Haastavan käyttäytymisen. määrittely
|
|
- Anne-Mari Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Haastavan käyttäytymisen määrittely -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen
2 HAASTE-hankkeen julkaisuja 1/2012 Teksti: Nina Korventaival Valokuvat: Autismisäätiön Vallilan valmennuskeskuksen Mediapaja Piirrokset: Mikko Laakkonen Projektityöryhmä: Nina Korventaival (projektipäällikkö), Pia-Maria Ala-Kihniä (kehittämiskoordinaattori), Paula Koskelainen-Nordberg, Tiina Kauppinen, Saara Savolainen, Seija Jokinen, Maria Mielonen, Else Kuivakangas, Susanna Mäntynen, Sara Turunen, Ilkka Sipola, Teija Mikkonen, Sanna Ahola, Tanja Pyy, Elina Raike-Ojanen, Riikka Pynnönen, Tarja Turunen, Marja Tamio, Janne Flinck, Jukka Postila, Tiina Rauhala.
3 Sisällys Aluksi... 4 Mitä on haastava käyttäytyminen?... 5 Asenne ratkaisee... 6 Haastavan käyttäytymisen vaikutukset elämään... 7 Haastavan käyttäytymisen määrittely... 8 Haastavan käyttäytymisen rajaus... 9 Stressi ja haastava käyttäytyminen...10 Prosessi jatkuu...12 Kirjallisuutta...13
4 Aluksi Joskus ihmiset käyttäytyvät niin, että se koetaan haastavaksi tavalla tai toisella. Tämä opas on laadittu avuksi haastavan käyttäytymisen määrittelyyn ja HAASTE-prosessin aloittamisvaiheeseen. HAASTE-prosessi on yksilöllinen haastavan käyttäytymisen vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn tähtäävä prosessi, johon osallistuu haastavasti käyttäytyvän henkilön lisäksi hänen lähipiirinsä. Haastavan käyttäytymisen määrittely ja käyttäytymiseen liittyvän asenneilmapiirin pohtiminen joukolla on tärkeää. Yhteisen näkemyksen muodostumisen jälkeen on mahdollista edetä HAASTE-prosessissa kohti yhdessä asetettuja tavoitteita. HAASTE-prosessi muodostuu seuraavista osa-alueista: H A A S T E Haastavan käyttäytymisen määrittely Asian rajaus Analyysi Syiden etsintä Toiminta Ennaltaehkäisy Tämän oppaan tavoitteena on auttaa henkilöä ja lähipiiriä haastavan käyttäytymisen määrittelyssä ja rajaamisessa, sekä ohjata tarkastelua haastavaan käyttäytymiseen liittyviin asenteisiin. 4 Haastavan käyttäytymisen määrittely - opas HAASTE-hanke 2012
5 Mitä on haastava käyttäytyminen? Haastava käyttäytyminen tarkoittaa käyttäytymistä, joka haastaa ihmisen itsensä tai muut ihmiset. Haastavaksi käyttäytymiseksi määritellään käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista ja normeista. Pelkkä totutusta poikkeava käyttäytyminen ei kuitenkaan ole syy luokitella käyttäytymistä haastavaksi, ellei käyttäytymisestä aiheudu todellista haittaa ihmiselle itselleen tai ympäristölle. Haastavan käyttäytymisen määrittely on aina tilannesidonnaista ja sitä tarkastellaan henkilön itsensä ja ympäristön näkökulmasta. On tärkeää erottaa normaaliin elämään liittyvät negatiiviset tunnetilat ja tunteenpurkaukset haastavasta käyttäytymisestä. Jokaisella ihmisellä on oikeus mielipiteen ilmaisuun. Esimerkiksi satunnainen mielipahan tuottaminen toiselle ihmiselle ei ole haastavaa käyttäytymistä. Mikäli mielipahan tuottaminen on usein toistuvaa eikä se vähene normaalin vuorovaikutuksen keinoin, kyseessä voi olla haastava käyttäytyminen. Monella erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä vamma tai rajoite aiheuttaa käyttäytymistä, joka on hänelle itselleen ominaista käyttäytymistä. Henkilölle tyypillinen yksilöllinen käyttäytymispiirre ei ole haastavaa käyttäytymistä. Jatkuva liikkeellä olo, käsien taputtaminen, hyppiminen ja tauoton ääntely ovat esimerkkejä käyttäytymispiirteistä, jotka saattavat häiritä ympäristöä ilman, että niistä aiheutuu varsinaista haittaa kenellekään. 5 Haastavan käyttäytymisen määrittely - opas HAASTE-hanke 2012
