on määrä kehittää viihtyisämpiä. Merkittävä muutos on myös uuden linja-autoaseman rakentaminen. Uudistukset edellyttävät huomattavia muutoksia nykyiseen katuverkkoon. Uuden rakentamisen myötä liikekeskusta liittyy eheämmin nykyisin erillään olevaan Järveläntien market - alueeseen. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen kuvaus 2.1.1 Rakennettu ympäristö Kuva 2: Asemakaava-alue sijaitsee ilmakuvan keskellä. Kuvasta hahmottuu alueen keskeinen sijainti Naantalin keskustan rakenteessa. Kuvan oikeassa laidassa Järveläntien kaupallisen alueen reunaa. Vasemmassa reunassa erottuu vanhan kaupungin venesatama. 3
2.1.2 Liikenne Kaava-alue sijaitsee Naantalin keskustassa. Alueella risteävät keskustan tärkeät saapumissuunnat, Tuulensuuntie ja Aurinkotie. Keskeinen kortteli 3/55 on suurimmaksi osaksi rakentamatonta puisto-, katu- ja linja-autoasematoimintojen aluetta. Korttelin Tullikadun puoleisella sivulla sijaitsee pieni liikerakennus, Bunkkeri, jossa on kahvila, taksiaseman tilat sekä kukkakauppa. Viereisessä korttelissa 3/52 sijaitsee vuosina 1899 ja 1957 rakennettu ns. Vapaa-ajan tullin rakennus. Korttelissa on myös 1890-luvulta peräisin oleva Asemapäällikön talo. Talo on paikallishistoriallisesti arvokas ja se on määrä säilyttää. Talossa toimii nykyisin vuorohoitokoti. Tuulensuunkadun pohjoispuolella korttelissa 5/6 sijaitsee 1983 rakennettu virastotalo sekä As Oy Kreivinnittyn 3-4 kerroksisia asuintaloja, jotka on rakennettu 1966. Terveyskeskus on rakennettu vuonna 1979 / 1991. Samassa korttelissa on vanha terveysasemarakennus vuodelta 1951. Kaava-alueeseen rajoittuu keskustan liikekiinteistöjä. Ns. Unikeon korttelin tyhjillään olevan liikerakennuksen tilalle on määrä toteuttaa asuinkerrostalojen kortteli. Rakennuskanta on tiivistä ja rakennusten korkeus vaihtelee 1-4 kerroksen välillä. Alueella ei ole luonnonympäristöä tai luonnonarvoja. Aurinkotie ja Tuulensuunkatu ovat keskeiset saapumisväylät kaupunkiin. Pääkatuverkkoon kuuluu myös Käsityöläiskatu, jota pitkin kulkevat saariston bussiyhteydet. Tuulensuunkadun yksisuuntainen jatke on pääasiallinen ajoyhteys Vanhaankaupunkiin ja satamaan. Tullikatu on keskustan vilkkain liikekatu. Tuulensuunkadun liikennemäärä (2008) on n. 7000 ajoneuvoa/vrk ja Aurinkotien 9100 ajoneuvoa/vrk kesäarkipäivän huipputuntina. Liikennemäärät kasvavat kesäisin 17-27% vuoden keskiarvoon nähden, sillä kesäaikaan Naantaliin suuntautuu vilkas matkailuliikenne. Aurinkotien ja Tuulensuunkadun liikennealueet ovat väljiä ja liikennejärjestelyt on koettu epämääräisinä. Jalankulun ja pyöräilyn reiteissä on puutteita. Merkittävänä puutteena on pidetty myös heikkoa kulkuyhteyttä keskustan länsireunan marketalueelle. Kaava-alueella on laaja, aikarajoittamaton pysäköintikenttä, joka nykyisin palvelee keskustassa asioivia. Lisäksi kaava-alueella on aikarajoitettuja kadunvarsipaikkoja. Linja-autoasemaa käyttävät Turun suuntaan kulkevat linjat, saariston linjat ja Naantali- Neste työmatkaliikenne. Asema toimii myös linjojen tasauspysäkkinä. Linjaautoaseman yhteydessä on taksiasema. 4
2.1.3 Ympäristön häiriötekijät 2.1.4 Maaperä 2.1.5 Maanomistus Alueelle ei ole ympäristön häiriötekijöitä. Keskusta-alueen ajonopeuksilla ajoneuvoliikenne ei aiheuta meluongelmia alueen asukkaille. Liikennemäärät eivät myöskään ilmanlaadun kannalta ole kriittisiä. Alueen maaperä on pääosin voimakkaasti vaihtelevan savikerroksen peittämää kalliota. Ns. Vapaa-ajan tullin kohdalla kallio ulottuu maanpinnalle asti. Asemakaavatyön yhteydessä laaditaan tarkempi maaperäselvitys (SM Maanpää Oy). Suunnittelualueen maanomistajia ovat kaupunki sekä As Oy Kreivinniitty. Kuva 3: Karttaesitys kaava-alueen maanomistusoloista. Väritetyt alueet ovat kaupungin omistamia. 5
2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2.2.2 Maakuntakaava 2.2.3 Yleiskaava Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista osana maankäyttö- ja rakennuslakia. Päätös on ollut voimassa 26.11.2001 alkaen, ja siinä annetaan maankäyttö- ja rakennuslain 24 perustuvia tavoitteita auttaa saavuttamaan suunnittelun avulla hyvää elinympäristöä sekä kestävää kehitystä kaava-alueella. Tavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Keskustakorttelien kaavamuutoksessa osalta alueidenkäytöntavoitteista erityisesti merkittäviä ovat eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja kulttuuriperintöä koskevat tavoitteet. Alueella on voimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (vahvistettu 23.8.2004). Suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alueella tulee tiivistää yhdyskuntarakennetta ja rakentamistehokkuutta lisätä. Tiivistämisen pitää olla ympäristön laatua kehittävää. Naantalin yleiskaava on vahvistettu 22.7.1983. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C), julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY) sekä kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi (AK). Manner-Naantalin yleiskaavatyö on käynnistynyt syksyllä 2014. Kuva 4: Ote Turun seudun maakuntakaavasta (vasemmalla) ja Naantalin yleiskaavasta (oikealla). Asemakaava-alue sijoittuu pääkatuverkon risteämiskohtaan. 6
