Suomussalmen kunta Taloussuunnitelma v. 2014 2016 Kvalt liite 5 kv 10.12.2013 Suomussalmen kunta Suomussalmen kunnan TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA v. 2015-2016 Kunnanvaltuusto hyväksynyt 10.12.2013
Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo Kannen kuva Alpo Rissanen
SISÄLLYS 1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT...5 1.1 Yleinen taloudellinen kehitys...5 1.2 Kuntatalous...6 1.3 Kainuun maakunta...13 2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET...15 2.1 Kunnan perusinformaatio...15 2.2 Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio...19 2.2.1 Yhteiset tavoitteet...20 2.2.2 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen...20 2.2.3 Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne...21 2.2.4 Tilivelvolliset...22 2.2.5 Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen...23 2.3 Toiminnan muutokset...23 2.4 Henkilöstö...23 3 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2016...25 3.1 Talousarvioasetelma...25 3.1.1 Toiminnan ohjauksen näkökulma...25 3.1.2 Kokonaistalouden näkökulma...25 3.2 Käyttösuunnitelmien laatiminen...26 3.3 Talouden tasapainottaminen ja alijäämän kattamisvelvollisuus...26 3.4 Sisäiset erät...26 3.5 Talousarvion laatimisperusteet...26 4 TALOUSARVION SITOVUUS...28 4.1 Talousarvion sitovuus kunnanvaltuustoon nähden...28 4.2 Kunnanhallituksen ja valtuuston erilliset päätökset...28 5 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA...31 Tuloslaskelma...31 Rahoituslaskelma...32 5.1 Valtuuston vuosille 2014 2015 hyväksymät talouden tavoitteet...33 5.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman päälinjaukset...33 5.3 Toimintatuotot...33 5.4 Toimintakulut...34 5.5 Toimintakate...34
5.6 Rahoitus...34 5.6.1 Verotulot...34 5.6.2 Valtionosuudet...38 5.6.3 Rahoitustuotot ja rahoituskulut...39 5.6.4 Vuosikate...39 5.6.5 Poistot...39 5.6.6 Lainat...39 5.6.7 Ylijäämä/alijäämä...40 5.6.8 Talouden tasapainotus...40 5.6.9 Menojen lisäykset ja muut uhkatekijät 2014 2016...41 6 KÄYTTÖTALOUS...44 6.1 Tuloslaskelma, ulkoiset ja sisäiset...44 6.2 Yhteenveto käyttötalouden määrärahoista, valtuuston sitovuustaso...45 6.3 Käyttötalous yhteensä...46 Keskusvaalilautakunta...46 Tarkastuslautakunta...46 Kunnanvaltuusto...47 Kunnanhallitus...47 Maakunnallinen yhteistoiminta/kainuun liitto...57 Sosiaali- ja terveystoimi...59 Sivistyslautakunta...64 Tekninen lautakunta...87 Maankäyttö ja kaavoitus...88 Ympäristölautakunta...97 Eriytetty vesihuoltolaitos...102 7 INVESTOINTIOSA...105 8 KONSERNI...113 8.1 Konsernirakenne...113 9 LIITTEET...119 1. Valtionosuudet...119 2. Eriytetty vesihuoltolaitos...120 3. Poistosuunnitelma 2014...122 4. Projektit...124 5. Henkilöstöluettelo...134 6. Kuntien laskennallinen verorahoitus sote-kuntayhtymälle...140 7. Kuntayhtymän tuottamat tukipalvelut yhteensä...141
1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Yleinen taloudellinen kehitys Kansainvälisen talouden kohdalla on näkyvissä käännettä ylöspäin. Yhdysvalloissa ja Japanissa on viimeaikainen kehitys ollut positiivista. Kiinan talouskasvun hidastuminen on ollut ennakoitua maltillisempaa. Maailman talouden kasvu on kuitenkin poikkeuksellisen hidasta. Euroalueen taantuma päättyy tänä vuonna. Jatkossa kasvu on kuitenkin hidasta alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin tasesopeutusten sekä kehnona pysyttelevän kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi- ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Viime vuonna Suomen bruttokansantuote supistui 0,8 % ja tänä vuonna sen ennustetaan supistuvan 0,5 %. Talouden ennustetaan pääsevän kasvu-uralle aivan vuoden lopulla. Vuonna 2014 kokonaistuotanto kasvaa 1,2 % kotimaisen kulutuksen ja viennin tukemana. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen ja myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Kuluvan vuoden keskimääräinen inflaatio on 1,6 % ja ensi vuonna 2,1 %. Julkisen talouden tilanne pysyy heikkona. Ikärakenteen muutos vähentää työikäisten määrää, eli supistaa kasvupotentiaalia ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia menoja, mikä vaikeuttaa julkisen talouden rahoitusta. Julkisyhteisöjen rahoitusasema on alijäämäinen jo kuudetta vuotta peräkkäin eikä julkinen talous ole tasapainottumassa tämänkään jälkeen. Koko julkisen talouden velka suhteessa BKT:een on kohoamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa sitten sotavuosien jälkeen yli 60 %:n. Tämän vuoksi on jouduttu ja joudutaan tekemään erilaisia sopeuttamistoimia valtiontaloudessa. Sopeuttamistoimet kohdistuvat myös kuntien valtionosuuksiin. Kunnat joutuvat samalla tavalla tekemään talouden sopeuttamistoimia. (Lähteet: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus, syyskuu 2013 ja kunnallistalous 3/2013.) Suomen talouden tunnuslukuja (Lähde: Suomen Kuntaliitto 18.9.2013, MP) Muuttuja 2010* 2011* 2012** 2013** 2014** Tuotanto 3,3 2,7-0,8-0,5 1,2 Palkkasumma 2,3 4,7 3,2 1,4 2,4 Ansiotaso 2,6 2,7 3,2 2,1 2,1 Inflaatio 1,2 3,4 2,8 1,6 2,1 (%-yksikköä) Työttömyysaste 8,4 7,8 7,7 8,3 8,2 Verot/BKT 42,4 43,6 44,0 44,9 44,9 Julkiset menot/bkt 55,8 55,2 56,6 58,1 58,1 Julkinen velka/bkt 48,6 49,2 53,6 58,3 60,7 Euribor 3 kk, % 0,8 1,4 0,6 0,2 0,3 Korkotaso; 10 v. korko, % 3,0 3,0 1,9 1,8 2,3 * ennakkotieto ** ennuste 5
