Ennakointi. -opas- HAASTEhanke. Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen



Samankaltaiset tiedostot
Vahvuuksien tukeminen

Haastavan käyttäytymisen. määrittely

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

Seksuaalisuuden huomioiminen

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Varhaiskasvatussuunnitelma

Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

Kommunikaation tukeminen

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Kokemuksia Unesco-projektista

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

VIP Tampere Työpaja katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Ohjeita lasten ja nuorten sosiaalisten vuorovaikutustaitojen tukemiseksi

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Välillä vähän Eemeli. Aspergerin oireyhtymä -opas kouluille ja iltapäivähoitopaikoille

Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?

Arkipäivä kielen kehittäjänä

KOHTI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA MIKSI OSALLISTAVAA OPPIMISTA JA PEDAGOGIIKKAA?

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Testaajan eettiset periaatteet

Tuettu Päätöksenteko

Saa mitä haluat -valmennus

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Tiedän mitä minun pitää tehdä, että pääsen toisten lasten leikkiin mukaan


Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Aistitoimintojen huomioiminen

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Sisällys. Esipuhe Osa 1. Mitä ADHD on?

Stressin huomioiminen

Hyvän kohtaamisen voima ja merkitys vammaisen lapsen ja nuoren arjessa. Johanna Kaario Kehitysvammaisten Tukiliitto

Mitä tämä vihko sisältää?

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

- muutos: uhka vai mahdollisuus? - muutoskysymykset: miksi, mitä ja miten?

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Esikoulu- / perhepäiväkotikysely 2015

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

HAASTAVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN - S E I T S E M ÄN OVEN TA K A N A - Anu Kilkku koulutuspäällikkö Keskuspuiston ammattiopisto

VIP Tampere työpaja katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA

OMAN VUORON ODOTTAMINEN. Materiaali 2018 Viitottu Rakkaus Kuvat MyCuteGraphics.com Diapohjat SlidesCarnival.

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

1) Käytä valmiita kommunikointikuvastojen sanastoja ja tulosta ne kaksin kappalein. Laminoi ja leikkaa esimerkiksi muistipelikorteiksi

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Kaikille avoin hiihtokoulu

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Kertausta aivovammojen oireista

Katja Koski. Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta

Miten terapia voi tukea lasta? Mirjam Kalland

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Haastava käyttäytyminen

TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen

Erityislapset partiossa

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

PU:NC Participants United: New Citizens

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

Ohjeita lapsiperheille

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Transkriptio:

Ennakointi -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 2014

HAASTE-hankkeen julkaisuja 4/2013 Teksti: Maria Mielonen ja Else Kuivakangas Valokuvat: Roosa Timonen ja Maria Mielonen Piirrokset: Antti Kuosmanen Projektityöryhmä: Reetta Sollasvaara (projektipäällikkö), Pia-Maria Ala-Kihniä (kehittämiskoordinaattori), Paula Koskelainen-Nordberg, Tiina Kauppinen, Saara Savolainen, Seija Jokinen, Maria Mielonen, Else Kuivakangas, Susanna Mäntynen, Sara Turunen, Ilkka Sipola, Teija Mikkonen, Sanna Ahola, Tanja Pyy, Elina Raike-Ojanen, Riikka Pynnönen, Tarja Turunen, Marja Tamio, Janne Flinck, Jukka Postila, Tiina Rauhala

Sisällys Aluksi 4. 4 Ennakoi 4.nti 4... 5 Ennakoi 4.nni 4.n merki 4.tys... 6 Ennakoi 4.nni 4.n kei 4.not... 7 Muutos...7 Strukturointi...8 Sosiaalinen tarina...9 Ympäristö...9 Pohdi 4.ttavaa...10 Li 4.säti 4.etoa ja ki 4.rjalli 4.suutta...11

