LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS

1 LEMPÄÄLÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 2089 Moisio-Hakkarin asemakaavan muutos, Hattulanmäki LUONNOS 12.2.2015 Kunta: Kylä: LEMPÄÄLÄ KULJU Kaava-alue MOISIO-HAKKARI Asemakaavan muutos koskee: Korttelia 173 sekä siihen liittyviä virkistys-, erityis-, katu- ja liikennealueita Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat Kortteli 173 sekä siihen liittyviä virkistys-, erityis-, katu- ja liikennealueita Vireilletulosta ilmoitettu: 17.9.2014 Hyväksyminen Kaavoitusjaosto: KH: KV: Ilari Rasimus Kaavoituspäällikkö puh. 050 3833 844 Asemakaavan suunnittelija: kaavoitusarkkitehti Soili Lampinen puh. 050 3839 656 sähköposti soili.lampinen@lempaala.fi Lempäälän kunta, PL 36 (Tampereentie 8), 37501 Lempäälä puh. 03-565 51 000

2 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Hattulanmäellä Tampereentien ja Moisiolammentien liittymän pohjoispuolella. Alueella on pientaloasutusta sekä yritys, joka valmistaa lasikuitutuotteita. Alueen koko on noin 6,5 hehtaaria. Kuva: Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on muuttaa suunnittelualueella oleva teollisuustontti asumiskäyttöön sekä tarkistaa tonttien ja katualueiden rajauksia ja rakennusoikeuksia vastaamaan kiinteistöjen rajoja ja nykyisiä tarpeita.

3 1.4 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2. TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 9 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat. päätökset ja selvitykset... 9 3.3 Ympäristön häiriötekijät... 11 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 12 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 12 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 5.1 Kaavan rakenne... 13 5.1.1 Mitoitus... 13 5.2 Aluevaraukset... 13 5.2.1 Korttelialueet... 13 5.2.2 Muut alueet... 13 5.3 Kaavan vaikutukset... 13 5.3.1 Vaikutukset luonnonoloihin... 13 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 13 5.3.3 Vaikutukset virkistykseen... 14 5.3.4 Taloudelliset vaikutukset... 14 5.3.5 Vaikutukset tekniseen huoltoon... 14 5.3.6 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen ja liikenneturvallisuuteen... 14

4 5.4 Nimistö... 14 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 6.1. Havainnollistaminen... 14 6.2 Toteutuminen, ajoitus ja seuranta... 14 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Asemakaavoituksen seurantalomake 3. Havainnekuva Selostukseen kuuluu asemakaavaluonnoskartta 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Tampereentie, Lempäälä meluselvitys, Ramboll 31.1.2012 Moisio-Hakkarin AK muutos Siskontien kohdalla, Ympäristömeluselvityksen päivitys, Ramboll 16.11.2010 Lempäälä Sarvikasjärvi-Moisionjoki alueen muinaisjäännösinventointi 2011, Mikroliitti Kuljun-Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaavan selostus 2006 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus päätti 23.6.2014 antaa teknisen toimen tehtäväksi Hattulanmäen asemakaavan muutoksen valmistelun. Kaavoitus- ja rakennusjaosto päätti 4.9.2014 asemakaavan muutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilleasettamisesta. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilleasettamisesta kuulutettiin 17.9.2014. 2.2 Asemakaava Asemakaavalla osoitetaan suunnittelualueelle pientaloasutusta. Tonttien rajauksia tarkistetaan vastaamaan maanomistusoloja. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Lempäälän kunta toteuttaa katu- ja virkistysalueet. Korttelialueilla asemakaavan toteuttamisesta vastaa maanomistaja.