6 Asenne ratkaisee Haastavan käyttäyttäytymisen kohtaaminen on nimensä mukaisesti haaste. Jokainen ihminen kokee haastavan käyttäytymisen yksilöllisellä tavalla. Siinä missä toinen ohittaa käyttäytymisen olan kohautuksella, toiselle samoin ilmenevä käyttäytyminen saattaa aiheuttaa suurta mielipahaa ja muita vahvoja tunnetiloja. On tärkeää muistaa, ettei ole oikeaa tai väärää tapaa reagoida tunnetasolla haastavaan käyttäytymiseen. Tunteisiimme emme voi vaikuttaa, mutta voimme vaikuttaa siihen, miten annamme tunteiden vaikuttaa meihin. Haastava käyttäytyminen on asia, jota ei tarvitse hyväksyä. Sen sijaan jokainen ihminen käytöksestään huolimatta tulee hyväksyä. Suhtautumisen ihmistä kohtaan tulee olla arvostavaa ja tasa-vertaista, vaikka tavoitteena olisikin käyttäytymisen ohjaaminen toivottuun suuntaan. Joskus saattaa olla tilanne, jolloin on aihetta hetkeksi pysähtyä miettimään, kenelle käyttäytyminen on ongelma? Mikäli ongelma onkin ihmisten suhtautumisessa totutusta poikkeavaan käyttäytymiseen, on aiheellista miettiä keinoja, joiden avulla ympäristön on mahdollista muuttaa asenteitaan. Jokaisessa ihmisessä on paljon hyvää. Kun suuntaamme huomiomme toisen ihmisen vahvuuksiin heikkouksien sijasta, näemme ihmisen täysin toisessa valossa.? y Mieti mielessäsi tuntemaasi haastavasti käyttäytyvää ihmistä. Mitkä asiat nousevat mieleesi ensimmäisenä? Jatka sitten henkilön ajattelemista seuraavien apukysymysten avulla: y Missä tilanteissa henkilö on parhaimmillaan? Mistä hänen luonteenpiirteistään pidät erityisesti? Miten hän osoittaa välittävänsä muista ihmisistä? Missä asioissa henkilö on hyvä? Mistä tekemisestä henkilö pitää? Milloin viihdyt parhaiten hänen kanssaan? Pohdi! Kenelle käyttäytyminen on ongelma? 6 Haastavan käyttäytymisen määrittely - opas HAASTE-hanke 2012
7 Haastavan käyttäytymisen vaikutukset elämään Käytös voi olla haastavaa fyysisesti, psyykkisesti tai sosiaalisesti. Usein haastava käyttäytyminen haastaa ihmisen itsensä tai ympäristön useammalla kuin yhdellä tavalla. Pitkittyneen haastavan käyttäytymisen seurauksena saattaa kehittyä mielenterveysongelmia henkilölle itselleen tai läheisille ihmisille. Sosiaalisia seuraamuksia ovat sosiaalisen kanssakäymisen rajoittuminen ja elinpiirin kapeneminen, joka saattaa johtaa täydelliseen eristyneisyyteen. Haastava käyttäytyminen vaikuttaa henkilön itsensä lisäksi koko perheen tai yhteisön elämäntyyliin, koska sen takia liikkuminen eri paikoissa ja osallistuminen harrastusmahdollisuuksiin kapenee. Vaikeudet heijastuvat perheen arkeen aiheuttaen myös emotionaalisia ongelmia perheen jäsenten välillä ja toisinaan aiheuttaen jopa perheen hajoamisen. Haastava käyttäytyminen saattaa aiheuttaa taloudellisia seuraamuksia, kun kyseessä on esimerkiksi ympäristöä vahingoittava haastava käyttäytyminen. Haastavan käyttäytymisen seurauksena henkilön omat ansaitsemismahdollisuudet saattavat vähentyä. Haastavasti käyttäytyvä lapsi, nuori