Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta

Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta 1 Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta Vaajakosken, Röyttän ja Suutarilan kiertoliittymät Tiehallinnon selvityksiä 38/2002 Tiehallinto Helsinki 2002

2 Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta Kannen kuva: Vaajakosken kiertoliittymä, Tieliikelaitos ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-919-6 TIEH 3200769 ISSN 1459-1553 (www.tiehallinto.fi) ISBN 951-726-949-8 (www.tiehallinto.fi) TIEH 3200769-v (www.tiehallinto.fi) Multiprint Oy Vaasa 2002 Julkaisua myy/saatavana: Tiehallinto, julkaisumyynti Telefaksi 0204 22 2652 E-mail: julkaisumyynti@tiehallinto.fi TIEHALLINTO Tekniset palvelut Opastinsilta 12 A PL 33 00521 HELSINKI Puhelinvaihde 0204 22 150

Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta 3 Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta Vaajakosken, Röyttän ja Suutarilan kiertoliittymät. Helsinki 2002. Tiehallinto, liikennetekniikka. Tiehallinnon selvityksiä 38/2002. 40 s. ISSN 1457-9871, ISBN 951-726-919-6, TIEH 3200769. Asiasanat: kiertoliittymät, käyttäytyminen Aiheluokka: 22, 31, 84 TIIVISTELMÄ Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta -selvityksessä tarkasteltiin Vaajakosken, Röyttän ja Suutarilan liittymien toimivuutta ja ongelmatilanteita sekä laadittiin alustavia ehdotuksia parannustoimenpiteistä. Vaajakosken kiertoliittymä sijaitsee valtatiellä 4 Jyväskylän maalaiskunnassa. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä valtatiellä on 18 000-20 000 ajoneuvoa. Liikenne sujuu, mutta onnettomuuksia tapahtuu melko paljon. Ongelmat johtuvat seurannan perusteella puutteista liittymäjärjestelyissä ja ajo-ohjeiden vastaisesta ajokäyttäytymisestä. Jatkotoimenpiteiksi suositellaan mm. väistämisvelvollisuuden tehostamista, opastuksen täydentämistä ja valistuksen lisäämistä. Röyttän kiertoliittymä sijaitsee valtatiellä 29 Tornion kaupungissa. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä valtatiellä on noin 7 000-9 000 ajoneuvoa. Liittymän koko tekee ajamisesta väljää ja jättää pelivaraa ongelmatilanteissa. Keskeisimmät ongelmat ovat väistämisvelvollisuuden noudattamatta jättäminen ja oikominen ajokaistalta toiselle. Suosituksena jatkotoimenpiteiksi on mm. väistämisvelvollisuuden tehostaminen parantamalla tiemerkintöjä ja liikennemerkkien havaittavuutta sekä valistuksen lisääminen. Suutarilan kiertoliittymä sijaitsee Helsingissä Tapaninkylässä. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä eri liittymähaaroilla on 6 500-13 500 ajoneuvoa. Liikenne sujuu, mutta suojatiet ovat turvattomia. Liittymän ongelmatilanteet syntyvät oikomisista, väistämisvelvollisuuden rikkomisesta ja pienistä puutteista liittymäjärjestelyissä. Suosituksena jatkotoimenpiteiksi on mm. opastuksen ja kaistajärjestelyjen täydentäminen, kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen ja valistuksen lisääminen. Tarkasteltujen kiertoliittymien liikennejärjestelyissä on puutteita, joita voitaneen huomattavassa määrin vähentää esitettyjen korjaustoimenpiteiden avulla. Puutteita vaikuttaisi olevan myös kuljettajien liikennesääntöjen tuntemuksessa, ajotaidoissa ja asenteissa. Kaksikaistaisissa kiertoliittymissä ajaminen on selvästi vaativampaa kuin yksikaistaisissa. Tämän vuoksi kaksikaistaisen kiertoliittymän ajojärjestelyjen tulee olla selkeästi ymmärrettäviä ja yksiselitteisiä. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota selkeään opastukseen ja kaistajärjestelyihin, jotta ajolinjoihin ei tule oikomisia eikä turhia ajokaistan vaihtoja. Kaksikaistaisista kiertoliittymistä voitaisiin tiedottaa aktiivisemmin tiedotusvälineissä. Ensitoimenpiteenä voitaisiin Kiertoliittymä-esite päivittää siten, että siinä olisi mukana myös ohjeet kaksikaistaisissa kiertoliittymissä ajaville.

Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta 4Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta - Vaajakosken, Röyttän ja Suutarilan kiertoliittymät. [Monitoring driving in two-lane roundabouts - Vaajakoski, Röyttä and Suutarila roundabouts] Helsinki 2002. Finnish Road Administration. Finnra Reports 38/2002. 40 p.. ISSN 1457-9871, ISBN 951-726-919-6, TIEH 3200769. Keywords: Roundabout, driving behaviour SUMMARY This study of driving behavior in two-lane roundabouts assessed the functionality and problem situations of the Vaajakoski, Röyttä and Suutarila roundabouts and compiled preliminary proposals for improvements. The Vaajakoski roundabout is located on route 4 in the Rural Municipality of Jyväskylä. The average daily traffic volume on this main road is 18,000-20,000 vehicles. Traffic flows smoothly, but accidents occur quite frequently. Based on the observations, problems are caused by inadequate junction arrangements and incorrect driving behavior. Recommended improvements include making the obligation to yield right of way more effective, filling in existing road signs, and providing more enlightenment. The Röyttä roundabout is located on route 29 in the city of Tornio. The average daily traffic volume on this main road is 7,000-9,000 vehicles. The size of the roundabout provides plenty of room for driving and a margin of error in problem situations. The main problems involve failure to yield right of way and cutting over from lane to lane. Recommended improvements include making the obligation to yield right of way more effective by improving the visibility of road signs and markings, and providing more enlightenment. The Suutarila roundabout is located in Tapaninkylä, Helsinki. The average daily traffic volume on different branches of this junction is 6,500-13,500 vehicles. Traffic flows smoothly, but the pedestrian crossings are unsafe. Problems are caused by cutting over from lane to lane, neglecting to yield right of way and minor deficiencies in junction arrangements. Recommended improvements include filling in road signs and lane markings, improving the conditions of pedestrian and bicycle traffic, and providing more enlightenment. The traffic arrangements of the studied roundabouts contained deficiencies that can be significantly reduced by means of the recommended improvements. There also appeared a need for improvement in drivers knowledge of traffic rules, driving skill and attitudes. Driving in a two-lane roundabout is definitely more demanding than in a single-lane roundabout. For this reason, the driving arrangement in a two-lane roundabout must be clearly understandable and unambiguous. To eliminate cutting over from lane to lane and unnecessary lane changes, special attention should be paid to making signs and lane arrangements understandable. The media could more actively provide enlightenment about two-lane roundabouts. As a first measure, the Roundabout brochure could be updated to also provide driving instructions for twolane roundabouts.

Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta 5 ESIPUHE Suomeen on rakennettu vuosina 1990-2001 noin 250 kiertoliittymää, näistä kaksikaistaisia on vajaat kymmenen. Tässä raportissa esitetään kolmen erityyppisen kaksikaistaisen kiertoliittymän ajoseurannan keskeisimmät tulokset. Selvityksessä on pyritty analysoimaan ajokäyttäytymistä kiertoliittymissä videokuvausten avulla. Raportin tavoitteena on tuoda esille kaksikaistaisiin kiertoliittymiin liittyviä ongelmia ja niiden suunnittelussa huomioitavia tekijöitä esisuunnittelusta detaljisuunnitteluun saakka. Selvitystä on tarkoitettu käytettäväksi tukena kaksikaistaisten kiertoliittymien jatkoseurannassa, ohjeistuksessa ja lainsäädäntötyössä. Selvitystyötä on koordinoinut DI Ari Liimatainen Tiehallinnon keskushallinnosta. Konsulttina on toiminut insinööri Kari Kuvaja Tieliikelaitoksen konsultoinnista. Konsultointi vastasi myös kohteiden videokuvauksista. Yhdyshenkilöinä kohteittain ovat olleet Vaajakosken kiertoliittymän osalta liikenteenpalvelupäällikkö Kari Keski-Luopa Keski-Suomen tiepiiristä, Tornion kiertoliittymän osalta insinööri Kalevi Luiro Lapin tiepiiristä ja Suutarilan kiertoliittymän osalta insinööri Hannu Laine Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastosta. Helsingissä elokuussa 2002 Tiehallinto Liikennetekniikka