1.2 Kuntatalous Kuntatalous 2011 2014 Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina 2011 2014, mrd. (19.6.2013Turkkila) Lähde: Suomen Kuntaliiton julkaisu Kuntatalous 2/2013 kesäkuu 2011 2012* 2013** 2014** Toimintatuotot 11,40 11,83 12,18 12,52 Toimintakulut -35,66-37,63-38,96-40,12 Toimintakate -24,26-25,80-26,78-27,60 Verotulot 19,07 19,32 20,39 20,91 Valtionosuudet 7,66 8,07 8,26 8,22 Rahoituserät, netto 0,08 0,20 0,15 0,05 Vuosikate 2,55 1,79 2,02 1,58 Poistot -2,23-2,40-2,65-2,75 Satunnaiset erät, netto 0,12 0,25 0,20 0,20 Tilikauden tulos 0,44-0,36-0,43 0,97 Lähde: Vuodet 2011 2012 Kuntaliitto / Tilastokeskus. Vuodet 2013 2014 arviot, Kuntaliitto Vuosikate Vuosikate /asukas oli koko maassa: vuosi 2012 2011 2010 2009 2008 2007 euroa 249 284 461 340 363 382 Vuosikate poistoista prosentteina: vuosi 2012 2011 2010 2009 2008 2007 % 71 118 145 108 122 135 Negatiivisten vuosikatteiden lukumäärä Suomen kunnista: (ko. vuoden kuntajaolla) vuosi 2012 2011 2010 2009 2008 2007 lkm 63 37 7 29 57 52 Lainakanta Kuntien lainakanta asukasta kohti: vuosi 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2261 2037 1957 1838 1629 1548 Kunnallistalous vuosina 2009-2014 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat: vuosi 2014** 2013* 2012 2011 2010 2009 % 3,0 3,5 5,5 5,4 4,0 4,0 * arvio ** ennuste 6
Palkkasumman kehitys: vuosi 2014** 2013* 2012* 2011 2010 2009 2,1 2,0 4,1 4,3 2,8 3,1 *arvio ** ennuste Peruspalvelujen hintaindeksin kasvu: vuosi 2014* 2013* 2012* 2011 2010 2009 % 2,0 2,3 3,4 3,3 2,6 2,0 *arvio Verotulojen kehitys Kunnallisverotulojen arvioidaan vuonna 2012 kasvavan 3,8 prosenttia, 5,3 prosenttia vuonna 2013 ja 1,4 prosenttia vuonna 2014. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 0,14 prosenttia vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2013 on 19,38. Kuntien yhteisöverojen tulojen arvioidaan kasvavan 7,2 prosenttia vuonna 2013 ja vuonna 2014 nousevan 5,4 prosenttia. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin tilapäisesti vuosille 2009 2011 kymmenellä prosenttiyksiköllä. Kuntaryhmän yhteisöveron korotettua jako-osuutta jatketaan korotettuna 5 prosenttiyksiköllä vuosina 2012 2015. Kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 28,34 % vuonna 2012 ja 29,08 % vuonna 2013. Yhteisöverokantaa alennetaan 24,5 prosentista 20,0 prosenttiin vuonna 2014. Kuntien yhteisöveromenetykset on luvattu kompensoida kunnille yhteisöveron jako-osuutta vastaavasti korottamalla. Kiinteistöveron tilitysten määrän arvioidaan kasvavan 4,7 prosenttia vuonna 2013 ja 9,0 prosenttia vuonna 2014. Vuodelle 2014 kiinteistöverojen määräytymisperusteita on muutettu mm. korottamalla jälleenhankinta-arvoja 7,14 %, alentamalla ikäalennuksen maksimimäärää 80 %:sta 70 %:iin ja tasokorottamalla maapohjien verotusarvon pohjana olevia viitehinta-arvoja 10 %. Valtionosuudet Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistettiin vuonna 2010, jolloin siirryttiin niin sanottuun yhden putken malliin. Kuntien valtionosuudet laskevat vuonna 2014 n. 0,3 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia leikattiin 631 milj. euroa vuonna 2012 ja vuonna 2013 lisää 125 milj. euroa. Näiden leikkausten lisäksi vuonna 2014 leikataan valtionosuuksia 362 milj. euroa. Kumulatiivisesti valtionosuuksia leikataan vuoden 2011 tasosta yhteensä 1,118 milj. euroa eli asukasta kohti 208 euroa vuonna 2014. Nämä leikkaukset liittyvät valtiontalouden tasapainottamiseen. Valtionosuuksia leikataan vielä lisää 175 milj. euroa vuonna 2015, 250 milj. euroa vuonna 2016 ja 259 milj. euroa vuonna 2017. Vuodelle 2014 on tehty valtionosuusperusteisiin 2,4 prosentin kustannustason muutosta kuvaava indeksitarkastus. Lisäksi kiinteistövero on poistettu kuntien verotuloihin perustuvasta tasausjärjestelmästä. Kiinteistöveron tasauslisien yhteismäärä vuonna 2012 olisi ollut n. 764 milj. euroa kunnille. Suomussalmen laskennallinen menetys tältä osin on n. 0,365 milj. euroa. Valtionosuuksien kautta on kompensoitu kunnille verovähennyksistä aiheutuneet verotulojen vähennykset. Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 alusta. Tavoitteena on valtionosuusjärjestelmän yksinkertaistaminen vähentämällä merkittävästi laskentakriteerejä ja poistamalla kriteerien päällekkäisyyksiä. Nykyjärjestelmässä kriteerejä on lähes 50. 7
