Lohjan kaupunginkirjaston kolmen palvelutason kehittämissuunnitelma

Lohjan kaupunginkirjaston kolmen palvelutason kehittämissuunnitelma Lohjan kaupunginkirjasto Maritta Turunen Kirjastotoimenjohtaja 21.9.2016

Sisällys 1. Johdanto 1 1.1.Kirjastoverkkopäätös 1 1.2 Kirjastojen merkitys kansalaisten sivistyksellisten perusoikeuksien edistäjänä 2 2. Yhteenveto kolmen palvelutason kehittämissuunnitelmasta 3 3. Kaupunginkirjaston uusi organisaatio ja kehittämislinjat 8 3.1 Tavoitteet 8 3.2 Kaupunginkirjaston uusi organisaatio 8 3.2.1 Kirjaston ydinprosessit 8 3.2.2. Kirjaston esimiehet 8 3.3. Lainauspalveluiden rutiininomaisten töiden automatisointi 9 3.3.1 Varausten itsepalvelunouto 9 3.3.2 Lainaus/palautusautomaattien hankinta 9 3.4. Kokoelmapalveluiden kehittäminen 9 3.4.1 Aineistovalinnan keskittäminen 9 3.4.2 Kokeilu kelluvan kokoelman käyttöönotosta 10 3.5 Kaupungin asiakaspalvelupisteet ja Kirjastoista olohuoneita hanke 10 3.6 Monitoimijatalohanke 10 3.6.1 Mäntynummen monitoimijatalo 10 3.6.2 Uudet monitoimijatalot 10 3.7.Omatoimikirjastot 11 4. Ensimmäinen palvelutaso: pääkirjasto ja Virkkalan kirjasto 11 4.1 Pääkirjasto 12 4.2 Virkkalan kirjasto 17 5. Toinen palvelutaso: Mäntynummen ja Ojamon kombikirjastot 18 5.1 Mäntynummen kirjasto 18 5.2 Ojamon kirjasto 19 6. Kolmas palvelutaso: Karjalohjan, Sammatin, Saukkolan ja Pusulan sekä uusien monitoimijatalojen kirjastot 19 7. Kirjastoautopalvelut 20

Liitteet 1-4

1. Johdanto 1.1.Kirjastoverkkopäätös Lohjalla on päätetty kehittää kirjastopalveluja asukaslähtöisesti lähipalveluina. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, ettei lähikirjastoja lakkauteta, mutta niiden palvelutasoa muutetaan nykyisestä tasosta. Ojamon kirjastosta vähennetään tulevaisuudessa yksi henkilötyövuosi. Kaupunginvaltuusto on päättänyt kirjastoverkosta 16.9.2015, 110: 1) jatketaan kirjastoverkon ylläpitämistä ja kehittämistä kolmen palvelutason kirjastoverkon mukaisesti. Kirjastotoimintaa varten laaditaan kolmen palvelutason kehittämissuunnitelma. Ojamon kirjastoa ei lakkauteta, mutta sen palvelutasoa lasketaan. Kirjasto muutetaan avoimen kirjaston toimintamallin mukaisesti toimivaksi kombikirjastoksi, jossa toimii vain yksi työntekijä; 2) kirjastoverkon investoinnit kohdistetaan monitoimijatalojen yhteyteen kombikirjastoihin ja avoimen kirjaston edellyttämiin investointeihin; 3) luovutaan toisesta kirjastoautosta siten, että toiminta siirtyy kahteen vuoroon yhdellä autolla vuoden 2016 lopussa; 4) merkitä tiedoksi Kunnan olohuone Kirjastosta palvelupisteeksi pilottihankkeen toteutumisen, sekä todeta, että pilottihankkeen ensimmäisen kuuden kuukauden aikana selvitetään asiakaspalvelutarpeen ja resurssien käytön kohdentaminen; 5) merkitä tiedoksi, että Kirjastoista kunnan olohuoneeksi hanketta laajennetaan saatujen kokemusten perusteella muihinkin lähikirjastoihin ja kirjastoautoihin resurssien mukaan. Kolmen palvelutason kehittämissuunnitelmaa on linjattu Palvelu- ja organisaatiotyöryhmän kokouksessa 20.1.2015 23 tehdyn ehdotuksen perusteella seuraavasti: Kolmen palvelutason kirjastoverkko: Laajempien palvelujen kirjastot pääkirjasto ja Virkkala monipuoliset tietopalvelut Haja-asutusalueiden palvelupisteet Pusula, Saukkola, Sammatti, Karjalohja Poikkihallinnollinen yhteistyö Saukkolan siirtäminen Nummi-Pusula-Oinola -kampukselle Avoimen kirjaston toimintamallin hyödyntäminen Kombikirjastot Mäntynummi, Ojamo, uudet monitoimijatalot Kohdistetut palvelut Tiivis yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa, lukemaan kasvattaminen Avoimen kirjaston toimintamallin hyödyntäminen Yhden auton malli

6 Pohjois-Lohjan autosta luovutaan Saima käyttöön kahteen vuoroon Palveluja pyörille 1.2 Kirjastojen merkitys kansalaisten sivistyksellisten perusoikeuksien edistäjänä Vuoden 2017 alussa voimaan tulevan uuden kirjastolain tavoitteena on edistää asukkaiden osallisuutta ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumista kansalaisyhteiskunnassa. Tavoitteena on myös turvata tiedon ja kulttuurin saatavuus. Keskeinen tavoite on edistää yhteiskunnallista demokratiakehitystä. Kuntalaisten sivistyksellisiä perusoikeuksia tuetaan ylläpitämällä kunnallisia kirjastoja ja kehittämällä niiden toimintaa. Kirjasto on peruspalvelu, jonka pohjana ovat kirjastotoiminnan monipuolisuus, maksuttomuus ja tilojen vapaa käyttö. Kuntien elinvoimaisuuden rakentamisessa tarvitaan saavutettavia ja laadukkaita kirjastopalveluja jatkossakin. Yhteiskunnassa menestyminen edellyttää tietopohjaista osaamista. Kirjastopalveluilla tarjotaan tarpeellista tietoa ja välitetään kansallista tietopääomaa kuntalaisten, yritysten, yhteisöjen ja kunnan hyväksi. Kirjastot ovat digitaalisen ajan kulttuuri- ja tietokeskuksia. Niiden tiloja, aineistoja, palveluja ja osaamista voidaan hyödyntää. Kirjastoissa tarjotaan digitaalisia sisältöjä, ohjelmia ja laitteita ja opastetaan niiden käyttöä. Tutkimusten perustella kirjastot vaikuttavat myönteisesti luku- ja tiedonhakutaitoon, oppimiseen, hyvinvointiin ja kansalaisidentiteettiin. Lukuharrastus lisää yleistietoa, sanavarastoa ja toisten kulttuurien ymmärtämistä. Etelä-Suomen AVIn vuoden 2015 peruspalveluarviointiraportin mukaan joka kahdeksas poika ei saavuta perusopetuksessa lukutaitoa, jolla selviäisi jatko-opinnoissa. Runsas viisi prosenttia ikäluokasta, eli 3000-3500 lasta ei tavoita perusopetuksessa minimitasoa osaamisen kolmesta keskeisestä osa-alueesta eli lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Kirjasto on varhaiskasvatuksen ja peruskoulun yhteistyökumppani, joka tukee lasten ja nuorten lukutaidon kehittymistä. Voimakas maahanmuutto haastaa kirjastoja entistä enemmän ehkäisemään tiedollista syrjäytymistä ja varmistamaan kansalaisten henkistä hyvinvointia. Kirjastomatkan pituudella on vaikutusta lasten ja nuorten kirjastokäyttöön, sillä heidän mahdollisuutensa liikkua itse tai käyttää julkisia kulkuvälineitä on rajoittunutta. Lapsille on tärkeää kirjastopalveluiden houkutteleva ja runsas tarjonta ja aineiston saatavuus. Haasteita kirjastoille tulevaisuudessa: Kirjastot ovat kohtaamis- ja oppimispaikkoja, osa yhteisöä. Kirjastot tarjoavat erilaisia tiloja: tiloja tapahtumien järjestämiseen, oleskeluun, opiskeluun. Lapsiperheille tilaa viihtyä, tavata muita. Tarvitaan myös hiljaisia tiloja. Tilojen oltava muunneltavia. Kirjastoilla rooli yhteiskunnallisen tasa-arvon vahvistajina ja sosiaalisten epäkohtien tasoittajana. Kirjastot luovat kansalaisuutta ja antavat tarvittavia taitoja, tietoja ja keinoja yhteiskunnassa toimimiseen.