2.2.4 Keskustan rakennemalli Kuva 5: Rakennemalli keskustan osalta 22.4.2013. Havainnekuvaan on päivitetty kilpailuvaiheen voittaneen ehdotuksen mukaisesti. Naantalin keskusta-alueelle on laadittu rakennemalli ja liikenneverkon yleissuunnitelma tarkentamaan vanhentunutta yleiskaavaa. Rakennemalli on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 22.4. 2013. Rakennemallissa on esitetty keskusta-alueen maankäytön periaatteet. Rakennemallia varten on laadittu selvityksiä ja tarkasteluja keskusta-alueen kaupunkikuvasta, maisemasta, liikenteestä, pysäköinnistä sekä Naantalin kuntaliitoksen vaikutuksesta keskustarakenteeseen. 2.2.5 Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa eri aikoina vahvistettuja asemakaavoja (Ak-11, Ak- 58, Ak-97, Ak-188, Ak-203, Ak-218, Ak 280 ja Ak 289). Voimassa olevissa asemakaavoissa alueelle sijoittuu asuinkerrostalojen korttelialue (AK), liikerakennusten korttelialue (KL), julkisen hallinnon ja palvelujen korttelialue (YH), sosiaalitointa ja ter- 7
veydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue (YS), puistoalue (VP), yleinen pysäköintialue (LP), linja-autoaseman toimintojen alue (LA) sekä katualueita. Kuva 6: Voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmä. Kaava-alue on rajattu punaisella viivalla. 2.3 Muut kaava-aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja selvitykset Päätökset Kaupunginhallitus on 18.2.2013 103 hyväksynyt kaavoitusohjelman ja katsauksen 2013 2016. Tuolloin päätettiin lisäksi, että kaavoituskatsaus toimii käynnistämisilmoituksena mm. Keskustakorttelien asemakaavamuutoksen kohdalla. 8
Keskustakorttelien suunnittelukilpailu Kaava-alueen osalta rakennemallityötä täydentämään järjestettiin suunnittelukilpailu 2012-2013. Kilpailun voittaneen ehdotuksen Taikurinhattu mukainen ratkaisu sisällytettiin myös lopulliseen, kaupunginvaltuuston hyväksymään rakennemalliratkaisuun. Kuva 7: Kilpailuvaiheen ehdotus Taikurinhattu. Liikenteelliset tarkastelut Kaavatyön alussa laadittiin kilpailuehdotuksen mukaisella katuverkolla toimivuustarkastelu ennustetilanteessa 2030 keskustan katuverkon osalta (Ramboll 2013). Tarkoituksena oli selvittää ratkaisun mahdolliset asemakaavatyössä huomioitavat muutostarpeet ympäröivään liikenneverkkoon. 3. ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavasuunnittelun tarve Asemakaavan muutokseen on ryhdytty Naantalin kaupungin toimesta. Kaavamuutoksella mahdollistetaan keskusta-alueen kehittäminen suunnittelukilpailun tulosten pohjalta. Asemakaavaan on sisällytetty myös asemakaavamuutosta hakeneen As Oy Kreivinniityn alue korttelista 5/6. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistaja sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 9
3.2.2 Vireilletulo Tämän asemakaavamuutoksen osallisia ovat: Suunnittelualueen maanomistajat, asukkaat, naapurit, yhdistykset ja yrittäjät Kaupungin asukkaat, yhdistykset ja yrittäjät Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen maakuntamuseo Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Naantalin Energia Oy DNA Oy Asemakaavamuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 18.2.2013. 3.2.3 Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä vuorovaikutusmenettelyt Päätös asemakaavamuutoksen käynnistämisestä. Asemakaavan muutokseen on ryhdytty Naantalin kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoksen taustalla on kaupunginhallituksen 18.2.2013 hyväksymä kaavoitusohjelma- ja katsaus. Tiedottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin nähtäville yhtä aikaa kaavaluonnoksen kanssa. OAS on suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavasta vuorovaikutusmenettelystä, suunnittelutyön tavoitteista sekä suunnitelman vaikutusten arvioinnista. Kaavoitusprosessin alussa osallisille tiedotettiin kaavoituksen alkamisesta. Kaavatyön vaiheista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla sekä paikallisissa sanomalehdissä Rannikkoseudun sanomat, Turun Sanomat ja Kaupunkiuutiset. Suunnittelualueen asukkaita, yhdistyksiä, yrittäjiä ja naapureita informoidaan myös kirjeitse. Luonnosvaihe Asemakaavaluonnos oli nähtävillä 24.1.-13.2.2014. Nähtävillä olon aikana kaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 30.1.2014. Tilaisuudessa oli 53 osallistujaa. Naantalin yrittäjät ry:n kanssa kaupunki järjesti keskustelutilaisuuden 6.2.2014. Tilaisuudessa oli 21 osallistujaa. 10