6 Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta

Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta 7 Sisältö 1 JOHDANTO 9 2 VAAJAKOSKEN KIERTOLIITTYMÄN AJOSEURANTA 11 2.1 Kohteen sijainti ja taustatiedot 11 2.2 Liikennemäärät 11 2.3 Kiertoliittymän tekniset tiedot 11 2.4 Onnettomuustiedot 12 2.5 Ajoseurannan järjestelyt 13 2.6 Liittymän ajo-ohjeet 13 2.7 Havainnot 14 2.8 Suositukset jatkotoimenpiteiksi Vaajakoskella 20 3 RÖYTTÄN KIERTOLIITTYMÄN AJOSEURANTA 22 3.1 Kohteen sijainti ja taustatiedot 22 3.2 Liikennemäärät 22 3.3 Kiertoliittymän tekniset tiedot 23 3.4 Onnettomuustiedot 23 3.5 Ajoseurannan järjestelyt 24 3.6 Liittymän ajo-ohjeet 24 3.7 Yleishavainnot liikennekäyttäytymisestä 25 3.8 Suositukset jatkotoimenpiteiksi Torniossa 28 4 SUUTARILAN KIERTOLIITTYMÄN AJOSEURANTA 30 4.1 Kohteen sijainti ja taustatiedot 30 4.2 Liikennemäärät 30 4.3 Kiertoliittymän tekniset tiedot 30 4.4 Onnettomuustiedot 31 4.5 Ajoseurannan järjestelyt 31 4.6 Liittymän ajo-ohjeet 32 4.7 Havainnot 32 4.8 Suositukset jatkotoimenpiteiksi Suutarilassa 37 5 YHTEENVETO AJOSEURANNASTA 38 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 39

8 Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta

Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta 9 JOHDANTO 1 JOHDANTO Suomessa rakennettiin lukuisia liikenneympyröitä 1950- ja 1960-luvuilla. Liikenneympyrät osoittautuivat ajan myötä ongelmallisiksi ja niistä luovuttiin lähes kokonaan 1980-luvun kuluessa. Nykyisin rakennettavat kiertoliittymät ovat liikenneympyröiden uusi sukupolvi. Oleellinen muutos liikenneympyröihin verrattuna on tapahtunut kiertoliittymien mitoituksessa, ajonopeuksissa ja väistämisvelvollisuuskäytännössä. Alkuvuosina kiertoliittymät kohtasivat liikenneympyröiden huonon maineen vuoksi osin periaatteellistakin vastustusta. Hyvien käyttökokemusten ansiosta vastustus on vuosien saatossa laantunut ja suunnitteluperusteisiin tehdyt muutokset ovat osoittautuneet pääosin oikeiksi. Kiertoliittymä tunnetaan välityskyvyltään ja turvallisuusvaikutuksiltaan erinomaisena liittymätyyppinä, jonka lisäetuna on vielä edullisuus muihin liittymätyyppeihin verrattuna. Kiertoliittymiä on rakennettu viimeisen vuosikymmenen aikana Suomessa jo pari sataa ja uusia rakennetaan useita vuodessa. Kohteet sijaitsevat niin yleisillä teillä kuin katuverkollakin. Toteutetut kiertoliittymät ovat olleet valtaosin yksikaistaisia. Liikenteen jatkuva kasvu, tiukentuneet liikenneturvallisuustavoitteet ja tiemäärärahojen rajut leikkaukset ovat johtaneet uusien tehokkaiden, mutta samalla edullisten keinojen etsimiseen myös pääväylien liittymäratkaisuissa. Kaksikaistaiset kiertoliittymät ovat nyt selkeästi nousemassa kiinnostuksen kohteeksi. Uudessa liittymien suunnitteluohjeessa asia on myös huomioitu ja kaksikaistaiset kiertoliittymät ovat saaneet tarkemmat suunnitteluohjeensa. Kiinnostus on johtanut jo toteutukseen. Hyrylään 1990-luvun alussa rakennettujen kaksikaistaisten kiertoliittymien ohella ovat Jyväskylän maalaiskunnan Vaajakoski, Tornion Röyttä ja Helsingin Suutarila saaneet viime aikoina omat kaksikaistaiset kiertoliittymänsä. Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseurantaselvitys luo katsauksen Vaajakosken, Röyttän ja Suutarilan kiertoliittymien arkipäivän liikennetapahtumiin. Videokuvauksena tehdyn dokumentoinnin avulla on pyritty havainnoimaan näiden kolmen liikennemääriltään, mitoitukseltaan, liikenteen koostumukseltaan sekä verkolliselta ja maantieteelliseltä sijainniltaan hyvin erityyppisen kaksikaistaisen kiertoliittymän toimivuutta ja tyypillisiä ongelmatilanteita. Ongelmatilanteista on esiintymismäärien lisäksi pyritty löytämään tilanteiden aiheuttajia; syitä ja seurauksia. Havaintojen perusteella on laadittu esitys parannustoimenpiteiksi. Parannustoimenpiteiden tarkemman suunnittelun ja toteutuksen jälkeen voitaneen tehdä vertaileva selvitys, jonka tuloksia voidaan parhaassa tapauksessa suoraan hyödyntää uusien kiertoliittymien suunnittelussa.

10 Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta

Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta 11 VAAJAKOSKEN KIERTOLIITTYMÄN AJOSEURANTA 2 VAAJAKOSKEN KIERTOLIITTYMÄN AJOSEURANTA 2.1 Kohteen sijainti ja taustatiedot Vaajakosken kiertoliittymä sijaitsee valtatiellä 4 Vaajakosken keskustan kupeessa Jyväskylän maalaiskunnassa. Nelihaaraisen liittymän muut tiet ovat myös yleisiä teitä: Laukaaseen johtava maantie 638 ja Vaajakosken keskustan kautta Jyväskylään johtava paikallistie 16630. Liittymä sijaitsee Jyväskylä - Vaajakoski -moottoritien päätepisteessä. Alueella on 50 km/h taajamanopeusrajoitus. Liittymän kautta kulkee suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon runkoreitti valtatieltä 4 maantielle 638 ja ns. muu erikoiskuljetusreitti valtatieltä 4 paikallistielle 16630. Vaajakosken liittymä muutettiin kiertoliittymäksi vuosina 2000 samalla, kun liittymän vieressä sijaitseva Vaajakosken ylikulkusilta uusittiin. Paikalla oli aiemmin valo-ohjattu liittymä, jonka toimivuus ruuhka-aikoina oli huono. Sillan uusimisen yhteydessä valo-ohjaus oli tarkoitus uudistaa ja liittymä varustaa ns. vapaalla oikealla. Työmaa-aikana valo-ohjattu liittymä päätettiin kuitenkin korvata kiertoliittymällä. Vaihtoehtoina tutkittiin yksikaistaista, osittain kaksikaistaista ja kokonaan kaksikaistaista kiertoliittymää. Ratkaisuksi valittiin kokonaan kaksikaistainen kiertoliittymä, jonka katsottiin parhaiten olevan sovitettavissa käytettävissä olevaan tilaan ja jo toteutettuihin tie- ja siltarakenteisiin; uuteen ylikulkusiltaan ja sillalle rakennettuun kaistoitukseen (mm. kaksi tulokaistaa), vapaa oikea -kaistaan ja liittymäalueen alikulkukäytäviin. Lisäksi mitoittavana tekijänä olivat erikoiskuljetusten tilavaatimukset ja hankkeen rahoitus. 2.2 Liikennemäärät Keskimääräinen liikennemäärä valtatiellä 4 on tierekisterin mukaan 18 400-20 200 ajoneuvoa, maantiellä 638 noin 3900 ajoneuvoa ja paikallistiellä 16630 noin 5 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaiden ajoneuvojen osuus vuorokausiliikennemääristä on tierekisterin mukaan keskimäärin noin 7 % joka suunnalla. Pääliikennevirta on valtatiellä 4. Kuva 1. Vaajakosken kiertoliittymän sijainti. Kuva 2. Keskimääräiset liikennemäärät (lähde: tierekisteri). 2.3 Kiertoliittymän tekniset tiedot Vaajakosken liittymä on kaksikaistainen kiertoliittymä, jonka kiertosaarekkeen halkaisija on 26 metriä. Ajokaistojen leveys on 6 metriä ja kiertotilan leveys 12 metriä. Ajokaistat on erotettu ajokaistaviivalla. Kiertosaarekkeen havaittavuuden parantamiseksi on saarekkeen keskiosaa korotettu matalalla tukimuurilla ja istutuksilla. Kiertoliittymässä on kaksi tulokaistaa Heinolan suunnalla ja kaksi poistumiskaistaa moottoritien suuntaan. Tällä järjestelyllä on pyritty lisäämään vilkkaan pääsuunnan (Heinolasta Jyväskylän moottoritielle) kapasiteettia. Muut tulo- ja poistumissuunnat ovat yksikaistaisia. Moottoritieltä Heinolan suuntaan poistuvilla on käytössään kierto-