7 Kirjat, kirjallisuus ja tarinat säilyttävät asemansa, digitaalisessa muodossa olevat kirjat yleistyvät. Toiminnallisuuden merkitys kirjastoissa kasvaa (makerspace-tilat).: esim. 3 d -tulostimet, askartelu- ja työpajat, lasten leikkitilat. Maahanmuuttajien kirjastopalvelut ja monikulttuurisuus. Vapaaehtoisten järjestämiä kerhoja kirjastoissa: esim. Läksyhelppi-toiminta, jossa tuetaan kotitehtävien tekemistä. Monilukutaidot. Lähteet: Hyötyä, tietoa, elämyksiä kirjastojen vaikuttavuuden ulottuvuuksia. Suomen Kuntaliitto 2016. Kansalaisen kirjasto. Yleisten kirjastojen suunta 2016 2020. Yleisten kirjastojen neuvosto. Etelä-Suomen AVIn peruspalvelujen arviointiraportti 2015 (http://www.patio.fi/raportit). 2. Yhteenveto kolmen palvelutason kehittämissuunnitelmasta Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti kaupunginkirjastoa kehitetään tulevaisuudessa kolmen palvelutason mukaisesti. Pääkirjastossa ja Virkkalan kirjastossa on laajimmat palveluajat, monipuoliset palvelut ja kokoelmat. Toisen palvelutason kirjastoja ovat Mäntynummen ja Ojamon kombikirjastot. Ne ovat lainaus- ja kävijämääriltään isoja kirjastoja. Tulevaisuudessa ne suuntaavat toimintaansa entistä enemmän koulujen ja päiväkotien palveluihin. Näiden kirjastojen henkilöstöresurssit mitoitetaan niin, että asiakaspalvelua voidaan järjestää viitenä päivänä viikossa. Aukioloaikaa alueen asukkaille tarjotaan lisäksi omatoimiratkaisujen avulla. Kolmannen tason kirjastopalveluita tarjotaan haja-asutusalueen kirjastoissa ja uusissa monitoimijatalojen kirjastoissa. Haja-asutusalueen kirjastojen palveluaikaa joudutaan supistamaan, mutta omatoimiratkaisujen avulla kirjastojen aukioloaikaa voidaan lisätä. Henkilökunta voi liikkua kirjastojen välillä joustavasti. Uusien monitoimijatalojen kirjastojen asiakaspalvelua hoitavat koulujen henkilökuntaan kuuluvat työntekijät, esim. koulunkäyntiavustajat. Kaupunginkirjaston henkilökunta vastaa aineiston hankinnasta ja rekisteröinnistä sekä antaa kirjastoammatillista ohjausta. Kaupungin asiakaspalvelupisteet laajentavat palvelua kaikissa lähikirjastoissa. Pedagoginen informaatikko koordinoi yhteistyötä päiväkotien, koulujen ja kirjaston kanssa. Tavoitteena on tuottaa tasa-arvoisesti palvelua kaikille lohjalaisille lapsille ja nuorille riippumatta asuinpaikasta. Pääkirjastossa tehdään koko kirjastolaitosta varten keskitetysti mm. hankintaan, laskujen käsittelyyn, perintään, kirjastojärjestelmään ja verkkokirjastoon liittyviä tehtäviä. Lähivuosina on suunniteltu yhteistyötä Uudenmaan kirjastojen kanssa ja avoimeen lähdekoodiin pohjautuvaan Koha-kirjastojärjestelmään siirtymistä. Tällöin sitoudutaan myös nykyistä enemmän antamaan omaa työpanosta yhteisen järjestelmän hyväksi. Myös nyt käynnissä oleva siirtyminen Finna-verkkokirjastoon vie tulevaisuudessa enemmän työaikaa kuin nykyisin. Uuden kirjastolain edellyttämä kuntalaisten sivistyksellisten perusoikeuksien edistäminen haastaa kirjaston henkilökuntaa kehittämään palveluita, pitämään kokoelmia ajan tasalla ja opastamaan asiakkaita yhä enemmän erilaisten palvelujen käytössä. Uudet digitaaliset aineistot ja ohjelmat ja uudet

8 laitteet sitovat henkilöstöresursseja paitsi hankintaan, myös opastamiseen ja tiedottamiseen. Uusien OPS:ien edellyttämä kirjaston, varhaiskasvatuksen ja koulun yhteistyö osana Kulttuuripolku-ohjelmaa vaatii suunnittelua, kouluttautumista ja aikaa yhteistyön toteuttamiseen. Jotta kirjasto voisi toimia Elinvoima-toimialalla menestyksellisesti, sen on kehitettävä toimintatapojaan siten, että henkilöstöresursseja löytyy yhä lisääntyviin keskitettyihin tehtäviin, asiakkaiden opastamiseen, lukuharrastuksen edistämiseen, tiedonhakutaitojen opettamiseen ja uusien tehtävien toteuttamiseen. Lisää resursseja pyritään saamaan mm. rutiininomaisten tehtävien automatisoinnista, kokoelmapalveluihin liittyvien tehtävien keskittämisestä, kehittämällä organisaatiota ja prosesseja sekä omatoimikirjastoratkaisuilla. Kaupunginkirjaston kehittämislinjauksia: Uusi organisaatio Pääkirjaston toista kirjastoavustajan tointa ei täytetä tulevaisuudessa, kirjojen muovitus tilataan ostopalveluna. Ojamon kirjaston toisesta toimesta luovutaan. Henkilökunnan jaksamisesta huolehditaan. Kaksivuorotyössä sairauslomien, koulutusten ja kokousten aikana huolehditaan sijaisjärjestelyistä. Työvuoro- ja sijaisuusjärjestelyjen suunnitelma tehdään koko kirjastolaitoksen näkökulmasta. Järjestetään henkilökunnan kiertoa eri toimipisteissä mahdollisuuksien mukaan. Henkilökunta on kaupunginkirjaston henkilökuntaa ja työtä voidaan tehdä joustavasti eri kirjastopisteissä. Ydinprosessit: palveluprosessi, prosessinomistaja pääkirjaston palvelujohtaja kokoelmaprosessi, prosessinomistaja hankintaosaston kirjastonhoitaja pedagoginen prosessi, prosessinomistaja pedagoginen informaatikko Esimiehet: nykyisin 5 esimiestä: kirjastotoimenjohtaja, pääkirjaston osastonjohtaja,. lähikirjastoissa 3 johtajaa, tulevaisuudessa esimiehiä 3: kirjastotoimenjohtaja, palvelujohtaja, lähipalvelujohtaja Lähikirjastossa, joihin jää vain yksi toimi muutetaan kirjastovirkailijan toimet kirjastonhoitajan toimiksi työn muuttuessa vaativammaksi. Kirjastoautonkuljettajien nimikkeiden muuttamista kirjastoautonkuljettaja-virkailijan nimikkeiksi on harkittava, koska kuljettajat tekevät paljon kirjastovirkailijoiden tehtäviä, eikä iltapysäkeillä ole mukana kirjastovirkailijaa. Pääkirjaston pääkäyttäjien tehtävien muuttuessa yhä vaativammiksi mm. it-tehtävien, Finna-asiakasliittymän ja Koha-järjestelmän käyttöönoton myötä huolehditaan, että nimikkeet ja palkkaus vastaavat tehtävien vaativuutta. Lainauspalveluiden rutiininomaisten töiden automatisointi: lainaus/palautusautomaattien hankinta jokaiseen kirjastopisteeseen, varausten itsepalvelunouto. Kokoelmapalveluiden kehittäminen: aineistovalinnan keskittäminen, kokeilu kelluvasta kokoelmasta.