Kunta ja palvelurakenneuudistus Vuonna 2006 hyväksyttiin laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä laki kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta. Laki on voimassa 1.1.2007-31.12.2012. Lailla luodaan edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Lain tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Kunta- ja palvelurakenneuudistus toteutetaan vahvistamalla kuntarakennetta kuntia yhdistäen ja liittäen osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajakolain säännökset kuntien yhdistämisen taloudellisesta tuesta muutetaan siten, että ne kannustavat asukasmäärältään nykyistä olennaisesti suurempiin, monta kuntaa käsittäviin kuntaliitoksiin. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Lain mukaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin 50 000 asukasta. Lisäksi jokaisen kunnan tulee kuulua kuntayhtymään, jonka tehtävänä on muun ohella kunnan osoittamassa laajuudessa vastata palveluista, joista säädetään erikoissairaanhoitolaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa. Kunnan oli tehtävä kesäkuun 2007 loppuun mennessä suunnitelma siitä, miten uudistus toteutetaan asianomaisen kunnan osalta. Tämä ei kuitenkaan koskenut Kainuun kuntia. Soveltamisala Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) soveltamisalaan kuuluvissa kunnissa sovelletaan kuitenkin vain tämän lain 8, 9 ja 11 13 :iä. (8 Kunnilta valtiolle siirrettävät tehtävät, 9 Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat, 11 valtion kuntapolitiikka sekä rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, 12 Tietojärjestelmien ja yhteispalvelujen kehittäminen ja 13 Henkilöstön asema) Kainuun hallintokokeilu päättyi 31.12.2012, joten Kainuun kuntia koskevat jatkossa samat säännökset kuin muitakin kuntia. Uusi kuntauudistus Nykyinen hallitus on vuonna 2011 käynnistänyt suuren kuntauudistuksen. Kuntauudistus on koko maan laajuinen ja sen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista pois lukien erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon palvelut. Hallituksen kuntauudistuksella luodaan palvelurakenne, jossa valta ja vastuu palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta on yhdellä, riittävän laajaan asukas- ja osaamispohjaan perustuvalla taholla. Hallinnon- ja aluekehityksen ministerityöryhmä (Halke) vahvisti kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit 27.6.2012. Uudistuksen reunaehdot ja yleiset edellytykset Uudistuksen toteuttamisen yleisinä edellytyksinä ja reunaehtoina ovat seuraavat: 1) Yleiset edellytykset Uudistuksen yleisenä edellytyksenä on, että selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus. Lisäksi selvitysalueen tulee olla perusteltu alueen kokonaisedun näkökulmasta. 8
Kuntarakenteen muodostamisen lähtökohtana ei ole yksittäisen kunnan, vaan kunkin alueen kokonaisetu. Vahva kunta on toiminnallisesti eheä ja se vastaa laajasta palvelukokonaisuudesta. Kunnan on kyettävä järjestämään ja tuottamaan hyvinvointipalveluita tukevia, hyvinvointia edistäviä ja palvelukysyntää ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia, jotka toimivat integroituna osana kunnan yleistä tehtäväkenttää. Näitä palveluja ovat mm. sivistys-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. Muidenkin kunnallisten palvelukokonaisuuksien osalta, kuten yhdyskuntatekniikan ja ympäristöasioiden hoidossa sekä elinkeinojen edistämisessä, tarvitaan nykyistä vahvempia toimijoita. 2) Perustuslain reunaehdot Uudistuksen toteuttamisessa on otettava reunaehtoina huomioon perustuslain mukainen kunnallinen itsehallinto, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet sekä kielelliset oikeudet (kansalliskielet ja saamenkieli) ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinto. Reunaehtoja tulkittaessa on otettava huomioon myös perustuslakivaliokunnan mm. kielellisiä oikeuksia koskeva tulkintakäytäntö. Perustuslain reunaehdot huomioonottaen uudistus ei voi johtaa kielellisesti yhtenäisten alueiden pirstoutumiseen tai merkittäviin muutoksiin kielellisten oikeuksien toteutumisessa. Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit kuvaavat kunnan liitostarvetta. Kunnalla on tarve selvittää kuntaliitosta, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta (palvelu- ja väestöpohjakriteeri, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeri, talouskriteeri). Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. Kriteerit ovat seuraavat: 1) Palvelu- ja väestöpohjakriteerit Palvelu- ja väestöpohjakriteereiden tarkoituksena on hallitusohjelman mukaisesti turvata kuntarakenne, joka turvaa palvelujen järjestämisen yhdenvertaisesti koko maassa sekä vahvistaa kuntien edellytyksiä vastata itsenäisesti peruspalvelujen järjestämisestä. Tarkoituksena on lisäksi vahvistaa ja edistää kuntataloudeltaan vakaampien kuntien muodostamista. Palvelu- ja väestöpohjakriteerissä on otettu huomioon palvelujen järjestämisen, tuottamisen ja rahoittamisen edellyttämä riittävä väestöpohja. Tarkastelu on tehty ottaen huomioon sekä palveluiden käyttäjien tarpeet ja oikeudet saada yhdenvertaisesti palveluja että kuntien taloudelliset, toiminnalliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat mahdollisuudet vastata palvelutarpeisiin. Kunnalla on oltava myös kyky toimia eheän ja vahvan palveluorganisaation vastuuorganisaationa. Palvelu- ja väestöpohjatarkastelussa on pyritty palvelujen turvaamisen lisäksi varmistamaan mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen. Kasvattamalla palveluiden järjestäjien väestöpohjaa vähennetään kuntien välisiä eroja, jotka liittyvät väestön palvelutarpeeseen tai rahoituskykyyn. Riittävät taloudelliset sekä henkilöstövoimavarat ovat edellytys kunnan ja koko alueen elinvoimalle ja kehittämiselle. *Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Väestöpohja luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin sekä lähipalveluihin. (Tämä vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon.) * Perusopetuksen laadukas ja yhdenvertainen järjestäminen edellyttää vähintään noin 50 lapsen ikäluokkaa. * Laajempi väestöpohja parantaa myös kunnan edellytyksiä järjestää ja kehittää mm. kulttuuri-, nuoriso- ja kirjastotoimen sekä rakennusvalvonnan, yhdyskuntatekniikan ja ympäristönsuojelun palveluita. * Vahva kunta pystyy luomaan riittävät edellytykset kasvulle ja työllisyydelle sekä kantamaan paitsi palveluiden järjestämisvastuun myös vastaamaan itse kunnan riittävästä omasta palvelutuotannosta. Vahva ja itsenäinen kunta kykenee hallitsemaan markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä. 9
Väestöpohjan täyttävät kunnat eivät voi jättäytyä uudistuksen ulkopuolelle, mikäli väestöpohjan täyttävää toiminnallista kokonaisuutta alueella ei muutoin ole saavutettavissa. 2) Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteen hajautumiskehitykseen. Työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenteet kuvaavat asukkaiden arjen näkökulmasta alueita, joilla kuntarajojen merkitys on vähäinen, sekä kuntien keskinäistä riippuvuutta ja osaltaan kuntien työmarkkinadynamiikkaa ja kuulumista samaan talousalueeseen. Näillä alueilla kuntien kehittäminen on voimakkaasti sidoksissa elinkeinorakenteeseen. Työssäkäynti ja yhdyskuntarakennekriteerit osoittavat kuntaliitostarpeen lisäksi kuntaliitoksen selvityssuuntaa. Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit ovat toisilleen vaihtoehtoisia kriteereitä selvitystarvetta arvioitaessa. a) Työpaikkaomavaraisuuskriteeri: Työpaikkaomavaraisuudella tarkoitetaan kunnan työssäkäyvän väestön ja kunnassa olevien työpaikkojen suhdetta. Vahva työpaikkaomavaraisuusaste kuvaa kunnan elinvoimaisuutta, kilpailukykyä ja kykyä vastata alueensa elinkeinotoiminnan kehittämisestä. * Selvitystarvetta osoittaa, mikäli työpaikkaomavaraisuuskriteeri jää alle 80 prosentin. b) Työssäkäyntikriteeri: Pendelöinti on laajamittaista. Pendelöinnillä tarkoitetaan työssäkäyntiä oman asuinkunnan ulkopuolella. Tarkastelu perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntialueiden pendelöintiprosentteihin ja sitä sovelletaan seuraavasti: Suuret kaupunkiseudut: * Kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan on vähintään 35 %. Pendelöinnin suuntautuminen osoittaa selvitysalueiden suunnat. Suuriksi kaupunkiseuduiksi luetaan Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion seudut. Muut työssäkäyntialueet * Kunnasta pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuejaon osoittamaan keskuskuntaan on vähintään 25 %. Pendelöinnnin suuntautuminen osoittaa selvitysalueiden suunnat. c) Yhdyskuntarakennekriteeri: Kokoaa yhteen alueita, joilla yhteisen maankäytön, asumisen ja liikenteen päätöksenteon tarve on suurin. Koskee kaupunkiseudun keskustaajamaa ja lähitaajamaa silloin, kun keskustaajaman kasvupaine ulottuu vahvana lähitaajamaan asti. Yhdyskuntarakennekriteeritarkastelu perustuu Suomen ympäristökeskuksen taajamaluokitteluun. Tukena voidaan tarvittaessa käyttää myös selvityksiä asioinnin suuntautumisesta sekä yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeistä silloin, kun ne tukevat yhdyskuntarakenteeltaan eheiden alueiden syntymistä. Kunnilla on kuitenkin selvitysvelvollisuus, vaikka työpaikkaomavaraisuus- tai pendelöintiprosentti ei sitä edellyttäisi, jos selvitystarve on ilmeinen yhdyskuntarakennekriteerin ja alueen kokonaistarkastelun perusteella. Kriteerin soveltaminen Helsingin metropolialueella: Metropolialueella selvitysalueiden tulee koostua kunnista, joilla on merkittävä yhdyskuntarakenteen eheyttämistarve yhteisen keskustaajaman ja sen kasvupaineiden vuoksi. Alueen on lisäksi oltava perusteltu alueen kokonaisnäkökulmasta ja muodostettava toiminnallinen kokonaisuus. 3) Talouskriteeri Talouskriteerin tarkoituksena on varmistaa kunnan taloudellinen kantokyky vastata peruspalveluiden järjestämisestä, rahoituksesta ja tuottamisesta. Talouskriteerin täyttäisivät kunnat, - joiden rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut alittavat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kahtena vuonna peräkkäin (kriisikunnat); tai - joiden talous on kriisiytymässä ja tunnusluvut lähestyvät valtionosuuslain 63a :n mukaisten rajaarvojen täyttymistä. Tässä tapauksessa kriteerissä otetaan huomioon 63a :n perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen raja-arvot kolmena vuonna peräkkäin. 10