Aluksi Tavallisesti ihminen oppii jo varhain suuntautumaan tulevaan ja ennakoimaan pienistä vihjeistä seuraavan tapahtuman. Näin ihminen osaa valmistautua uusiin tilanteisiin. Erityistä tukea tarvitsevan henkilön on usein vaikea kestää yllätyksiä, muutoksia ja tilanteita, joissa on paljon uutta ja jännittävää. Hän tarvitsee ennakointia ja tukea siihen. Ennakoimalla on mahdollista valmistautua oikealla tavalla muutoksiin. (Kerola 2009, 118-119.) HAASTE-prosessi muodostuu seuraavista osa-alueista: H A A S T E Haastavan käyttäytymisen määrittely Asian rajaus Analyysi Syiden etsintä Toiminta Ennaltaehkäisy HAASTE prosessin tavoitteena on haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäiseminen ja vähentäminen. Ennakointi voi tässä toimia yhtenä onnistumisen mahdollistajana. Tämän oppaan tavoitteena on auttaa huomaamaan ennakoinnin tarve erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kohtaamisessa. Tärkeää on huomioida oma asenne, muutosten esille tuominen ja tarvittaessa ennakoinnin apuvälineiden käyttäminen. Ennakoinnilla pystytään vaikuttamaan haastavien tilanteiden ennaltaehkäisyyn ja vähentämiseen. Turvalli 4.suuden tunnetta luo tuttuus ja pysyvyys, tätä ei 4. tuli 4.si 4. ri 4.kkoa. 4 Ennakointi -opas HAASTE-hanke 2013

Ennakointi Ennakoinnilla tarkoitetaan tulevaisuuteen suuntautumista. Se on tulevaisuuteen luotaamista, tulossa olevan suunnittelua, tapahtumien jäsentämistä ja selkeyttämistä. Ennakointi on väline tai asenne, joka erityistä tukea tarvitsevan henkilön kanssa työskennellessä helpottaa molempien kommunikointia ja ymmärrystä toisen tavasta ajatella sekä toimia.? y Kui.nka i.tse toi.mi.si.t, jos et ti.etäi.si mi.tä seuraavaksi 4. tapahtuu? Mi.tä si.nulta odotetaan? Mi.ksi si.nun tulee tehdä jotai.n asi.aa? Mi.nne menemme ja tulemmeko takai.- si.n? Kui.nka kauan tekemi.nen kestää? Kenen kanssa lähden? Ymmärränkö asi.an ja sen, mi.tä mi.nulle puhutaan? y Mi.tä väli.nei.tä tarvi.tsen, jos en ymmärrä, mi.tä mi.nulta odotetaan? Mikäli et itse pystyisi saamaan vastausta yllä oleviin kysymyksiin, miltä sinusta tuntuisi? Haastavasti käyttäytyvän henkilön kohtaamisessa ennakoinnilla on suuri merkitys, jotta hän ymmärtää syyseuraussuhteet ja pystyy vaikuttamaan oman elämänsä tapahtumiin. Ennakoinnilla voidaan auttaa erityistä tukea tarvitsevaa henkilöä hallitsemaan omaa käyttäytymistään ja hän saa mahdollisuuden suhteuttaa omaa toimintaansa tilanteeseen sopivaksi. MILTÄ TUNTUU MUUTOS? Aikataulujen muutokset ärsyttävät. Jos töihin meno aika muuttuu. Sitten kiukuttaa. Jos kotipäivä peruutetaan, ahdistaa ja tulee huono mieli. Jos töissä ollaan tavallista pidempään, tulee rasittavaa ja väsynyt olo. Kun kaaos iskee päälle, minusta tuntuu pahalta!? y Onko huomi.oi.tu asi.oi.ta, joi.ta eri.tyi.stä tukea tarvi.tseva henki.lö ei 4. kykene ennakoi.- maan ja ymmärtämään? Johtavatko nämä henki.lön haastavaan käyttäytymi.seen? y Onko mi.eti.tty ennakkoon kei.noja, joi.lla henki.lö selvi.ää yllättävi.ssä ti.lantei.ssa? 5 Ennakointi -opas HAASTE-hanke 2013