9 Uusiin opetussuunnitelmiin liitetään kirjastonkäytön ja tiedonhaun opettaminen ja lukuharrastuksen edistäminen osana Kulttuuripolku-ohjelmaa. Kaupungin asiakaspalvelupisteet kaikkiin lähikirjastoihin ja kirjastoautoon, Kirjastoista olohuoneita -hanke etenee. Monitoimijatalohanke ja omatoimikirjastoratkaisujen käyttöönotto lähikirjastoissa. Oheisessa taulukossa on yhteenveto kolmen palvelutason kehittämissuunnitelmasta. Lyhennykset kh=kirjastonhoitaja, kv=kirjastovirkailija. Laajat kirjasto-palvel ut: Pääkirjasto Pääkirjaston palvelutaso Pääkirjaston henkilökunta Nyt lainaus 57 % kaup.kirjaston lainoista keskitetyt kirjastopalvelut: hankinta, luettelointi, aineiston lainauskuntoon saattaminen, kirjastojärjestelmän ylläpito, verkkokirjasto, kotisivut perintä, laskutus, korkeatasoinen tietopalvelu, kaukopalvelu, tapahtumatuotanto, yht.työ/koulut ja päiväkodit, oppilaitokset; tilojen tarjoaminen, laajat aukioloajat, henkilökohtainen palvelu/lainaus ja palautus, pääsääntöisesti päivystys neljässä palvelupisteessä paljon sijaistamista lähikirjastoissa 1 kirjastotoimenjohtaja 1 osastonjohtaja aikuistenosasto: 2 kh vastaanotto: 8 kv lastenosasto: 1 kh, 2 kv, hankintaosasto: 1 kh, 2 kv, uutisalue: 1 kv 1 pedagoginen informaatikko 1 toimistosihteeri 1,44 kirjastoavustajaa 1 vahtimestari Tulevaisuudessa Laajemmat palveluajat, monipuoliset palvelut ja kokoelmat. kuten edellä, lisäksi vastuu yhteistyöstä Uudenmaan kirjastojen kanssa, uusi kirjastojärjestelmä Koha, Finna-verkkokirjasto uudet palvelut, ohjelmat ja laitteet OPS-yhteistyön kehittäminen päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kanssa/ped. informaatikko aukioloajan lisääminen tulevaisuudessa myös viikonloppuisin (omatoimisuus) henkilökohtainen palvelu vähenee lainauksessa ja palautuksessa, mm. varausten itsepalvelunouto sijaistaminen lähikirjastoissa vähenee 1 kirjastotoimenjohtaja 1 palvelujohtaja aikuistenosasto: 2 kh vastaanotto: 8 kv lastenosasto: 1 kh, 2 kv hankintaosasto: 1 kh, 2 kv uutisalue: 1 kv 1 pedagoginen informaatikko 1 toimistosihteeri 0,44 kirjastoavustajaa 1 vahtimestari

10 Virkkalan kirjaston palvelutaso Virkkalan kirjaston henkilökunta Kirjastoauto Kirjastoauton henkilökunta Kombikirjastot yht. 23,44 htv lainaus 9 % kaup.kirjaston lainoista ruotsinkieliset kirjastopalvelut kirjastoautopalveluiden järjestäminen lastenkirjastotyö, yhteistyö päiväkotien ja koulujen kanssa koulusarjat laajat aukioloajat henkilökohtainen palvelu/lainaus- ja palautus 1 kirjastonjohtaja 1lastenkirjastonhoitaja 2 kv yht. 4 htv kirjastoautojen lainaus yht. 7 % kaup. kirjaston lainoista kaksi kirjastoautoa yhdessä vuorossa, kirjastovirkailija mukana toisessa kirjastoautossa kattavat pysäkit kuljettaja 1,6 kirjastovirkailija 1 yht. 2,6 htv Mäntynummen ja Ojamon kirjastot ovat suurimpia lähikirjastoja Virkkalan kirjaston jälkeen. Molempien lainaus 7 % kaup.kirjaston lainoista. Yhteistyö aktiivista koulujen kanssa. Mäntynummen kirjastossa omatoimiratkaisu 1.2.2016 alkaen. yht. 22,44 htv kuten edellä, henkilökohtainen palvelu vähenee lainauksessa ja palautuksessa, lainaus/palautusautomaatti, varausten itsepalvelunouto 1 lähipalvelujohtaja 1 lastenkirjastonhoitaja 3 kv yht. 5 htv Koulut, päiväkodit, kattavat reitit. yksi kirjastoauto kahdessa vuorossa pysäkit kattavasti eri puolilla Lohjaa, kouluilla ja päiväkodeissa laajennettu koulu- ja päiväkotiyhteistyö kirjastovirkailijan palvelut reagoidaan nopeasti koulu- ja päiväkotiverkon muutoksiin ja pysäkkitarpeisiin uusilla asuntoalueilla kirjastoauton uudet mahdollisuudet monitoimikäytössä, mm. äänestys, atk-opastus, satutunnit, kurssit, nuorisotapahtumat, musiikkiesitykset, vierailut tapahtumissa, kesäkerhoissa kaupungin asiakaspalvelu jotta tämä toteutuisi, tarvitaan 2 kokoaikaista kuljettajaa, jos 1,6 kuljettajaa, mm. iltapysäkkejä täytyy karsia Nummen ja Pusulan alueilta, laajennettu koulu- ja päiväkotiyhteistyö ja monitoimikäyttö ei toteutuisi suunnitelmien mukaan. kuljettaja/kuljettajavirkailija 2 kirjastovirkailija 1 yht. 3 htv Päiväkotien ja koulujen yhteistyö. Ojamon kirjastoon omatoimikirjastoratkaisu tulevaisuudessa. Ojamolla palveluaikaa vähennetään. Pedagoginen informaatikko pitää Kulttuuripolku-ohjelmaan kuuluvat opetustunnit kouluilla.

11 Mäntynummen kirjaston henkilökunta Palveluaikaa ei ole vähennetty. 1 kirjastonjohtaja (0,55 + sijainen 0,45) 1 kv Molemmissa kombikirjastoissa aineistovalinnassa painopiste päiväkotien ja koulujen tarpeissa. Yhteistyö monitoimijatalon organisaatiossa lisääntyy. 1 kh 1 kv yht. 2 htv yht. 2 htv Ojamon kirjasto 1 kh (0,60 + sijainen 0,40) 1 kh 1 kv yht. 2 htv yht. 1 htv. Kombikirj. yht. 4 htv 3 htv Ojaniittutalo ja muut uudet monitoimijatalot Haja-asutus-al ueiden palvelupisteet Saukkolan kirjaston lainaus 4 %, muiden 3 % kaup.kirjaston lainoista. Aineistovalinta, kaukopalvelu kaikissa kirjastopisteissä. Kirjastot avoinna kaikkina arkipäivinä, Saukkolan kirjasto talvikaudella myös lauantaisin. Omatoimikirjastoratkaisu Karjalohjan kirjastoon 2016 lopulla. Kaupungin asiakaspalvelupiste toimii Saukkolan, Karjalohjan ja Sammatin kirjastoissa kaikkina arkipäivinä, Saukkolassa talvikaudella myös la. Kulttuuripolku-ohjelman mukainen yhteistyö ei toteudu säännöllisesti päiväkotien ja koulujen kanssa Kaupunginkirjasto huolehtii kokoelmatyöstä ja perustaa kirjastot. Määrärahat talon budjetissa. Pedagoginen informaatikko yhteyshenkilönä, pitää Kulttuuripolku-tunteja päiväkodissa ja koululla. Kirjaston päivittäisestä ylläpidosta huolehtii monitoimijatalon henkilökunta. Aukioloaika vähenee, omatoimikirjastoratkaisut, kaupungin as.palvelua ja tiloja. Keskitetty aineistovalinta ja kaukopalvelu. Tulevaisuudessa haja-asutusalueiden kirjastojen henkilöstöresurssia käytetään myös sairaus- ja loma-aikojen sijaisjärjestelyissä sekä koko kirjastolaitoksen tehtäväjärjestelyissä. Henkilökunnan työpanos haja-asutusalueen kirjastoissa on keskimäärin 3 päivää/vko. Omatoimikirjastoratkaisuilla saadaan väljyyttä kirjastojen aukioloaikoihin, erityistehtävien tekemiseen ja Kulttuuripolku-opetukseen. Asiakaspalvelupisteet ovat avoinna vain palveluaikana, 3-4 pv./vko. Esitys omatoimikirjastosta Pusulan kirjastoon 2017, Asiakaspalvelupiste v. 2017 Pusulan kirjastoon, kirjastoista olohuoneita hanke etenee.

