LIPERIN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

LIPERIN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Henkilöstöjaosto 21.3.2016 tsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu YT-toimikunta 4.4.2016

Sisällys 1. HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN TAVOITE... 1 2. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA -RAKENNE... 1 2.1 Henkilöstön määrä ja palvelussuhteiden luonne... 1 2.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 3 2.4 Henkilöstön ikärakenne... 3 2.5 Henkilöstön eläköityminen... 4 3. HENKILÖSTÖKULUT... 4 4. SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖTAPATURMAT... 6 4.1 Sairauspoissaolot... 6 4.2 Työtapaturmat ja ammattitaudit... 9 5. TYÖKYVYN JA TYÖHYVINVOINNIN TUKEMINEN... 10 5.2 Työterveyshuoltoyhteistyö... 10 5.3 Työsuojelutoiminta... 10 5.4 Henkilöstön koulutus... 11 5.6 Kehityskeskustelut... 12 5.7 Laaduntunnustus... 12 5.7 Työyhteisöjen hyvinvointi... 13 6. YHTEENVETO... 14

1. HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN TAVOITE Liperin kunnassa vuosittain laadittavassa henkilöstökertomuksessa kuvataan henkilöstön määrää, rakennetta, toimintaa ja kustannuksia. Henkilöstökertomus toimii myös henkilöstöstrategian ja henkilöstöpoliittisten tavoitteiden seurannan välineenä. Strategisiksi painopisteiksi ja kriittisiksi menestystekijöiksi on valittu henkilöstöstrategiassa kolme tärkeää kokonaisuutta: toimivat työyhteisöt, työhyvinvoinnista huolehtiminen ja sen jatkuva kehittäminen sekä työnantajakuvan vetovoimaisuudesta huolehtiminen. Henkilöstökertomuksessa henkilöstöä koskevien tunnuslukujen tarkastelu on tehty vuoden lopun (31.12.2015) tilanteen mukaan. Sosiaali- ja terveysosaston luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuoteen 2013 OkuLi-yhteistoiminnan päättymisen vuoksi. Henkilöstökertomuksen tiedot on kerätty palkkahallinnon tietojärjestelmästä, työterveyshuollosta, työhyvinvointikyselystä sekä vakuutusyhtiön ja eläkelaitoksen tilastoista. Henkilöstökertomuksessa on esitetty vastaavia lukuja aikaisemmilta vuosilta, jotta lukijan olisi helpompi tehdä vertailua nykyisistä tunnusluvuista. 2. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA -RAKENNE 2.1 Henkilöstön määrä ja palvelussuhteiden luonne Liperin kunnan henkilöstömäärä 31.12.2015 oli 850 työntekijää. Luku sisältää vakituisen henkilöstön lisäksi sijaiset, määräaikaiset sekä työllistetyt. Henkilöstömäärä on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna 2,6 %. Osastoittain tarkasteltuna henkilöstömäärältään melkein yhtä suuret ovat sosiaali- ja terveysosasto sekä sivistysosasto. Sosiaali- ja terveysosastolla työskenteli 314 työntekijää (36 %) ja sivistysosaston henkilöstömäärä oli 296 (34 %). Hallintoosastolla työskenteli 213 (24 %) henkilöä ja teknisellä osastolla 50 (6 %)henkilöä. Henkilöstömäärä 31.12. 2013 2014 2015 Hallinto 214 213 191 Sivistys 307 296 308 Tekninen 48 50 49 Sote 561* 314 302 Liperin kunta yhteensä 1130 873 850 *Sisältää OkuLi-yhteistoiminnan henkilöstön. Outokummun alue n. 250 henkilöä. 1