Luonnoksesta lausunnon tai mielipiteen jättivät: Naantalin terveyskeskus, Presidentinkadun asukkaat, As Oy Kreivinkartano, Taloyhtiö Naantalin Aurinkorusko, As Oy Kreivinniitty, Naantalin kulttuuritaloyhdistys ry sekä kaksi yksityishenkilöä (Pirkko Äyräs ja Pekka Viljanen) Kaava-alueen toisen maanomistajan As Oy Kreivinniityn edustajien kanssa kaupunki on neuvotellut kaavaluonnoksesta 13.2.2014, 27.2.2014 ja 30.4.2014. Terveyskeskuksen edustajan, vs. ylilääkärin kanssa kaupunki on neuvotellut 12.12. 2013 ja 15.1. 2014. Kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaosto pyysi rakennusliikkeiltä lausuntoja kaavaluonnoksesta. Lausuntoja antoivat YH Kodit Oy, Lemminkäinen, Peab Oy, NCC Rakennus Oy, Sato Oyj ja Hartela Oy. Ehdotusvaihe Kaavoitus- ja ympäristölautakunta käsitteli ja hyväksyi 15.5.2014 luonnosvaiheen palautteen perusteella laaditun asemakaavaehdotuksen. Kaupunginhallituksen kaupunkisuunnittelujaosto käsitteli kaavaehdotusta 16.6., 11.8., 29.9. ja 13.10.2014 kokouksissa ja esitti muutoksia suunnitelmiin. Lopullista kaupunginhallitukselle esiteltävää versiota varten laadittiin vaihtoehtoja koskien seuraavia asioita: Korttelin 14 (keskustan ja Järveläntien market-alueen välisen uuden asuinkorttelin) osalta rakentamisen määrä ja volyymi. Kerroslukujen osalta arvioitiin 5-8 kerroksisia vaihtoehtoja. Asuinrakentamisen kokonaismäärän pienentäminen kaava-alueella rakennusten lukumäärää, kerroslukua tai rakennuskohtaista rakennusoikeutta vähentämällä. Aurinkotien saapumissuunnan katuympäristön väljentäminen ja näkymien avaaminen. Yleisten pysäköintipaikkojen määrän lisääminen kaava-alueella. Maanalaisen autopaikkamäärän vähentäminen pysäköintinormia keventämällä ja teknistaloudellisen toteutuskelpoisuuden parantaminen tätä kautta. Kaava-alueeseen liitettiin tarkastelualue ulottuen Kreivinkadun ja Aurinkotien risteykseen ja nelihaaraliittymä muutettiin liikenneympyräksi. Vastaavasti Tullikadun ja Aurinkotien risteyksen toteuttaminen kolmihaaraliittymänä liikenneympyrän sijaan. Taksiaseman sijainti ja liittyminen linja-autoasemaan. Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi myös ehdotusvaiheessa lausuntoja rakennusliikkeiltä (vastaavat kuin luonnosvaiheessa). Kaupunki järjesti rakennusliikkeille 11.8. 2014 keskustelutilaisuuden saadun palautteen pohjalta. 11
Naantalin taksien edustaja ja kaupunki järjestivät 29.10.2014 neuvottelun, jossa käsiteltiin taksiaseman sijaintivaihtoehtoja. Kaavaehdotus käsiteltiin kaupunginhallituksessa 27.10.2014 vaihtoehtotarkasteluin. Kaupunginhallitus hyväksyi 3.11.2014 kaavaehdotuksen vaihtoehdon nähtäville asetettavaksi. Kaavamuutosehdotuksesta saatu palaute Keskustakorttelien asemakaavamuutos pidettiin julkisesti nähtävillä 19.11.- 19.12.2014. Kaavamuutosehdotuksesta saatiin palautteena viisi lausuntoa (Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta, Varsinais-Suomen Pelastuslaitos, Tukes, Naantalin Vanhusneuvosto ja Turun maakuntamuseo) sekä viisi muistutusta (Jarkko Kanerva, Sanukka Lehtiö, Tauno Wiljanen, Pirkko Äyräs, jaakko@hotmail.com). Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus ilmoittivat, ettei ole tarpeen antaa lausuntoa. Erillisiä palavereja kaavamuutosehdotuksesta pidettiin seuraavien tahojen kanssa: Naantalin Energia / Jarno Ala-Kokko 10.12.2014, Terveyskeskus / Kristian Kallio ja Tellervo Hannula-Lehtinen 15.12.2014, hoito- ja vanhuspalvelujen johtaja Taina Lahtiola 14.1.2015, Turun esteettömyysasian-tuntija Jaana Solasvuo 16.1.2015. Yleisötilaisuus pidettiin 9.12.2014, muistio on kaavaselostuksen liitteessä 15. Palautteen johdosta kaavamuutokseen on tehty seuraavat neljä muutosta: 1. Kaavakarttaan on merkitty kaksi muuntamoaluetta. Korttelin 14 presidentinkadun puoleisen tontin rajan tuntumaan on merkitty nykyisen muuntamon sijainti. Toinen, uusi muuntamo on merkitty Asemapäälliköntalon ja -puiston rajalle. 2. Kaavamerkintä AL-10 on tarkistettu palveluasumisen osalta seuraavaan muotoon ja merkintä on osoitettu koskemaan myös korttelia 14: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Korttelialueella saa olla palveluasumista enintään 40 % rakennusoikeudesta. Merkinnän tarkistus mahdollistaa palveluasumisen rakentamista myös myöhemmin toteutettavissa kortteleissa 13 ja 14. Aiempi merkintä korttelissa 55 ja 13 oli palveluasumisen osalta muodossa: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Korttelialueelle ei saa sijoittaa palveluasumista lukuun ottamatta korttelin 55 tontteja 2 ja 3, joille kullekin tontille saa sijoittaa 2000 k-m2 palveluasumista. 3. Korttelin 55 tontilla 4 on tarkennettu jalankulkureitin merkintää siten, että kysymyksessä on julkiseen jalankulkuun tarkoitettu alueen osa, ei pelkästään alueen sisäinen kulku. Merkintä jatkaa Asemapäällikön puistoon merkittyä jalankulkureittiä linja-autoaseman suuntaan. 4. Kortteleihin 6 ja 14 on lisätty kadun puoleisille rakennusalojen sivuille nuolet, jotka osoittavat rakennusalan rajaan kiinni rakennettavat julkisivut. Merkintöjen tarkoituksena on selkeyttää katutilan rajautumista ja varmistaa riittävän piha-alueen muodostumista asuinkorttelissa. 12