12 Karjalohjan kirjasto Sammatin kirjasto Saukkolan kirjasto kaikissa yksiköissä. 1 kh 1 kh 1 kh 1 kh 1kirjastonjohtaja 1 kv 1 kh Pusulan kirjasto 1 kv 1 kh Haja-as.a.kirj. yht. 5 htv yht. 4 htv. Kaikki kirjastot yht. 39,04 htv yht. 37,44 htv 3. Kaupunginkirjaston uusi organisaatio ja kehittämislinjat 3.1 Tavoitteet Lohjan kaupungin kulttuuripalvelujen tehtävänä on kehittää kaupungin kulttuuritoimintaa ja lisätä hyvinvointia kulttuurin avulla. Kulttuuripalvelut kasvattaa osaltaan kaupungin vetovoimaisuutta ja imagoa. Kulttuuripalvelut edistää luovan teollisuuden ja kulttuuriyritysten kehittymistä. Kirjaston tehtävänä on tukea tiedonsaantia, elinikäistä oppimista, kirjallisuuden ja taiteen harrastusta ja kehittää kirjastoja verkkona, joka tarjoaa tiloja, aineistoa ja asiantuntevan henkilökunnan palvelut koko kunnan alueella. Kirjasto toimii yhteistyössä Lukki-kirjastojen kanssa. Kirjaston henkilökunta pitää tärkeinä kirjaston tavoitteina tasa-arvoisia, ajantasaisia palveluita lukutaidon, koulutuksen ja sivistyksen edistämiseksi. 3.2 Kaupunginkirjaston uusi organisaatio 3.2.1 Kirjaston ydinprosessit Palveluprosessi sisältää lainauksen, palautuksen ja tietopalvelun. Prosessinomistaja on pääkirjaston palvelujohtaja. Kokoelmaprosessiin kuuluvat aineiston valinta, hankinta, luettelointi, poistot ja varastointi. Prosessinomistaja on hankintaosaston kirjastonhoitaja. Pedagoginen prosessi sisältää kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetuksen, mediakasvatuksen ja kirjavinkkauksen. Prosessinomistaja on pedagoginen informaatikko. 3.2.2. Kirjaston esimiehet

13 Kaupunginkirjastossa on nykyisin 5 esimiestä: kirjastotoimenjohtaja, pääkirjaston osastonjohtaja, Virkkalan kirjaston johtaja, Mäntynummen ja Ojamon kirjastojen johtaja, Saukkolan ja Pusulan kirjastojen johtaja. Uudessa organisaatiossa on 3 esimiestä: kirjastotoimenjohtaja, pääkirjaston palvelujohtaja ja lähipalvelujohtaja. Kirjastotoimenjohtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää kirjastotointa, valmistella ehdotus talousarvioksi, talous- ja käyttösuunnitelmaksi, päättää hankinnoista, vastata tiedottamisesta, valita yksikkönsä viranhaltijat ja työntekijät, toimia palvelu- ja lähipalvelujohtajan esimiehenä, vastata pääkirjaston keskitetyistä tehtävistä, olla jäsenenä kaupunkisisältöjen johtoryhmässä, vastata kirjaston seudullisen yhteistyön kehittämisestä, vastata verkostoitumisesta paikkakunnalla, osallistua Lohjan Muistin toimintaan ja toimia tulosalueen johtajan sijaisena. Kirjastotoimenjohtaja vastaa myös kirjaston tapahtumatuotannosta ja aukioloajoista. Alaisten määrä on nyt 16, uudessa organisaatiossa 9. Pääkirjaston palvelujohtajan alaisuudessa on aikuistenosaston, lasten- ja nuortenosaston, vastaanoton ja uutisalueen henkilökunta. Hän vastaa oman toimialueensa kehittämisestä ja tehtäväjärjestelyistä. Hän vastaa yhdessä aikuisten ja lasten- ja nuortenosaston kirjastonhoitajien kanssa pääkirjaston kokoelmatyöstä ja yhteistyöstä päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kanssa. Osastonjohtajan alaisten määrä on nyt 12, uudessa organisaatiossa palvelujohtajalla on 15 alaista. Lähipalvelujohtajan alaisuudessa on lähikirjastojen henkilökunta ja palvelut sekä kirjastoautopalvelut. Hän vastaa oman toimialueensa kehittämisestä, lähikirjastojen palvelujen järjestämisestä ja sijaisuusjärjestelyistä myös lomien ja sairauslomien aikana. Hän vastaa aineiston valinnan organisoimisesta kaikkien lähikirjastojen osalta. Kussakin lähikirjastossa on kirjastonhoitaja, joka vastaa kirjastossa palveluiden tuottamisesta ja ylläpidosta yhdessä esimiehensä kanssa. Lähipalvelujohtajalla on 15 alaista. Liite 1. Kirjaston organisaatio. 3.3. Lainauspalveluiden rutiininomaisten töiden automatisointi Lainauspalveluiden rutiininomaisia töitä muutetaan itsepalveluksi. Näitä ovat lainaus, palautus ja varausten nouto. Varausmaksujen poistaminen vähentää käteisrahan käsittelyyn kuluvaa aikaa kirjastopisteissä. Maksamista ohjataan verkkomaksamiseen heti, kun se tulee mahdolliseksi. Työ suuntautuu enemmän kirjastoammatillisiin tehtäviin, palvelujen ja kirjastoaineiston esittelyyn, opastamiseen ja neuvontaan. 3.3.1 Varausten itsepalvelunouto Lukki-kirjastojen varausmaksujen poisto 5. huhtikuuta vuonna 2016 alkaen mahdollistaa varausten itsepalvelunoudon. Mäntynummen kirjastossa itsepalvelu on ollut käytössä omatoimikirjaston aloitettua toimintansa ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Varausten itsepalvelunouto otetaan käyttöön pääkirjastossa v. 2016. Muissa kirjastoissa se otetaan käyttöön, kun kirjastoihin saadaan lainausautomaatit.

14 3.3.2 Lainaus/palautusautomaattien hankinta Automaatteja on v. 2016 käytössä pääkirjastossa ja Mäntynummen kirjastossa. Kaikkiin kirjastopisteisiin hankitaan lainaus/palautusautomaatit vuosina 2016 2018. Vuonna 2017 talousarvioon ehdotetaan määrärahaa automaattien hankintaan. Virkkalan ja Karjalohjan kirjastoihin automaatit hankitaan v. 2016 investointien yhteydessä. 3.4. Kokoelmapalveluiden kehittäminen Kokoelmapalveluissa on prosesseja kehitetty ja tehostettu kirjastoaineiston hankinnan osalta. Valinta on hajautettu eri kirjastopisteisiin. Monessa kirjastossa aineistovalinnan keskittämisestä on saatu hyviä kokemuksia. Ns. kelluva kokoelma on otettu jo monissa kirjastoissa käyttöön. 3.4.1 Aineistovalinnan keskittäminen Aineistovalintaa tehdään tällä hetkellä hajautetusti jokaisessa kirjastopisteessä. Tavoitteena on tehostaa aineistovalintaa keskittämällä sitä harvemmille henkilöille kuin nykyisin. Esim. elokuvien ja pelien hankinnan voisi hoitaa yksi henkilö kaikkiin kirjastopisteisiin. Vantaalla on luovuttu yksikkökohtaisesta valinnasta ja aineisto valitaan nykyisin Vantaan kaupunginkirjastolle. Myös Oulun kaupunginkirjastossa on siirrytty aineistovalinnan keskittämiseen. Kirjastoaineisto valitaan yhteiskokoelmaan Oulun kaupunginkirjastolle ja valinnassa huomioidaan koko kirjastoverkon tarpeet. 3.4.2 Kokeilu kelluvan kokoelman käyttöönotosta Vantaan kaupunginkirjastossa on saatu hyviä kokemuksia kelluvan kokoelman käyttöönotosta. Asiakkaan palauttaessa aineistoa muuhun kirjastoon, mistä se on lainattu, aineisto jää siihen kirjastoon, mihin se palautetaan. Aineiston kuljettaminen toimipisteiden välillä vähentyy ja aineiston kierto lisääntyy. Vantaan kirjastolaitokseen kuuluu isompia lähikirjastoja kuin Lohjalla, joten menetelmän käyttöön oton onnistumista ei voida suoraan verrata. Myös Oulun kaupunginkirjastossa kellutuksesta on saatu hyviä kokemuksia. Lohjan kaupunginkirjastossa voidaan kokeilla kellutus-menetelmää. 3.5 Kaupungin asiakaspalvelupisteet ja Kirjastoista olohuoneita hanke Karjalohjan ja Saukkolan kirjastoissa kaupungin asiakaspalvelupisteet on otettu käyttöön kesäkuussa 2015. Erityisesti Saukkolassa palvelu on herättänyt kiinnostusta ja lisännyt kirjaston lainaus- ja kävijälukuja. Asiakaspalvelupisteet otettiin käyttöön 1.7.2016 Virkkalan ja Sammatin kirjastoissa. Vuoden 2017 aikana asiakaspalvelu otetaan käyttöön Mäntynummen, Ojamon ja Pusulan kirjastoissa sekä kirjastoautossa. Lähikirjastoista toivotaan alueen asukkaiden kokoontumispaikkoja. Kirjastoista olohuoneita -hanketta viedään eteenpäin. Yhdistykset voivat kokoontua kirjastoissa ilmaiseksi myös aukioloaikojen ulkopuolella.

