TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille 29.11.2011, Merja Turpeinen
TEDI -hanke Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö työpaikkalähtöinen yhteiskehittämis- ja implementointihanke ESR: rahoittama vv. 2008-2011 tavoitteena terveyden edistämisen ja yhteiskehittämisen vakiintuminen neljän erityyppisen organisaation toimintaan mukana kunnallinen palvelukeskus, säätiömuotoinen lapsi- ja perhetyön yksikkö, asiantuntijaorganisaatio sekä pienyritys 30.11.2011 Merja Turpeinen 2
TEDI-työpaikat Työpaikka Toimiala Organisaatiomuoto Henkilöstön määrä Kunnallinen palvelukeskus Toimintaa eläkeläisille ja työttömille, myös vapaaehtoistoimintaa Julkisen sektorin kuntatyönantaja noin 20 työntekijää Lapsi- ja perhetyön yksikkö Huostaan otettujen lasten ja heidän perheidensä intensiivihoidon yksikkö Säätiö noin 20 työntekijää Asiantuntijaorganisaatio Yliopistokoulutuksen saaneiden etuja palvelujärjestö Yhdistys noin 70 työntekijää Pienyritys Tietotekniikka Osakeyhtiö - v. 2009 laajennuksen jälkeen kaksi toimipistettä alle 10 hankkeen alkaessa, muutosten jälkeen lähes 20 työntekijää 30.11.2011 Merja Turpeinen 3
TEDI -yhteiskehittämismalli Kehittämistyön tavoitteena - työpaikalla arvioidaan ja kehitetään työhyvinvointia pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti yhdessä koko työyhteisön ja työpaikan työhyvinvoinnin avainhenkilöiden kanssa 30.11.2011 Merja Turpeinen 4
TEDI -yhteiskehittämismalli - yhteiskehittämiseen osallistetaan johto, koko työyhteisö ja esimies sekä työsuojelun ja työterveyshuollon edustajat - kehittämisen lähtökohtana laaja-alainen käsitys työhyvinvoinnista sekä työpaikan erityispiirteet - työtapa on osallistava sekä voimavaraja ratkaisukeskeinen 30.11.2011 Merja Turpeinen 5
TEDI -yhteiskehittämismalli - osallistavaa, voimavara- ja ratkaisukeskeistä yhteiskehittämistä toteutetaan asiantuntijoiden vetämissä työpajoissa - työpajoissa luodaan oman työpaikan terveyden edistämisen kriteeristö sekä konkreettiset kehittämissuunnitelmat - kriteeristöä käytetään jatkossa työhyvinvoinnin ja sen kehittämisen arvioinnin ja seurannan välineenä 30.11.2011 Merja Turpeinen 6
Terveyttä edistävän työpaikan kriteeristö Työympäristö Esimerkiksi "Riittävä valaistus" Työturvallisuus/työsuojelu Asia kunnossa Asia kohtalaisessa kunnossa Asia vaatii kehittämistä x Töiden organisointi Työyhteisö Osaamisen kehittäminen Työhyvinvointitoiminta Työterveyshuolto 30.11.2011 Merja Turpeinen 7
TEDI-hankkeen arviointi 1) Kuinka kehittämisprosessit onnistuivat? 2) Miten terveyden edistäminen ja kehittämistoiminta juurtuivat hanketyöpaikoilla pysyväksi toiminnaksi? 3) Mitkä tai millaiset tekijät estivät tai edistivät kehittämistyön onnistumista ja vakiintumista? 30.11.2011 Merja Turpeinen 8
TEDI-hankkeen arvioinnin kohteet 1. Prosessien eteneminen ja tuloksellisuus - prosessikuvaukset ja prosessiarvioinnit 2. Muutokset työhyvinvoinnin tunnusluvuissa - ilmapiirikyselyjen tulokset, sairauslomat ja henkilöstön vaihtuvuus 3. Konkreettiset kehittämistoimenpiteet - hankkeen tavoitteiden saavuttaminen ja sovittujen kehittämistoimenpiteiden suorittaminen 4. Uusien käytäntöjen omaksuminen -muutokset työpaikan toimintatavoissa - arviot osallistavan ja ratkaisukeskeisen työhyvinvoinnin yhteiskehittämisen jatkumisesta työpaikan arjessa 5. Muutokset työhyvinvoinnin kehittämisen ja seurannan keinoissa - terveyttä edistävän arviointikriteeristön käytön vakiintuminen työpaikan terveyden edistämisen työkaluksi 30.11.2011 Merja Turpeinen 9
Kuinka TEDI-kehittämisprosessit onnistuivat? 1. Prosessien eteneminen työpaikoilla - toteutuivat mallin ja aikataulun mukaan - toimintatapa voimavara- ja ratkaisukeskeinen ja työpaikkojen erityispiirteet kehittämistyön lähtökohtana - prosessit tuloksellisia kaikilla työpaikoilla 2. Muutokset työhyvinvoinnin tunnusluvuissa - sairauslomat ja henkilöstön vaihtuvuus vähenivät selvästi yhdellä työpaikalla, muilla ei merkittäviä muutoksia - ilmapiirikyselyjen tuloksissa lievää myönteistä kehitystä kaikilla 3. Konkreettiset kehittämistoimenpiteet työpaikoilla - kehittämisprosessin aikana tehdyt toimintasuunnitelmat toteutuivat hyvin kaikilla työpaikoilla 30.11.2011 Merja Turpeinen 10
