Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina

Transkriptio

1 Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina

2 Sisältö Tiivistelmä...2 Esipuhe Porin pyöräonnettomuusselvityksen tausta ja tavoitteet Tapahtumapaikka Väistämisvelvollisuus Yleisimmät onnettomuustilanteet Vertailua aiempaan pyöräonnettomuusselvitykseen Vertailua sääntötutkimukseen Yhteenveto...10 LIITE: Tärkeimmät pyöräilysäännöt

3 Tiivistelmä Tyypillisten pyöräilyonnettomuustilanteiden selvittämiseksi käytiin läpi poliisin kolmen vuoden (2006, 2007 ja 2008) onnettomuusraportit. Kaikkiaan poliisin tietoon tuli kyseisenä ajanjaksona 198 pyöräonnettomuutta, joista noin joka toinen johti henkilövahinkoon. Polkupyöräonnettomuuksien osuus oli tarkastelujaksolla 11 % kaikista poliisin tietoon tulleista onnettomuuksista Porissa. Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista noin joka kolmas oli polkupyöräonnettomuus. Eniten polkupyöräonnettomuuksia tapahtui polkupyörän ja henkilöauton välillä risteyksissä. Autoilijat olivat hieman useammin väistämisvelvollisia kuin pyöräilijät. Autoilija oli 55 %:ssa onnettomuuksista. Yleisin auton aiheuttama onnettomuus syntyi auton tullessa kärkikolmion takaa törmäten pyörätietä pitkin ajaneeseen pyöräilijään. Pyörä oli 45 %:ssa onnettomuuksista. Yleisin pyöräilijän aiheuttama onnettomuus tapahtui tasa-arvoisessa liittymässä pyöräilijän tullessa pyörätieltä auton eteen tai kylkeen. Kärkikolmioliittymän jälkeen toiseksi yleisimmässä onnettomuustilanteessa auto oli poistumassa pihasta tai kääntymässä pihaan. Tyypillinen tilanne syntyi, kun pysäköintihallista, -alueelta tai pihasta poistuva auto törmäsi pyörätietä tai jalkakäytävää pitkin ajaneeseen pyöräilijään. Kolmanneksi yleisin oli tapaus, jossa kääntymässä oleva auto törmäsi suoraa ajavaan pyöräilijään. Sääntötutkimuksen mukaan tielläliikkujat tietävät erittäin hyvin, että kärkikolmion takaa tulevan autoilijan on väistettävä pyörätietä pitkin tulevaa pyöräilijää, mutta juuri näitä onnettomuuksia tapahtuu ylivoimaisesti eniten. Onnettomuuksien ehkäisemisessä liikennevalistuksella on edelleen sijaa. Sekä sääntöjen tuntemisessa että niiden noudattamisessa on tielläliikkujilla parantamisen varaa erityisesti kärkikolmioliittymässä, tasa-arvoisissa liittymässä, liikenneympyrässä ja tonttiliittymässä. 2

4 Esipuhe Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina selvitys on tehty Porin kaupungin teknisessä palvelukeskuksessa kesällä Työn tekemisestä on vastannut liikennesuunnitteluinsinööri Sanna Välimäki. Lähtöaineiston hankkimisessa on avustanut suunnittelurakennusmestari Sirpa Limnell. Selvityksen tarkoituksena oli tutkia, millaisia ovat tyypilliset pyöräonnettomuustilanteet Porissa. Yhdessä sääntötutkimuksen (Pyöräilysääntöjen tunteminen Porissa, kyselytutkimus kesäkuu 2009) kanssa saatiin selville, mitkä ovat pyöräliikenteen suurimmat turvallisuusriskit ja missä asioissa tarvitaan eniten liikennevalistusta. Vastaava selvitys tehtiin edellisen kerran vuonna Porissa Markku Setälä 3