15 3.6 Monitoimijatalohanke Kirjasto on mukana monitoimijatalohankkeissa mahdollisuuksien mukaan. Monitoimijatalojen uudet johtajuusjärjestelyt voivat muuttaa tulevaisuudessa myös kirjaston organisaatiota. Saukkolan kirjaston siirtoa Nummen koulukampukselle ei hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Kaupunginkirjasto tekee yhteistyötä koulujen kanssa järjestämällä Saukkolan kirjastossa tai kouluilla kirjastonkäytön opetustunteja. Kirjastoauton pysäkki on Nummen yhtenäiskoululla viikoittain. 3.6.1 Mäntynummen monitoimijatalo Kirjasto on ollut alusta asti yksi Mäntynummen monitoimijatalohankkeen aktiivinen toimija. Kirjasto ja koulut ovat tehneet hyvää yhteistyötä ja mm. omatoimikirjaston aukioloajat ja ikärajoitukset on mietitty yhdessä koulujen kanssa. 3.6.2 Uudet monitoimijatalot Ojaniittutaloon avataan kirjasto syksyllä 2016. Se ei ole Mäntynummen kirjastoon verrattavissa oleva kirjasto, vaan se on pääasiassa Ojaniittutalon päiväkodin ja koulun käytössä. Sitä on kuitenkin tarkoitus pitää rajoitetusti avoinna myös alueen asukkaille, esim. yhtenä tai kahtena iltapäivänä viikoittain. Kaupunginkirjaston pedagoginen informaatikko valitsee ja hankkii aineiston kirjastoon ja se käsitellään kirjaston prosessien kautta valmiiksi pääkirjastossa. Jatkossa pedagoginen informaatikko hoitaa kokoelmaa ja neuvoo monitoimijatalon henkilökuntaa kirjaston ylläpidossa ja lainaustoiminnan hoitamisessa. Lainaaminen ja palauttaminen tapahtuu omatoimisesti automaatilla. Ojaniittutalon budjettiin varataan vuosittain määräraha aineistohankintoihin. Routionmäen monitoimijataloon on tulossa omatoimisesti toimiva kirjasto. Kaupunginkirjasto konsultoi mm. kaluste- ja automaattihankinnoissa ja hankkii aineiston kirjastoon kuten Ojaniittutalossakin. Kustannuksista vastaa monitoimijatalo. Kirjaston ylläpidosta ja järjestyksestä vastaa monitoimijatalon henkilökunta. Pedagoginen informaatikko toimii yhteyshenkilönä ja antaa kirjaston- ja tiedonhaun opetusta koululla. 3.7.Omatoimikirjastot Mäntynummen kirjastossa otettiin käyttöön omatoimikirjastoratkaisu helmikuun alussa 2016. Kirjastoon pääsee kirjastokortilla ja henkilökohtaisella tunnusluvulla silloinkin, kun henkilökuntaa ei ole paikalla. Kirjastossa on tallentava kameravalvonta ja sitä valvotaan etänä pääkirjastosta. Kirjaston aukioloaikaa lisääntyi 46 tuntia viikossa entisen palveluajan, 28 tuntia/vko, lisäksi. Lainaus on lisääntynyt helmikuun alusta 20,4 % ja kävijöiden määrä 22,5 %. Omatoimikäytöstä on saatu positiivista palautetta. Karjalohjan kirjastoon suunnitellaan omatoimikirjastoa vuoden 2016 loppuun mennessä. Vuoden 2017 investointisuunnitelmaan on ehdotettu omatoimikirjaston perustamista Pusulan kirjastoon. Ojamon kirjastoon on suunniteltu omatoimiratkaisua tulevaisuudessa.

16 Omatoimikirjastoratkaisut täydentävät ja laajentavat kirjaston palvelua, mutta eivät korvaa sitä. Omatoimikirjaston etuna on, että asiakkaat pääsevät kirjastoon silloin kun se sopii heille parhaiten. Kun kirjastot ovat avoinna ilman henkilökuntaa, erityisesti lapset menettävät merkittävän osan kirjaston palveluista. Lisäksi omatoimikirjaston ikäraja heikentää lasten ja nuorten kirjastopalvelujen saatavuutta. Jos lainausten ja palautusten määrä lisääntyy, henkilöstöresursseja tarvitaan lisää. Vaikka kirjasto on omatoimisesti avoinna kaksi päivää peräkkäin viikonloppuina, ei pelkkä omatoimiratkaisu onnistu arkipäivisin mm. lehtien saapumisvalvonnan, varausten ja kuljetusten vuoksi. Kirjastoissa täytyy käydä päivittäin hoitamassa juoksevia asioita. Mäntynummen kirjastossa on ollut kesällä 2016 kokeilu, jolloin kirjasto oli neljän viikon ajan avoinna torstaisin ja perjantaisin vain omatoimisesti. Kokeilun aikana todettiin, että aukioloaika omatoimisesti neljänä peräkkäisenä päivänä on huono ratkaisu, vaikka kirjastossa käytiin päivittäin hoitamassa joitakin tehtäviä. Mm. hyllytettävää kertyi liian paljon seuraavaa aukiolopäivää varten ja varattujen kirjojen kierto hidastui. Huono puoli oli myös se, etteivät alle 13-vuotiaat lapset päässeet itsenäisesti kirjastoon. Liite 2. Lohjan kaupunginkirjaston tunnuslukuvertailuja v. 2015 4. Ensimmäinen palvelutaso: pääkirjasto ja Virkkalan kirjasto Kirjastoverkkoa kehitetään kaupunginvaltuuston linjauksen mukaisesti siten, että pääkirjastossa ja Virkkalan kirjastossa on laajat ja kattavat palvelut. Pääkirjaston osuus kaupunginkirjaston lainauksesta oli vuonna 2015 441 880 lainaa, mikä on 57 % koko kaupunginkirjaston lainoista. Virkkalan kirjaston on suurin lähikirjasto ja sen lainaus oli 73 867 lainaa, 9,5 % kaikista lainoista. 4.1 Pääkirjasto Kuntaliitosten ja uusien kirjastojen myötä pääkirjastoon on tullut lisää keskitettyjä tehtäviä. Pääkirjastossa on 23,44 henkilötyövuotta. Liite 3. Pääkirjaston henkilötyövuodet ja kävijät 2004 2015. Jotta pääkirjasto voisi toimia kaupunginvaltuuston linjauksen mukaisesti parhaan palvelutason kirjastona, sen on keskityttävä kirjaston tavoitteiden mukaisiin tehtäviin, mm. keskitettyihin kirjastopalveluihin hankinnan, luetteloinnin ja lainauskuntoon saattamisen osalta, tietopalveluun, kirjastonkäytön ja tiedonhaun opettamiseen Kulttuuripolku-mallin mukaisesti, lukuharrastuksen tukemiseen, sisältöjen esittelyyn ja kirjallisuuteen liittyvien tapahtumien järjestämiseen. Pääkirjastossa oli v. 2015 kävijöitä 189 818. Kävijöiden määrä on lähes sama kuin edellisenä vuonna. Päivittäin kävijöitä oli keskimäärin 700 ja noin 70 käyntiä aukiolotunnin aikana. Lainoja on päivässä noin 1600. Lainausautomaatteja on 3 kpl ja niiden käyttöaste on noin 40 %. Pääkirjastoon palautetaan keskimäärin 2600 lainaa päivässä. Palautusautomaatin käyttöaste on hieman alle 80 %. Pääkirjasto on avoinna 55 tuntia viikossa, maanantaista perjantaihin klo 10 20 ja uutisalue sekä Linderinsali klo 9-20. Lauantaisin kirjasto on avoinna klo 10 15. Kesällä kirjasto on ollut arkisin avoinna klo 19 saakka ja lauantaisin suljettu noin 2 kk:n ajan, mutta uutisalue on ollut avoinna.