Vuonna 2015 Liperin kunnan henkilöstöstä 80 % työskenteli vakituisessa virka- tai työsuhteessa. Vakituisten työntekijöiden osuus on noussut hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä on 20 %. Palvelussuhde 31.12 Miehiä Naisia Yhteensä Vakituiset 126 551 677 Määräaikaiset 17 138 155 - joista työllistettyjä 8 10 18 Liperin kunta yhteensä 151 699 850 Suurin vakituisen henkilöstön osuus oli teknisellä osastolla, jossa henkilöstöstä työskenteli vakituisessa työ- tai virkasuhteessa 92 % henkilöstöstä. Hallinto-osaston vakituisen henkilöstön osuus oli 82 %, sivistysosaston 79 % ja sosiaali- ja terveysosaston 77 %. Vakituisen henkilöstön % osuudet osastoittain 2013 2014 2015 Hallinto 79 77 82 Sivistys 81 82 79 Tekninen 90 90 92 Sote 74 72 77 Vuoden 2015 lopun tilanteen mukaan määräaikaisista työllistettyjä oli 18 ja oppisopimussuhteisia 2 työntekijää. Liperin kunnassa kuntouttavan työtoiminnan piirissä oli vuoden 2015 aikana 169 henkilöä. Puutyöverstaalla oli kuntouttavassa työtoiminnassa keskimäärin 21 henkilöä ja kädentaitopajalla 41 henkilöä. Hallintokunnista aktiivisimmin kuntouttavan työtoiminnan tehtäviä tarjosi sosiaali- ja terveysosasto. 2

2.3 Henkilöstön sukupuolijakauma Liperin kunta on julkishallinnolle tyypillisesti naisvaltainen työyhteisö. Koko kunnan henkilöstöstä vuonna 2015 oli naisia 82 % ja miehiä 18 %. Sukupuolijakauma näyttää pysyttelevän melko vakiona, edellisiin vuosiin verrattuna muutokset ovat muutaman prosentin luokkaa. Sosiaali- ja terveysosasto on selkeästi naisvaltaisin ala, muilla osastoilla erot ovat tasaisemmat. 2.4 Henkilöstön ikärakenne Vuonna 2015 vakituisten työntekijöiden keski-ikä oli 47,9 vuotta, miesten keski-ikä oli naisia noin 1,7 vuotta korkeampi. Määräaikainen henkilöstö on keski-iältään vakituista nuorempaa, määräaikaisten keski-ikä on 38,6 vuotta. Henkilöstön keski-ikä oli korkein teknisellä osastolla (48,1 vuotta). Hallinto-osaston keski-ikä on 48,6 vuotta, sosiaali- ja terveysosaston 46,3 vuotta ja sivistysosaston keski-ikä on 44,2 vuotta. Henkilöstön keski-ikää laskettaessa on otettu huomioon sekä määräaikaiset että vakituiset työntekijät. Henkilöstön keski-ikä 2013 2014 2015 Vakituiset naiset 47,3 47,4 47,6 Vakituiset miehet 49,8 49,0 49,3 Vakituiset yhteensä 47,7 47,4 47,9 Määräaikaiset naiset 39,6 38,6 38,1 Määräaikaiset miehet 35,4 38,7 41,8 Määräaikaiset yhteensä 39,0 38,6 38,6 3

2.5 Henkilöstön eläköityminen Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle siirtyi Liperin kunnan palveluksesta 14 henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 2 henkilöä ja osa-aikaeläkkeelle 1 henkilö. Osatyökyvyttömyyspäätöksen sai 12 henkilöä ja kuntoutustuen piirissä oli 6 henkilöä. Eri eläkkeet vuosina Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Osaaikael äke Yhtee nsä 2013 23 2 0 7 4 36 2014 11 1 5 7 1 25 2015 14 2 6 12 1 35 3. HENKILÖSTÖKULUT Liperin kunnan henkilöstökulut olivat 2015 vuonna 33,9 miljoonaa euroa. Henkilöstökuluista palkkakuluja oli 25,4 miljoona euroa ja palkkojen sivukuluja 8,5 miljoonaa euroa. Vertailtaessa palkkakuluja ilman sivukuluja sivistysosaston palkat muodostivat 37 % palkkakuluista ollen 9,3 miljoona euroa. Toiseksi suurimman osan, 36 %, muodostivat sosiaalija terveysosaston palkkakulut, jotka olivat 9,0 miljoonaa euroa. Hallinto-osaston palkat olivat 5,7 miljoonaa euroa ja teknisen osaston palkat 1,3 miljoonaa euroa. 4