5 1. Porin pyöräonnettomuusselvityksen tausta ja tavoitteet Porissa sattuu vuosittain noin 60 polkupyöräonnettomuutta. Onnettomuusselvityksen tarkoituksena oli tutkia, millaisia ovat tyypilliset pyöräonnettomuustilanteet. Tyypillisten pyöräilyonnettomuustilanteiden selvittämiseksi käytiin läpi poliisin kolmen vuoden (2006, 2007 ja 2008) onnettomuusraportit. Kaikkiaan poliisin tietoon tuli kyseisenä ajanjaksona 198 pyöräonnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa loukkaantui 97 henkilöä eli noin joka toinen pyöräonnettomuus johti henkilövahinkoon. Polkupyöräonnettomuuksien osuus oli tarkastelujaksolla 11 % kaikista poliisin tietoon tulleista onnettomuuksista Porissa. Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista noin joka kolmas oli polkupyöräonnettomuus. Eniten polkupyöräonnettomuuksia tapahtui polkupyörän ja henkilöauton välillä, 81 % kaikista polkupyöräonnettomuuksista. Seuraavaksi yleisimpiä osallisia olivat toinen polkupyörä (6 %) ja pakettiauto (5 %). Muiden vastapuolien (mopo, mopoauto, moottoripyörä, jalankulkija, kuorma-auto, linja-auto) osuudet olivat 1-3 % ja niiden määrät olivat 1-5 kpl kolmen vuoden tarkastelujaksolla. Polkupyöräonnettomuuksien toiset osalliset moottoripyörä 1 % linja-auto 1 % kuorma-auto 1 % pakettiauto 5 % mopoauto 1 % polkupyörä mopo 6 % 3 % jalankulkija 1 % henkilöauto 81 % Kuva 1. Polkupyöräonnettomuuksien osalliset Porissa vuosina Vastaava selvitys tehtiin aiemmin vuosien polkupyöräonnettomuuksista, joita poliisin tietoon tuli 166 kpl. Kaikkiaan polkupyöräonnettomuuksien määrä on kasvanut vertailujaksoon nähden 19 %. Erityisesti vuonna 2008 tapahtui poikkeuksellisen paljon polkupyöräonnettomuuksia, 78 kpl. Määrällisesti ovat kasvaneet henkilöauton, pakettiauton, toisen polkupyörän ja mopon kanssa tapahtuneet onnettomuudet. Verrattaessa osallisia vuosien polkupyöräonnettomuuksiin, jakauma on pysynyt hyvin samankaltaisena. Henkilöauton kanssa onnettomuuteen joutuneiden osuus oli aiemmin 86 % ja oli 4

6 nyt hieman pienentynyt. Uutena osallisena on tullut mm. mopoautot, joiden osuus kaikista polkupyöräonnettomuuksista oli kuitenkin vain 1 %. Kahden polkupyöräilijän väliset sekä pakettiauton kanssa ajetut onnettomuudet ovat kaksinkertaistuneet. Aiemmin niiden osuudet olivat 3-4 % ja nyt 5-6 %. Koska kevyen liikenteen välisiä onnettomuuksia oli vähän ja ne olivat seurauksiltaan lieviä, selvitykseen otettiin mukaan vain polkupyörän ja moottoriajoneuvon (henkilö-, paketti- ja kuorma- ja linja-auto, moottoripyörä, mopo ja mopoauto) väliset onnettomuudet. Onnettomuusselvityksen aineistoksi saatiin 173 onnettomuutta polkupyörän ja moottoriajoneuvon välillä. Onnettomuudet jaettiin ryhmiin tapahtumapaikan ja osallisten kulkusuuntien mukaan. Tarkastelu on tehty pääasiallisesti väistämissääntöjen kannalta. Muut asiaan vaikuttavat seikat ja sääntörikkomukset, kuten alkoholin käyttö tai ylinopeudet, jätettiin pääosin tarkastelun ulkopuolelle. Selvityksen tarkoituksena oli saada selville, millaisissa paikoissa ja tilanteissa pyöräonnettomuudet tapahtuvat ja kumpi osapuoli on. Yhdessä sääntötutkimuksen kanssa arvioidaan, mikä vaikutus pyöräilyn väistämissääntöjen tuntemisella on pyöräilyn liikenneturvallisuuteen. 2. Tapahtumapaikka Valtaosa pyöräonnettomuuksista (72 %) sattui risteyksissä. Yleensä pyöräilijä oli tulossa pyörätieltä pyörätien jatkeena olevalle suojatielle ja törmäsi siinä moottoriajoneuvoon (60 % onnettomuuksista). 12 % onnettomuuksista oli sellaisia, että pyöräilijä oli ajanut ajorataa tai jalkakäytävää pitkin ja törmännyt moottoriajoneuvoon risteyksessä. Yleisin tapahtumapaikka risteysten ulkopuolella oli tonttiliittymä tai piha-alue, joissa tapahtui 18 % polkupyöräonnettomuuksista. Erillisillä suojateillä sattui 7 % pyöräonnettomuuksista ja ajoradalla 3 %. Polkupyöräonnettomuuksien tapahtumapaikka 12 % 7 % 3 % Suojatieonnettomuudet liittymissä Onnettomuudet tonttiliittymissä ja pihaalueilla Ajorataonnettomuudet liittymissä 18 % 60 % Onnettomuudet erillisillä suojatiellä Onnettomuudet ajoradalla Kuva 2. Polkupyöräonnettomuudet vuosina tapahtumapaikan mukaan. Verrattaessa tapahtumapaikkoja vuosien polkupyöräonnettomuuksiin, todetaan, että risteysonnettomuuksien osuus on hieman kasvanut ja vastaavasti tonttiliittymissä ja piha-alueilla tapahtuneiden onnettomuuksien osuus pienentynyt. 5