17 Vuonna 2015 pääkirjaston 441 880 lainasta 42 % oli lasten kauno- ja tietokirjojen lainoja. Lasten ja nuorten osuus pääkirjaston kävijöistä on arvion mukaan lähes puolet. Lähellä sijaitsevien koulujen ansiosta koululaiset tulevat koulun jälkeen pääkirjastoon tekemään läksyjään, etsimään tietoa ja lukemaan sekä käyttämään tietokoneita. Lapsia tulee kirjastoon eri tapahtumiin, mm. viikoittaisille suomenkielisille satutunneille. Ruotsinkielisiä satutunteja järjestetään kerran kuukaudessa. Erilaisia lasten tilaisuuksia, kuten satutunteja, nukketeatteri- ja elokuvaesityksiä järjestettiin v. 2015 105 kpl ja niissä oli mukana 2399 lasta. Kirjavinkkauksia ja kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta järjestettiin 135 kertaa, mukana oli 2856 lasta tai nuorta. Päiväkoti- ja kouluryhmiä käy myös omatoimisesti kirjastossa, v. 2015 tilastoitiin 308 ryhmää. Aikuisten osastolla järjestetään koululaisten ja opiskelijoiden kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetustuntien lisäksi käyttäjäkoulutusta myös aikuisille. Tietotekniikkaa opetetaan ikäihmisille ja erityisesti SeniorSurf -päivät ovat olleet suosittuja. Pääkirjastossa järjestetään kirja- ja kirjallisuusesittelyjä. Yhteistyössä Lohjan Muistin toimijoiden kanssa järjestetään esitelmätilaisuuksia eri teemoista. Pääkirjasto on ollut jo vuosia mukana erilaisissa tapahtumissa, kuten Tapahtumien yö ja Menneen ajan joulumarkkinat. Viime vuonna aloitettiin yhteistyö Lohjan kaupunginorkesterin kanssa. Yhdeksässä pääkirjastossa järjestetyssä ilmaiskonsertissa kävi noin 1000 henkilöä. Lukki-kirjastojen yhdessä saamien avustusten ansiosta kirjastossa on voitu järjestää lukuisia kirjailijavierailuja ja muita tapahtumia. Vuonna 2015 järjestettiin Tutustu tekijään -hankkeen yhteydessä 7 tapahtumaa pääkirjastossa. Myös uudet Neule- ja novelli -illat olivat suosittuja. Yleisötapahtumia järjestettiin 37 kertaa ja niissä oli yleisöä yhteensä 2370 henkilöä. Uudenlaiset tapahtumat tuovat kirjastoon myös kävijöitä, jotka eivät ole käyttäneet kirjaston palveluita aiemmin. Uutisalueen kävijöitä ei tilastoida erikseen. Monet eivät käytä muita kirjastopalveluita eikä kaikilla ole kirjastokorttiakaan. Lehtien lukijoita on jo klo 9-10 välisenä aikana ennen koko kirjaston avaamista paikalla ja lehtilukusalin käyttöaste on korkea talvikautena. Kesällä uutisalueen käyttö on ollut vähäisempää. Vuonna 2016 kesälauantaisin kävijöitä oli 6.6. 14.8.2016 välisenä aikana yhteensä 1122 henkilöä, keskimäärin 124 henkilöä päivässä, 24 henkilöä aukiolotunnin aikana. Pääkirjastosta on tullut kymmenen toimintavuotensa aikana keskeinen paikka, jossa eri yhdistykset ja toimijat järjestävät tilaisuuksia. Järnefeltinsalissa oli ulkopuolisten järjestämiä tilaisuuksia v. 2015 126 kpl ja osallistujia 3797. Ryhmätyötilaa vuokrattiin 161 kertaa ja osallistujia oli 1648. Tutkijanhuoneita käytti 43 henkilöä. Museon hallinnoiman Linderinsalin näyttelyssä kävi v. 2015 17 275 henkilöä. Näyttelytilan sijainti pääkirjastossa tuo synergiaa molemmille toimijoille. Pääkirjastossa on myös pieni näyttelytila, Käytävägalleria, jossa järjestetään jatkuvasti näyttelyitä. Myös lastenosaston monitoimitila Pähkinässä järjestetään näyttelyitä. Yhteensä pääkirjastossa oli vuonna 2015 26 näyttelyä. Kirjasto on tarjonnut harrastajille, yhdistyksille, kouluille ja muille toimijoille mahdollisuuden esitellä töitään ja toimintaansa yleisölle. Monimuotoiset näyttelyt houkuttelevat kävijöitä kirjastoon. Kirjaston järjestämiä tapahtumia tai käyttäjäkoulutuksia järjestettiin v. 2015 yhteensä 295 kpl ja niissä oli mukana 7840 henkilöä. Kirjaston kävijämäärä on korkealla tasolla aktiivisen tapahtumatuotannon ja käyttäjäkoulutuksen järjestämisen vuoksi.

18 Verkkokäyntejä oli v. 2015 281 108. Verkkokirjastossa asiakkaat voivat uusia lainojaan, selata aineistorekisteriä ja tehdä varauksia. Verkkoasiointi on vähentänyt jonkin verran fyysisiä käyntejä kirjastossa. Pääkirjaston keskitetyt tehtävät ja niiden kehittäminen Kirjastoaineiston hankinta ja luettelointi Kirjastolaitoksen hankinta on keskitetty. Aineiston valinta tehdään eri kirjastoissa ja eri osastoilla, mutta hankintaosasto tilaa materiaalin. Aineisto tulee pääkirjaston hankintaosastolle, jossa saapunut materiaali tarkistetaan ja viedään rekisteriin. Vuonna 2015 hankittiin kirjoja 12 728 kpl, nuotteja ja partituureja 182 kpl, musiikkiäänitteitä 1233 kpl, muita äänitteitä 372 kpl, dvd-levyjä 1033 ja muuta aineistoa 311 kpl, yhteensä 15 859 kpl. Hankintaosasto huolehtii myös kirjojen luettelointitietojen hakemisesta BTJ:ltä tai Melindasta ja tekee myös primaariluettelointia. Hankintaosastolla on kolme henkilöä, jotka ovat mukana myös asiakaspalvelussa. Kehitettävää: Hankintaosaston tehtävät lisääntyvät mm. monitoimijatalojen kirjastojen kirjojen hankinnan vuoksi. Hankintaosaston henkilökunta ei ole tulevaisuudessa käytettävissä asiakaspalvelutehtävissä. Hankintaosaston kirjastonhoitaja on kehittämissuunnitelman mukaan kokoelmaprosessin omistaja. Hänen tehtävänään on kirjastolaitoksen kokoelman valinnan ja hankinnan linjaukset yhteistyössä aineistovalinnasta vastaavien henkilöiden kanssa. Hän tekee keskitettyä aineistovalintaa tiettyjen materiaalien osalta, esim. musiikkiaineisto. Uuden aineiston lainauskuntoon saattamiseen liittyvät tehtävät Aineiston lainauskuntoon saattaminen tehdään pääosin pääkirjastossa. Työ pitää sisällään kirjojen ja äänitteiden tarroituksen, hälytysten kiinnittämisen ja muovituksen. Työhön osallistuu 7 henkilöä pääkirjastossa. Pääkirjastossa laitetaan lainauskuntoon pääkirjaston, Virkkalan, Mäntynummen, Ojamon ja Sammatin kirjastojen materiaali. Saukkolan, Pusulan ja Karjalohjan kirjastojen aineisto muovitetaan Saukkolan kirjastossa, koska tätä työtä ei ehditä tehdä pääkirjastossa. Kehitettävää: Lähivuosien aikana eläköitymisen yhteydessä kokoaikaisen kirjastoavustajan tointa ei täytetä. Kirjojen muovitus hoidetaan ostopalveluna. Pääkäyttäjien tehtävät Seudullisen kirjastojärjestelmän pääkäyttäjien tehtävät yhteistyössä Vihdin ja Karkkilan kirjastojen pääkäyttäjien kanssa hoidetaan pääkirjastossa. Tehtäviin kuuluu mm. yhteydenpito järjestelmän toimittajaan ja tietohallintoon ongelmatilanteissa ja päivityksissä. Pääkäyttäjinä on kaksi kirjastovirkailijaa, jotka osallistuvat myös asiakaspalveluun ja muihin tehtäviin.