5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on pientaloaluetta jolla on myös yksi teollisuustontti. Hattulanmäen pohjoisrinne ja Moisionjoen varsi ovat rakentamattomia. 3.1.2 Luonnonympäristö Topografia Hattulanmäki on selvästi ympäristöstään kohoava noin 250 metrin läpimittainen, kekomainen kukkula, jonka laki on yli 20 metriä pohjoispuolista Moisionjokea korkeammalla. Mäen rinteet ovat paikoitellen jyrkät. Maaperä Hattulanmäen maaperä on moreenia. Sen pohjoispuolisella joenvarrella on eloperäisiä maalajeja kuten mutaa ja turvetta. Muutoin mäkeä ympäröivillä tasaisilla alueilla on silttiä. Maaperäkartta. Vaalein alue on moreenia, vaaleansininen silttiä ja kellanruskea eloperäisiä maalajeja. Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Hattulanmäki kuuluu läheisen Moisionjoen valumaalueeseen. Kasvillisuus ja eläimistö Hattulanmäen alueen luontoarvoja on selvitetty Kuljun-Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaavoituksen yhteydessä. Selvityksiä ovat tehneet Tapani Länsirinne vuonna 1989 ja luontokartoittaja Kari Laamanen vuonna 2005. Moisionlammen ympäristö on tällöin luokiteltu kuuluvaksi avainbiotooppeihin. Janne Liikanen on tehnyt vuonna 1997 kasvillisuuskartoituksen, jonka mukaan suunnittelualueella kasvaa harmaalepikkoa, pajukkoa, ja jokileinikkiä. Alueella on kolopuita, joissa on pesinyt mm. pikkutikka. Alueella on katsottu olevan merkitystä lintujen suoja-alueena. Moisionlammen alue ei kuitenkaan ole mukana Lempäälän arvokkaat luontokohteet 2014 selvityksessä. Moisionjoen vesiuomaa rantapajukkoa on raivattu vuonna 2002 luontopolun rakentamisen yhteydessä. Raivaustöissä on otettu huomioon alueen luontoarvot.

6 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on osa Moision pientaloaluetta ja Lempäälän nauhataajamaa. Asuminen Suunnittelualueella on 11 erillispientaloa ja noin 20 rivitaloasuntoa. Rivitalot on rakennettu 1980-luvulla. Erillispientalot ovat pääasiassa niitä uudempia. Palvelut Noin kilometrin päässä suunnittelualueesta on Moision alakoulu, kaksi päiväkotia ja päivittäistavarakauppa. Suunnittelualueelta on matkaa Ideaparkiin noin kaksi kilometriä, Lempäälän keskustaan noin viisi kilometriä ja Tampereen keskustaan noin 19 kilometriä. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella toimii lasikuitutuotteita valmistava yritys. 2-3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta ovat Ideapark ja Marjamäen teollisuusalue, joilla on useita satoja työpaikkoja. Virkistys Hattulanmäen laella ja Moisionjoen varressa on virkistysaluetta. Moisionlammen ja joen pohjoispuolella on luontopolku, joka ei ulotu suunnittelualueelle. Noin kahden kilometrin päässä on Hakkarin liikuntakeskus, jossa on sisäliikuntatiloja ja noin kilometrin päässä Moision liikuntasali. Moision koulun länsipuolella noin puolentoista kilometrin päässä suunnittelualueesta on laaja ulkoilureitti- ja latuverkosto. Liikenne Suunnittelualue sijaitsee Lempäälän sisäisten pääväylien Tampereentien ja Kuljuntien liittymän vieressä. Helsinki-Tampere-moottoritien liittymään on matkaa noin kaksi ja puoli kilometriä. Hattulanmäen ohi kulkee arkisin Lempäälän ja Tampereen välisiä busseja noin kolme kertaa tunnissa kumpaankin suuntaan. Tampereentien ja Kuljuntien varressa on erillinen kevyen liikenteen väylä, joka jatkuu mm. Lempäälän keskustaan, Ideaparkiin ja Tampereelle. Korttelin luoteisosassa oleville rivitalotonteille ei ole kulkua suoraan kadulta, vaan niille kuljetaan autopaikkojen korttelialueen (LPA) kautta. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueen vanhimmat rakennukset sijaitsevat lähellä Hattulanmäen lakea. Hattulanmäki-nimisellä tilalla (9:638) on vuonna 1928 rakennettu asuinrakennus, joka on hyvässä kunnossa sekä huonokuntoinen talousrakennus, jonka katto vuotaa ja seinälaudoitus on osittain lahovaurioinen ja osittain puuttuu. Lisäksi tilan rakennuksiin kuluu pihasauna. Teollisuustontilla on Hattulanmäen tilan pihapiiriin kuulunut vanha navetta/kanalarakennus, joka on toiminut teollisuustilana 1960-luvulta alkaen. Sen alkuperäinen yläosa on palanut 1950-1960 luvulla ja rakennettu uudelleen. Rakennuksessa toimi Parvis-vene Oy noin 40 vuoden ajan ja sen jälkeenkin siinä on valmistettu lasikuitutuotteita.