Vuonna 2015 henkilöstö sivukuluina maksettiin varhaiseläkemenoperusteista maksua 434.246 euroa. OkuLin yhteistoiminnan ajalle kuuluvista varhemaksuista Outokumpu maksaa sopimuksen mukaisesti 44 % ja loppuosa 56 % on Liperin kunnan osuutta. Työnantaja maksaa varhe-maksua työntekijän jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle tai työttömyyseläkkeelle. Yksi työkyvyttömyyseläke maksaa kunnalle varhemaksuna n. 46.000 euroa yhtä 1.000 euron eläkettä kohden. Mikäli työntekijä on ollut viimeisen viiden vuoden aikana ennen eläkkeelle jäämistä useamman työnantajan palveluksessa, jaetaan varhe-maksu ansaittujen palkkojen suhteessa ko. työnantajien kesken. Taulukossa 6 on esitetty Liperin kunnan maksamat varhemaksut vuosina 2013 2015 Varhemaksut 2013 2014 2015 407.592 415.499 434.246 5

4. SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖTAPATURMAT 4.1 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen systemaattista seurantaa on tehty Liperin kunnassa jo useiden vuosien ajan. Sairauspoissaolojen väheneminen ja hallinta on kirjattu tavoitteeksi muun muassa kunnan työhyvinvoinnin toimintaohjelmaan vuosille 2013-2016. Poissaolojen määrä on ollut kasvusuuntainen vuosina 2009 2011. Vuonna 2012 sairauspoissaolojen kasvu pysähtyi ja vuonna 2013 sairauspoissaolojen määrä kääntyi laskuun. Sairauspoissaoloja vuonna 2015 oli 11331 kalenteripäivää, joka tarkoittaa vähennystä edelliseen vuoteen 79 kalenteripäivää. Lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat puolet sairauspoissaoloista ja lyhyiden sairauspoissaolojen suhteellinen osuus on ollut noususuuntainen viime vuosina. Sairauspoissaolojen kestot % 0-10 päivää 11-60 päivää 61-päivää 2013 35,2 33,6 31,2 2014 48,7 34,1 17,2 2015 50,9 28,1 21,0 Koko Liperin kunnan henkilöstön sairauspoissaolot työntekijää kohti vuonna 2015 olivat 8,1 kalenteripäivää. Laskua edelliseen vuoteen verrattuna on 0,1 kalenteripäivää työntekijää kohden. Hallinto-osastolla lasku sairauspäivissä 1,7 kalenteripäivää ja teknisellä osastolla 4,8 kalenteripäivää.pientä nousua sairauspoissaolopäivissä oli sosiaali- ja terveysosastolla 0,8 kalenteripäivää sekä sivistysosastolla 0,9 kalenteripäivää. Osastojen kehitystä ja keskinäistä vertailua tehtäessä on huomioitava, että pienillä osastoilla yksittäisten työntekijöiden runsas sairastavuus heijastuu koko osaston poissaololukuihin selvästi voimakkaammin kuin isommilla osastoilla. 6

Sairauspoissaoloja voidaan tarkastella myös sairauspoissaoloprosentin avulla, joka kuvaa sairauspoissaoloihin menneen työajan suhdetta (työpäivien) käytössä olevaan teoreettiseen työaikaan. Koko kunnan sairauspoissaoloprosentti pysyi edelliseen vuoden tasossa ollen 4,1 %. Sairauspoissaolo% osastoittain 2013 2014 2015 Hallinto 3,7 2,8 4,2 Maatalouslomitus 6,6 6,1 4,3 Sivistys 3,4 3,0 3,7 Tekninen 6,5 4,4 3,6 Sote 5,9 4,3 3,6 Liperin kunta yhteensä 5,2 4,1 4,1 Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttaa siihen, että henkilötyövuosi kuvaa tarkemmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstövahvuus 31.12.2015. Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä, laskennassa oas-aikaiset ja osan vuotta työskennelleet palvelussuhteet muutetaan kokoaikaiseksi. Koko kunnan henkilötyövuosiluku oli 737,5 henkilötyövuotta. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä suhteutettuna henkilötyövuosiin 2014 2015 Hallinto 21,5 17,6 Sivistys 10,3 12,5 Tekninen 16,8 17,2 Sote 16,5 13,6 Liperin kunta yhteensä 15,5 15,4 7