19 Asiakastyöasemien ajanvarausjärjestelmän pääkäyttäjän tehtävät hoidetaan pääkirjastossa. Kehitettävää: Lukki-kirjastot suunnittelevat yhteistyötä Uudenmaan kirjastojen kanssa ja Koha-kirjastojärjestelmän käyttöön ottoa v. 2019 2020. Koska Koha on avoimen lähdekoodin järjestelmä, sen ylläpito ja kehittäminen vaatii kirjastoilta omaa työpanosta ja yhteistyötä enemmän kuin nykyinen kaupallinen järjestelmä. Pääkäyttäjille on varattava työaikaa Koha-järjestelmään siirtymisen valmisteluun noin vuosi ennen järjestelmän käyttöönottoa. Kun järjestelmä otetaan käyttöön, toisen pääkäyttäjän työaikaa on varattava järjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen sekä yhteistyöhön viikoittain. Pääkäyttäjien mahdollisuus osallistua asiakaspalvelutehtäviin nykyisellä tasolla vähenee huomattavasti lähivuosina. Nimikkeiden ja palkkauksen muutokset on huomioitava tehtävien vaativuuden lisääntyessä. Toimistosihteerin tehtävät Kirjaston toimistosihteerin tehtäviä ovat taloushallinnon tehtävät, laskujen asiatarkastus ja tiliöinti, Opetus- ja kulttuuriministeriön ja omaan käyttöön tulevien tilastojen ja suoritteiden kerääminen ja ylläpito keskitetysti koko kirjastolaitoksen osalta sekä muita keskitettyjä tehtäviä. Toimenkuvassa on myös kirjastoammatillisia tehtäviä. Kehitettävää: Toimistosihteerin työpanos tarvitaan pääkirjastossa jatkossakin. Keskitetyt tehtävät lisääntyvät. Lehtien tilaaminen on nykyisin hajautettu eri kirjastoihin. Hankinta keskitetään ja toimistosihteeri tekee jatkossa lehtien hankintaan ja reklamointiin liittyvän työn. Huomautuskirjeiden ja laskujen lähettäminen, perintätehtävät Kaupunginkirjaston huomautuskirjeiden ja laskujen lähettäminen tehdään keskitetysti pääkirjastossa. Perintä hoidetaan koko kirjaston osalta keskitetysti pääkirjastossa. Kirjasto käyttää perintätoimistoa. Kotisivut ja verkkokirjasto Kehitettävää: Lukki-kirjastojen Finna-asiakasliittymän käyttöönotto tapahtuu vuoden 2016 lopulla. Asiakasliittymään yhdistetään tietoja myös kirjastojen kotisivuilta. Finnaa ylläpitää Kansalliskirjasto ja se kuuluu Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) hankkeeseen. Tavoitteena on muodostaa Suomen kirjastojen, arkistojen ja museoiden tietokannoista yksi yhteinen kansallinen hakuportaali. Finnan ylläpito edellyttää atk-osaamista, mm. html-kielen hallintaa. Vuonna 2016 Finnaa tehdään Etelä-Suomen AVI:n avustuksella, mutta jatkossa mukanaolo edellyttää oman työpanoksen käyttämistä ja yhteydenpitoa Kansalliskirjastoon. Toinen kirjaston pääkäyttäjistä on mukana Finna-projektissa ja hänen työaikaansa menee tulevaisuudessakin Finnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Somessa tiedottaminen Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa kirjastopalveluista tiedottaminen ja markkinointi lisääntyy.

20 Kehitettävää: Sosiaalisessa mediassa tiedottaminen lisääntyy. Tiedottaminen on tehty pääkirjastossa. Tulevaisuudessa tehtävää on mahdollista hajauttaa eri kirjastoihin. Lukki-kirjastojen ja Uudenmaan kirjastojen yhteistyö Lukki-kirjastojen yhteistyö tehdään pääosin keskitetysti pääkirjastossa, mm. Lukki-johtoryhmän kokoukset, kilpailutukset, kirjastojärjestelmään liittyvät päätökset, projektien suunnittelu, Uudenmaan kirjastojen yhteistyö, Finnan hankinta asiakasliittymäksi jne. Lukki-kirjastojen johtoryhmän kokouksissa ovat olleet mukana kirjastotoimenjohtaja ja osastonjohtaja. Kehitettävää: Seudullinen yhteistyö lisääntyy tulevaisuudessa. On mahdollista, että Uudenmaan kirjastot muodostavat yhteisen kirjastokimpan. Yhteistyö parantaa palveluja, mm. e-aineistojen ja aineiston saatavuuden suhteen ja lisää ammatillista osaamista. Yhteistyö edellyttää myös osallistumista ja työpanosta alueen kirjastoilta. Kirjat kotiin -palvelu Kaupunginkirjastolla on tällä hetkellä 15 kotipalveluasiakasta. Työ tehdään pääkirjastossa viikoittain. Pääkirjaston vahtimestari kuljettaa kirjat asiakkaille kerran kuussa. Lainoja oli v. 2015 yht. 2187 kpl. Kehitettävää: Tehtävää hoidetaan pääkirjastossa. Se olisi mahdollista hoitaa myös esim. Karjalohjan kirjaston omatoimiratkaisun aloittamisen jälkeen uudenlaisilla työjärjestelyillä. E-aineisto E-kirjojen hankinta ja luettelointi tehdään pääkirjastossa. Myös muun e-aineiston hankinta tapahtuu pääkirjastossa. E-kirjoja hankittiin viime vuonna 177 kpl. Lukki-kirjastoilla on käytössä epress -sanomalehtipalvelu ja Naxos-musiikkipalvelu. Kuljetukset Pääkirjastossa on kirjastojen välisten kuljetusten solmukohta ja siellä huolehditaan kirjastoaineiston paikallisista ja seudullisista logistisista järjestelyistä. Kotiseutukokoelma Kotiseutukokoelman ylläpito koko Lohjan alueelta tehdään pääkirjastossa. Elias-kirjailijatietokannan päivitys tehdään pääkirjastossa. Aineiston varastointi Keskusvarasto sijaitsee pääkirjastossa. Myös Virkkalan kirjastossa on laaja kirjavarasto. Sijaistaminen

21 Lähikirjastojen sijaistukset on hoidettu pääkirjastosta niin, ettei kirjastopisteitä ole tarvinnut sulkea kuin satunnaisissa tapauksissa. Kehitettävää: Tulevaisuudessa lähikirjastojen henkilöstöresurssia käytetään joustavasti. Lähipalvelujohtaja vastaa palveluiden toimivuudesta. Pedagogisen informaatikon toiminta Kaupunginkirjastoon on saatu pedagogisen informaatikon toimi 1.1.2016 alkaen. Pedagoginen informaatikko on aloittanut työnsä 1.7.2016 toimipaikkana on pääkirjasto. Tavoitteena on edistää tiedonhaun opetusta ja lukuharrastusta vastuualueena lasten ja nuorten kirjastotyö koko kaupungin alueella. Informaatikko osallistuu Kulttuuripolku-yhteistyöhön, kehittää ja koordinoi päiväkotien, koulujen ja kirjastojen välistä yhteistyötä erityisesti lähikirjastojen ja monitoimijatalojen osalta ja toimii yhteistyöstä vastaavana kirjastonhoitajana. Muut keskeisimmät pääkirjaston tehtävät Pääkirjaston aikuistenosaston tietopalvelussa on jatkuva päivystys vaativia tiedonhakukysymyksiä varten. Asiakkaiden tiedonhaun opastaminen. Opastaminen tietokoneiden ja kirjastojärjestelmän käytössä, tiedostojen skannaamisessa, kopioinnissa ja digitointilaitteen käytössä. Kouluttaminen atk-pohjaisten palvelujen käytössä, SeniorSurf-tapahtumien järjestäminen. Ala- ja yläkoulujen, lukion ja oppilaitosten kirjaston ja tiedonhaun opetus. Kaukopalvelu muista kirjastoista. Kokoelmatyö, aineistovalinnat ja poistot. Kirjastoaineiston sisältöjen tunnetuksi tekeminen, näyttelyt ja esittelyt. Kirjallisuustapahtumien järjestäminen. Kirjallisuusseminaarin järjestäminen alkukesällä. Kirjavinkkauksia lapsille ja aikuisille. Näkökohtia pääkirjaston palvelutasosta laajempien palvelujen kirjastona Kattavat aukioloajat säilytettävä ja tulevaisuudessa kirjaston aukioloaikaa lisätään viikonloppuina. Tällöin on henkilökuntaa paikalla lähinnä vain valvontatehtävissä, ei henkilökohtaista palvelua. Riittävä, ammattitaitoinen henkilöstö säilytetään. Monipuolinen aineistokokoelma. Uusien opetussuunnitelmien mukainen yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa, Kulttuuripolku-mallin mukaisen opetuksen tarjoaminen kattavasti. Kirjasto oppimisympäristönä, monitoimitila Pähkinää, Järnefeltinsalia ja ryhmätyötilaa tarvitaan entistä enemmän kirjaston järjestämässä käyttäjäkoulutuksessa.