Kuntaliitostarvetta osoittaisi, jos kunnan taloudessa: * alittuu neljä tunnuslukujen mukaista raja-arvoa valtionosuuslain 63a :n kuudesta tunnuslukujen mukaisesta raja-arvosta tai * taseen kertynyttä alijäämää on vähintään 500 euroa asukasta kohti viimeisessä tilinpäätöksessä ja alijäämää toiseksi viimeisessä tilinpäätöksessä. Poikkeusperusteet Kriteereistä poikkeamisen tulisi olla mahdollista mm. erityisen harvan asutuksen, kielellisten oikeuksien turvaamisen sekä toiminnallisen kokonaisuuden muodostumisen perusteella. Poikkeukset eivät kuitenkaan ole automaattisia, vaan niiden tarve arvioidaan kussakin tapauksessa erikseen. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon alueen näkökulma ja poikkeamisen tulee olla mahdollista vain, jos kunnalla on edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja kunnan riittävästä omasta palvelutuotannosta. Kuntarakennelakityöryhmä valmistelee tarkemmin poikkeusperusteita edellä mainitulta pohjalta Kuntauudistuksen eteneminen ja sisältö (KL 28.6.2012) Uudistus sisältää: 1. rakennelain, joka tuli voimaan 1.7.2013 2. uusi kuntalaki, joka tulisi voimaan 1.1.2015 ja osittain jo 1.1.2014 voimaan 3. uusi valtionosuuslaki, joka tulisi voimaan 1.1.2015 Vahvistettujen kriteereiden pohjalta on hyväksytty kuntarakennelaki. Kuntauudistuksen eteneminen on viivästynyt ja kuntien lausuntokierros siirtynee vuoden 2013 puolelle (tilanne 23.10.2012). Kunnat antoivat lausunnot kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä ja käynnistetystä kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Suomussalmen kunnanvaltuusto antoi ko. lausunnon 10.4.2012 18. Lausunnossa valtuusto päätti mm., että kunnallishallinnon työryhmän esittämän kuntajakoselvityksen osalta Suomussalmi olisi valmis tekemään selvityksen Hyrynsalmen kanssa. Kuntauudistuksen kriteerit 29.6.2012 Kuntajohtajat (vuoden 2011 tp tiedot) Väestö > 20 000 50 lasta / vuosi Työpaikkojen omavaraisuus > 80 Vuosikate /as (383) Lainakanta /as (2 037) Vero-% (19,25) Omavarai suusaste Kertynyt alijäämä enint. 500 euroa/as Hyrynsalmi 2 672 13 87,6-22 1 330 20,25 65,2-540 Kajaani 38 045 441 104,5 223 1 880 20,00 60,4-413 Kuhmo 9 334 54 96,4 44 1 443 20,25 64,1-155 Paltamo 3 807 29 84,2 268 2 901 20,50 44,3 367 Puolanka 2 997 19 91,5 294 993 20,00 76,1 474 Ristijärvi 1 489 8 75,4 395 1 964 19,75 62,0 1436 Sotkamo 10 697 95 95,2 80 653 19,75 71,2-140 Suomussalmi 8 943 47 92,1 427 923 19,50 76,6 1315 Vaala 3 314 25 90,2 301 3 941 21,00 40,4-724 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisen lähtökohtana ovat pääministerin asettaman kunta-sote koordinaatiotyöryhmän linjaukset 8.5.2013. Linjausten mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on pääsääntöisesti vahvoilla peruskunnilla. Uudistuksen myötä sote-palveluja voivat järjestää kunnat ja sote-alueet. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Poikkeuksena sote-alueen hallintomalli voi olla myös kuntayhtymä. Kuntien on tehtävä rakennelain edellyttämät selvitykset ja päätökset 1.7.2014 mennessä. 11
Valtionosuusuudistus Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja rahoitus koko maassa. Tavoitteena on muodostaa uudesta järjestelmästä kannustava ja selkeä. Valtionosuusjärjestelmää yksinkertaistetaan vähentämällä merkittävästi laskentakriteereitä, joita nykyjärjestelmässä on lähes 50. Valtionosuudet perustuvat jatkossakin merkittävästi kunnan väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Järjestelmän kannustavuutta lisätään siirtämällä painopistettä kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. Kainuun kuntien kunta- ja palvelurakenteen esiselvitystyö Kainuun kuntien kunta- ja palvelurakenteen esiselvitystyö on valmistunut 30.10.2013. Esiselvityksen tavoitteena on tukea paikallista keskustelua ja päätöksentekoa tulevaisuuden rakenteellisista vaihtoehdoista. Selvityksessä tarkastellaan monipuolisesti ja eri näkökulmista tavoitteiden (mm. elinvoima, asukkaiden hyvinvointi) edellyttämiä toimintamalleja ja rakenteellisia ratkaisuja: kunnat ja kuntarakenteen muutokset sekä kuntien välisen yhteistyön kehittäminen. Työn toteutti erityisasiantuntija Antti Kuopila Kuntaliitosta. 12