12 Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta VAAJAKOSKEN KIERTOLIITTYMÄN AJOSEURANTA liittymän ohittava oikealle kääntymiskaista. Yläpuolisia opasteita ei ole kiertotilassa. Kevyen liikenteen väylät on rakennettu liittymäalueella jo aiemmin erillisinä väylinä. Risteäminen ajoneuvoliikenteen kanssa tapahtuu eritasossa kahden alikulun kautta. Valokuva liittymästä on kuvassa 3 ja liittymän periaatepiirros on kuvassa 7. Kuva 3. Vaajakosken kiertoliittymä (kuva keskustan suunnasta). 2.4 Onnettomuustiedot tui onnettomuusrekisterin mukaan kaksi onnettomuutta, joista ei aiheutunut henkilövahinkoja. Onnettomuudet kiertoliittymän rakentamisen jälkeen Vaajakosken kiertoliittymä avattiin liikenteelle marraskuun alussa vuonna 2000. Kiertoliittymässä on tapahtunut Tiehallinnon onnettomuusrekisterin mukaan ensimmäisen aukiolovuoden aikana 15 onnettomuutta. Onnettomuudet ovat pääsääntöisesti lieviä peltikolareita. Kahdessa onnettomuudessa aiheutui henkilövahinkoja yhdelle osallisesta. Yleisin onnettomuustyyppi oli törmäys kiertotilassa moottoritien poistumissuunnan kohdalla. Lisäksi tiedetään poliisilta saatujen hälytyskutsutietojen perusteella paikalla tapahtuneen vuoden 2001 aikana 20 muuta onnettomuutta. Nämä onnettomuudet ovat olleet vakavuudeltaan lieviä peltikolareita. Niistä on sovittu paikan päällä, joten tapahtumatiedot eivät ole kirjautuneet tierekisterin onnettomuustilastoihin. Hälytyskutsutietoihin kirjatut tapahtumatiedot ovat onnettomuusanalysoinnin kannalta puutteellisia. Yleisin onnettomuuspaikka näissä onnettomuuksissa on saadun palautteen Onnettomuudet ennen kiertoliittymän rakentamista Ennen kiertoliittymän rakentamista liittymän ollessa valo-ohjattuna tapahtui onnettomuusrekisterin mukaan viiden vuoden aikana 19 onnettomuutta eli keskimäärin 3,8 onnettomuutta vuodessa. Yleisimmät onnettomuustyypit olivat samaan suuntaan ajavien törmääminen (peräänajot ja kylkikosketukset, 7 onn.) ja risteävien ajosuuntien törmääminen (6 onn.). Ajoneuvovaurioiden lisäksi onnettomuuksissa loukkaantui neljä henkilöä. Taulukko 1. Onnettomuudet Vaajakosken kiertoliittymässä. Onnettomuustyyppi (Cedersundin luokitus, kuva 4) Määrä Tyyppi 5, kylkikolari kiertotilassa 2 Tyyppi 7, peräänajo 3 Tyyppi 8, törmäys kiertotilassa tulosuunnan kohdalla 2 Tyyppi 9, törmäys kiertotilassa poistumissuunnan kohdalla 8 Yhteensä 15 Vaajakosken ylikulkusiltaa ja liittymää rakennettiin noin vuoden ajan, jolloin valo-ohjaus oli kytketty pois päältä ja liittymä korvattuna työnaikaisella kiertoliittymällä. Tänä aikana liikenne sujui yleisesti ottaen hyvin, mutta jonoutui ruuhka-aikaan ajoittain pahoin. Työmaan aikana tapah- Kuva 4. Kiertoliittymän onnettomuustyypit Cedersundin mukaan.

Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta 13 VAAJAKOSKEN KIERTOLIITTYMÄN AJOSEURANTA perusteella kohta, jossa kiertoliittymästä poistutaan moottoritielle (onnettomuustyypit 5 ja 9). 2.5 Ajoseurannan järjestelyt Kuvaus Vaajakoskella tehtiin kahdella videokameralla, joista toinen oli nosturissa läheisen kerrostalon pihalla ja toinen läheisen liikerakennuksen katolla. Videonauhoituksen avulla vertailtiin miten kiertoliittymässä ajetaan verrattuna ajo-ohjeisiin. Samalla tarkkailtiin miten väistämisvelvollisuutta noudatetaan ja kirjattiin kiertoliittymässä tapahtuvia tyypillisiä liikennerikkeitä ja vaaratilanteita. Lisäksi arvioitiin ongelmatilanteiden mahdollisia syitä; epäselvyyttä aiheuttavia kohtia liittymässä, puutteita opastuksessa jne. Vaajakoskella seurattiin erityisesti pääliikennevirralla esiintyviä ongelmia saavuttaessa Heinolan suunnasta ja käännyttäessä Jyväskylään menevälle moottoritielle. Yleisenä havaintona kirjattiin myös liikennemäärätietoja ja havaintoja toimivista ratkaisuista. Liittymään saapui iltapäivätunnin aikana 2 879 ajoneuvoa, josta raskasta liikennettä oli noin 4 %. Vilkkain liikenne oli Jyväskylästä moottoritieltä (1 240 ajoneuvoa). Tämä liikenne jakaantui siten, että kiertoliittymän kautta Laukaaseen tai Vaajakosken keskustaan suuntasi 281 ajoneuvoa ja oikealle kääntymiskaistaa käyttäen Heinolan suuntaan 959 ajoneuvoa. Vilkkain kiertoliittymään saapunut tulohaara oli Heinolasta päin, josta saapui 1050 ajoneuvoa. Kuva 6. Liikennemäärä kiertoliittymässä pe 24.8.2001 klo 15.30-16.30. Kuvaus tehtiin perjantaina 24.8.2001 aamulla klo 6.50-8.20, keskipäivällä klo 10.45-12.15 ja iltapäivällä klo 14.45-16.30. Kuvauspäivänä liikenne oli noin 30-40 % keskimääräistä vuorokausiliikennettä vilkkaampaa viikonlopun rallitapahtumasta johtuen. Kuvausviikon liikennemäärät Jyväskylä- Vaajakoski -moottoritiellä on esitetty kuvassa 5 ja kuvausiltapäivän huipputuntiliikennemäärät suunnittain on esitetty kuvissa 6 ja 7. Kuva 7. Vaajakosken kiertoliittymän kartta ja liikennemäärät pe 24.8.2001 klo 15.30-16.30. 2.6 Liittymän ajo-ohjeet Kuva 5. Liikenteen viikonpäivävaihtelu moottoritiellä kuvausviikolla (lähde: LAM-piste 923 Jyväskylä, viikko 34/ 2001, kaikki ajoneuvot). Vaajakosken kiertoliittymässä on tarkoitus ajaa pääsääntöisesti liittymän ulkokaistalla (kuva 8). Sisäkaistalle ei ole liikenteen ohjauksen tms. keinoin pakotettu menemään. Liittymän sisäkaistaa voi käyttää ruuhka-aikana apukaistana hitaamman ajoneuvon ohittamiseen. Liittymän sisäkaista toimii myös erikoiskuljetusten lisätilana. Poistumisen pitäisi kuitenkin tieliikennelain mukaisesti Vaajakosken tapauksessa aina tapahtua ulkokaistaa käyttäen.