Työterveyshuollon diagnoosiryhmittäisestä sairauspoissaolotilastosta voidaan todeta, että tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus (33,9 %) sairauspoissaolojen aiheuttajana on edelleen suurin ja hieman noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Toiseksi suurimpana syynä ovat mielenterveyshäiriöt (21,2 %) ja kolmanneksi suurimpana, 11,6 % osuudella, poissaolosyynä ovat määrittelemättömät syyt. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisemiseksi on jo otettu käyttöön tehostettu työfysioterapian käyttö, jossa tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivät ohjataan matalalla kynnyksellä työfysioterapeutin ohjaukseen ja neuvontaan. Ohjaus ja neuvonta toteutetaan myös tarvittavan sairausloman aikana, sekä työhön paluun yhteydessä. Lisäksi yli 55-vuotiaat ohjataan terveystarkastusten yhteydessä työfysioterapeutin kuntokartoitukseen. Sairauspoissaoloaikojen lyhentämiseksi ja hoidon tarpeen arvioinniksi on lisäksi työterveyshuoltona mahdollista käyttää erikoislääkärin konsultaatiota työterveyslääkärin harkinnan mukaan. Kuvio ei sisällä maatalouslomituksen tietoja. SAIRAUSPOISSAOLOPÄIVÄT DIAGNOOSIRYHMITTÄIN (%) 1.1-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Tartuntataudit Kasvaimet Veritaudit Aineenvaihduntasairaudet Mielenterveyshäiriöt Neurologiset sairaudet Silmätaudit Korvataudit Verenkiertoelinsairaudet Hengityselinsairaudet Ruuansulatuselinsairaudet Ihotaudit Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Virtsa- ja sukupuolielinsairaudet Raskaus ja synnytys Muualla luokittelemattomat oireet, sairaudenmerkit, poikkeavat Vammat ja muut ulkoiset syyt Tekijöitä, jotka vaikuttavat terveydentilaan ja yhteydenottoihin Muut syyt/määrittelemätön * 0,4 0,6 0,0 0,0 0,1 0,2 2,9 2,2 0,0 0,0 1,9 1,0 0,2 3,0 1,3 1,0 0,4 0,2 1,3 0,4 0,3 1,1 0,9 3,2 0,4 0,1 6,7 8,0 6,5 9,4 12,7 12,9 11,3 11,3 11,6 21,2 33,3 31,9 8

4.2 Työtapaturmat ja ammattitaudit Työtapaturmia ja ammattitauteja on tarkasteltu vakuutusyhtiön vuosittaisen työtapaturmatilaston sekä populuksen raporttien avulla. Vuonna 2015 Liperin kunnan työntekijät olivat töistä poissa työtapaturmien ja ammattitautien takia yhteensä 567 kalenteripäivää. Poissaolopäivien määrä on laskenut 103 kalenteripäivää edelliseen vuoteen verrattuna. Hallinto-osaston osalta työn erityispiirteiden vuoksi maatalouslomitus voitanee ottaa omaan tarkasteluun. Maatalouslomitus on työn fyysisyyden vuoksi tapaturmariskiltään muuta kuntaa suurempaa. Vuoden 2015 työtapaturmista aiheutuneista poissaoloista on maatalouslomituksen puolelle kirjautunut 86 %. Vuonna 2015 työtapaturmia sattui 49. Ammattitautiepäilyjä ei ilmoitettu yhtään kappaletta. Vakuutusyhtiö maksoi kunnalle korvauksia työtapaturmien ja ammattitautien perusteella yhteensä 32.406 euroa. Kunta maksoi työtapaturmista ja ammattitaudeista aiheutuneista poissaoloista välillisiä palkkoja yhteensä 32.524 euroa. Eniten tapaturmia tapahtui putoamis- ja tai kaatumistilanteissa (11 tapahtumaa) ja laitteen hallinnan menetys tilanteissa(11 tapahtumaa). Laitteen hallinnan menettämisetä aiheutuneet tapaturmat olivat tapahtuneet pääsääntöisesti maatalouslomituksen puolella. Lisäksi vuoden 2015 aikana työsuojelulle tuli 12 kappaletta läheltä piti ilmoituksia. Tapaturmia kpl Työtapaturmat Ammattitautiepäily Korvauksen vakuutusyhtiö Suorat palkat 2013 68 1 43.289 23.839 2014 54 1 62.878 51.498 2015 49 0 32.406 32.524 9