Miten terveyden edistäminen ja kehittämistoiminta juurtuivat pysyväksi toiminnaksi? 3. Muutokset työyhteisön toimintatavoissa - yhteiskehittämisen jatkumiseen pyrittiin - kaikilla työpaikoilla oli mm. tehty innovatiivisia yhteiskehittämiseen perustuvia ja työhyvinvoinnin edistämiseen tähtääviä kehittämisratkaisuja 4. Muutokset työhyvinvoinnin kehittämisen ja seurannan keinoissa kriteeristön käyttö - kriteeristö oli vakiintunut yhdellä työpaikalla osaksi henkilöstöstrategiaa, perehdyttämisohjelmaa ja johtamiskoulutusta - muilla työpaikoilla jatkettiin toimintasuunnitelmien toteuttamista 30.11.2011 Merja Turpeinen 11
Mitkä tai millaiset tekijät estivät tai edistivät kehittämistyön onnistumista ja vakiintumista? Eri työpaikoilla erilaiset lähtökohdat ja tilanteet osallistaa kaikki toimijat yhteiskehittämiseen sekä tehdä konkreettisia kehittämisratkaisuja. 1. Kehittämisprosesseihin vaikuttivat - organisaatioon, kehittämismenetelmään, hankkeen toteutukseen sekä valittuihin kehittämiskohteisiin ja ulkoiseen toimintaympäristöön liittyvät tekijät 30.11.2011 Merja Turpeinen 12
Kehittämisen tuloksellisuuteen vaikuttivat monet paikalliset ja tilanteiset tekijät 2. Muutokset työhyvinvoinnin tunnusluvuissa - sairauslomapäivien lisääntymiseen vaikuttivat esim. työntekijöiden leikkaushoidot ja henkilöstön määrän lisääntyminen - henkilöstön lähtövaihtuvuuteen vaikuttivat esim. vakanssien lakkauttaminen 3. Konkreettiset kehittämistoimenpiteet työpaikoilla - jotkut työyhteisön kehittämisen tavoitteet "ikuisuuskysymyksiä" - jotkut kehittämistoimenpiteet osoittautuivat liian kalliiksi tai muuten toimimattomiksi 30.11.2011 Merja Turpeinen 13
Mitkä tai millaiset tekijät estivät tai edistivät uusien toimintatapojen vakiintumista? 3. Muutokset työyhteisön toimintatavoissa - kaikki työpaikat pyrkivät toteuttamaan voimavara- ja ratkaisukeskeistä yhteiskehittämistä työhyvinvoinnin kehittämisessä - toimintatavan omaksuminen voi käytännössä olla hidasta - toimintatapaa oli hyödynnetty myös perustehtävän teossa - esimiehen toimintatapaa pidettiin tärkeänä uusien käytäntöjen vakiinnuttamisessa 4. Muutokset työhyvinvoinnin kehittämisen ja seurannan keinoissa kriteeristön käyttö - joillain työpaikoilla toteutettiin toimintasuunnitelmia, eikä kriteeristöä oltu ymmärretty omatoimisesti käytettäväksi tai työpaikalla oli jo työhyvinvoinnin seurantajärjestelmiä 30.11.2011 Merja Turpeinen 14
Yhteiskehittämisen ja kriteeristön vakiintumista estäviä ja edistäviä tekijöitä 30.11.2011 Merja Turpeinen 15
Kohti terveyttä edistävää työpaikkaa 1. Yhteiskehittäminen voimaannuttaa 2. Yhdessä onnistuminen ja näkyvien tulosten aikaansaaminen motivoivat jatkamaan 3. Kun yhteiskehittämiseen perustuva työhyvinvoinnin kehittäminen ja arviointi omaksutaan organisaation rakenteisiin ja osaksi arjen käytäntöjä, tulee siitä työpaikalla jatkuvaa terveyttä edistävää toimintaa 30.11.2011 Merja Turpeinen 16
Kohti terveyttä edistävää työpaikkaa Kuinka työhyvinvoinnin yhteinen kehittäminen ja arviointi vakiinnutetaan työpaikan uudeksi toimintatavaksi? Esimerkiksi - ottamalla se henkilöstöstrategiseksi tavoitteeksi ja henkilöstön seurantajärjestelmiin - mukaan perehdyttämisohjelmaan, johtamiskoulutukseen, kehittämispäivien ohjelmaan, työyhteisön kokousten asialistalle - MUITA IDEOITA TEHDÄ TYÖHYVINVOINNIN YHTEISESTÄ KEHITTÄMISESTÄ JOKAPÄIVÄISTÄ TOIMINTAA? 30.11.2011 Merja Turpeinen 17
Tulossa arviointiraportti 12/2011 Terveyttä edistäväksi työpaikaksi (TEDI) Iris Humala, erikoistutkija Päivi Husman, hankkeen vastuullinen johtaja Hanna Jurvansuu, tutkija Marika Nevala, projektiassistentti Maria Rautio, palvelukeskuksen päällikkö Johanna Ruusuvuori, vanhempi tutkija Pia Siekkinen, projektipäällikkö/erityisasiantuntija Pirjo Sirola-Karvinen, erityisasiantuntija Merja Turpeinen, tutkija