14 Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta VAAJAKOSKEN KIERTOLIITTYMÄN AJOSEURANTA 2.7 Havainnot Yleishavainnot liikennekäyttäytymisestä Liikenne Vaajakosken kiertoliittymässä on ajoittain hyvin vilkasta. Liittymä on kooltaan pieni ja liittymähaarat ovat hyvin lähellä toisiaan. Nämä tekijät edellyttävät autoilijalta erityistä tarkkaavaisuutta koko ajan. Yleishavaintona voidaan todeta seuraavaa: Kuva 8. Ajo-ohje Vaajakosken kiertoliittymässä normaalitilanteessa. Pääsuunnalla Heinolasta saavuttaessa on kaksi tulokaistaa, joista vasen on tarkoitettu vastaavasti ruuhka-ajan apukaistaksi. Toinen pääliikennevirta moottoritieltä Heinolan suuntaan ohittaa kiertoliittymän erillistä oikealle kääntymiskaistaa käyttäen. Pääsuunnilta saavuttaessa pitäisi liittymässä ajaa siten kuvan 9 mukaisesti. + Liittymä välittää liikennettä erittäin hyvin, ruuhkia ei ole. + Pääsuunnalla esiintyy vilkkaimpaan aikaan hetkittäisiä jonoja, jotka kuitenkin purkautuvat nopeasti. + Oikealle kääntymiskaista toimii erittäin hyvin ja parantaa oleellisesti liittymän sujuvuutta. + Ajoittain vilkas kevytliikenne (mm. koululaiset) liikennöi eri tasossa. - Ajonopeudet ovat olosuhteisiin nähden osalla kuljettajista liian suuret. - Ajoetäisyydet edellä ajavaan ovat ajoittain liian lyhyet. - Osa autoilijasta oikoo ajokaistalta toiselle aiheuttaen vaaratilanteita. - Sisäkaistalta poistutaan suoraan moottoritielle eikä poistumista mielletä ajokaistan vaihdoksi. - Väistämisvelvollisuutta liittymään tultaessa noudatetaan heikosti etenkin Vaajakosken keskustan ja Laukaan suunnasta tultaessa. - Vilkun käyttö on satunnaista. Ajolinjat pääsuunnalla Heinola Jyväskylä Heinolan suunnasta saapui liittymään kuvauspäivän iltapäivän huipputunnin aikana 1 050 ajoneuvoa. Oikean ajokaistan valitsi 899 (86 %) ja vasemman ajokaistan 151 (14 %) kuljettajaa. Kuva 9. Ajo-ohje Vaajakosken kiertoliittymässä pääsuunnalta saapuville. Kuva 10. Kaistavalinta Heinolan suunnasta saapuvilla pe 24.8.2001 klo 15.30-16.30.

Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta 15 VAAJAKOSKEN KIERTOLIITTYMÄN AJOSEURANTA Heinolan suunnasta saapuvat pysyvät pääsääntöisesti valitsemallaan ajokaistalla koko liittymässä ajon ajan ja ajo on useimmille vaivatonta. Osalle kuljettajista kaksikaistaisuus aiheuttaa kuitenkin ongelmia. Liittymä ilmeisesti koetaan outona ja ajokäyttäytyminen on epäröivää. Joillekin kuljettajista on selviä vaikeuksia hahmottaa liittymän ajokaistoja ja huomioida muuta liikennettä. Seurantaotoksessa oikeaa ajokaistaa saapuneista ja moottoritielle suunnanneista oikaisi 33 kuljettajaa 737:stä (4 %) liittymässä ajaessaan toisen ajokaistan kautta tai siirtyi kokonaan toiselle ajokaistalle (kuva 11). Näistä joka kymmenes kuljettaja aiheutti jonkinasteisen vaaratilanteen jättäessään kanssa-autoilijat huomioimatta. Vilkkua ei näistä kaistanvaihtajista käyttänyt kukaan. Kuva 11. Heinolan suunnasta oikeaa ajokaistaa saapuvista noin 4 % ajaa kiertoliittymässä suoraan sisäkaistalle tai oikaisee sen kautta. Oikealla ajokaistalla koko kiertoliittymän ajan ajoi tarkastelutunnin aikana 552 ajoneuvoa, joista 42 oli raskaita ajoneuvoja. Vasemman ajokaistan valitsivat erityisesti henkilöautoilijat ja motoristit, sillä tarkastelutunnin aikana vain yksi ajoneuvo 152:sta oli raskaaksi luokiteltava. Vasemman ajokaistan tuntuivat ajotavan perusteella valitsevan erityisesti ne kuljettajat, joille liittymä näytti olevan entuudestaan tuttu. Vasenta ajokaistaa saapuneet ja moottoritielle matkanneet kuljettajat pysyivät koko kiertoliittymän ajan vasemmalla ajokaistalla eli he myös poistuivat sisäkaistalta suoraan moottoritien vasemmalle ajokaistalle ajo-ohjeen vastaisesti Kuva 12. Moottoritielle poistutaan molempia ajokaistoja käyttäen. (kuva 12). Tieliikennelain mukaisesti ajaen eli ulkokaistalle ennen moottoritien liittymää vaihtaen ei ajanut yksikään vasemman ajokaistan valinneista kuljettajista. Useimmiten poistuminen tapahtui sujuvasti ja ongelmitta. Ongelmallinen tilanne Vaajakoskella syntyy, kun vasenta ajokaistaa ajavan rinnalle työntyy Laukaan tai keskustan suunnasta väistämisvelvollisuudesta piittaamatta autoilija, jonka on tarkoitus jatkaa kiertoliittymässä vielä moottoritien liittymän ohi Heinolan suuntaan (kuva 13). Tällainen vaaratilanne syntyi huipputunnin aikana 18 kertaa (3 Laukaan suunnasta ja 15 keskustan suunnasta ulkokaistalle tullutta). Vaaratilanteen syntyminen johtui videohavaintojen mukaan yhdestä tai useammasta seuraavista tekijöistä: - poistuminen kiertoliittymästä ajo-ohjeen vastaisesti sisäkaistalta - varomaton ajokaistan vaihto - väistämisvelvollisuuden noudattamatta jättäminen - liian suuri tilannenopeus - liian lyhyt turvaväli edellä ajavaan - muun liikenteen puutteellinen havainnointi - vilkun käyttämättä jättäminen. Videonauhalle taltioitui yksi peräänajokolari juuri tällaisesta tilanteesta. Tilanne syntyi, kun Laukaan suunnasta saapunut ja Heinolan suuntaan matkaava ajoneuvo väisti sisäkaistalta moottoritielle poistuvaa henkilöautoa pysähtymällä ulkokaistalle. Moottoritielle menijä meni menojaan, mutta