Kaupunginhallitus 26.1.2015 Kaupunginhallitus muutti kokouksessaan 26.1.2015 kaavamerkintää AL-10 seuraavasti: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Korttelialueen rakennusoikeudesta saa olla palveluasumista kortteleissa 13 ja 55 enintään 40 % ja korttelissa 14 enintään 50 % rakennusoikeudesta (aiemmin kaikissa em. kortteleissa enintään 40 %). Muutoksen jälkeen kaupunginhallitus päätti antaa kaavamuutoksen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi 9.2.2015. 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Suunnitteluratkaisut 4.1.1 Lähtökohtaiset tavoitteet Keskustan rakennemalli Rakennemalli on osayleiskaava-tasoinen suunnitelma Naantalin keskus-alueen osalta. Rakennemallissa on ratkaistu keskusta-alueen maankäytön ja liikenneverkon kehittämisen periaatteet. Rakennemalli tarkentaa vanhentunutta yleiskaavaa. Rakennemallin tavoitteena on täydentää keskustan ruutukaavarakennetta uusilla asuin-, liike- ja työpaikkakortteleilla. Rakentamisen painopisteen on tavoitteena muodostua torin ympäristön ja Järveläntien market-alueen välille. Torin ympäristön katuja pyritään kehittämään kävelypainotteisina ja katutasoihin varataan liiketiloja sekä asukkaiden yhteistiloja ja asuintiloja. Uuden rakentamisen tulee olla tehokasta, mutta sopeutua Naantalin keskustan pienimittakaavaisuuteen. Arkkitehtikilpailun myötä täsmentyneet tavoitteet Suunnittelukilpailulla haettiin ratkaisuja keskustarakenteen kannalta haastavalle alueelle. Rakennemallityön pohjalta keskeisiä ratkaistavia asioita olivat mm.: linjaautoaseman sijainti, alueelle sopivan uudisrakentamisen määrä, keskustarakenteen liittyminen market -alueeseen ja katuverkon kehittäminen. Kilpailuvaiheen uudelle rakentamiselle asetettu tavoiteväli oli väljä, 12 000 24 000 k-m², voittaneessa ehdotuksessa rakentamista oli esitetty yhteensä n. 21 000 k-m². Rakennemalli päivitettiin asemakaava-alueen osalta voittaneen kilpailuehdotuksen perusteella. Ratkaisussa esitettiin merkittäviä muutoksia pääkatuverkkoon. Linja-autoasemalle esitettiin nykyisestä sijainnistaan ja rakennemalliluonnoksesta poikkeava ratkaisu. Asemakaavaprosessin aikana täsmentyneet tavoitteet As oy Kreivinniityn täydennysrakentamishanke otettiin osaksi asemakaavamuutosta. Asemakaavaan liittyvät katu- ja pysäköintijärjestelyjen muutokset edellyttivät muutoksia voimassa olevan asemakaavan mukaiseen terveyskeskuksen tonttiin (YS). Tontti lisättiin asemakaavamuutosalueeseen ehdotusvaiheessa. Kaavatyön pohjana olleen ideasuunnitelman periaatteet säilytettiin katuverkon ja liikennejärjestelyjen osalta pääpiirteissään. Kaava-alueeseen liitettiin tarkastelualue ulot- 13
Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy - 194 tuen Kreivinkadun ja Aurinkotien risteykseen ja nykyinen nelihaaraliittymä esitettiin muutettavaksi liikenneympyräksi. Vastaavasti Tullikadun ja Aurinkotien risteys toteutuisi kolmihaaraliittymänä liikenneympyrän sijaan. Yleisten pysäköintipaikkojen määrää päätettiin lisätä merkittävästi. Korttelien 55 ja 13 rakennusoikeutta ja rakennusmassojen määrää vähennettiin kaavaprosessin luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Korttelien massoittelua väljennettiin, millä pyrittiin edistämään toteuttamiskelpoisuutta, lisäämään yleisten pysäköintipaikkojen määrää ja väljentämään kaupunkikuvaa. Asuntokorttelien autopaikkamitoitusta kevennettiin. Kilpailuvaiheeseen nähden rakentamisen kokonaismäärä (pois lukien as oy Kreivinniityn kortteli 6) väheni 1700 k-m². Asemapäällikön talossa jatkuva vuorohoitokotitoiminta edellytti riittävän, kaavan toteutumisen myötä poistuvan nykyisen piha-alueen korvaavan tilan osoittamista rakennuksen ympäriltä (kortteli 52) 4.1.2 Kaavan rakenne Kuva 8: Asemakaavasuunnitelma (ei mittakaavassa). 14
Korttelialueet Kaavalla muodostetaan uudet asuin- ja liikerakentamisen korttelit (AL) 55 ja 13 (kaupunginosa 3) sekä asuinkerrostalojen (AK) korttelit 6 ja 14 (kaupunginosa 5). As Oy Kreivinniityn alueelle osoitetaan omana tonttinaan uusi rakennuspaikka asuinkerrostalolle. Yhteensä uutta rakentamista on 21 550 k-m². Kaava mahdollistaa myös palvelutai erityisasumisen rakentamisen. Kaavamääräykset edellyttävät liiketilojen rakentamisen AL -korttelialueille, ensisijaisesti Tuulensuunkadun, Tullikadun ja linja-autoterminaalin puoleisiin katutason tiloihin. Liikerakentamiselle ei ole osoitettu sitovia kerrosalamääriä. Asemakaavan viitesuunnitelmissa tilavarannoksi on arvioitu n. 1500 k-m². Kortteliin 13 sijoittuu uusi linja-autoterminaali (LHA). Terminaalin yhteyteen osoitetaan yleisiä pysäköintipaikkoja. Terminaalin palvelut on määrä sijoittaa viereisen AL - korttelialueen (tontti 5) katutasoon. Tontille varataan myös terminaalia palveleva polkupyörien säilytyspaikka. Asemanpäälliköntalon ympäristö osoitetaan palvelurakennusten korttelialueeksi (P). Merkintä mahdollistaa nykyisen vuorohoitokodin toiminnan jatkumisen. Asemapäällikön talo on asemakaavassa osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi (sr). Rakennus on kulttuurihistoriallisesti merkittävä, eikä sen ulkoasuun saa tehdä rakennuksen historiallista arvoa heikentäviä muutoksia. 15
Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy - 194 Kuva 9: Asemakaavan havainnepiirros (ei mittakaavassa). Puistoalueet Asemapäällikön talon yhteyteen muodostetaan pieni kaupunkipuisto, Asemapäällikönpuisto. Katualueet Aurinkotie linjataan uudelleen liittymään suoraan Käsityöläiskatuun, mikä muodostaa uuden pääkatuyhteyden. Tuulensuunkatu ja Tullikadun uusi jatke liittyvät pääkatuun. Tullikatu, Luostarinkatu ja Tuulensuunkatu ovat mitoitukseltaan ja jäsentelyltään hidaskatu-tyyppisiä. Luostarinkadulle keskitetään keskustaa palvelevia kadunvarsipaikkoja. Katuverkko voidaan toteuttaa kaksisuuntaisena kauttaaltaan. Tullikadun uusi jatke Aurinkotielle on linjattu siten, että terveyskeskuksen asiointijärjestelyt pääpiirteissään säilyvät nykyisenlaisina. Presidentinkadun jatkeena oleva kevyen liikenteen katuyhteys liittää Kreivinniityn alueen linja-autoaseman suuntaan. Ratakatu toimii jatkossakin yhteytenä nykyisiin asuinkortteleihin, mutta sen varteen on mahdollista toteuttaa uusia, yleisiä pysäköintipaikkoja. 16
Kuva 10: Katutilojen periaateleikkauksia (ei mittakaavassa). Tuulensuunkatua ja Tullikatua kehitetään hidaskatutyyppisinä. Aurinkotie on kaupunkimainen puistokatu, jonka varteen sijoittuu omana kaistanaan nopea pyöräilyreitti. Hidaskatujen osalla pyöräilijät käyttävät autoliikenteen kanssa samoja kaistoja. 17
Pysäköinti Pääkatuverkon sisäpuolella jalankulkupainotteisessa keskustassa AL- korttelialueiden autopaikat sijoittuvat korttelikohtaisiin laitoksiin rakennusten ja pihakansien alle (kaavan ma -merkintä). Korttelien mitoitus perustuu siihen, että autohallit voidaan toteuttaa yhteen tasoon. Ajo tapahtuu keskitetysti kumpaankin laitokseen. Järjestelyissä on huomioitu vaiheittain toteutettavuus. Korttelin 55 tontin 4 autopaikat sijoittuvat maantasoon Käsityöläiskadun puolelle. Kaava mahdollistaa maanalaisen pysäköinnin sijoittamisen myös katualueiden ja Asemapäällikön puiston alle. Kaupunginosan 5 AK - korttelien 6 ja 14 autopaikat sijoittuvat maantasoon tai rakennusten pohjakerrokseen. Yleiset pysäköintipaikat osoitetaan katujen varsille. Linja-autoaseman tontille on varattu lisäksi yleisiä autopaikkoja. Pysäköinnistä tulee kokonaisuudessaan aikarajoitettua. Terveysaseman osalta on kaavatyön kuluessa tutkittu useita vaihtoehtoja. Valittu liikenneratkaisu perustuu siihen, että terveysaseman edustan asiointiliikenne voidaan säilyttää nykyisen kaltaisena ja alueella säilyy henkilökunnalle autopaikkoja. Tullikadun uuden jatkeen kohdalta sallitaan ajoliittymä terveyskeskukseen. Taksiasema Taksien paikat on osoitettu Tuulensuunkadulle kadunvarsipaikkona. Taksitolpalle varataan paikka linja-autoterminaalin vierestä, mikä edistää sujuvuutta liikennemuotojen välillä. Paikkoja on yhteensä 8. Järjestelyt täsmentyvät alueelle laadittavan katujen toteutussuunnitelman myötä. 4.1.3 Kaavaratkaisun perusteet Katuverkko Aurinkotien liittäminen suoraan Käsityöläiskatuun vähentää huomattavasti Tuulensuunkadun liikennemäärää. Muutos mahdollistaa Tuulensuunkadun ja Tullikadun kehittämisen hidaskatuina, jotka ovat jalankulkupainotteisia, mutta kaikkien liikennemuotojen käytettävissä. Pääkatulinjan muutoksella luodaan mahdollisimman paljon tilaa jalankulkupainotteisen liikekeskustan laajentumiselle. Laajentuminen lähentää liikekeskusta Järveläntien market-alueeseen ja parantaa jalankulku- ja pyöräilyyhteyksiä näiden välillä. Yleinen pysäköinti sijoittuu yksinomaan jatkossa pääosin katujen varsille. Keskustarakenteen tiivistämistavoite ei mahdollista laajojen maanpäällisten pysäköintikenttien sijoittamista alueelle. Joukkoliikenne Linja-autoasema liittyy suoraan pääkatuverkkoon. Asema sijoittuu laajenevan kävelypainotteisen keskustan osaksi. Sijaintipaikallaan asema on hyvin saavutettavissa eri suunnista lähestyttäessä ja sillä on keskeinen asema kaupunkirakenteessa. Aseman tilavarauksessa on huomioitu vaihtoehtoisia laiturijärjestelyjä. Asemalle ei varata bussiliikenteen tasauspysäkkejä, vaan ne sijoittuvat Aurinkotien puolelle. Tiivistyvässä 18
keskustassa asemapalveluja ei sijoiteta erillisiin rakennuksiin, vaan niille varataan tilat viereisin asuin- ja liikekorttelin katutasosta. Katutasoon varataan myös tilaa terminaalia palvelevalle polkupyörien katetulle säilyttämispaikalle, mikä edistää eri liikennemuotojen sujuvaa vaihtamista. Korttelialueet Katuverkon muutos luo edellytykset rakentaa merkittävä määrä uutta asuin- ja liikerakentamista pääkatuverkon sisäpuolelle, jalankulkupainotteiselle keskusta-alueelle. Liiketilojen toteutumista pyritään ohjaamaan keskeisille katujaksoille. Ratkaisu täydentää nykyistä ruutukaavarakennetta. Keskustan tärkeitä saapumissuuntia on pyritty korostamaan. Rakentamisen volyymi ja kerroskorkeus noudattaa keskustan rakennemallityössä linjattuja periaatteita. Korttelit jäsentyvät pienempimittakaavaisiin rakennuksiin, jotka sitoo yhteen maantasokerros. Viidestä kerroksesta ylin toteutetaan ullakkokerrosmaisena. Mitoitus Mitoituksen kannalta merkittävä tekijä on keskusta-alueelle rakennemallityössä määritelty kerroskorkeus sekä rakennusten mittakaava. Rakentamisen määrässä on jalankulkupainotteisen ruutukaavakeskustan osalta lähtökohtana, että sen edellyttämät pysäköintilaitokset voidaan toteuttaa yksitasoisina korttelipihojen ja osin rakennusten alle. Pääkatuverkon ulkopuolella korttelien mitoitus perustuu autojen sijoittamiseen maantasoon. 