7 3. Väistämisvelvollisuus Vuosien pyöräonnettomuuksissa autoilijat olivat hieman useammin väistämisvelvollisia kuin pyöräilijät. Autoilija oli 55 %:ssa onnettomuuksista. Yleisin auton aiheuttama onnettomuus syntyi auton tullessa kärkikolmion takaa törmäten pyörätietä pitkin ajavaan pyöräilijään. Pyörä oli 45 %:ssa onnettomuuksista. Yleisin pyöräilijän aiheuttama onnettomuus tapahtui tasa-arvoisessa liittymässä pyöräilijän tullessa pyörätieltä auton eteen tai kylkeen. Oheiseen taulukkoon 1 on koottu tiedot pyöräonnettomuuksista tapahtumapaikan ja väistämisvelvollisuuden mukaan. Taulukko 1. Polkupyöräonnettomuudet Porissa vuosina Polkupyöräonnettomuudet risteyksissä Pyöräilijä pyörätiellä risteyksessä Molemmat ajoivat suoraan Pyöräilijä ajoradalla Pyöräilijä jalkakäytävällä auto pyörä yhteensä Kärkikolmioristeys 26 % 4 % 30 % Tasa-arvoinen risteys 1 % 12 % 13 % Liikennevaloristeys 2 % 3 % 5 % Muu risteys Auto kääntyi, pyörä ajoi suoraan 12 % 12 % 1 % 5 % 7 % 4 % 4 % 1 % 1 % 42 % 29 % 72 % Pyöräilijä ajoi ajoradan vasenta puolta tai jalkakäytävää risteyksissä yhteensä Polkupyöräonnettomuudet muualla kuin risteyksissä Onnettomuudet tonttiliittymissä auto poistui piha-alueelta tai kääntyi piha-alueelle pyörä poistui piha-alueelta tai kääntyi piha-alueelle Onnettomuudet erillisillä suojateillä Onnettomuudet ajoradalla Onnettomuudet piha-alueilla muualla yhteensä kaikki yhteensä auto 12 % pyörä yhteensä 5 % 17 % 8 % 8 % 1 % 2 % 3 % 1 % 1 % 13 % 15 % 28 % 55 % 45 % 100 % 4. Yleisimmät onnettomuustilanteet Kärkikolmioristeys Eniten pyöräonnettomuuksia tapahtui kärkikolmioristeyksissä (30 % onnettomuuksista). Tyypillisesti auto oli eli tuli kolmion takaa ja törmäsi pyörätietä pitkin ajaneeseen pyöräilijään. Tarkastelujaksolla tapahtui 45 tällaista onnettomuutta (26 % onnettomuuksista). Pyörä tuli useammin oikealta kuin vasemmalta (oikealta 58 %, vasemmalta 42 %). 4 %:ssa onnettomuuksista pyöräilijä tulee kolmion takaa. 6