5. TYÖKYVYN JA TYÖHYVINVOINNIN TUKEMINEN 5.1 Työterveyshuoltoyhteistyö Työterveyshuollon toiminta toteutui vuonna 2015 toimintasuunnitelman mukaisesti. Terveyden seurantatarkastukset toteutettiin sosiaali- ja terveysosastolle sekä lomituksen henkilöstölle. Työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat 241.137 euroa, josta maatalouslomituksen osuus on 24.527 euroa. Työterveyshuollon kustannukset ovat laskeneet edelliseen vuoteen verrattuna 32.861 euroa. 5.2 Työsuojelutoiminta Kevan kanssa yhteistyössä toteuttiin työhyvinvoinnin kehittämisprojekti vuoden 2015 aikana. Kehittämistyöhön sisältyi Kevan kanssa yhteistyössä toteutettu työhyvinvointikysely, joka käynnistettiin helmikuussa. Kyselyyn vastattiin pääsääntöisesti sähköisesti, paperilomakkeita lähetettiin niille työntekijäryhmille, joiden on hankala vastata sähköiseen kyselyyn. Kyselyyn vastasi 471 työntekijää, vastausprosentti oli 66 %. Kyselyn vastaukset toimivat tukena työhyvinvoinnin kehittämistyölle. Kyselyssä kartoitettiin työntekijöiden työhyvinvoinnin tilaa ja kokemuksia työn sujuvuudesta. Samaan aikaan toteutettiin kysely luottamushenkilöille. Luottamushenkilöiden kysely käsitteli henkilöstö- ja työhyvinvointijohtamista strategisena toimintana, henkilöstö- ja työhyvinvointijohtamisen toteutumista sekä asiakasnäkökulmaa. Luottamushenkilöiden kyselyn vastausprosentti oli 60 %, vastauksia saatiin 23 kappaletta. Kyselyn tulokset käsiteltiin huhtikuussa esimiesten ja luottamushenkilöiden kanssa. Keva oli mukana yhteistyökumppanina koko prosessin ajan. Esimiehet käynnistivät kyselyn tulosten perusteella yksikkökohtaisen kehittämistyön. Kehittämistyön pohjana toimivat yksikkökohtaiset tulokset ja kukin yksikkö pohti 2-3 kehitettävää asiaa, joilla työhyvinvointia yksikössä parannettaisiin. Tulokset vietiin osastojohtoryhmiin ja niiden kautta kunnan johtoryhmään, joka teki työhyvinvoinnin linjaukset tulevalle vuodelle kehittämistyön kautta nousseista esityksistä. Johtoryhmän linjauksina kyselyn pohjalta kirjattiin tyhyn toimintasuunnitelmaan vuodelle 2016 tavoitteiksi ohjata ajattelua kohti hyviä työyhteisöjä ja avoimuutta sekä lisätä henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Yksikkötasoilla kehittämiskohteiden toteutuminen tarkastetaan vuoden 2016 alussa. Työsuojelutoimikunta (tyhy) kokoontui säännöllisesti kuukausittain. Tyhy toiminta keskittyi työhyvinvoinnin kehittämisprojektin toiminnan suunnittelun, väistötila-asioihin sekä juhlavuoden henkilöstötapahtumien järjestämiseen. Työsuojelutarkastuksia pidettiin yksi ja se koski koko kuntaa. Sisäilma-asiat ovat aiheuttaneet tarkastuksia ja erilaisiin väistötiloihin siirtymisiä runsaasti vuoden 2015 aikana. Terveyskeskuksen osalta vuosi 2015 odotettiin uuden terveyskeskuksen valmistumista ja virastotalon osalta tehtiin selvityksiä mahdollisista väistötiloista. Tekninen toimi teki runsaasti eri toimenpiteitä eri kohteissa. Varolantien väistötila-asia on suunnittelussa. 10