Ennakoinnin merkitys y Erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä on erilainen tapa havainnoida ympäristöään, tulevaisuuttaan, toimintojaan ja syy/seuraussuhteita. y Ennakoinnilla poistetaan kaaosta. y Ennakointi auttaa henkilöä arjen toiminnoissa sekä mahdollistaa omien mielipiteiden ja tahdon esille tuomisen. y Ennakoinnin avulla henkilön on helpompi varautua muutoksiin. y Ennakoinnin avulla toiminnan ja tekemisen merkitys selkeytyy; tavoitteet ja seuraukset on helpommin ymmärrettävissä. y Ennakoinnin avulla henkilö kykenee itse suunnittelemaan elämäänsä. y Ennakoinnin avulla henkilö kykenee muodostamaan mielipiteitä elämäänsä kuuluvista asioista ja tapahtumista ja vaikuttamaan valinnoilla niihin. Henkilöllä voi olla vaikeuksia hahmottaa tulevia tapahtumia ja niiden vaikutusta, mikä voi aiheuttaa turvattomuutta ja heikentää henkilön osallisuutta. Ennakointi on tärkeää arjen rutiinien toimimisessa: sillä luodaan turvallisuutta, tuetaan syyseuraussuhteita ja autetaan tunnesäätelyn oppimista. Näin rauhoitetaan henkilön käyttäytymistä ja sisäistä olotilaa. 6 Ennakointi -opas HAASTE-hanke 2013

Ennakoinnin keinot Ennakoinnin tarkoituksena on tapahtumien kulun jäsentäminen. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi päiväjärjestystä, kuvitettuja toimintaohjeita, piirtämistä ja sosiaalisia kuvatarinoita. Näiden keinojen avulla selkeytetään erityistä tukea tarvitsevan henkilön omaa ymmärtämistä ja syy-seuraussuhteita. Henkilön pystyessä ennakoimaan tulevaa, mahdollistuu myös hänen mielipiteiden ja tahdon esille tuominen sekä kielteisten ja positiivisten mielipiteiden ilmaiseminen. Muutos Meistä jokaisen on joskus vaikea suunnitella ja toteuttaa omaa toimintaa. Erityistä tukea tarvitsevalle henkilölle se on haastavaa tavallista useammin, sillä muutosten hyväksyminen ja ymmärtäminen on vaikeaa. Henkilö tarvitsee aikaa miettiä ja suhtautua tuleviin tapahtumiin. Mikäli muutokset tapahtuvat liian yllättäen, henkilö ei välttämättä kykene varautumaan tulevaan ja seurauksena voi olla kieltäytyminen tai vastustaminen, vaikka kysymyksessä olisi mielekäskin tekeminen. Liian tiukkojen vaatimusten esittäminen voi aiheuttaa juuttumista tai haastavaa käyttäytymistä. Henkilön tavalliseen struktuuriin tulevat muutokset on hyvissä ajoin suunniteltava ja esitettävä henkilölle. Muutosten ja uusi 4.en sosi 4.aali 4.sten ti 4.lantei 4.den ennakoi 4.nti 4. auttaa si 4.etämään poi 4.kkeukset. (Huotari 4. & Tamski 4. 2011) Ennakoimalla mielekästä toimintaa, henkilö saa mahdollisuuden muuttaa omaa rutiininomaista toimintaa ja suhtautua muutokseen. Näin hän saa myös positiivisen kokemuksen kivasta tekemisestä/tapahtumasta. Kuvallisen päiväohjelman muuttuessa, voidaan käyttää muutosta osoittavaa korttia, siinä kohden missä muutos päiväohjelmassa tapahtuu. Esimerkiksi, jos päiväohjelman ratsastus muuttuu uinniksi, käytetään muutoskorttia kertomaan toiminnon muuttumisesta. 7 Ennakointi -opas HAASTE-hanke 2013