tai kotona asuva aikuinen voi myös vaikuttaa vanhempien uravalintoihin. Työaikojen ja työmatkoihin käytettävän ajan sopivuus suhteessa yksityiselämän haasteisiin voi vaikuttaa perheen tulotasoon. Vanhempi saattaa myös joutua valitsemaan työelämän ulkopuolelle jäämisen arjen järjestelyjen takia. Haastavasta käyttäytymisestä aiheutuvat fyysiset seuraukset eivät ole harvinaisia. Fyysisesti aggressiivinen haastava käyttäytyminen voi aiheuttaa vammoja ja kipua niin henkilölle itselleen kuin muillekin ihmisille. Kivun tuntemukset lisäävät haastavaa käyttäytymistä, joten kyseessä voi olla itseään vahvistava kierre. Pahimmassa tapauksessa haastavan käyttäytymisen seurauksena syntyy pysyviä vammoja ja toimintarajoitteita. 7 Haastavan käyttäytymisen määrittely - opas HAASTE-hanke 2012
8 Haastavan käyttäytymisen määrittely Jokaiselle ihmisellä on oikeus ilmaista tahtoaan ja tunteitaan. Toisen ihmisen käyttäytymiseen vaikuttaminen on asia, jota tulee aina tarkastella myös henkilön itsemääräämisoikeuden toteutumisen näkökulmasta. Mikäli käyttäytyminen aiheuttaa todellista haittaa ihmiselle itselleen, muille ihmisille tai joissain tapauksissa fyysiselle ympäristölle, käyttäytymiseen puuttuminen on perusteltua. On tärkeää, että ennen päätöstä pyrkimyksestä vaikuttaa toisen ihmisen käyttäytymiseen haastava käyttäytyminen määritellään tarkasti. Usein haastava käyttäytyminen ilmenee monella eri tavalla ja aiheuttaa haittaa usealle henkilölle. Henkilön itsensä ja ympäristön näkemykset saattavat erota huomattavasti toisistaan. On myös mahdollista, että esimerkiksi työyhteisön jäsenten kokemukset käyttäytymisen haasteellisuudesta vaihtelevat keskenään huomattavasti. Apukysymyksiä haastavan käyttäytymisen määrittelyyn: y Miten haastava käyttäytyminen ilmenee?? y Kenelle käyttäytyminen aiheuttaa haittaa? y Minkälaista haittaa käyttäytyminen aiheuttaa? y Onko itse käyttäytyminen ongelma vai onko ongelma ympäristön suhtautumisessa käyttäytymistä kohtaan? y Onko kyseessä haastava käyttäytyminen? 8 Haastavan käyttäytymisen määrittely - opas HAASTE-hanke 2012
9 Haastavan käyttäytymisen rajaus Haastava käyttäytyminen ilmenee usein monella eri tavalla. Haastavan käyttäytymisen määrittelyn jälkeen on vuorossa haastavan käyttäytymisen kaikkein haastavimman muodon rajaus. On vaikeaa pyrkiä vaikuttamaan useaan eri haastavan käyttäytymisen muotoon yhtä aikaa. Kun keskitytään yhteen käyttäytymisen muotoon, haastava käyttäytyminen vähenee myös muilla osa-alueilla. Kehävaikutus perustuu siihen, että monella eri tavalla ilmenevän haastavan käyttäytymisen taustalla vaikuttaa usein sama asia. Kun taustalla vaikuttavan haastavan käyttäytymisen syy selviää ja siihen vaikutetaan, haastava käyttäytyminen vähenee tai jopa loppuu. Apukysymyksiä haastavan käyttäytymisen rajaukseen:? y Mistä haastavan käyttäytymisen muodosta on eniten haittaa henkilölle itselleen? y Mikä haastavan käyttäytymisen muoto haastaa eniten muita ihmisiä? y Mihin haastavan käyttäytymisen muotoon päätetään yhdessä keskittyä ensin? 9 Haastavan käyttäytymisen määrittely - opas HAASTE-hanke 2012