16 Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta VAAJAKOSKEN KIERTOLIITTYMÄN AJOSEURANTA sen takana sisäkaistalta myös moottoritielle poistumassa olleet kaksi autoa ajoivat keskenään peräänajokolarin. Perään ajanut auto ajoi ennen törmäystä huomattavan lähellä edellä ajanutta. Yksi keskeinen tekijä edellä mainittujen ongelmatilanteen syntymisessä näyttäisi olevan ajo-ohjeen vastaisen poistumisen lisäksi väistämisvelvollisuuden noudattamatta jättäminen. Asiasta tarkemmin kohdassa Väistämisvelvollisuuden noudattaminen. Kuva 13. Poistuminen sisäkaistalta saattaa aiheuttaa vaaratilanteen. Ajolinjat pääsuunnalla Jyväskylä - Heinola Moottoritieltä Heinolaan päin matkaavat pystyvät ohittamaan kiertoliittymän erillistä oikealle kääntymiskaistaa käyttäen (kuva 9). Myös kiertotilan kautta ajaminen on mahdollista. Havaintopäivän huipputunnin aikana kyseisellä suunnalla kulki 959 ajoneuvoa, jotka kaikki käyttivät kääntymiskaistaa. Koko kuvausjakson aikana vain yksi autoilija 1 744:stä (0,06 %) ajoi moottoritieltä Heinolan suuntaan kiertotilan kautta. Oikealle kääntymiskaista välittää liikennettä erittäin hyvin. Ajokaistan valinta moottoritiellä tullessa aiheutti saatujen lähtötietojen mukaan aluksi ajoittain ongelmia. Kiertoliittymään haluavien tulee valita moottoritiellä vasen ajokaista, oikea ajokaista jatkuu kiertoliittymän ohittaen Heinolan suuntaan. Kiertoliittymän avaamisen jälkeen ilmeni, että ajokaistan valinta jää joillakin viime hetkeen. Ennakko-opastusta tehostettiin ja ongelma väheni selvästi. Kuva 14. Ajokaistavalinta Jyväskylän moottoritieltä Heinolan suuntaan perjantaina 24.8.2001 klo 15.30-16.30. Ratasillalle kääntyvän kääntymiskaistan kaarre on tiukka (R = 40 m), mutta toisaalta se laskee tehokkaasti ajonopeuksia. Vaaratilanteita ei kaarreajossa havaittu. Ajonopeudet ovat alhaisia ja ajotapa yleisesti ottaen melko varovainen. Kääntymiskaistan jälkeinen sekoittumisalue, jossa kiertoliittymästä saapuvat siirtyvät oikean puoleiselle ajokaistalle, on suoraan jatkaville riittävän pitkä. Kiertoliittymästä saapuville ja sillan jälkeen seuraavasta liittymästä oikealle kääntyville sekoittumisalue saattaa olla huipputunnin aikaan ajoittain hieman tukkoinen. Tämä näkyy jarrutteluna, kun ajokaistan vaihtajille annetaan tietä. Todellisia vaaratilanteita ei kuvaushetkellä havaittu. Väistämisvelvollisuuden noudattaminen Kiertoliittymään tulevan on väistettävä liittymässä ajavaa. Väistämisvelvollisuus on osoitettu tieliikenneasetuksen mukaisella liikennemerkillä 231 (Väistämisvelvollisuus risteyksessä). Liikennemerkin selityksen mukaan kiertoliittymään saapuva on väistämisvelvollinen, vaikka ulkokaista olisi hetkellisesti tyhjä, sillä sisäkaistalla oleva saattaa olla juuri vaihtamassa ulkokaistalle poistuakseen liittymästä. Vaajakoskella erityisesti keskustan suunnasta saapuvat työntyivät kärkkäästi liittymän ulkokaistalle, vaikka kiertoliittymän sisä- tai ulkokaistalla kyseisellä kohdalla oli jo ajoneuvo. Iltapäivätunnin aikana 15 autoilijaa 328:sta (5 %) työntyi ulkokaistalle, vaikka kiertoliittymässä oli kyseisellä kohdalla ajoneuvo. Näistä 13 tapauksessa toinen ajoneuvo oli kiertoliittymän sisäkaistalla ja kahdessa tapauksessa ulkokaistalla. Kolaria näistä ei kuvaushetkellä aiheutunut, mutta läheltä piti -tilanteita, josta selvittiin tiukalla jarruttamisella ja pysähtymisellä, oli puolet tapauksista (kuva 15). Jarrutus

Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta 17 VAAJAKOSKEN KIERTOLIITTYMÄN AJOSEURANTA saattoi samalla aiheuttaa peräänajovaaran. Nämä vaaratilanteet olivat ajovirheiden summa: toisaalta kiertoliittymästä poistuttiin ajo-ohjeen vastaisesti sisäkaistalta tai ainakin ryhmittyminen ulkokaistalle oli jätetty liian myöhäiseksi ja toisaalta väistämisvelvollisuutta rikottiin kiertoliittymään tultaessa. Vastaavasti jos Laukaan suunnasta tuli ajoneuvo väistämisvelvollisuudesta välittämättä sisäkaistalla ajavan rinnalle, saattoi se samalla sulkea sisäkaistalla olevan kaistanvaihtomahdollisuuden ja ikään kuin pakottaa poistumisen moottoritielle tapahtumaan sisäkaistalta. Jos ulkokaistalle työntyvä puolestaan tuli hieman sisäkaistalla ajavan perään jääden takaviistoon näkemäkatveeseen, ei sisäkaistalla ajava välttämättä huomannut koko ulkokaistalla ajavaa ennen poistumishetkeä. Usein kumpikaan autoilija ei selvästikään seurannut naapurikaistan ajoneuvoja ollenkaan, vaan keskittyi vain omaan ajoonsa pään kääntymättä. Tilanteen syntymistä edesauttoi se, että vähiten muuta liikennettä seuranneilla tuntui usein olevan suurehko tilannenopeus ja lyhyt turvaväli. Muita havaintoja Ajonopeudet ovat liittymän mitoitus huomioiden ajoittain suuria. Kiertoliittymään tullaan kohtalaisen rauhallisesti, mutta kiertotilaa kierrettäessä tilannenopeus kohoaa. Erityisesti vasemman ajokaistan valitsijoilla tuntui olevan kaasujalka herkemmässä. Myös Laukaan suunnasta moottoritielle ajettiin pari kertaa vauhdikkaasti ja silminnäkijähavainnon mukaan erään kerran yksi ajoneuvo jopa ohitti ulkokaistalla rauhallisesti ajaneen ajoneuvon sisäkaistan kautta oikaisten. Videonauhalta katsottuna vaikutti, että suuri nopeus ja vaarallinen ajotapa oli tietoinen valinta. Suurella nopeudella kiertoliittymään saapui muutama autoilija, jotka ajotavasta päätellen tunsivat kohteen. Kuva 15. Väistämisvelvollisuutta rikotaan yleisesti Vaajakoskella. Ajoetäisyydet edellä ajavaan ovat osalla kuljettajista hyvin lyhyet. Tämäkin näkyy erityisesti vasenta ajokaistaa käyttävien joukossa. Karkeasti arvioiden noin puolet (40-60 %) jonossa ajavista kuljettajista ajoi jossain vaiheessa kiertoliittymää kiertäessään liian lähellä edellä ajavaa. Puskurissa roikkuminen ei jätä juu-

18 Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta VAAJAKOSKEN KIERTOLIITTYMÄN AJOSEURANTA rikaan pelivaraa ongelmatapauksissa. Tämä yhdessä liian suurien ajonopeuksien kanssa on suuri riskitekijä. Lisäksi havaittiin, että jarruttamisen sijaan autoilijat mielellään koukkasivat vaarallisesti edessä olevan hidastelijan tai pysähtyneen ajoneuvon ohi (esimerkiksi kuvassa 16 näkyvässä kohdassa 2-3 tapausta tunnissa). Seurauksena oli, että autoja ajoi välillä jopa kolme rinnan hyvin lyhyin ajoetäisyyksin ja kovalla vauhdilla (kuva 16). Oikomista ajokaistalta toiselle tapahtuu joka tulosuunnalla. Edellä esitettyjen pääsuunnan oikomistapausten lisäksi havaittiin esimerkiksi, että keskustasta Laukaaseen menevistä kuljettajista osa (13 havaintoa tunnin aikana) oikaisi liittymään tullessaan suoraan kiertoliittymän sisäkaistalle ja poistui myös suoraan sisäkaistalta aiheuttaen hämmennystä Heinolan suunnasta tuleville. Vilkun käyttö on satunnaista. Aamutunnin otoksessa arviolta 60-70 % kiertoliittymästä moottoritielle poistuneista kuljettajista ei käyttänyt vilkkua liittymästä poistuessaan. Vilkun käyttö on hieman yleisempää pimeän tai hämärän aikaan. Koko kuvausaineistosta vain pari autoilijaa vilkutti kiertotilaan saapuessaan ja sitä kiertäessään vasemmalle. Kiertoliittymään saavutaan Vaajakosken suunnasta alamäkeä (kuva 17), jolloin ajoneuvo rullaa herkästi eteenpäin. Liittymään tulonopeus oli joillakin liian suuri. Muutamissa tapauksissa saapuva ajoneuvo pysäytettiin liian myöhään, jolloin ajoneuvon keula ulottui jo kiertotilaan. Joskus vuoroaan odottavaa ajoneuvoa puolestaan vieritettiin jarrua löysäillen liiaksi alaspäin, josta seurasi häiriötä liittymässä ajavalle. Tarpeeksi valuttuaan autoilijan oli lopulta tehtävä pakkolähtö liian pieneen väliin muun liikenteen sekaan ulkokaistalle. Edellä mainittuja tapauksia oli tarkastelutunnin aikana 25 tapausta 328:sta eli 8 %. Keskustan tulosuunnan mitoitus on varsinkin henkilöautoille ottava ja liittyminen pääsee tapahtumaan liiankin helposti. Vaajakosken kiertoliittymä on pienikokoinen. Toimiakseen kaksikaistaisena liittymänä paremmin, tulisi liittymän olla suurempi halkaisijaltaan, jotta Kuva 16. Ajoetäisyydet ovat pienet ja vauhdit suuret eikä pysähtyneen ajoneuvon vuoksi ole aina aikaa jarrutella. kaistanvaihdoille jää riittävästi aikaa. Tällöin myös opastus voitaisiin hoitaa selkeämmin. Opastus ei ole kaikilta osiltaan täysin looginen. Liittymässä on opastettu joitain paikalliskohteita, joita ei ole mainittu liittymää edeltävissä suunnistustaulussa. Tämä saattaa aiheuttaa joissain tapauksissa epäselvyyttä.

Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta 19 VAAJAKOSKEN KIERTOLIITTYMÄN AJOSEURANTA voja. Toinen autoilija oikaisi samassa kohdassa ja rusikoi rekkansa alle sisäkaistaa ajaneen henkilöauton. Myöhemmin Jyväskylästä tavoitettu kuljettaja oli valitellut, että tekevät niin pieniä liikenneympyröitä, että ei sovi kääntymään. Kiertotilan kokonaisleveys on 12 metriä. Useasta onnettomuuspöytäkirjasta ilmeni myös, ettei toisen osapuolen läsnäoloa oltu ollenkaan havaittu, vaikka osapuolet olivat todistettavasti ajaneet useita kymmeniä metrejä rinnakkain. Yhtä kärkikolmion takaa tullutta kolariautoa ohjasti todistettavasti rattijuoppo. Kuva 17. Keskustasta liittyminen tapahtuu alamäkeen, jolloin vauhtia saattaa olla liikaa. Vaajakosken keskustaan nouseva Vaajakoskentie on saneerattu ennen kiertoliittymän rakentamista. Tielle on rakennettu mm. erikoisvalaistus, jossa hyvätehoisia valaisimia on runsaasti ja valon määrä on suuri. Heinolan suunnasta katsottaessa Vaajakoskentien valaistus saattaa sopivissa sää- ja valoisuusolosuhteissa muodostaa kiertoliittymän taustalle voimakkaan taustavalon, joka voi viedä autoilijan huomiokykyä tai aiheuttaa liittymän havaitsemis- ja hahmottamisongelmia (kuva 18). Kiertosaarekkeeseen on rakennettu tukimuuri. Tukimuurilla on haluttu kiertosaareke nostaa paremmin havaittavaksi jokaiselta tulosuunnalta myös talviaikaan ja autoilijalle pyritty muodostamaan selkeä käsitys kiertosuunnasta. Tukimuuriin on törmätty kerran järeämmin (kuva 19) ja jäljistä päätellen lievästi muutamia kertoja. Tukimuuri saattaa olla ääritapauksissa turvallisuusriski. Onnettomuusilmoituksia lukiessa törmäsi muutamiin paikalta pakenemisiin (4 tapausta 35:stä). Myöhemmin tavoitetut autoilijat eivät osanneet kertoa mitään järjellistä syytä poistumiselleen, vaikka olivatkin havainneet jotain omituista. Eräs autoilija murskasi Heinolan suunnasta moottoritien suuntaan kääntyessään normaalimittaisella säiliöautollaan kiertosaarekkeen tukimuurin pitkältä matkalta kappaleiksi (kuva 19). Liittymässä ei ollut tapahtumahetkellä muita ajoneu- Kuva 18. Vaajakoskentien tehokkaat valaisimet saattavat muodostaa kiertoliittymälle pimeässä kirkkaan taustan ja vaikeuttaa liittymän havaittavuutta. Kuva 19. Tukimuuri säiliöauton halauksen jälkeen.

20 Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta VAAJAKOSKEN KIERTOLIITTYMÄN AJOSEURANTA 2.8 Suositukset jatkotoimenpiteiksi Vaajakoskella Ongelmat Vaajakoskella ovat moninaiset. Onnettomuuksia tapahtuu aivan liian paljon. Liittymän teknisten puutteiden korjaaminen, oikean ajotavan opastaminen ja ajotapojen rauhoittaminen ovat toimenpiteiden kärkilistalla. Jatkotoimenpiteiksi suositellaan: 1) Väistämisvelvollisuuden tehostaminen. Vaajakosken keskustan suunnasta tuloa voitaisiin tiukentaa, jotta vaikutelma saapumisesta liittymään tehostuu (kuva 20) ja vauhtia saadaan hillittyä. Liittymähaara on ohjeiden mukaan mitoitettu, mutta kyseisissä olosuhteissa lopputulos on liian väljä ja liittyminen tapahtuu liian jouhevasti. Tiukennus tulee tehdä yliajettavaksi erikoiskuljetusten vuoksi. Kärkikolmioiden sijainti ja korkeusasema tarkistetaan ja merkit siirretään tarvittaessa havaittavampaan paikkaan. Huonokuntoiset väistämisvelvollisuutta osoittavat tiemerkinnät ajoradalla uusitaan. Havahduttavien tärinäraitojen käyttöä tulee myös harkita. 3) Tukimuurin pehmentäminen. Vakavien tukimuuritörmäyskolarien ehkäisemiseksi voitaisiin tukimuuri harkita varustettavaksi kaiteella. Todettua vaaraa kohteessa ei ole, mutta itsetuhoinen kuljettaja voi halutessaan törmätä tukimuuriin vauhdilla ja saada pahaa jälkeä aikaiseksi. 4) Valaistuksen muutostyöt. Vaajakoskentien valaistuksen teho tulee tarkistaa ja - jos mahdollista - laskea vaihtamalla pienitehoisempiin lamppuihin. Samalla tarkistetaan voidaanko Vaajakoskentien valolaji vaihtaa vaaleasävyisestä elohopeasta kellertävään suurpainenatriumiin. Tällöin valon sävy olisi sama kuin kiertoliittymässä eikä valkoista taustahäikäisyä pääsisi syntymään. 5) Lisää valistusta. Liikennesääntöjen tuntemus on puutteellista. Jos väistämisvelvollisuutta noudatettaisiin, ei vaaratilanteita syntyisi juurikaan. Melko yleisesti luullaan, että kiertoliittymään saa mennä, kun sisäkaistalla ajaa joku ja ulkokaista on hetkellisesti vapaa. Oikeaoppinen ryhmittyminen ja vilkun käyttö sekä omalla ajokaistalla pysyminen ovat myös joillekin autoilijoille huomattavan vaikeita asioita. Asiasta voitaisiin järjestää ajoittain tietoiskuja paikallislehdissä ja -televisiossa. 6) Kaksikaistaisuuden poistaminen osittain tai kokonaan. Elleivät edellä mainitut keinot osoittaudu jatkotarkastelun perusteella riittävän tehokkaaksi, tulisi onnettomuuksien vähentämiseksi harkita uudelleen a) kiertoliittymän ulkokaistan sulkemista moottoritien kohdalta tai b) toisen ajokaistan poistamista kokonaan. Kuva 20. Keskustan tulosuunnan tiukentaminen. 2) Opastuksen täydentäminen. Suunnistustaulut ja tienviitat laitetaan vastaamaan täysin toisiaan. a) Osittaisessa sulkemisessa estettäisiin ulkokaistalla jatkaminen sisäkaistalta poistuvan eteen. Ratkaisu ei ole Vaajakosken tapauksessa ongelmaton, sillä tällöin keskustasta ja Laukaan suunnasta Heinolan suuntaan matkaavien tulisi ymmärtää vaihtaa heti kiertoliittymään saavuttaessa sisäkaistalle. Kiertoliittymän suunnittelun aikaan oli esillä kyseinen vaihtoehto. Silloin oli ratkaisuna esitetty keskustan ja Laukaan suunnalle kaksikaistaiset tulohaarat. Ajokaistoista vasemman puoleinen olisi johtanut kiertoliittymän sisäkaistalle ja siten Heinolan suuntaan. Ratkaisu olisi selkeyttänyt opastusta ja ajokaistavalintoja, mutta

Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta 21 VAAJAKOSKEN KIERTOLIITTYMÄN AJOSEURANTA sen toteuttaminen olisi edellyttänyt em. lisäkaistoituksen rakentamisen lisäksi olemassa olevien alikulkujen jatkamista, kevyen liikenteen väylien muutostöitä ja yläpuolisen opastuksen rakentamista. Ratkaisusta luovuttiinkin lähinnä kustannussyistä. b) Yksikaistainen kiertoliittymä oli myös esillä suunnitteluvaiheen aikana. Sen toteuttaminen edellyttäisi toisen ylikulkusillalla olevan tulokaistan poistamista kokonaan käytöstä, päättämistä ennen kiertoliittymää tai muuttamista oikealle kääntymiskaistaksi (Laukaaseen). Myös kiertotilaa olisi syytä kaventaa ja moottoritien poistumissuunta tulisi selvyyden vuoksi yksikaistaistaa. Tähän ratkaisuun ei aikanaan päädytty, koska pääsuunnalle haluttiin lisää kapasiteettia. Toisaalta ratasillalla olevat kaksi tulokaistaa ja moottoritien kaksi poistumiskaistaa olivat jo valmiina ja niitä ei haluttu lähetä poistamaan. Yksikaistaistaminen on teknisesti helpohkosti tehtävissä ja toteuttamiskustannukset ovat kohtuulliset. Onnettomuusmäärien voidaan olettaa vähentyvän. Ennen ratkaisuun päätymistä tulee liittymän välityskyky tarkistaa nykyisiin tiedossa oleviin liikennemääriin pohjautuen. Toisen ajokaistan poistaminen pääsuunnalta heikentää välityskykyä. Ylikulkusillalla huipputuntien aikaan esiintyvät jonot saattavat pidentyä selvästi nykyisestään. Uusien ajoohjeiden sisäänajovaihe voi myös aiheuttaa ristiriitaisia tilanteita. Yksikaistaistamiskokeilu on järjestettävissä koeluontoisesti väliaikaisilla liikenteenohjauslaitteilla.

22 Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta RÖTTYÄN KIERTOLIITTYMÄN AJOSEURANTA 3 RÖYTTÄN KIERTOLIITTYMÄN AJOSEURANTA 3.1 Kohteen sijainti ja taustatiedot Röyttän kiertoliittymä sijaitsee valtatiellä 29 Tornion keskustan reuna-alueella. Valtatie kulkee liittymän läpi itä-länsi-suunnassa Kemistä Tornioon. Nelihaaraisen liittymän muut tiet ovat Röyttän satamaan ja AvestaPolaritin teollisuusalueelle johtava maantie 922 ja Yli-Raumoon johtava paikallistie 19526. Liittymä sijaitsee Kemi-Tornio -moottoritien päätepisteessä. Alueella on 50 km/h taajamanopeusrajoitus. Kuva 21. Röyttän kiertoliittymän sijainti. Röyttän liittymäalueella olevat erilliset kevyen liikenteen väylät ja kaksi alikulkua rakennettiin uudestaan. Liittymäalueelle rakennettiin myös meluvallit. Kiertosaarekkeeseen toteutettiin teräsrakenteinen tilataide, joka on valaistu. 3.2 Liikennemäärät Liittymän seuranta tehtiin moottoritien valmistumishetkellä. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) valtatiellä 21 ennen moottoritien avaamista oli tierekisterin mukaan liittymän itäpuolella noin 9 700 ajoneuvoa. Moottoritien avaamisen jälkeen liikenne jakaantui moottoritielle 7 300 ajoneuvoa (75 %) ja rinnakkaistielle 2 400 ajoneuvoa (25 %). Luku on karkea arvio marraskuussa 2001 todetun liikennejakauman perusteella. Maantiellä 922 on tierekisterin mukainen KVL noin 4 500 ajoneuvoa ja paikallistiellä 19526 noin 1 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Paikallistien liikenteen määrän voi olettaa uusien tiejärjestelyjen myötä lisääntyneen edellä mainitusta. Raskaiden ajoneuvojen osuus liikennemääristä on tierekisterin mukaan keskimäärin noin 6 %. Pääliikennevirta on valtatien 29 suuntainen. Myös Röyttän suunta on aamuja iltapäiväliikenteen aikaan vilkas sataman ja tehdasalueen työmatkaliikenteen johdosta. Röyttän liittymä toimi aiemmin valo-ohjattuna. Valo-ohjattu liittymä muutettiin kiertoliittymäksi syksyllä 2000. Kiertoliittymä oli noin vuoden käytössä ennen Kemi-Tornio -moottoritien valmistumista. Moottoritie Kemistä Tornioon valmistui syksyllä 2001. Tiejärjestelyjen yhteydessä tehtiin verkollisia muutoksia siten, että moottoritie liitettiin kiertoliittymään ja entinen valtatie muutettiin moottoritien seututieluokkaiseksi rinnakkaistieksi. Samalla tienumerointi muuttui myös. Valtatie 21 ulottuu uuden numeroinnin mukaan Torniosta Kilpisjärvelle ja Kemi-Tornio -osuudesta tuli valtatie 29. Kuva 22. Keskimääräiset liikennemäärät (arvio tierekisterin tietojen ja vuoden 2001 lopulla kerättyjen LAM-pisteen liikennejakaumatietojen perusteella).

Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta 23 RÖYTTÄN KIERTOLIITTYMÄN AJOSEURANTA 3.3 Kiertoliittymän tekniset tiedot Röyttän liittymä on tyypiltään suuri kaksikaistainen kiertoliittymä, jonka kiertosaarekkeen halkaisija on 70 metriä. Ajokaistojen leveys on 5 metriä ja kiertotilan leveys 10 metriä. Ajokaistat on erotettu ajokaistaviivalla. Kiertotilan kavennusosaa ei ole rakennettu. Kiertosaarekkeen havaittavuuden parantamiseksi on saarekkeen keskiosaa korotettu hieman maastonmuotoilulla. Saarekkeessa on myös istutuksia ja valaistua tilataidetta. Kiertoliittymässä on kaksi tulokaistaa Kemin, Tornion ja Röyttän suunnalla. Yli-Raumon suunta on yksikaistainen. Poistumiskaistoja on Kemin ja Tornion suuntaan kaksi ja muilla suunnilla yksi. Tällä järjestelyllä on pyritty lisäämään pääliikennesuuntien kapasiteettia. Kiertotilassa on yläpuoliset opasteet ja ajokaistanuolet. Kevyen liikenteen väylät on rakennettu liittymäalueella erillisinä väylinä. Risteäminen ajoneuvoliikenteen kanssa tapahtuu eritasossa kahden alikulun kautta. Valokuva liittymästä on kuvassa 23 ja liittymän periaatepiirros on kuvassa 27. Kuva 23. Röyttän kiertoliittymä (kuva Kemin suunnasta). henkilöä. Yleisin onnettomuustyyppi oli risteävien ajosuuntien törmäämiset (5 onn.). Onnettomuudet kiertoliittymän rakentamisen jälkeen Röyttän kiertoliittymä otettiin liikenteen käyttöön noin vuosi ennen moottoritien valmistumista. Kemin suunnan liittymähaarana oli ensimmäisen vuoden ajan silloinen valtatie 21. Tältä ajalta on onnettomuusrekisteriin kirjautunut kaksi kesäolosuhteissa tapahtunutta lievää peltikolaria: kylkikolari kiertotilassa (onnettomuustyyppi 5, kuva 24) ja peräänajo käännyttäessä oikealle (tyyppi 7). Molempien tapahtumien syyllinen karkasi paikalta! Poliisilta saatujen hälytyskutsutietojen perusteella kiertoliittymässä tapahtui tänä aikana näiden lisäksi kolme vakavuudeltaan lievää peltikolaria. Yksi näistä oli jonkin tyyppinen lievä peltikolari, yksi oli törmäys kiertosaarekkeessa olevaan liikennemerkkiin (tyyppi 3) aivastuskohtauksen seurauksena ja yhdessä tapauksessa rattijuopumuksesta epäilty oli jotenkin törmäillyt kiertoliittymässä ja karannut paikalta. Näitä tapahtumia ei ole kirjattu tierekisterin onnettomuustilastoihin, joten tarkempaan onnettomuusanalysointiin ei ole mahdollisuutta. Kemi-Tornio -moottoritie otettiin käyttöön syksyllä 2001. Tiejärjestelyjen yhteydessä kiertoliittymän Kemin suunnan liittymähaaraksi muutettiin moottoritie. Moottoritien avaamisen jälkeen on onnettomuusrekisteriin kirjautunut lokakuun ja joulukuun 2001 välillä kaksi onnettomuutta. Onnettomuustyyppinä molemmissa oli tieltä suistuminen (tyyppi 2) sohjoisessa tai jäisessä liittymässä. Toisessa onnettomuudessa loukkaantui kaksi henkilöä. Kuva 24. Kiertoliittymän onnettomuustyypit Cedersundin mukaan. 3.4 Onnettomuustiedot Onnettomuudet ennen kiertoliittymän rakentamista Ennen kiertoliittymän rakentamista liittymän ollessa valo-ohjattuna tapahtui viiden vuoden aikajaksolla (vuosina 1996-2000) kymmenen onnettomuutta eli keskimäärin kaksi vuodessa. Henkilövahinkoon johtavia onnettomuuksia oli kolme, joissa loukkaantui yhteensä kahdeksan