4.2 Kaavan vaikutukset 4.2.1 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavan myötä kaupunkikuvaltaan ja käytöltään epämääräiseksi jäänyt alue liitetään eheästi osaksi keskustan asuin- ja liikekortteleita. Asemakaava noudattelee keskustan rakennemallityön yhteydessä määriteltyjä kaupunkikuvallisia periaatteita ja rakennusten kerrosluvuille asetettuja tavoitteita. Korttelirakenne jatkaa olemassa olevaa ruutukaavaa. Keskustarakennetta täydennetään tehokkaasti ja tiivisti, mutta pyritään ylläpitämään Naantalin keskustalle tyypillistä pienirakeisuutta ja miljöötä. Uudet rakennukset ovat 5 kerroksisia ylimmän kerroksen ollessa sisäänvedetty tai ullakkomainen. Keskustan tiiviin korttelirakenteen reuna laajentuu merkittävästi. Nykyinen väljä katuja viherympäristö muuttuu tiiviimmin rajatuksi, keskustamaiseksi katuympäristöksi. Keskustan sisääntulokatujen merkitystä korttelirakenteessa on pyritty korostamaan. Kaupunkikuvassa merkittävän Kuparivuoren näkyvyyttä pyritään säilyttämään Aurinkotien näkymän päätteenä. Keskustan saapumispaikat hahmottuvat kaupunkikuvassa selkeästi. Katuympäristö pyrkii luomaan selkeän signaalin eri liikennemuotojen hierarkiasta. Ruutukaavarakenne korostaa korttelien väliin jäävän julkisen kaupunkitilan merkitystä. Tämän vuoksi katutilan ja muiden yleisten alueiden hierarkian, jäsentelyn, pintojen, kalusteiden ja valaistusratkaisujen merkitys korostuu. Korttelirakenteessa on selkeä hierarkia: kadut ja yleiset alueet erottuvat selkeästi yksityisistä korttelipihoista. 19
Alueen rakennuskannasta säilyy ns. Asemapäällikön talo, joka on kaavassa osoitettu s merkinnällä. Merkintä mahdollistaa palvelutoimintojen jatkumisen ja rakennuksen tilojen muokkaamisen. Rakennuksen ulkoasuun ei tehdä rakennuksen historiallista arvoa heikentäviä muutoksia. 4.2.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutos on osa Naantalin liikekeskustan uudistamista. Kaavaratkaisulla tuetaan Naantalin keskustan kehittämistä ja sen elinvoimaisuuden säilyttämistä. Asemakaavaratkaisu tiivistää nykyistä keskustarakennetta ja hyödyntää olemassa olevaa yhdyskuntateknistä verkostoa. Muutos mahdollistaa nykyisin heikosti käytettävissä olevan alueen rakentamisen laadukkaaksi osaksi Naantalin keskustaa. Tavoitteena on useiden keskeisten kortteleiden tehostuva rakentaminen sekä palveluiden ja asuntorakentamisen lisääminen. Lopputilanteessa tavoitteena on yhtenäinen rakennuskanta ja tiivis keskustarakenne. Yleisiä katutiloja ja puistoalueita kehitetään viihtyisämmiksi ja liikkumisen kannalta turvallisemmiksi. Alueelle sijoittuu helposti saavutettavia, keskustatyyppisiä palveluja. Kaavan myötä keskustaan sijoittuu huomattava määrä uutta asuinrakentamista, n. 20 000 k-m², mikä vastaisi n. 400 asukasta. Naantalin keskustassa asuinrakentamista toteutuu vuosittain n. 3000 k-m², jolloin kaava-alueen rakentaminen vastaisi n. 7 vuoden asuntorakentamisen varantoa. Kaavalla parannetaan myös joukkoliikenteen kehittämisen edellytyksiä. Uusi linjaautoterminaali sijoittuu kiinteästi osaksi keskustan korttelirakennetta ja on helposti saavutettavissa eri liikkumistavoin. 4.2.3 Vaikutukset elinkeinoelämään Asemakaava toteuttaa keskustan rakennemallityön tavoitetta liikekeskustan laajentamisesta. Kasvava asukasmäärä keskustassa lisää myös palvelujen käyttöä. Tuulensuunkadun muutosten myötä syntyy edellytykset liikekeskustan laajentumiselle kohti Järveläntien market -aluetta. Liiketoiminnan painopistettä pyritään muodostamaan torin ympäristön ja market -alueen välille. Tullikatu säilyy muutoksista huolimatta keskustan keskeisenä liikekatuna. Uudisrakennuksiin toteutuu pienikokoisia kivijalkatiloja, jotka soveltuvat ensisijaisesti paikallispalveluita tarjoaville kaupoille. Liiketiloja pyritään ohjaamaan ensisijaisesti jalankulkupainotteisina kehittyvien katujen varsille. Kaavassa ei määrätä liiketilojen rakennusoikeutta. Yhteensä asemakaavan arvioidaan mahdollistavan n. 1500 k-m² liike, myymälä- ja työtiloja rakennusten 1. kerroksiin. Näistä osa tosin korvaa uuden rakentamisen tieltä poistuvia tiloja, joten liiketilojen lisäys ei kaavan myötä muodostune huomattavaksi. Naantalin keskusta-alueille on arvioitu 10 000 k-m² vähimmäislisätarve vuoteen 2030 mennessä. Kaavatyön yhteydessä on laadittu kaupallinen toimivuustarkastelu, liite 13 (WSP, 4.8.2014). 20