10 Stressi ja haastava käyttäytyminen Haastavaan käyttäytymiseen liittyy aina stressitason nousua. Neuropsykiatristen ihmisten stressinsietokyky on usein heikko ja stressitaso saattaa vaihdella päivän aikana huomattavasti enemmän kuin valtaväestöllä. Tämän vuoksi stressi saattaa aiheuttaa haastavaa käyttäytymistä. Stressiä lisääviä tekijöitä ovat muun muassa: y Vaikeus muodostaa kokonaisuuksia erillisistä yksityiskohdista (heikko sentraalinen koherenssi) y Toiminnan ohjauksen vaikeudet y Vaikeus tulla ymmärretyksi y Struktuurin puute y Unihäiriöt y Aistitoimintojen erityisyydet y Päivittäisen elämän liian korkeat tai monet vaatimukset y Ihmissuhdeongelmat y Teini-ikä y Yksinäisyys ja vieraantuminen y Lähellä oleviin ihmisiin kohdistuvat (erityisesti negatiiviset) voimakkaat tunteet y Muuttuvat elämäntilanteet, vaikutus huomattavasti voimakkaampi kuin suurimmalla osalla ihmisiä y Siitepölyallergia y Kipu tai muu fyysinen tuntemus y Vuodenaikojen vaihtelut 10 Haastavan käyttäytymisen määrittely - opas HAASTE-hanke 2012
11 Haastavan käyttäytymisen tilanteiden systemaattinen seuranta on hyödyllistä, koska sen avulla saattaa selvitä haastavan käyttäytymisen taustalla vaikuttava syy. On mahdollista, että haastavaa käyttäytymismallia pitää yllä ja vahvistaa käyttäytymisen tuloksena saavutettu lyhyen aikavälin positiivinen seuraus. JOTAIN TAPAHTUU RATKAISUYRITYS = HAASTAVA KÄYTÖS SEURAUS Pohdi! Mitä hyötyä haastavasta käyttäytymisestä on? 11 Haastavan käyttäytymisen määrittely - opas HAASTE-hanke 2012
12 Prosessi jatkuu Haastavan käyttäytymisen määrittelyn ja rajauksen jälkeen on aika ryhtyä haastavan käyttäytymisen taustalla vaikuttavien syiden etsintään. Apuna syiden etsinnässä kannattaa hyödyntää erilaisia käytettävissä olevia analyyseja. Useimmiten haastavan käyttäytymisen syy löytyy hyvin läheltä. Ensin kannattaa tarkistaa, voiko syynä olla jokin seuraavista: Kipu tai särky Onhan kivun tai säryn mahdollisuus poissuljettu lääkärin avulla? Kommunikaatioympäristön toimivuus Hyvin usein haastavan käyttäytymisen taustalla vaikuttavat joko osin tai kokonaan kommunikaation vaikeuksiin liittyvät asiat. Kommunikaatioympäristön tarkasteleminen ja kommunikaation tukeminen on ihmisen hyvinvoinnin ja osallisuuden toteutumisen näkökulmasta ensisijaisen tärkeää. Ennakoitavuus ja strukturointi Onko henkilöllä mahdollisuus ennakoida omaa elämäänsä? Tilojen, toimintojen ja ajan jäsentäminen selkeästi ja henkilölle sopivalla tavalla tukee elämänhallintaa ja parantaa elämän laatua. Kommunikaatioympäristö ei voi koskaan olla liian toimiva, eikä ennakoitavuuden lisääminen ja strukturoinnin tarkistaminen huononna missään tapauksessa tilannetta. 12 Haastavan käyttäytymisen määrittely - opas HAASTE-hanke 2012
13 Kirjallisuutta Chandler, L.K. & Dahlquist, C.M Functional Assesment, Strategies to Prevent Remediate Challenging Behaviors in School Settings. Pearson. New Jersey. Clements, J People with Autism Behaving Badly. Jessica Kingsley Publishers. Lontoo ja Philadelphia. Emerson, E. & Einfeld, S.L Challenging Behaviour. Campridge University Press. Campridge. Elvén, B. H No fighting, No biting, No screaming. How to Make Behaving Positively Possible for People with Autism and Other Developmental Disabilities. Jessica Kingsley Publishers. Lontoo ja Philadelphia. Groden, J., Kantor, A., Woodard, C.R. & Lipsit, L.P How Everyone on the Autism Spectrum, Yong and Old, can Jessica Kigsley Publishers. Lontoo ja Philadelphia. Kerola, K., Kujanpää, S. & Timonen, T Autismin kirjo ja kuntoutus. PS-kustannus. Juva. Kerola, K. & Sipilä, A-K Haastava käyttäytyminen. Tervaväylän koulu. Oulu. Lever, C Understanding Challenging Behaviour in Inclusive Classrooms. Pearson. Dorset. Waterhouse, S A Positive Approach to Autism. Jessica Kingsley Publishers. Lontoo ja Philadelphia. 13 Haastavan käyttäytymisen määrittely - opas HAASTE-hanke 2012