Strukturointi Struktuurilla tarkoitetaan asioiden pilkkomista ja jäsentämistä pienempiin helposti hahmotettaviin osiin esimerkiksi kuvien avulla. Strukturointi tarkoittaa paikan, ajan, henkilöiden ja tehtävien säännönmukaista järjestämistä (Huotari & Tamski 2011). Struktuurien avulla pyritään selventämään mitä tehdään, paikkaa missä tehdään, milloin tehdään, kuka tekee ja kenen kanssa. Henkilölle selkeytyy mitä tapahtuu nyt, seuraavaksi ja sen jälkeen. Ensin Sitten Sen jälkeen Käsien pesu Ruokailu Leikkiminen Esimerkiksi ensin pestään kädet, sitten syödään ja sen jälkeen leikitään. Asioita pyritään järjestämään struktuurien avulla niin, että henkilö pystyy toimimaan paremmin. Struktuuri antaa turvalliset ja selkeät puitteet toiminnalle ja mahdollistaa keskittymisen olennaiseen, oppimiseen ja itsenäiseen toimintaan. 8 Ennakointi -opas HAASTE-hanke 2013

Sosiaalinen tarina Sosiaaliset tarinat on hyvä väline syy-seuraussuhteiden opettamiseen ja oppimiseen. Tarinoiden avulla voidaan auttaa ymmärtämään miten erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa toimitaan ja kommunikoidaan tilanteeseen sopivalla tavalla. Sosiaalisia tarinoita voi käyttää esimerkiksi: y ennakoitaessa tapahtumia ja toimintoja: mitä tapahtuu, missä, kenen kanssa, miten tulee käyttäytyä jne. y apuna rutiinien oppimisessa y opeteltaessa kuinka toimitaan sosiaalisissa tilanteissa y opeteltaessa pyytämään y opeteltaessa kuinka reagoida kiukkua herättävissä tilanteissa Ympäristö Tuttu ja turvallinen ympäristö mahdollistaa henkilön itsenäisen toimimisen. Kotona henkilö oppii tietämään missä syödään, katsotaan televisiota tai peseydytään. Tutut toiminnot ovat lähellä ja tutuissa paikoissa. Siirryttäessä uuteen paikkaan erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä saattaa olla vaikeuksia sopeutua uusiin tiloihin. Hänelle on annettava aikaa rauhassa totutella ja tutustua uuteen ympäristöön. Ympäristön antamat vihjeet, esimerkiksi kahvinkeittimen porina tai ruoan tuoksu auttavat ennakoimaan tapahtumia ja helpottavat näin sopeutumisessa tulevaan. Jokainen meistä haluaa elää ympäristössä, jossa viihtyy. Myös erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden ympäristön tulee olla henkilölle mieleinen. Jotkut pitävät selkeästä ja yksinkertaisesta ympäristöstä, toiset taas haluavat enemmän tavaraa ja muuta ympärilleen. Ympäristön tulee olla henkilön tarpeet huomioiva. Ihmisellä tulee olla tila, jossa hän voi viettää aikaa itsenäisesti sekä tila, jossa voi toimia yhdessä toisten kanssa. Ympäristön rakenteessa tulee huomioida turvallisuus ja henkilön yksilöllisyys. Ympäristöön kuuluu myös ympärillä olevat ihmiset ja heidän antamansa vihjeet erityistä tukea tarvitsevalle henkilölle. Haastava käyttäytyminen voi johtua siitä, etteivät ympärillä olevat henkilöt ennakoi ja anna vihjeitä tulevasta toiminnasta. Vihjeitä aikomuksistaan voi antaa esinekommunikaation tai kehonkielen avulla, jos henkilön on vaikea ymmärtää puhuttua kieltä tai kuvia. Erityistä tukea tarvitsevalle henkilölle voidaan tuoda esine tai asia merkiksi tulevasta tapahtumasta tai toiminnasta. Esimerkiksi yöpukua näytetään illalla ennen kuin lähdetään iltapesuille. Näin henkilö tietää, että hän on menossa nukkumaan. Kun ympäri 4.stö toi 4.mi 4.i 4. johdonmukai 4.sesti 4. ja asi 4.at ennakoi 4.daan, henki 4.lö voi 4. luottaa ympäri 4.stöönsä. Erityistä tukea tarvitseva henkilö, jolla on vaikeuksia hahmottaa tilaa ja siihen liittyviä toimintoja, tarvitsee ympäristön, joka on selkeä ja helposti hahmotettavissa. Ympäristön tulee tukea henkilön mahdollisuutta itsenäisempään toimintaan. Struktuurien avulla voidaan auttaa henkilöä hahmottamaan tilan tarkoitus ja siihen liittyvät toiminnot. Tilan hahmottaminen on usein opittu käytännön toiminnan kautta ja toimintojen hahmottamista voidaan tukea struktuurien ja yksittäisten kuvien avulla. 9 Ennakointi -opas HAASTE-hanke 2013