1.3 Kainuun maakunta Maakunnan alueellinen kehitys Väestö Kainuun väkiluku Vuosi 2012 2011 2010 2009 2008 1960 Hlöä 80 685 81 298 82 073 82 634 83 160 106 880 Kainuun muuttotase on ollut koko 1990- ja 2000-luvun ajan negatiivinen. Jakson aikana Kainuun taajamaväestön määrä on kasvanut noin 30 000:lla, mutta maaseutuväestön määrä vähentynyt yli 40 000:lla. Viime vuosina myös joidenkin taajamien väkiluku on lähtenyt laskuun. Ikärakenteeltaan Kainuu poikkeaa muusta maasta siten, että muita ikäryhmiä on keskimääräistä vähemmän ja yli 65-vuotiaita 2,7 % keskimääräistä enemmän. Tilastokeskuksen trendiennusteen 16.10.2012 mukaan Kainuun väestön väheneminen jatkuu ja väkiluku olisi 77147 asukasta vuonna 2020. Väkiluku vähenisi nykyisestä 3538 asukkaalla eli 4,4 prosenttia. Työvoima ja työllisyys Kainuun työvoima Vuosi 2013 2012 2011 2010 31.8.2013 31.8.2012 31.8.2011 31.8.2010 Työvoima (hlöä) 35 732 37 008 36 991 37 102 Työttömät (hlöä) 5 217 4 367 4 254 4 749 % 14,6 11,8 11,5 12,8 Koko maan tyött.aste % 11,7 9,1 8,7 9,6 Kainuun maakunnan hallinto ja yhteistoiminta 2013 alkaen Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminta alkoi vuoden 2005 alussa Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (9.5.2003 / 343) perusteella. Koko Kainuun maakunta oli yhtenä vaalipiirinä vuoden 2008 vaaleissa. Kuntakohtaisia kiintiöitä maakuntavaltuutetuilla ei ollut. Maakuntavaltuustoon vaalikaudelle 2009-2012 valittiin 59 valtuutettua ja lisäksi 2 edustajaa Vaalasta. Suomussalmelaisia valtuutettuja valittiin 5. Maakunnan muut toimielimet, jotka maakuntavaltuusto valitsi, olivat tarkastuslautakunta, maakuntahallitus, koulutuslautakunta sekä sosiaali- ja terveyslautakunta. Maakunta huolehti sosiaali- ja terveydenhuollosta lukuun ottamatta lasten päivähoitoa, sekä toisen asteen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen tehtävistä. Perussopimuksessa maakunnan tehtäväksi annettiin suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, yleisestä elinkeinopolitiikasta ja markkinoinnista huolehtiminen sekä yhteistyön edistäminen ja etujen valvominen. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala huolehti kuluttajaneuvonnasta ja talous- ja velkaneuvonnasta sekä holhoustoimessa tarvittavista edunvalvontapalveluista. Maakuntavaltuustolla oli laaja toimivalta maakunnan kehittämisessä. Tarkoitukseen osoitettava valtion rahoitus koottiin sisäasiainministeriön hallinnonalalle ja maakuntavaltuusto jakoi osuudet eri tarkoituksiin yhteistyössä alueviranomaisten, kuten Metsäkeskuksen ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö - keskuksen kanssa. Maakunnan ja kuntien välillä oli tehty yhteistoimintasopimus, jonka mukaan maakunta tuotti hallinnon tukipalveluina talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon palvelut. Kainuun maakuntahallinto päättyi 31.12.2012, koska maankuntahallinnon jatkosta ei syntynyt kuntien yksimielistä päätöstä. Kainuun hallintokokeilua olisi voitu jatkaa vielä 2016 loppuun, jos kunnat olisivat olleet yksimielisiä jatkon osalta. Puolangan kunta ei hyväksynyt kokeilun jatkoa. 13
Kainuun kuntia koskee 2013 alkaen normaali lainsäädäntö ja kuntarakenneuudistuksen säännökset. Kainuun kuntien yhteistoiminta 2013 alkaen Kainuun kunnat päättivät (Puolanka vain osajäsenenä sotessa), että yhteistoimintaa jatketaan seuraavasti: 1. Maakunnan liiton tehtäviä varten perustettiin Kainuun liitto -kuntayhtymä Jäsenkuntien maksuosuus määräytyy edellisen vuoden joulukuun lopun tilastokeskuksen virallisen asukasluvun mukaisessa suhteessa. 2. Sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä varten perustettiin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Puolangan kunta on osajäsenenä sairaanhoitopiirissä, kehitysvammaisten erityishuoltopiirissä ja ympäristöterveydenhuollossa. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät soten osalta samoilla perusteilla kuin maakuntahallintokokeilussa eli ns. verotulorahoituksen (valtionosuudet ja verotulot) pohjalta. Aikaisemmasta poiketen kuntien STM valtionosuus pois lukien päivähoidon valtionosuus kohdistetaan suoraan päältä kuntakohtaiseen verorahoitusosuuteen. STM:n valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määritellään puoliksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta (50 % / 50 %). 3. Toisen asteen koulutus Lukiotoiminta palautui peruskunnille takaisin. Ammatillisen koulutuksen hoitaa Kajaanin kaupunki erillisen toisen asteen koulutusliikelaitoksen kautta. Kuhmo ja Suomussalmi tekevät erillisen sopimuksen Kajaanin kanssa koulutuksen järjestämisestä oman kuntansa ammatillisen koulutuksen toimipaikassa. Kajaanin kaupunki varaa Suomussalmen toimipaikan käyttöön tarvittavan määrän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja. Suomussalmen kunta vastaa Suomussalmen toimipaikan nettokustannuksista. 4. Hallinnon tukipalvelut Hallinnon tukipalveluiden (kirjanpito, palkkalaskenta ja atk) hoidetaan sote-kuntayhtymässä entisen yhteistoimintamallin pohjalta. Kuntien maksuosuudet määräytyvät samoilla perusteilla kuin maakuntahallinnon aikana eli suoriteperusteilla. 14