14 HAASTE-hanke luo tapoja tunnistaa tekijöitä, jotka aiheuttavat haastavaa käyttäytymistä. Haastavan käyttäytymisen taustalla vaikuttavien tekijöiden tunnistamisen avulla ympäristöä voidaan muokata niin, että se ennaltaehkäisee ja vähentää haastavaa käyttäytymistä. HAASTE-hanke on viiden vammaisalan organisaation yhteistyöhanke. Hanketta hallinnoi Autismisäätiö ja se toteutetaan yhteistyössä Keskuspuiston ammattiopiston, Uudenmaan vammaispalvelusäätiön, Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n ja Kolpeneen palvelukeskuksen kanssa. AUTISMISÄÄTIÖ
Vahvuuksien tukeminen
Vahvuuksien tukeminen -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 2014 HAASTE-hankkeen julkaisuja 1/2013 Teksti: Nina Korventaival Valokuvat: Autismisäätiön Vallilan
LisätiedotHaastava käyttäytyminen
Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista
LisätiedotVanhempainilta. Esteetön lapsuus hanke, Autismisäätiö Jonna Oksanen ja Reetta Sollasvaara Rauhalan koulu, Kotka
Vanhempainilta Esteetön lapsuus hanke, Autismisäätiö Jonna Oksanen ja Reetta Sollasvaara Rauhalan koulu, Kotka 19.9.2018 Ohjelma - Esteetön lapsuus hankkeen esittely - Jakautuminen kahteen ryhmään: 1)
LisätiedotOppilaan stressitason huomioiminen koulun arjessa
Hankkeen päämäärä ja tavoitteet Poistaa esteet ja vähentää haasteita neurokirjon lapsen lähiympäristöstä ja arjesta niin, että lasten kasvua ja hyvinvointia kyetään tukemaan paremmin (autismin kirjo, ADHD-
LisätiedotNäkökulmia haastavaan käyttäytymiseen
1 Näkökulmia haastavaan käyttäytymiseen Kotkassa 23.1.2013 N. Korventaival 2 Koulutuksen sisältö Autismisäätiön esittely ja HAASTE hankkeen lyhyt esittely HAASTE-hankkeen pohjoisen avainhenkilöt esittäytyvät
LisätiedotStressin huomioiminen
Stressin huomioiminen -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 2014 HAASTE-hankkeen julkaisuja 4/2013 Teksti: Reetta Sollasvaara Valokuvat: Reetta Sollasvaara ja
LisätiedotAistitoimintojen huomioiminen
Aistitoimintojen huomioiminen -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 2014 HAASTE-hankkeen julkaisuja 5/2013 Teksti: Reetta Sollasvaara Valokuvat: Autismisäätiön
LisätiedotEnnakointi. -opas- HAASTEhanke. Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen
Ennakointi -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 2014 HAASTE-hankkeen julkaisuja 4/2013 Teksti: Maria Mielonen ja Else Kuivakangas Valokuvat: Roosa Timonen ja
LisätiedotSeksuaalisuuden huomioiminen
Seksuaalisuuden huomioiminen -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 2014 HAASTE-hankkeen julkaisuja 5/2013 Teksti: Titi Härkönen (seksuaalineuvoja) Valokuvat: Autismisäätiön
LisätiedotKommunikaation tukeminen
Kommunikaation tukeminen -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 2014 HAASTE-hankkeen julkaisuja 2/2012 Teksti: Pia-Maria Ala-Kihniä Valokuvat: Autismisäätiön Vallilan
LisätiedotLapsen haastava käyttäytyminen.