Työsuojeluvaltuutetun toiminnan painopistealueina on ollut vuonna 2015 kehittävät ja korjaavat toimenpiteet sisältäen työpaikkakäynnit, erilaiset työyhteisöjen koulutustilaisuudet, organisaation sisäinen yhteistyö sisäilma-asioiden osalta, työntekijöiden tukeminen työssä jaksamiseen sekä yhteistyö erilaisten viranomaisten kanssa. 5.3 Henkilöstön koulutus Liperin kunta tukee vahvasti henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä. Täydennyskoulutukseen osallistumista tuetaan muun muassa palkallisilla koulutuspäivillä. Vuonna 2015 vahvistettiin kaksi vuotta sitten aloitettua esimiesten aamukoulutuskäytäntöä. Esimiesten aamukoulutuksia järjestettiin kolme kertaa. Tilaisuudet painottuivat ajankohtaisiin henkilöstöasioihin. Yksi kerta sisälsi koulutuksen lisäksi esimiehille virkistystapahtuman Sun Ahonlaidassa juhlavuoden teemaan liittyen. Vuonna 2015 solmittiin kumppanuussopimus Karelia AMK kanssa, jonka tavoitteena on lisätä yhteistyötä sekä oppilaille että kunnan henkilöstölle tarjottavien yhteistyötoimintojen kautta. Vuonna 2015 Liperin kunnan henkilöstö osallistui koulutuksiin yhteensä 1538 työpäivänä, mikä tarkoittaa keskimäärin 2,7 päivää/ osallistunut työntekijä. Luvussa on otettu huomioon vain koulutuksiin osallistuneet henkilöt. Mikäli lasketaan koulutuksiin osallistumisen kestoa koko henkilöstön kesken, koulutuspäivät kaikkien työntekijöiden kesken jaettuna tuottavat koulutuksiin osallistumisen keskiarvoksi 1,1 työpäivää/työntekijä. Tulee huomioida, että tässä kaikkien työntekijöiden kesken jaettuna mukaan tulevat myös lyhytaikaiset sijaiset. Opettajien kaikki vesopäivät eivät kirjaudu raportille, tätä asiaa kehitetään vuoden 2016 aikana. Koulutuspäivien määrä on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna 151 päivän verran. Vuonna 2015 koulutuksiin osallistui yhteensä 575 työntekijää. Kuviossa 9 on esitetty koulutuksiin osallistuminen työpäivinä hallintokunnittain tasolla vuosina 2013 2015. 11

Kunnassa laadittiin yhteistoiminnassa kunnan koulutussuunnitelma vuoden alussa ja kunnalla on mahdollisuus lainsäädännön muutoksen vuoksi hakea työttömyysvakuutusrahastolta koulutuskorvausta suunnitelman mukaisista koulutuksista. Vuoden 2015 osalta korvausta haettiin 1016 päivän osalta, vuonna 2014 korvattavia päiviä oli 507 kappaletta. Edellisen vuoden lukua pienensi se, että koulutussuunnitelma hyväksyttiin maaliskuussa ja kirjaaminen aloitettiin siten kesken vuoden. 5.4 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelun tärkeyttä on pyritty korostamaan sekä esimiehille että työntekijöille. Vuoden 2015 alusta kunnassa otettiin käyttöön sähköinen kehityskeskustelulomake Populusjärjestelmään ja sen tavoitteena on osaltaan helpottaa kehityskeskustelujen käymistä ja sitä kautta tehostaa käytäntöjen sujuvuutta. Vuoden 2016 alusta lukien kehityskeskustelujen käyminen on kirjattava Populukseen. Kevan toteuttaman työhyvinvointikyselyn mukaan yli 80 prosenttia henkilöstö kokee, että kehityskeskustelut on hoidettu säännöllisesti ja että kehityskeskustelu vastaa työntekijän odotuksiin ja tarpeisiin. 5.5 Laaduntunnustus Liperin kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa suoritettiin ulkoinen ylläpitoauditointi 27.5.2015. Auditoinnissa tarkasteltiin sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisen ohella palvelutoiminnan prosesseja. Sosiaali- ja terveyspalvelut saivat mm. kiitosta vahvasta työotteestaan, joka tähtää jatkuvaan laadunparantamiseen. Liperin sosiaali- ja terveyspalvelut saivat Qualificationin myöntämän SHQS-laaduntunnustuksen vuonna 2014. Tunnustus edellyttää vuosittaisen ylläpitoauditoinnin läpäisyä. Nyt uusittu laaduntunnustus on voimassa vuoden 2016 kesäkuulle. Qualification on ainoa organisaatio Suomessa, joka on erikoistunut pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta auditointeihin ja laatukoulutuksiin. Qualificationin arviointitoiminta perustuu riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen, joka todennetaan vuosittain. 12