7 Hattulanmäen tilan päärakennus Talousrakennus

8 Saunarakennus Teollisuustilana toimiva entinen navetta Lempäälän kunnalla ei ole tietoja Parvistien varrella tilalla 2:24 sijaitsevasta rakennuksesta. Alueen muut rakennukset on rakennettu 1980-luvulla tai sen jälkeen. Suunnittelualueella ei ole tiedossa muinaismuistoja.

9 Tekninen huolto Suunnittelualueella on valmiit teknisen huollon verkostot. Hattulanmäki kuuluu Lempäälän Veden toiminta-alueeseen. 3.1.4 Maanomistus Tampereentien liikennealue (kiinteistö 418-895-2-10) on yleisen tien aluetta. Virkistysalueeksi kaavoitetut tilat 9:631 ja 9:794 omistaa Lempäälän kunta. Muuten suunnittelualue on yksityisomistuksessa. As Oy Hattulanharju omistaa Moisiolammentien varressa sijaitsevan autopaikkojen korttelialueen (LPA), jonka kautta kuljetaan kahdelle viereiselle rivitalotontille. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat. päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 9.3.2005 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.3.2007. Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Tampereentie/Kuljuntie on tärkeä yhdystie (yt). Moisionjoen varteen on osoitettu viheryhteystarve (vihreä katkoviiva). Ote maakuntakaavasta Osayleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Kuljun-Marjamäen-Moision-(Keskustan) osayleiskaavan muutos ja laajennus, joka on päivätty 2.3.2006, korjattu 14.3.2006. Osayleiskaavan mukaan kortteli 173 on suurimmaksi osaksi pientalovaltaista aluetta (AP). Tontti 7 on pientalovaltaista asuntoaluetta sekä teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (AP/TY). Hattulanmäen laella ja Moisionjoen rannassa on luonnonmukaista lähivirkistysaluetta (VLL), jolla on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokasta aluetta (pistekatkoviiva). Moisiolammentien varressa on erityisaluetta (E).

10 Ote Kuljun-Marjamäen-Moision-(Keskustan) osayleiskaavasta. Suunnittelualue on rajattu kaavakarttaan punaisella viivalla. Asemakaava Hattulanmäen alueella on voimassa 9.5.1983 vahvistettu asemakaava. Sen mukaan korttelin koillisosassa on rivitalotontti (AR). Tontin ja kadun välissä on autopaikkojen korttelialuetta (LPA). Korttelin keskellä on teollisuus- ja varastorakennusten tontti (TT-1). Muuten kortteli on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Rakennusoikeudet on ilmaistu pääasiassa tehokkuusluvuilla, rivitalotontilla 0,25, teollisuustontilla 0,30 ja erillispientalojen tonteilla 0,15. Osalle omakotitonteista on merkitty rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Hattulanmäen pohjoisrinteellä ja Moisionjoen varressa on puistoa (VP). Korttelin ja Tampereentien välissä on katu, Parvistie. Osalle tonteista ei ole lainkaan yhteyttä suoraan kadulta.

11 Ote asemakaavayhdistelmästä Muut aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Ramboll on tehnyt vuonna 2012 selvityksen Tampereentien melusta. Melutilannetta on kuvattu selostuksen kohdassa 3.3 Ympäristön häiriötekijät. Rakennusjärjestys Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Lempäälän rakennusjärjestyksen 10.4.2002 ja se on tullut voimaan 3.6.2002. Pohjakartta ja kiinteistörekisteri Kaavoituksen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 määräykset. Suunnittelualueen kiinteistöt kuuluvat valtion kiinteistörekisteriin. 3.3 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualue sijaitsee vilkasliikenteisten liikenneväylien varrella. Ramboll on tehnyt vuonna 2012 Tampereentien meluselvityksen, jossa on selvitetty päivä- ja yömelu vuonna 2011 sekä laadittu ennuste vuodelle 2030. Hattulanmäen alueella päivämelu on kriittisempi. Valtioneuvoston vahvistama päivämelun ohjearvo (55 db) ylittyy seuraavalla sivulla olevaan karttaan oranssilla, punaisella ja lilalla merkityillä alueilla. Vuodelle 2030 laadittu meluennuste ei poikkea merkittävästi vuoden 2011 tilanteesta. Radan länsipuolella sijaitsevan Siskontien alueen kaavoituksen yhteydessä on tutkittu raideliikenteen aiheuttamaa melua. Siskontien alueella raideliikenteen aiheuttama melu ylitti vuoden 2020 ennusteessa päiväajan ohjearvon noin 200 metrin etäisyydellä rautatiestä ja yöajan ohjearvon jopa 800 metrin etäisyydellä radasta. Hattulanmäen läntisimmät asuintontit ulottuvat noin 200 metrin päähän rautatiestä.