2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2.1 Kunnan perusinformaatio Kunnan alue ja sijainti Kunnan kokonaispinta-ala on 5 857,9 km 2, josta maapinta-alaa 5 270,7 km 2. Suurin pituus luoteesta kaakkoon on 120 km ja leveys koillisesta lounaaseen 80 km. Kunnan alueen halki kulkee valtatie numero 5, E73. Lähin reittiliikenteen lentokenttä on Kajaanissa, 115 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta. Hallinnollinen asema Suomussalmi kuuluu Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueeseen (Nuts2, EU-luokitus), Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon, Kainuun maakuntaan (Nuts3) ja Kehys Kainuun seutukuntaan (Nuts4). Valtion paikallishallinnossa kuulumme Suomussalmen kihlakuntaan. Poliisihallinnon osalta Suomussalmi kuuluu 1.1.2009 alkaen Kainuun poliisilaitokseen, jonka pääpoliisiasema on Kajaanissa ja poliisiasema Suomussalmella. Kainuun poliisilaitos yhdistyy 1.1.2014 alkaen Oulun poliisilaitokseen. Syyttäjäasiat hoidetaan Oulun syyttäjäviraston Kajaanin palvelupisteessä. Ulosoton tehtävät hoidetaan Kainuun ulosottoviraston Suomussalmen sivupisteessä. Maistraatin asiat hoidetaan Pohjois-Suomen maistraatissa Kajaanissa. Oikeusministeriön hallinnonalalla Suomussalmen kunta on siirtynyt 1.1.2010 alkaen Kuusamon käräjäoikeuden piiristä Kainuun käräjäoikeuden piiriin. Hovioikeuden osalta Suomussalmi kuuluu Itä-Suomen hovioikeuteen. Hallinto-oikeuden osalta Suomussalmi kuuluu Oulun hallintooikeuden piiriin. Kelan osalta Suomussalmi kuuluu Pohjois-Pohjanmaan vakuutuspiiriin ja Suomussalmella on palvelupiste. Kuntarakenne Suomussalmen kunta on jaettu 7 osa-alueeseen (väestötilaston mukaisiin suuralueisiin), jotka ovat Suomussalmen keskusta, Kirkonkylä, Juntusranta (Ruhtinansalmi), Näljänkä-Pesiö, Näätälä-Myllylahti, Vuokki ja Taajamaseutu. Osa-alueet jakautuvat pienalueisiin (28) eli kylätoiminta-alueisiin. Kyläkeskukset muodostavat taajamien kanssa kunnan toiminnallisen keskusverkon, joka on pohjana eri palvelujen ja toimintojen mitoituksessa. Tieyhteydet kunnan osa-alueiden keskuksiin ja kuntakeskukseen ovat varsin joustavat ja luovat hyvät edellytykset kehittämiselle. Väestö ja työvoima Kunta Kunnan väkiluvun kehitys ja Tilastokeskuksen ennuste* vuoteen 2040 (päiv.11.9.2013 MK) VÄESTÖ 31.12.2012 VÄESTÖENNUSTE 2015-2040, HENKILÖ Tilastokeskus 11.9.2013 Tilastokeskus 28.9.2012 Asukasluku (henk.) Asukasluvun vuosimuutos (%) Väestöennuste 2015 (henk.) Väestöennuste 2025 (henk.) Väestöennuste 2040 (henk.) Kuhmo 9 240-1 8 781 7 816 6 827 Sotkamo 10 682-0,14 10 666 10 746 10 760 Suomussalmi 8 813-1,45 8 250 7 144 6 268 Koko maa 5 426 674 0,47 5 504 314 5 748 548 5 984 898 Kainuu 80 685-0,75 79 054 75 881 73 159 Suomussalmen väestö 31.12: Vuonna Asukasta 1995 12 124 2000 11 003 2003 10 376 2004 10 248 2005 10 071 2006 9 848 2007 9 632 2008 9 435 2009 9 332 15
2010 9 156 2011 8 943 2012 8 813 2013* 8 635 2014* 8 565 2015* 8 500 2016* 8 420 *oma ennuste Väestö ikäryhmittäin Vuosi 2010 2011 2012 2013* 2014* 2015* 2016* % osuus 0 6 v. 414 397 384 360 340 329 325 % 4,5 % 4,4 % 4,4 % 4,2 % 4,0 % 3,9 % 3,9 % 7 64 v. 6 404 6 201 6 013 5 944 5 934 5 903 5 870 % 69,9 % 69,3 % 68,2 % 68,8 % 69,3 % 69,4 % 69,7 % 65 74 v. 1 147 1 174 1 237 1 163 1 111 1 099 1 074 % 12,5 % 13,1 % 14,0 % 13,5 % 13,0 % 12,9 % 12,8 % 75 84 v. 907 868 861 854 842 839 831 % 9,9 % 9,7 % 9,8 % 9,9 % 9,8 % 9,9 % 9,9 % Yli 85 V. - 284 303 318 314 338 330 320 % 3,1 % 3,4 % 3,6 % 3,6 % 3,9 % 3,9 % 3,8 % Yhteensä 9 156 8 943 8 813 8 635 8 565 8 500 8 420 muutos/as. -176-213 -130-178 -70-65 -80 %-muutos -1,9-2,3-1,5-2,0-0,8-0,8-0,9 Lähde: Kuntaliitto/Tilastot/omat arviot *ennakkotieto Tilastokeskuksen ennusteen* mukaan väestön väheneminen hidastuu 2000 luvun alun yli 2 prosentin vuosittaisesta alenemisesta 1,5 prosenttiin. Vuonna 2013 väkiluku on elokuun loppuun mennessä alentunut 112 henkeä eli 1,3 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna väestön aleneminen on samalla tasolla. Väestörakenteen kehityssuunta on edelleen vinoutumassa. Lasten ja työikäisten määrä laskee koko väestön määrää nopeammin. 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2012 lopussa yli 65-vuotiaiden osuus oli 27,4 prosenttia, mikä on yli 8,0 prosenttiyksikköä koko maan keskiarvoa korkeampi. Vanhempien ikäryhmien osuus nousee edelleen eli yli 75-vuotiaiden osuus oli 13,4 prosenttia vuonna 2012. Lapsia syntyi Suomussalmella: Vuonna 2012 2011 2010 2009 2008 2007 52 47 54 54 47 57 16
Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde alueittain 2011-2020 100 90 87,3 80 70 60 52,9 57,6 60,6 58,6 65,7 72,5 64,4 76,9 50 40 30 20 10 0 2011 2015 2020 KOKO MAA Kainuun maakunta Suomussalmi Lähde: Tilastokeskus 26.10.2012 Väestöennuste 2012 Väestöllinen huoltosuhde alueittain. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa, paljonko on lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohden. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-65 vuotiaiden määrään. Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Suomussalmi * oma arvio Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: ELY-keskus 24.1.2013 31.8.2013 työttömyys - % as.luku atv-% työvoima työlliset työttömät 2000 11 003 45,7 5 032 3 678 1 354 26,9 2001 10 740 45,8 4 915 3 583 1 332 27,1 2002 10 548 46,4 4 893 3 704 1 189 24,3 2003 10 376 45,7 4 740 3 664 1 076 22,7 2004 10 248 44,2 4 531 3 525 1 006 22,2 2005 10 071 44,3 4 466 3 479 987 22,1 2006 9 848 45 4 433 3 595 838 18,9 2007 9 630 45,1 4 342 3 782 660 15,2 2008 9 435 42,7 4 027 3 289 738 18,3 2009 9 332 42,5 3 964 3 250 714 18,0 2010 9 156 43,5 3 988 3 379 619 15,6 2011 8 943 43,1 3 853 3 352 501 13,0 2012 8 813 43,2 3 808 3 262 546 14,3 2013* 8 635 42,9 3 704 3 136 568 15.3 2014* 8 565 42,8 3 668 3 118 550 15,0 2015* 8 500 42,7 3 615 3 109 506 14,0 2016* 8 420 42,6 3 587 3 103 484 13,5 Työttömiä työnhakijoita 31.8.2013 oli 568 henkilöä eli 15,3 % työvoimasta. 17
Elinkeinorakenne Suomussalmi Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus 14.10.2013 31.12.2011 Suomussalmi Kainuu Koko maa lkm % lkm % lkm % Alkutuotanto 304 10,8 2 317 7,7 82 571 4 Jalostus 641 22,7 3 468 11,5 362 992 16 Palvelut 1 815 64,4 23 964 79,6 1 877 456 81 Tuntematon 60 2,1 532 1,8 31 403 1 Yhteensä 2 820 100,0 30 281 100,0 2 354 422 101 Yritystoimipaikat v. 2012 kunnassa: 404 Työllinen työvoima Suomussalmi Työllinen työvoima (Kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus 14.10.2013 31.12.2011 31.12.2010 lkm % lkm % Maa- ja metsätalous 347 11,1 350 11,2 Jalostus 765 24,6 759 24,2 Palvelut 1 942 62,4 1 961 62,5 Tuntematon 60 1,9 68 2,2 Yhteensä 3 114 100 3 138 100 Lähteet: Tilastokeskus: Työllinen työvoima 31.12.2011 ja 31.12.2010. Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18 68 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. (Vuoden 2005 alusta lähtien työeläkevakuutuksen piiriin kuuluvat 18 68 -vuotiaat.) 18
2.2 Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio 1. SUOMUSSALMEN KUNNAN ARVOT 2. TOIMINTA-AJATUS 3. VISIO YHTEISÖLLISYYS Suomussalmen kunta edistää asukkaidensa keskinäistä vuorovaikutusta, välittämistä ja yhteistoimintaa sekä toivottaa tervetulleiksi kuntayhteisön uudet asukkaat ja ajatukset kunnan kehittämiseksi. MUUTOSVALMIUS Tiedostamme, että muutos on jatkuvaa. Olemme yhteisönä ja yksilöinä halukkaita, valmiita ja kykeneviä muutokseen muutos on mahdollisuus ja uuden alku. KESTÄVÄ KEHITYS Suomussalmen kunta toimii ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. SIVISTYS Kunta kohottaa kuntalaisten elämän laatua ja tiedon tasoa luomalla hyvät edellytykset laadukkaalle koulutukselle, varhaiskasvatukselle ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle. Kunta innostaa kaikenikäisiä kuntalaisia elinikäiseen itsensä kehittämiseen ja monipuoliseen liikkumiseen päämääränä aktiivinen, omatoiminen ihminen. KANNUSTAVUUS Tuemme yrittäjyyttä ja toinen toistamme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita, hyvinvointia edistäviä palveluja ja luo edellytyksiä elinvoimaiselle toimintaympäristölle ja yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän. Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 19
2.2.1 Yhteiset tavoitteet ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN 1. Hyvien peruspalvelujen ylläpito ja kehittäminen 2. Koko Kainuun elinkeinoyhteistyön lisääminen 3. Tehokas toimitilojen hankinta ja vanhojen tilojen hyötykäyttö ja jalostus 4. Aktiivinen tonttipolitiikka 5. Yritystoimintaan ja yrittäjyyteen kannustaminen 6. Koulutukseen ja innovaatioihin panostaminen 7. Kuntamarkkinoinnin lisääminen 8. Yritystoimintaa tukeviin hankkeisiin osallistuminen Kainuun liitto yhdessä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa on laatimassa Kainuun Venäjä strategiaa 2020. Kunnan Venäjä strategia päivitetään tämän työn valmistuttua. TALOUS 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan yhden prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN 1. Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota 2. Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 3. Parannamme työhyvinvointia 4. Varmistamme uusien osaajien saannin 2.2.2 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 velvoittaa kunnat seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kunnan on seurattava myös palveluissaan toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Valtuustokausittain valmistellaan laaja hyvinvointikertomus. Vuosittain valtuustolle raportoidaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Hyvinvointikertomus laaditaan kunnassa eri vastuualueiden yhteistyönä. Sen valmistelu on osa kunnan strategiatyötä sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Valtuusto hyväksyy Suomussalmen hyvinvointikertomuksen. 20