4.2.4 Vaikutukset liikenteeseen Kaava-alueen liikenneverkko Merkittävin muutos liikenneverkkoon on Aurinkotien katulinjan yhdistäminen suoraan Käsityöläiskatuun, mikä vähentää liikennettä Tuulensuunkadulla ja mahdollistaa sen muuttamisen hidaskatu-tyyppiseksi. Ratkaisun keskeisenä tarkoituksena on ollut laajentaa keskustan jalankulkupainotteista katuverkkoa ja luoda edellytyksiä viihtyisämmän keskusta-alueen kehittämiselle. Asemakaavan yhteydessä on laadittu keskustan liikenneverkon toimivuustarkastelu. Tarkastelu perustuu rakennemallityön yhteydessä laadittuun liikenne-ennusteeseen (2008-2030). Keskustan liikennemäärät vaihtelevat suuresti vuodenajasta riippuen, sillä huomattava matkailijaliikenne osuu kesäkuukausiin. Liikenteen on ennustettu kasvavan suunnittelualueella 35-65 % vuoteen 2030 mennessä. Toimivuustarkastelujen perusteella tehdyt johtopäätökset kaava-alueen osalta ovat: Aurinkotien ja Käsityöläisenkadun välille avattava uusi katuyhteys siirtää n. 60 % Tuulensuunkadun liikenteestä tavoitellun kävelypainotteisin alueen ohi. 2030 ennusteliikennemäärille muutos Tuulensuunkadulle on n. -5400 ajoneuvoa (9000 ajoneuvoa/vrk -> 3600 ajoneuvoa/vrk) verrattuna siihen, että katuverkko säilyisi nykyisenlaisena. Tuulensuunkadun nykyinen liikennemäärä on n. 7000 ajoneuvoa/vrk (kesäarkipäivän huipputunti). Uusi katuyhteys yhdessä Tullikadun hidaskaduksi muuttamisen kanssa siirtää Aurinkotielle/Aurinkotieltä suuntautuvaa keskustan läpiajoa Tullikadulta Käsityöläisenkadulle. Kaavan mukaiset uudet liikennejärjestelyt pystyvät välittämään ennustetun vuoden 2030 kesäliikenteen ilman toimivuusongelmia. Kuvapari 11: vasemmalla liikenneverkon kuormitustarkastelu ennustetilanteessa 2030 kesävuorokautena, oikealla keskustan katuverkon kuormituksen muutos. 21
Ympäröivä liikenneverkko Suunnitelmia on arvioitu suhteessa keskustan rakennemallityön liikenneverkolliseen kokonaisratkaisuun. Kaava-alueen ulkopuolella ei ilmennyt muutostarpeita. Kaavaalueen ulkopuolella pääkatuverkosta Uolevi Raaden kadun liikenne välillä Tullikatu ja Käsityöläiskatu kasvaa. Kriittisenä tekijänä pidettiin sataman ja vanhan kaupungin saavutettavuutta ja mahdollista tarvetta muuttaa Kaivokatu kaksisuuntaiseksi. Kaivokatu on katsottu parhaimmaksi säilyttää jatkossakin yksisuuntaisena, sillä liikenteellinen hyöty verrattuna kaksisuuntaiseksi palauttamisesta koituviin kielteisiin vaikutuksiin nähden ei sitä puoltanut. Keskeisiä perusteluja yksisuuntaisuudelle ovat häiriöiden kasvu, liikenneturvallisuuden heikkeneminen, pysäköintipaikkojen väheneminen kadun varrelta sekä uuden kääntöpaikan ja uusien pysäköintipaikkojen rakentamisesta koituva haitta ympäristölle. Jalankulku ja pyöräily Keskustan jalankulkupainotteinen katuverkko laajenee. Katutiloja muokataan kävelylle ja pyöräilylle suotuisammiksi. Muutokset parantavat keskusta-alueen liikenneturvallisuutta. Tullikatu, Tuulensuunkatu ja Luostarikatu suunnitellaan hidaskatuina, joilla ajonopeus on enintään 30 k-m/h. Pyöräily ja jalankulku huomioidaan omina liikennemuotoinaan. Jalankulkupainotteisella keskusta-alueella pyöräily ja autoilu käyttävät samoja väyliä. Erikseen osoitetaan Aurinkotie-Käsityöläiskatua pitkin nopeampi, omaksi kaistakseen erotettu pyöräilyväylä. Katuverkon muutosten myötä välimatka jalankulkupainotteisin keskustan ja sen viereisen Järveläntien market -alueen välillä pienenee, mikä liittää alueet kävelijöiden ja pyöräilijöiden kannalta tiiviimmin toisiinsa. Keskustaan ja linja-autoterminaalille suuntautuvaa liityntäpyöräliikennettä varten osoitetaan aseman yhteyteen pyöräpaikkoja. Joukkoliikenne Linja-autoaseman sijoittamisessa periaatteena on, että se liittyy suoraan keskustan pääkatuverkkoon, mutta sijaitsee samalla jalankulkupainotteisessa ydinkeskustassa, pääkatuverkon sisäpuolella. Terminaalialue on mitoitettu kahteen suuntaan ajettavaksi. Linjoja ei tasata laitureilla, vaan tätä varten varataan Aurinkotien varresta tilaa. Taksipaikat sijaitsevat linja-autoterminaaliin yhteydessä Tuulensuunkadulla. Linja-autoaseman edellyttämiä terminaalipalveluja osoitetaan asemakaavassa AK - korttelin 13 tontin 5 asuintalon katutasoon. Pysäköinti Korttelien liike- ja työtilojen sekä asukkaiden autopaikat sijoittuvat korttelikohtaisesti pääosin pysäköintilaitoksiin. Keskustan asiointiliikenteen pysäköintiperiaate muuttuu. Nykyinen kenttämäinen, laaja ja aikarajoittamaton pysäköintialue poistuu. Pysäköintipaikat siirtyvät kadun varsille. Nykyisin kaava-alueen asiointiautopaikkojen määrä on n.70 autopaikkaa (30 näistä aikarajoitettuja). Uuden ratkaisun myötä asemakaavan katualueille on mahdollista si- 22