Lapsen haastava käyttäytyminen Hetki vertaisryhmän ohjelma 1. Lapsen haastava käyttäytyminen 2. Tunnetaidot kasvatuksessa 3. Lapsen ja vanhemman vuorovaikutussuhde: yhteyden rakentaminen ja jaettu ilo
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotSisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?
Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35
LisätiedotLapsen vai aikuisen ongelma?
Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotRistiriidoista ratkaisuihin
Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat
LisätiedotItsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko
Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat
LisätiedotKiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto
Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi
Hyvinvointia työstä Henkiseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä työssä (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola toim. Työterveyslaitos) Jalmari Heikkonen, MScPH (licentiat i
LisätiedotOmaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö
Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotMILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?
MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen
LisätiedotTervetuloa nettiluennolle!
Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi
LisätiedotTiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen
CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen
LisätiedotRiittävä tuki henkilökohtaisen avun käyttöön. Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö
Riittävä tuki henkilökohtaisen avun käyttöön Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 13.10.2016 Sanna Ahola 1 Periaatteita henkilökohtaisessa avussa ja muussa yksilölliseen
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotVIP 26.9.2013 Tampere Työpaja 14.30-16. katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA
VIP 26.9.2013 Tampere Työpaja 14.30-16 katariina ponteva suunnittelu oy MUUNTAJA Makua muutokseen Miten kaikki saadaan mukaan muutokseen? Kenen tehtävä on viestiä muutoksesta? Mitkä ovat pahimmat muutosmokat
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotAspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa
Aspergerin oireyhtymä- vahvuuksien, valmiuksien ja ratkaisujen löytäminen yhdessä opiskelijan kanssa Pirjo Laatikainen Neuropsykiatrinen valmentaja Aspergerin oireyhtymä Neurobiologinen keskushermoston
LisätiedotOPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus
OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS
LisätiedotTyökaluja haastavien tunteiden käsittelyyn
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotKeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus
KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin
LisätiedotCP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen
CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotYlipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa
Ylipainoinen lapsi perusterveydenhuollossa Terttu Kattelus, kouluterveydenhoitaja Paula Häkkänen, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri Helsingin sosiaali- ja terveystoimi Neuvokas perhe -juhlaseminaari
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotMistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen
Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotAggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, Turku/Skype
Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, 28.8.2019 Turku/Skype Anna Tienhaara Vanhempi konsultti, työterveyspsykologi, organisaatiokonsultti FINOD Pohdittavaksi Millainen minä olen? Millainen on ihmiskuvani?
LisätiedotAsiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa
Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,
LisätiedotYtimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin
LisätiedotMitä diagnoosin jälkeen?
Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden
LisätiedotHyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Oma jaksaminen työpaineiden keskellä Stressin ja henkisen kuormituksen hallinnasta (Lähde: Kaikkea stressistä, Salla Toppinen-Tanner & Kirsi Ahola
LisätiedotNEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA
NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho
Etelä-Pohjanmaan Opisto Minna Kansanaho Tuki Muuttuneet tarpeet Tarkkaavaisuusongelmat muuttuvat iän myötä Motorinen levottomuus, impulsiivisuus vähenee tarkkaamattomuus ja vaikeudet jäsentää omaa toimintaansa
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot
OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE
LisätiedotKaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas
Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotLapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen
Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei
LisätiedotHaastavan käyttäytymisen syitä ja toimintakeinoja etsimässä. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Haastavan käyttäytymisen syitä ja toimintakeinoja etsimässä. Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Suurin osa Mukautuu sääntöihin, käyttäytyy odotetusti, joustaa, noudattaa ohjeita, tekee läksynsä,
LisätiedotAggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, JKL
Aggressiivisten asiakkaiden kohtaaminen, 22.5.2019 JKL Anna Tienhaara Vanhempi konsultti, työterveyspsykologi, organisaatiokonsultti FINOD Pohdittavaksi Millainen minä olen? Millainen on ihmiskuvani? Miten
LisätiedotKehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta
Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä
LisätiedotTAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN
TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat
LisätiedotAutismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotVammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry
Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Mikä on VIA-projekti? Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (VIA) projekti selvittää ihmisoikeuksien toteutumista
LisätiedotMinäpätevyyden tunnetta kohottamaan!
Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen
LisätiedotF Y S I O T E R A P I A K O U L U I L L A L A P P E E N R A N N A N L I I K K U V A K O U L U T I I M I
F Y S I O T E R A P I A K O U L U I L L A L A P P E E N R A N N A N L I I K K U V A K O U L U T I I M I LIIKKUVA KOULUTIIMI 15 koululiikunnanohjaajaa + 1 fysioterapeutti Koulufysioterapeutin tehtävät:
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotMuutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy
Muutos ja minä TEK/ Urailta 7.9.2015 17.00 19.30 Sirpa Etzell AS3 Finland Oy Pohjoismainen valmennusyritys Perustettu 1989 500 työntekijää ja sertifioitua valmentajaa Isoimmissa kaupungeissa paikalliset
LisätiedotVastuuhenkilö: Laadittu:
Ohje 1 (5) Toiminnanohjauksen tukeminen Ohje 2 (5) MITEN TUKEA TOIMINNANOHJAUSTA Huolehdi lapsen perustarpeista o Nälkä ja väsymys, eli vireystilan ailahtelu, korostavat vaikeuksia. Liikunta on tärkeää
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu
LisätiedotTupakatta paras amiksessa - kehittäminen Missä mennään?
Tupakatta paras amiksessa - kehittäminen Missä mennään? Alueellinen ohjelmapäällikkö Eeva Etelä-Suomen Kaste Taustaa Tupakkatuotteiden käyttö on huomattavasti yleisempää ammatillisissa oppilaitoksissa
LisätiedotJoka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry
Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.
LisätiedotOpiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015
Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen
Lisätiedot- Kohti myönteisen käyttäytymisen tukemista Osaava-hanke
Haastava käyttäytyminen Paja Haapavedellä 20.1.2014 - Kohti myönteisen käyttäytymisen tukemista Osaava-hanke 3.3.2011 Anna-Kaisa Sipilä KT, ohjaava opettaja Psykoterapeutti (YET) anna-kaisa.sipila@tervavayla.fi
LisätiedotAnja Riitta Lahikainen, Tampereen yliopisto,ssanla@uta.fi. Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus
Anja Riitta Lahikainen, Tampereen yliopisto,ssanla@uta.fi Millainen lapsuus, sellainen tulevaisuus Objektiivinen ja subjektiivinen hyvinvointi resurssikeskeisiä objektiivisia hyvinvointiindikaattoreita
LisätiedotLaaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi
Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotMiten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?
Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta? Käyttäytymisen taustan ymmärtäminen Yhteinen tavoite Motivaatio Mistä me puhumme nyt? Erityinen lapsi? Koulukuntoinen? = kyky käydä koulua, oppia, selviytyä
LisätiedotAnna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja
Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotVIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK
VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Lukijalle: Tämä opaslehti on toteutettu opinnäytetyönä Sastamalan
LisätiedotLAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio
LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon
LisätiedotAutismin kirjo koulumaailmassa
Autismin kirjo koulumaailmassa Tervetuloa! Pia-Maria Ala-Kihniä, sosionomi (yamk), asiantuntija, laatupäällikkö Päivän teemat Neurokognitiiviset erityispiirteet ja autistinen ajattelu oppilaalla näkökulmana
LisätiedotMyönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki
Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla Yhteen ääneen lasten asialla! 7.-8.2.2017 Helsinki Adhd-keskus Barnavårdsföreningen Silve Serenius-Sirve Kannusta minut vahvaksi! hanke Ensi-ja
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotSopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry
Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen
LisätiedotTavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista?
Tavoitteena hyvä elämä ja yksilölliset reitit työelämään - Miten arvioimme näiden saavuttamista? Laatua laivalla 22.-24.8.2012 Ryhmä A4) 22.8.2012 klo 17.10 19.00 Marjut Huttunen, Kuvaus esityksestä Esityksessä
LisätiedotDEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI
DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI 4.3.2010 4.3.2010 Fyysinen agressiivisuus Levottomuus Kielellinen agressiivisuus Huutelu Häiritseminen Sylkeminen Ulosteilla sotkeminen Pahantuulen puuskat Epäluuloisuus Vaeltelu/eksyminen
Lisätiedot