Pohdittavaa Ennakointi koostuu asenteesta, käyttäytymisestä, ympäristöstä ja mahdollisuudesta kommunikoida sekä osallistumisesta oman elämän suunnitteluun. y Miten kohtaan haastavasti käyttäytyvän henkilön? y Miten osaan ennakoida tilanteen? y Mitä tunnen ja toimin haastavissa tilanteissa? y Missä tilanteissa ennakointi on hyödyksi? y Miten voin ennakoida muuttamalla omaa käytöstä ja näin ennaltaehkäistä haastavien tilanteiden syntymistä? y Mitä välineitä ja taitoja tarvitsen? y Nämä kysymykset voivat auttaa ennakoinnissa ja haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisemisessä. 10 Ennakointi -opas HAASTE-hanke 2013

Lisätietoa ja kirjallisuutta http://papunet.net http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/neptunus.html http://www.satshp.fi/sataehp/aune/aune-hanke.php Huotari, A. ja Tamski, E-L. 2011. Tammenterhon tarinoita, kirja valmennuksesta. Kopijyvä Oy. Jyväskylä Kaski, M., Manninen, A. ja Pihko, H. 2012. Kehitysvammaisuus. SanomaPro. Helsinki. Kerola, K., Kujanpää, S. ja Timonen, T. 2009. Autismin kirjo ja kuntoutus. PS-kustannus. Jyväskylä Malm, M., Matero, M., Repo, M. ja Talvela, E-L. 2006. Esteistä mahdollisuuksiin, vammaistyön perusteet. WSOY. Helsinki. Partanen, K. 2010. Voimaa autismin kirjon kuntoutukseen. Autismisäätiö. Helsinki. 11 Ennakointi -opas HAASTE-hanke 2013

HAASTE-hanke luo tapoja tunni 4.staa teki 4.jöi 4.tä, jotka ai 4.heuttavat haastavaa käyttäytymi 4.stä. Haastavan käyttäytymi 4.sen taustalla vai 4.kuttavi 4.en teki 4.jöi 4.den tunni 4.stami 4.sen avulla ympäri 4.stöä voi 4.daan muokata ni 4.i 4.n, että se ennaltaehkäi 4.see ja vähentää haastavaa käyttäytymi 4.stä. HAASTE-hanke on viiden vammaisalan organisaation yhteistyöhanke. Hanketta hallinnoi Autismisäätiö ja se toteutetaan yhteistyössä Keskuspuiston ammattiopiston, Uudenmaan vammaispalvelusäätiön, Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n ja Kolpeneen palvelukeskuksen kanssa. AUTISMISÄÄTIÖ