22 Maahanmuuttajien huomioiminen kirjastopalveluissa, tarvittava aineisto, e-lehdet, opastus, yhteistyö Monikielisen kirjaston kanssa. Koko kirjastolaitoksen keskitetyt palvelut hoidetaan pääkirjastossa. Elinikäisen opiskelun lisääntyessä tarvitaan rauhallisia lukupaikkoja, lukusali 2. kerroksessa tarvitaan, Kaupungissa ei ole muualla vastaavanlaisia lukupaikkoja. Kirjastossa on myös oltava hiljaisia alueita nykypäivän kirjastokäsityksen mukaisesti. Tilat tutkijoille (tutkijanhuoneet) tarvitaan edelleen. Tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen tarvitaan tilaa, esim. aula pidetään vapaana erilaisten tapahtumien kuten konserttien, vanhojen tanssien ja näyttelyiden järjestämiseen. Pääkirjastorakennus on arkkitehtuuriltaan kansainvälisesti arvostettu, uuden toiminnan suunnittelussa on edettävä arkkitehtuuria kunnioittaen. 4.2 Virkkalan kirjasto Virkkalan kirjaston tehtävänä on tukea tiedonsaantia, elinikäistä oppimista, kirjallisuuden ja taiteen harrastusta ja olla osa kirjastoverkkoa, joka tarjoaa tiloja, aineistoa ja asiantuntevan henkilökunnan palvelut koko kunnan alueella. Lisäksi se tarjoaa oheistoimintaa mm. satutunteja, näyttelyitä, tilaisuuksia ja lukupiiri-iltoja. Virkkalan kirjasto toimii yhteistyössä Lohjan kaupungin kirjastojen sekä muiden Lukki-kirjastojen kanssa. Virkkalan kirjaston organisaatioon kuuluvat Lohjan kaksi kirjastoautoa. Kirjastoauto Saiman tallitilat ja kirjastoauton työskentely- ja varastotilat sijaitsevat Virkkalan kirjaston yhteydessä. Virkkalan kirjastolla ja kirjastoautoilla on yhteinen budjetti ja esimies. Virkkalan kirjasto on Lohjan suurin lähikirjasto. Se on avoinna 35 tuntia viikossa. Lainoja oli v. 2015 73 809 kpl ja kävijöitä 31 713. Laajat aukioloajat Kokenut, ammattitaitoinen henkilökunta Monipuolinen ja monimuotoinen aineistokokoelma Ruotsinkieliset kirjastopalvelut (aineisto, asiakaspalvelu, ryhmäkäynnit ja oheistoiminta). Uusien opetussuunnitelmien mukainen tiivis yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa. Kulttuuripolku-mallin mukaisen opetuksen tarjoaminen kattavasti (useita esikouluja ja päiväkoteja, 3 alakoulua, 2 yläkoulua, 1 lukio). Ryhmäkäynnit ovat mahdollisia myös aukioloajan ulkopuolella. Lasten ja nuorten kirjastopalveluista vastaava kirjastonhoitaja

23 Yhteistyö oppilaitosten ja päiväkotien kanssa Tapahtumia ja tilaisuuksia kaiken ikäisille Kirjastoautopalveluiden järjestäminen Lohjan kaupunginkirjaston koulusarjojen sijainti- ja jakelupaikka Virkkalan kirjasto tarjoaa kaupungin asiakaspalveluita: ruokalippujen myyntiä, avainten antamista kulttuuritalo Kässään, kaupungin liikuntasalikortteja, konsertti- ja teatterilippuja. Yhdistykset voivat lainata kirjastosta videotykkiä. Kehitysehdotukset Lähipalvelujohtaja on Virkkalan kirjastossa. Yksi kirjastovirkailijan toimi siirtyy lähikirjastoista Virkkalan kirjastoon. Skannaus- ja kopiointimahdollisuus asiakastiloissa itsepalveluna Lainaus- ja palautusautomaatti E-aineiston käyttöä edistäviä laitteita esim. e-lehtien lukemiseen lainattava tabletti lehtisaliin Kirjaston ergonomian parantaminen, uusi lainaustiski, asiakkaille miellyttäviä oleskelutiloja Muunneltavuutta, esim. pyörillä olevia hyllyjä, joilla saataisiin muuten ahtaisiin tiloihin joustavuutta esim. mahdollistaisi paremmin yleisötilaisuuksien järjestämistä ja tiedonhallintataitojen opastustilaisuuksien järjestämisen ryhmille sekä omaehtoisen opiskelun. Liite 4. Kaupunginkirjaston lainaus 2015 5. Toinen palvelutaso: Mäntynummen ja Ojamon kombikirjastot 5.1 Mäntynummen kirjasto Mäntynummen kirjaston lainaus on lähikirjastoista toiseksi suurin, v. 2015 lainoja oli 54 548 ja osuus kaikista kaupunginkirjaston lainoista on 7 %. Mäntynummen kirjasto sijaitsee Mäntynummen yhtenäiskoulun yhteydessä, entiseen liikuntasaliin saneeratuissa viihtyisissä tiloissa, jonne se siirtyi 10.9.2012. Kirjastossa aloitettiin omatoimikirjastotoiminta 1.2.2016 alkaen. Omatoimikirjastosta on saatu hyviä kokemuksia. Kirjasto tekee erittäin aktiivisesti yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa. Mäntynummen kirjastossa myydään ruokalippuja, lainataan videotykkiä yhdistyksille ja varataan mediateekkia

24 ja Omaa huonetta. Mediateekissa järjestetään ulkopuolisten kokouksia ja koulu käyttää sitä ahkerasti. Opiskelijat ovat käyttäneet Omaa huonetta hiljaisena tilana. Kirjastossa on kirjastonjohtajan ja kirjastovirkailijan vakanssit. Kirjastonjohtaja vastaa myös Ojamon kirjaston toiminnasta. Sammatin kirjaston kirjastonhoitaja tekee kahtena päivänä viikossa Mäntynummen kirjastossa Kulttuuripolku-yhteistyötä koulujen kanssa. Mäntynummen kirjasto on mukana Mäntynummen monitoimijatalohankkeessa. Yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa on jatkossakin erittäin tärkeää. Kirjastonjohtajan eläköitymisen jälkeen virka muutetaan kirjastonhoitajan toimeksi. Jos resurssit vähenevät ja palveluaikaa joudutaan supistamaan, palvelua järjestetään edelleen viitenä päivänä viikossa. Omatoimiaika säilytetään nykyisellä tasolla tai sitä lisätään erityisesti viikonloppuisin. 5.2 Ojamon kirjasto Ojamon kirjasto on lainaukseltaan kolmanneksi suurin lähikirjasto, lainoja oli v. 2015 yht. 51 702 ja osuus kaikista kaupunginkirjaston lainoista oli 6,6 %. Ojamon kirjasto sijaitsee Lohjan suurimman alakoulun välittömässä läheisyydessä samassa pihapiirissä. Yhteistyö koulun kanssa on erittäin aktiivista. Kirjastossa pidetään säännöllisesti satutunteja. Kaupunginvaltuusto on linjannut, että Ojamon kirjaston palvelutasoa lasketaan ja kirjastossa työskentelee tulevaisuudessa yksi henkilö nykyisen kahden sijasta ja että kirjasto toimii avoimen kirjaston toimintaperiaatteella. Ojamolle tulee myös yläkoulu ja toiminta laajenee. Tulevaisuudessa pedagoginen informaatikko vastaa kirjastonkäytön opetustuntien järjestämisestä ja kirjaston vakinainen työntekijä päivittäisestä kirjastotyöstä. 6. Kolmas palvelutaso: Karjalohjan, Sammatin, Saukkolan ja Pusulan sekä uusien monitoimijatalojen kirjastot Haja-asutusalueella sijaitsevien kirjastojen lainaus on vähäisempää kuin kombikirjastojen lainaus. Saukkolan kirjaston lainaus oli v. 2015 29 780, mikä oli 3,8 % kaikista kaupunginkirjaston kirjaston lainoista. Pusulan ja Sammatin kirjastojen lainaus on lähes sama, molemmilla hieman alle 25 000, noin 3 % kaikista kaupunginkirjaston lainoista. Karjalohjan kirjaston lainaus oli v. 2015 alhaisin, 20 060 lainaa, 2,6 % kaikista lainoista. Kävijöiden suhteen Karjalohjan kirjasto on sen sijaan vilkkain haja-asutusalueen kirjastoista. Viime vuonna kävijöitä oli 16 972. Saukkolan kirjastossa kävijöitä oli 16 029. Sammatin kirjastossa kävi 10 221 asiakasta ja Pusulan kirjastossa vähiten, 8962 kävijää. Vuonna 2015 aloitettiin Saukkolan ja Karjalohjan kirjastoissa kaupungin asiakaspalvelupistetoiminta. Kirjastoista voi ostaa aterialippuja, kuntosalikortteja, teatteri- ja konserttilippuja. Sieltä voi noutaa liikuntasalien avaimia ja lainata videotykkiä. Saukkolan kirjastossa erityisesti kuntosalikorttien myynti on lisännyt kävijöiden määrää, joka on lisääntynyt 13 %. Sen sijaan muissa haja-asutusalueen kirjastoissa kävijämäärä on vähentynyt.