5.6 Työyhteisöjen hyvinvointi Työyhteisöjen hyvinvointi on keskeisesti yhteydessä muun muassa työyhteisön työnjakoon ja työn suunnitteluun, yhteisiin pelisääntöihin, ristiriitojen ratkaisukykyyn, tasapuoliseen kohteluun ja työpaikalla vaikuttamiseen. Ellei ristiriitatilanteita kyetä ratkaisemaan työyhteisön sisällä, hyödynnetään tarvittaessa työterveyshuoltoa ja työsuojeluorganisaatiota. Kunnan tasaarvosuunnitelman tavoitteena on myös osaltaan parantaa työyhteisöjen oikeudenmukaisuutta. Tasa-arvo suunnitelma on tarkoitus päivittää vuoden 2016 aikana. Tyhy-toimikunta on laatinut työhyvinvoinnin toimintaohjelman vuosille 2013 2016. Tyhy-toimikunta listasi painopistealueikseen vuodelle 2015 varhe-maksuihin vaikuttaminen varhaisen tuen mallin keinoin, sairauspoissaolojen seurannan tehostaminen, perehdyttämisohjeiden päivittäminen, työhyvinvointikyselyn toteuttaminen (Keva), työyhteisötaitojen vahvistaminen ja esimiestyön tukeminen sekä sisäilma-asioiden seuranta ja niihin reagoiminen. Lisäksi tyhy tehtäviin kuuluu sairauspoissaolojen, työtapaturmien, työterveyshuollon ja varhaisen tuen mallin seuranta. Vuoden 2015 painopistealueet ovat toteutuneet suunnitellusti, mutta varhe-maksuihin vaikuttamiseen ja sairauspoissaolojen seurannan tehostamiseen pyritään vaikuttamaan myös tulevana vuonna. +55 ohjelman virkistystapahtumia ei järjestetty erikseen vuonna 2015, vaan Liperi 140 vuotta juhlavuonna järjestettiin useampia virkistystapahtumia koko henkilöstölle. 30- ja 40 vuotta palvelleille järjestettiin oma henkilöstöjuhla Salokylällä Salon Sydämessä. Juhlassa jaettiin kuntaliiton ansiomerkit ja juhlittiin henkilöiden pitkää työuraa kunta-alalla. Isoa erillistä henkilöstöjuhlaa ei pidetty, pieni henkilöstöjuhla sai positiivista palautetta osallistujilta. Huhtikuussa henkilöstöä hellittiin komedian keinoin kun Ulla Tapaninen kävi esiintymässä koulukeskuksella. Kesällä tarjottiin lippuja VIU:n otteluun sekä Roukaraina esitykseen ja tuettiin osallistumista Liikunnainen tapahtumaan. Syksyllä vietettiin liikuntailtapäivää Pärnävaaran maastoissa. Vuoden 2015 aikana neuvoteltiin paikallisia työ- ja virkaehtosopimuksia perhepäivähoitajien koulutuskorvauksesta sekä sopimusmuutoksien myötä tulleista hinnoittelutunnusten muutoksista sekä TS-sopimuksen järjestelyerän jakamisesta. Lisäksi laadittiin määräaikaiset paikalliset sopimukset alkuluokkatoiminnan korvauksista ja varhaiskasvatuksen työaikapankista. Yhteistoimintalain mukainen koulutussuunnitelma päivitettiin marraskuussa 2014. Henkilöstön virkistys ja liikuntatoimintaa kehitetään taloudellisten resurssien puitteissa. Vuoden 2015 henkilöstön virkistys- ja liikuntasuunnitelma toteutui suunnitelman mukaisesti. Vuoden aikana toteutettiin henkilöstön kuntokampanja. Kuntoremonttikurssi peruuntui osallistujien vähäisyyden vuoksi. Kuntoilutukea maksettiin kolmeen yrityksen palveluihin 10 euroa kuukaudessa työntekijää kohden. Lisäksi tuettiin uimahalli- ja liikuntasalivuoroja, sekä työpaikkaruokailua. 13