8 Auto poistui piha-alueelta tai kääntyi piha-alueelle Toiseksi yleisimmässä onnettomuustilanteessa auto oli poistumassa pihasta tai kääntymässä pihaan. Näitä oli 17 % kaikista pyöräonnettomuuksista. Onnettomuuksia, joissa pihasta tuleva tai pihaan kääntyvä auto oli, tapahtui 21 kpl (12 % onnettomuuksista). Tyypillinen tilanne syntyi, kun pysäköintihallista, -alueelta tai pihasta poistuva auto törmäsi pyörätietä pitkin ajaneeseen pyöräilijään. Pyörä tuli useammin oikealta. Jalkakäytävällä ajava pyöräilijä on aina. Tarkastelujaksolla tapahtui 9 onnettomuutta (5 % onnettomuuksista), joissa auto tuli pihasta ja törmäsi jalkakäytävällä ajavaan pyöräilijään. Tasa-arvoinen risteys Tasa-arvoisessa risteyksessä pyörän tullessa pyörätieltä tapahtui 22 pyöräonnettomuutta (13 % onnettomuuksista). Tasa-arvoisessa liittymässä pyörä on pyörätieltä tullessaan aina. Yksi onnettomuuksista tapahtui kun toinen auto oli pysähtynyt suojatien eteen antamaan tietä pyöräilijälle, kun toinen auto ohitti suojatien pysähtymättä ja törmäsi pyöräilijään. Tyypillinen tilanne tasa-arvoisessa risteyksessä syntyi, kun auto törmäsi oikealta pyörätietä pitkin tulleeseen pyöräilijään. 62 % pyöräilijöistä tuli oikealta ja 38 % vasemmalta. Auto kääntyy Onnettomuuksia, joissa auto kääntyi ja pyöräilijä ajoi suoraan risteävää pyörätietä pitkin, tapahtui 21 kpl (12 % onnettomuuksista). Kääntyvä auto on aina. Porin pyöräonnettomuudet vuosina onnettomuuspaikan mukaan Kärkikolmioristeys 45 7 Auto poistui pihalta tai kääntyi pihaan 21 9 Tasa-arvoinen risteys Auto kääntyi, pyörä ajoi suoraan Onnettomuudet erillisillä suojateillä Pyöräilijä ajoradalla risteyksessä Liikennevaloristeys 4 5 Pyöräilijä jalkakäytävällä risteyksessä Onnettomuudet ajoradalla Onnettomuudet piha-alueilla kpl auto pyörä Kuva 3. Polkupyöräonnettomuudet vuosina onnettomuuspaikan ja väistämisvelvollisen mukaan. 7

9 5. Vertailua aiempaan pyöräonnettomuusselvitykseen Vuosien pyöräonnettomuuksissa autot ja pyörät olivat lähes yhtä usein syyllisiä. Nyt pyöräonnettomuuksia tapahtui kaikkiaan enemmän ja auto oli useammin kuin pyörä. Määrällisesti pyöräilijän aiheuttamia onnettomuuksia tapahtui nyt miltei saman verran kuin aiemmassa selvityksessä. Pyöräonnettomuuksien määrää ovat siis lisänneet onnettomuudet, joissa auto on ollut. kpl Polkupyöräonnettomuudet Porissa kolmen vuoden vertailujaksoissa Pyöräonnettomuuksien määrä Auto Pyörä v v Kuva 4. Polkupyöräonnettomuudet vuosina ja väistämisvelvollisen mukaan. Vuosina yleisin onnettomuuspaikka oli myös kärkikolmioristeys. Onnettomuudet, joissa auto tulee kolmion takaa, ovat lisääntyneet kolmanneksen ja toisaalta onnettomuudet, joissa pyörä on tullut kolmion takaa, ovat vähentyneet noin puoleen. Toiseksi yleisin onnettomuuspaikka oli molemmilla tarkastelujaksoilla auto poistui pihasta tai kääntyi pihaan, jossa onnettomuusmäärä on kasvanut muutamalla onnettomuudella. Suurin muutos on tapahtunut tasa-arvoisessa risteyksessä: onnettomuuksien määrä on noussut 5:stä 21:een eli yli nelinkertaistunut. Kaikissa on pyörä ollut. Samoin onnettomuuksia, joissa auto kääntyi, tapahtui aiemmin 10 kpl ja nyt 21 kpl kolmen vuoden tarkastelujaksoilla eli niiden määrä on yli kaksinkertaistunut. Myös myönteistä kehitystä on tapahtunut: Vuosina ei tapahtunut yhtään onnettomuutta, jossa pyörä olisi poistunut pihasta tai kääntynyt pihaan, kun aiemmassa selvityksessä niitä sattui 10 kpl. 8