24 Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta RÖTTYÄN KIERTOLIITTYMÄN AJOSEURANTA 3.5 Ajoseurannan järjestelyt Kuvaus Torniossa tehtiin kahdella meluvallien päälle asetetulla videokameralla, joista toinen oli liittymän lounais- ja toinen kaakkoisnurkkauksessa. Videonauhoituksen avulla vertailtiin miten kiertoliittymässä ajetaan verrattuna ajo-ohjeisiin. Samalla tarkkailtiin miten väistämisvelvollisuutta noudatetaan. Lisäksi kirjattiin kiertoliittymässä tapahtuvia tyypillisiä liikennerikkeitä ja vaaratilanteita sekä selvitettiin ongelmatilanteiden mahdollisia syitä; epäselvyyttä aiheuttavia kohtia liittymässä, puutteita opastuksessa jne. Erityisesti seurattiin valtatien suuntaisen pääliikennevirran ja poikittaisen liikennevirran mahdollisia konflikteja ja epäselvyyttä aiheuttavia tilanteita (väistämisvelvollisuuden noudattaminen, ryhmittyminen, kaistanvaihto). Läpikulkuliikenteestä seurattiin lisäksi oikomistapauksien määrää ja muita mahdollisia epäselviä tilanteita. Yleisenä havaintona kirjattiin myös liikennemäärätietoja ja havaintoja toimivista ratkaisuista. ajoneuvoa) ja Tornion (514 ajoneuvoa) suunnista. Raskaan liikenteen määrä oli keskimäärin 7 %. Eniten raskasta liikennettä suhteessa kokonaismäärään oli Yli-Raumon suunnasta (16 %). Kuva 26. Liikennemäärät kiertoliittymässä to 4.10.2001 klo 15.30-16.30. Röyttän kiertoliittymä kuvattiin torstaina 4.10.2001 iltapäivällä klo 14.55-16.35 sekä perjantaina 5.10. aamulla klo 6.25-8.15 ja keskipäivällä klo 10.55-12.20. Kuvauspäivänä liikenne vastasi normaalia syyspäivän arkiliikennettä. Liikenteen tuntivaihtelussa näkyivät selvästi Röyttän alueen työpaikkaliikenne. Viikon vuorokausiliikennemäärät Kemi- Tornio -moottoritiellä on esitetty kuvassa 25 ja kuvausiltapäivän tuntiliikennemäärä suunnittain kuvassa 26. Kuva 27. Röyttän kiertoliittymän kartta ja liikennemäärät to 4.10.2001 klo 15.30-16.30. 3.6 Liittymän ajo-ohjeet Kuva 25. Liikenteen viikonpäivävaihtelu moottoritiellä viikolla 47/ 2001 (lähde: LAM-piste 1439 Luukkaankangas, LAMpiste ei ollut käytössä kuvausviikolla 40). Liittymään saapui iltapäivätunnin aikana 1 564 ajoneuvoa. Liikenne oli vilkkainta Röyttän (559 Röyttän kiertoliittymässä saapumiskaista valitaan yläpuolisten opasteiden perusteella. Pääsuunnalla (Kemi-Tornio tai Tornio-Kemi) oikea ajokaista on tarkoitettu niille, jotka aikovat poistua ensimmäisestä tai toisesta liittymähaarasta. Vasen ajokaista on tarkoitettu niille, jotka aikovat poistua toisesta tai kolmannesta liittymähaarasta. Vasenta ajokaistaa käyttävien pitäisi siten ajaa kiertoliittymässä sisäkaistalla. Poistuminen toisen liittymähaaran kohdalla, jossa on kaksi poistumiskaistaa, pitäisi tapahtua vasenta ajokaistaa käyttäen. Kol-

Kaksikaistaisten kiertoliittymien ajoseuranta 25 RÖYTTÄN KIERTOLIITTYMÄN AJOSEURANTA mannesta liittymähaarasta, jossa on yksi poistumiskaista, poistuakseen tulisi kuljettajan vaihtaa toisen liittymähaaran jälkeen kiertoliittymässä ulommalle ajokaistalle (kuva 28). Röyttän suunnasta saavuttaessa oikea ajokaista johtaa oikealle eli Kemiin. Vasemman ajokaistan valinneet ohjautuvat kiertoliittymän sisäkaistalle, josta he joko poistuvat toisen liittymähaaran kohdalla vaihtaen ulommalle ajokaistalle tai kolmannen liittymähaaran kohdalla, jossa on kaksi poistumiskaistaa, jompaa kumpaa ajokaistaa käyttäen. Yli-Raumon suunnasta saavutaan yhtä ajokaistaa kääntyen oikealle Tornioon tai ryhmittyen kiertoliittymän sisäkaistalle. Sisäkaistaa ajavat jatkavat eteenpäin poistuakseen Kemiin tai vaihtavat Tornion haaran jälkeen oikealle ajokaistalle poistuakseen Röyttään (kuva 29). 3.7 Yleishavainnot liikennekäyttäytymisestä Liikenne Röyttän kiertoliittymässä on yleisesti ottaen hyvin rauhallista ja vilkastuu selvästi Röyttän teollisuusalueen vuoronvaihtojen ajaksi. Ajotapa liittymässä on pääosin rauhallinen ja vauhti verkkainen. Liittymä on kooltaan suuri ja liittymähaarat ovat riittävän etäällä toisistaan, jolloin opastuksen ehtii havaita paremmin ja kaistanvaihdot tehdä ajoissa. Yleishavaintona voidaan todeta seuraavaa: Kuva 28. Ajo-ohje Röyttän kiertoliittymän pääsuunnalta saapuville (yhtenäinen viiva Torniosta ja katkoviiva Kemistä saapuvat). + Liittymä välittää liikennettä erittäin hyvin, ruuhkia ei ole. + Röyttän suunnan työpaikkojen vuoronvaihtojen aikaan saattaa jollakin suunnalla esiintyä hetkellisesti muutaman ajoneuvon jono, joka kuitenkin purkautuu hyvin nopeasti. + Kevytliikenne liikennöi eri tasossa. + Ajonopeudet ovat kohtuullisen alhaisia muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. + Ajoetäisyydet edellä ajavaan ovat kohtuullisen suuret. - Osa autoilijasta oikoo ajokaistalta toiselle kiertoliittymässä ajaessaan tai sieltä poistuessaan vaaratilanteita aiheuttaen. - Osa sisäkaistalta Yli-Raumon tai Röyttän suuntaan poistuvista jättää ulkokaistalle siirtymisen liian myöhään tai poistuu liikennesääntöjen vastaisesti suoraan sisäkaistalta. - Väistämisvelvollisuutta liittymään tultaessa noudatetaan ajoittain heikosti. - Vilkun käyttö on satunnaista. Kuva 29. Ajo-ohje Röyttän kiertoliittymän sivusuunnalta saapuville (yhtenäinen viiva Yli-Raumosta, katkoviiva Röyttästä).