6. YHTEENVETO Vuonna 2015 Liperin kunnan henkilöstömäärän muutokset olivat pieniä edellisen vuoden lukuihin verrattuna. Vuoden vaihteen henkilöstömäärä oli 850 henkilöä. Henkilötyövuosiksi muunnettuna Liperissä tehtiin viime vuonna 737,5 henkilötyövuotta. Vakituisten työ- ja virkasuhteiden määrä pysytteli niin ikään lähes edellisen vuoden tasolla, vakituisia henkilöstöstä on noin 80 %. Työllistettyjen määrä on laskenut edellisenvuoden lukuihin verrattuna hieman. Kuntatyönantajat ovat sukupuolijakaumaltaan naisvaltaisia ja Liperi ei tee tässä poikkeusta. Liperin kunnan työntekijöistä 82 % on naisia. Sukupuolijakauma on pysytellyt samansuuntaisena jo useamman vuoden ajan. Henkilöstön keski-ikä pysyttelee 47 ikävuoden tuntumassa vakituisen henkilöstön osalta, määräaikaisten keski-ikä on vajaa 39 vuotta. Eläköitymisluvuissa tapahtui vuoden 2015 aikana selkeä nousu. Vuonna 2015 kunnassa oli kymmenen kappaletta eläketapahtumia edellistä vuotta enemmän. Suurin muutos on tapahtunut osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrässä, joita vuonna 2015 oli 12 kappaletta. Osatyökyvyttömyyseläke on työntekijän ja työnantajan kannalta hyvä ratkaisu, joten tämä suuntaus osoittanee työterveyshuollon ja työnantajan yhteistyön tuottavan tulosta. Henkilöstökulujen osalta kasvu on ollut maltillinen, mutta varhemaksujen suunta on edelleen noususuuntainen. Vuodelta 2015 varhemaksuja maksettiin 434.246 euroa. Sairauspoissaolojen osalta laskusuunta on taittumassa, sairauspoissaoloissa on kuitenkin vielä pientä laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauden vuoksi poissaoloja kertyi vuonna 2015 yhteensä 11331 kalenteripäivää, joka on edelliseen vuoteen verrattuna 79 kalenteripäivää vähemmän. Koko kunnan henkilöstön sairauspoissaolot olivat henkilöä kohden 8,1 kalenteripäivää. Henkilötyövuosiin suhteutettuna sairauspoissaoloja kertyi 15,4 kalenteripäivää työntekijää kohden. Työtapaturmista aiheutuneista poissaoloja oli 567 kalenteripäivää, joka tarkoittaa laskua edelliseen vuoteen verrattuna 103 kalenteripäivän verran. On positiivista, että työtapaturmien määrä on laskusuuntainen, mutta huolta tapaturmien osalta aiheuttaa maatalouslomitus, jonne tapaturmat pääsääntöisesti kirjautuvat. Henkilöstön koulutus toteutui edellisten vuosien mukaisesti. Vuoden 2015 aikana toteutettiin mittava työhyvinvoinnin kehittämisprojekti yhteistyössä Kevan kanssa. Projektin osana toteutettiin työhyvinvointikysely ja laadittiin yksikkökohtaiset kehittämissuunnitelmat. Koko henkilöstö sitoutui projektiin ja tulokset olivat hyvät. Vuotta 2015 siivittivät myös Liperi 140 vuotta juhlavuoden tiimoilta tarjottavat henkilöstötapahtumat, joita järjestettiin normaalia enemmän. 14