12 Tampereentien liikenteen vuonna 2011 aiheuttama melu päivällä (klo 7-22). Päiväajan melun ohjearvot ylittyvät oransseilla, punaisilla ja violeteilla alueilla. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumisesta ja vuorovaikutusmenettelystä on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1. 4.2.1 Vireilletulo Hattulanmäen asemakaavan vireilletulosta kuulutettiin 17.9.2014.

13 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen aluevaraukset pinta-aloineen ovat seuraavat: Kaavamerkintä Käyttötarkoitus Pinta-ala / ha Rakennusoikeus / m² AP Asuinpientalojen korttelialue 1,8516 4629 AO Erillispientalojen korttelialue 1,7245 4311 VL Lähivirkistysalue 2,4959 LPA Autopaikkojen korttelialue 0,1138 Katu 0,2653 Yhteensä 6,5007 8940 Tarkemmat mitoitustiedot ovat kaavoituksen seurantalomakkeessa, joka on selostuksen liitteenä 2. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Alueelle oleva teollisuustontti muuttuu asuinpientalojen korttelialueeksi. (AP-26), samoin sen länsipuolella oleva vajaasti rakennettu suuri omakotitontti. Mäen laella oleva Hattulanmäen tila jaetaan kahdeksi tontiksi. Kerrosluvuissa on otettu huomioon, että useimmat alueen tonteista sijaitsevat rinnemaastossa. Pääosin kaavamerkinnät noudattelevat nykytilannetta. 5.2.2 Muut alueet Hattulanmäen pohjoisrinne ja Moisionjoen varsi osoitetaan edelleen virkistysalueeksi (VL). Virkistysalueelle osoitetaan osayleiskaavan mukainen luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä alue, avainbiotooppi. Hattulanmäentietä jatketaan, jotta ylimpänä mäessä oleville tonteille voidaan kulkea katualueen kautta. Kadun päähän varataan tilaa kääntöpaikalle. Alueen länsiosan olemassa oleville tonteille säilyy kulku olemassa olevan autopaikkojen korttelialueen (LPA) kautta. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset luonnonoloihin Moisionjoen varsi, joka on osayleiskaavoituksen yhteydessä todettu avainbiotoopiksi, merkitään kaavakarttaan, mikä edistää alueen luontoarvojen säilymistä. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta luonnonoloihin. 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaavan muutoksen toteuttaminen tiivistää jonkin verran yhdyskuntarakennetta.

14 5.3.3 Vaikutukset virkistykseen Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta virkistykseen. 5.3.4 Taloudelliset vaikutukset Osa maanomistajista saa lisää rakennusoikeutta, mikä lisää kiinteistön arvoa. Hattulanmäentien jatkaminen aiheuttaa kunnalle kustannuksia. 5.3.5 Vaikutukset tekniseen huoltoon Suunnittelualueella on valmiit teknisen huollon verkostot, joten asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta tekniseen huoltoon. 5.3.6 Vaikutukset liikenteen järjestämiseen ja liikenneturvallisuuteen Yritystoiminnan aiheuttama raskas liikenne poistuu alueelta. Asutuksen tiivistyminen aiheuttaa vähäistä liikenteen lisääntymistä. 5.4 Nimistö Nimistötoimikunta on suositellut alueella olevan puiston nimeämistä Perttulinpuistoksi. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Havainnollistaminen Asemakaavan havainnekuva on selostuksen liitteenä 3. Havainnekuvassa on esitetty yksi esimerkki asemakaavan toteuttamisesta. 6.2 Toteutuminen, ajoitus ja seuranta Lempäälän kunta vastaa katujen ja kunnallistekniikan rakentamisesta. Korttelialueilla asemakaavan toteuttaminen riippuu yksityisten maanomistajien toimista. Asemakaavan toteutumista seurataan lupamenettelyjen yhteydessä.