10 Porin polkupyöräonnettomuudet vuosina ja Kärkikolmioristeys Auto poistui pihalta tai kääntyi pihaan Tasa-arvoinen risteys Auto kääntyi, pyörä ajoi suoraan Onnettomuudet erillisillä suojateillä Pyöräilijä ajoradalla risteyksessä Liikennevaloristeys Pyöräilijä jalkakäytävällä risteyksessä Onnettomuudet ajoradalla Onnettomuudet piha-alueilla Pyörä poistui pihalta tai kääntyi pihaan v v kpl Kuva 5. Polkupyöräonnettomuudet vuosina ja onnettomuuspaikan mukaan. Polkupyöräonnettomuudet Porissa v väistämisvelvollisen ja onnettomuuspaikan mukaan Pyörä 52 % Pyörä erillisellä suojatiellä 8 % Pyörä pihasta tai pihaan 7 % Pyörä jalkakäytävällä 6 % Pyörä ajoradalla risteyksessä 5 % Pyörä tasaarvoisessa risteyksessä 3 % Pyörä kärkikolmion takaa 10 % Pyörä, muut 13 % Auto, muut 7 % Auto Auto kärkikolmion 48 % takaa 22 % Auto pihasta tai pihaan 12 % Auto kääntyi, pyörä ajoi suoraan 7 % N= 147 Polkupyöräonnettomuudet Porissa v väistämisvelvollisen ja onnettomuuspaikan mukaan Pyörä Pyörä kärkikolmion takaa 45 % Pyörä erillisellä 4 % suojatiellä 8 % Pyörä jalkakäytävällä 9 % Pyörä ajoradalla risteyksessä 5 % Pyörä tasaarvoisessa risteyksessä 12 % Pyörä, muut 6 % Auto, muut 6 % Auto kärkikolmion takaa 26 % Auto pihasta tai pihaan 12 % Auto kääntyi, pyörä ajoi suoraan 12 % Auto 55 % Kuvat 6 ja 7. Polkupyöräonnettomuudet vuosina ja onnettomuuspaikan ja väistämisvelvollisen mukaan. 6. Vertailua sääntötutkimukseen Porissa tehtiin kesäkuussa 2009 kyselytutkimus, jossa selvitettiin, kuinka hyvin autoilijat ja pyöräilijät tuntevat pyöräilysääntöjä. Hyvin väistämissäännöt tunnettiin kärkikolmioliittymässä ja kun auto kääntyy tavallisessa liittymässä. Huonosti säännöt tunnettiin tasa-arvoisessa liittymässä ja kun auto on poistumassa liikenneympyrästä. Onnettomuusaineistosta on poimittu tapaukset, jotka vastaavat sääntötutkimuksessa tutkittuja tilanteita. Sääntötutkimusta vastaavia onnettomuustapauksia oli 86 kpl. Tulokset on koottu taulukkoon 2. N=173 9

11 Taulukko 2. Sääntötutkimuksen ja onnettomuuksien vertailu Liikennetilanne Auto tulee kolmion takaa ja pyörä pyörätietä pitkin suoraan Väistämisvelvollinen Auto Sääntötuntemus Onnettomuuksia kpl Hyvä (2 % autoilijoista ei tiennyt) Auto kääntyy tasa-arvoisessa liittymässä Auto Hyvä (7 % autoilijoista ei tiennyt) Pyörä Auto ja pyörä ajavat suoraan tasaarvoisessa liittymässä, pyörä tulee pyörätietä pitkin Huono (44 % pyöräilijöistä ei tiennyt) Auto on poistumassa liikenneympyrästä Auto Huono (62 % autoilijoista ei tiennyt) Onnettomuuksien ja sääntötuntemuksen vertailu antaa yllättävän tuloksen. Voisi olettaa, että onnettomuuksia tapahtuu eniten niissä tilanteissa, joissa sääntöjä ei hallita ja vastaavasti vähiten niissä, missä säännöt tunnetaan hyvin. Nyt tutkimuksen mukaan tielläliikkujat tietävät erittäin hyvin, että kärkikolmion takaa tulevan autoilijan on väistettävä pyörätietä pitkin tulevaa pyöräilijää, mutta juuri näitä onnettomuuksia tapahtuu ylivoimaisesti eniten kpl Pyöräonnettomuuksien ja sääntötuntemuksen vertailu Porissa % onnettomuuksia auto kärkikolmion takaa 8 tasa-arvoinen risteys auto kääntyi 20 tasa-arvoinen risteys suoraan 13 auto poistumassa liikenneympyrästä väistämisvelvollisen vääriä vastauksia onnettomuuksia % vääriä vastauksia Pori 2009 Kuva 8. Polkupyöräonnettomuuksien ja sääntötuntemuksen vertailu. 7. Yhteenveto Eniten polkupyöräonnettomuuksia tapahtui polkupyörän ja henkilöauton välillä risteyksissä. Autoilijat olivat hieman useammin väistämisvelvollisia kuin pyöräilijät. Yleisin auton aiheuttama onnettomuus syntyi auton tullessa kärkikolmion takaa törmäten pyörätietä pitkin ajavaan pyöräilijään. Yleisin pyöräilijän aiheuttama onnettomuus tapahtui tasa-arvoisessa liittymässä pyöräilijän tullessa pyörätieltä auton eteen tai kylkeen. 10