joittaa n. 100 autopaikkaa. Terveysaseman tontille voidaan sijoittaa n. 45 asiointi- ja henkilökuntapaikkaa. Kadunvarsipaikat tulevat olemaan aikarajoitettuja (liite 9, pysäköintikaavio). Kaavatyön yhteydessä on terveyskeskuksen pysäköinnistä laadittu erilliset tarkastelut (liite 8). 17.1.2014 laaditussa pitkän tähtäimen käyttösuunnitelmassa on asemakaavan rakennusoikeus käytetty täysin ja pysäköintipaikat sijoitettu osittain maan alle. Lisäksi on laadittu nykyisen, käytetyn rakennusoikeuden kattava käyttösuunnitelma 30.4.2014, jossa puretun terveystalon paikalla on maantasossa 31 ap ja Tullikadun puolella 42 ap, yhteensä 73 ap. Suunnitelma täyttää voimassa olevan kaavan autopaikkavaatimuksen toteutuneella rakennusoikeudella. Vaaditun autopaikkamäärän toteuttaminen kummassakin vaihtoehdossa edellyttäisi tontilla olevan vanhan terveystalon purkamista. 4.2.5 Vaikutukset kunnallisteknisiin verkkoihin Uusi rakentaminen on liitettävissä suoraan nykyisiin kunnallisteknisiin verkkoihin. Alueen rakentaminen vähentää huomattavasti hulevesiä viivyttäviä pintoja. Toteuttamisessa on huomioitava uusien kattopintojen ja kovien katu- ja pihapintojen vuoksi lisääntyvä hulevesikuorma sadevesiviemäreihin. Asemakaavassa edellytetään, että korttelialueiden hulevedet on viivytettävä niiden muodostumispaikoilla ennen johtamista yleisiin sadevesiverkostoihin. Tämä edellyttää pihatiloihin varattavia viivytys- ja imeytysaltaita. 4.2.6 Vaikutukset terveyteen Asemakaavan toteutuessa pääkatuverkko muuttuu keskustamaisemmaksi, mikä vaikuttaa myös ajonopeuksiin. Pääkatuverkon liikenteen nopeus on 40 km/h. Ajonopeuksien alhaisuus ei aiheuta melulle asetettujen ohjearvojen ylittymistä puisto-alueiden, asuinrakennusten pihatilojen ja tai asuntokohtaisten ulko-oleskelutilojen osalta. Asemapäällikön talossa toimivan vuorohoitokodin ulkoilupiha siirtyy etäämmäksi Käsityöläiskadusta, jonka liikennemäärä tulee jatkossa kasvamaan. 4.3 Sosiaaliset vaikutukset Alueelle sijoittuu n. 400 uutta asukasta (asumisväljyydellä 1 asukas/ 50 k-m²). Kaava mahdollistaa palveluasumisen tai erityisasumisen rakentamisen. Kaavalla mahdollistetaan keskustan asuntotarjontaa monipuolistava, eri väestöryhmät huomioon ottava asuntorakentaminen. Heikosti hyödynnettäviä nykyisiä viheralueita kompensoidaan toteuttamalla toiminnallisesti paremmin asukkaita palvelevaa julkista puistotilaa ja katuympäristöä. Alueella toimivan vuorohoitokodin toimintaa on mahdollista jatkaa. 23
5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutushankkeet voidaan käynnistää asemakaavan tultua voimaan. Asemakaavaan sisältyy sitova tonttijaon muutos. Keskustakortteleista laaditaan rakennustapaohjeet. Alueen toteutumisen arvioidaan kestävän n. 10 vuotta. Pitkä toteutusaikaväli edellyttää huolellista vaiheistamista keskustan asukkaiden viihtyvyyden turvaamiseksi. Korttelien rakentaminen on mahdollista käynnistää ennen uuden pääkatuyhteyden ja bussiaseman rakentamista (liite 16 toteutuksen vaiheistaminen). Ensimmäinen toteutusvaihe on todennäköisesti ns. Asemapäällikön puiston tontti (kortteli 55 tontti 4), jonka toteuttaminen ei edellytä vielä pysäköintilaitosten rakentamista. Korttelin 55 toteuttaminen ei edellytä vielä Tuulensuunkadun muutoksia. Asuinkorttelien 55 ja 13 osalta toteutetaan ensimmäiseksi ne tontit, joilla sijaitsevat keskitetyt ajoyhteydet korttelien alle rakennettaviin pysäköintilaitoksiin. As Oy Kreivinniityn osalta asemakaavan toteutuminen ei riipu ympäröivien alueiden toteutusjärjestyksestä. Terveysaseman osalta kaavan mukaisen rakennusoikeuden toteutuminen kokonaisuudessaan edellyttäisi tontilla olevan vanhan terveystalon purkamista ja rakenteellisen pysäköinnin toteuttamista. Vuoden 2014 aikana käynnistynyt Manner-Naantalin osayleiskaava ja sen yhteydessä laadittava toteutusohjelma saattaa aikanaan vaikuttaa suunniteltuun rakentamisaikatauluun. 24
6. LUETTELO SUUNNITELMAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, SELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, 23.8.2004 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 (Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksynyt 7.5.2012) Naantalin keskusta yleiskaava 22.7.1983 Naantalin maankäytön kehityskuva 2035, (Naantalin kaupunginvaltuusto hyväksynyt 13.2.2012) Voimassa olevat asemakaavat Naantalin keskustan rakennemalli 22.4.2013 (M3 Arkkitehdit) ja siihen liittyvät selvitykset Naantalin keskustakorttelien kilpailu, arvostelupöytäkirja Keskustan pysäköintiselvitys, autopaikkalaskelma, Naantalin kaupunki Liikennelaskenta 2008 Kaava-alueen katuverkon yleissuunnitelma ja periaateleikkaukset 05/2014, Ramboll Finland Oy Terveyskeskuksen pysäköintijärjestelyt, suunnitelmavaihtoehdot 17.1.2014 / 30.4.2014, AD.CE Suunnittelu Oy As Oy Kreivinniityn tontinkäyttösuunnitelma, 3.3.2014, Teekki Oy Puustokartoitus 2014, Naantalin kaupunki Kaupallinen toimivuustarkastelu asemakaavamuutosalueen osalta (WSP 4.8.2014) Maaperäselvitys, 3.9.2014, SM Maanpää Oy Helsingissä 20.1.2015 Mikko Rusanen, arkkitehti SAFA Leena Holmila, arkkitehti SAFA 25
LIITTEET 1. Voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmä 2. Tilastolomake 3. Asemakaavakartta ja -määräykset, ehdotus 10.11.2014 4. OAS 5. Asemakaavan havainnekuvat 6. Katuverkon yleissuunnitelmakuva 7. Katuverkon periaatepoikkileikkaukset 8. Terveyskeskuksen pysäköintivaihtoehdot 17.1.2014 ja 30.4.2014 9. Pysäköintikaavio 10. Korttelien viitesuunnitelmat 11. Kaavan käsittely / pöytäkirjaote 12. Puustokartta 13. Kaupallinen toimivuustarkastelu 14. Rakennusliikkeiden lausunnot kaavaluonnoksesta / vastineet 15. Yleisötilaisuuksien ja yrittäjätilaisuuden muistiot 16. Toteutuksen vaiheistuskaavio 26