12 Sääntötutkimuksen mukaan tielläliikkujat tietävät erittäin hyvin, että kärkikolmion takaa tulevan autoilijan on väistettävä pyörätietä pitkin tulevaa pyöräilijää, mutta juuri näitä onnettomuuksia tapahtuu ylivoimaisesti eniten. Onnettomuuksien ehkäisemisessä liikennevalistuksella on edelleen sijaa. Sekä sääntöjen tuntemisessa että niiden noudattamisessa on tielläliikkujilla parantamisen varaa. Selvitysten perusteella liikennesääntöjen tuntemista ja niiden noudattamista on syytä korostaa erityisesti kärkikolmioliittymässä, tasa-arvoisissa liittymässä, liikenneympyrässä ja tonttiliittymässä. Seuraavassa joitakin selvityksen pojalta nousseita ajatuksia, miten tielläliikkujat voisivat omalla käytöksellään ehkäistä pyöräilyonnettomuuksia: Risteysaluetta kannattaa lähestyä aina varovasti, vaikka itse tuntisi väistämissäännöt hyvin. Kärkikolmioliittymässä autoilijan on muistettava autojen lisäksi katsoa myös pyöräilijöitä ja väistää niitä. Parasta olisi pysähtyä risteyksessä, koska lähestyvä pyöräilijä voi jäädä näkökentän katvealueeseen. Sääntö koskee myös risteyksen toisen puolen kevytliikenteen väylää. Jos autoilija on kääntymässä kärkikolmioristeyksessä oikealle, hänen on muistettava katsoa myös oikealta tulevia pyöräilijöitä ja kävelijöitä. Liikenneympyrästä poistuva autoilija on pyöräilijöihin nähden. Liikenneympyrässä saa pysähtyä väistämään pyöräilijää. Pihasta tai pysäköintirampilta tullessaan autoilijan on oltava erityisen varovainen, muistettava autojen lisäksi katsoa, tuleeko pyöräilijöitä ja väistää niitä. Pyöräilijä on tullessaan pyörätietä pitkin tasa-arvoiseen liittymään. Pyöräilijän kannattaa ajaa varovasti erityisesti pysäköintiramppien ja porttikongien kohdilla, koska auto joutuu usein ajamaan hieman pyörätien puolelle nähdäkseen muun liikenteen. (Porissa esim. Isolinnankadulla Sokoksen ja BePOPin P-alueiden rampit). LIITE: Tärkeimmät pyöräilysäännöt Kun autoilija ja pyöräilijä tulevat tasa-arvoiseen liittymään suoraan risteävissä ajosuunnissa, kevyen liikenteen väylältä tulevan pyöräilijän on liikennesääntöjen mukaan väistettävä autoilijaa. Kun autoilijalla on kärkikolmio tulosuunnassaan, autoilijan on väistettävä myös tietä ylittävää kevyen liikenteen väylältä tulevaa pyöräilijää. Jalkakäytävää ajava pyöräilijä on aina. Kääntyvän auton on liikennesääntöjen mukaan yksiselitteisesti väistettävä tietä ylittävää pyöräilijää. Liikenneympyrästä poistuminen on oikealle kääntymistä. Pyöräilijän on lain mukaan ajettava ajoradalla, jos kevyelle liikenteelle merkittyä väylää ei ole. Tällöin voimassa ovat normaalit ajoneuvojen väliset väistämissäännöt. Tonttiliittymästä poistuva tai piha-alueelle kääntyvä autoilija tai pyöräilijä on velvollinen väistämään jalkakäytävällä, kevyen liikenteen väylällä tai ajoradalla kulkevia tienkäyttäjiä. Jalkakäytävällä ajava pyöräilijä on kuitenkin tässäkin tapauksissa. 11