SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen Ärsykkeet ja skeemat ohjaavat tiedonkäsittelyä 12 14 15 Tutkimus: Skeemat vaikuttavat siihen, mitä esineitä huoneesta muistetaan Kognitiivisella psykologialla on lukuisia sovelluskohteita Toiminnanohjauksessa tarvitaan tiedonkäsittelyä 17 18 18 Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta 21 Aivotutkimus yhdistelee eri tieteitä Aivot tuottavat psyykkiset ilmiöt Syvennä: Mielen ja aivojen suhteesta on esitetty filosofisia selityksiä 21 22 24 25 II MITEN AIVOT TOIMIVAT? 26 3 Hermosolu on tiedonkäsittelyn perusyksikkö 28 Hermoimpulssit kuljettavat tietoa hermosoluissa Välittäjäaineet siirtävät tiedon hermosolusta toiseen Välittäjäaineiden määrät vaikuttavat ihmisen toimintaan Syvennä: Dopamiini-välittäjäaine koukuttaa 28 30 32 35 Aivojen osat vastaavat eri toiminnoista 36 Hermosto on hermosolujen muodostama kokonaisuus Aivot jaotellaan isoaivoihin, pikkuaivoihin ja aivorunkoon Isoaivot vastaavat kognitiivisista toiminnoista Isoaivojen alueet ovat erikoistuneet eri tehtäviin 36 2 4 38 39 40
5 6 7 Vasen ja oikea aivopuolisko ovat erikoistuneet eri tehtäviin 44 Aivokurkiainen yhdistää aivopuoliskot Aivohalkiohenkilöt tarjoavat tietoa aivopuoliskojen työnjaosta 44 45 Aivotutkimusmenetelmillä kurkistetaan aivoihin 49 Aivotutkimusmenetelmä valitaan tutkimusongelman perusteella Eri aivotutkimusmenetelmät täydentävät toisiaan 49 50 Hermosto muovautuu jatkuvasti 54 Aivovaurio heikentää tiettyjä toimintoja Muovautuvuus tarkoittaa hermoston kykyä muuttaa toimintaansa ja rakennettaan Aistien tai raajojen menetys voi muovata voimakkaasti aivotoimintaa 54 Tutkimus: Sokeiden kyky paikantaa esteitä kaikujen avulla perustuu näköalueiden toimintaan 56 58 60 61 III HAVAINNOT SYNTYVÄT AIVOISSA 62 8 Havaitseminen on tiedonkäsittelyn perusta 64 Aistit tuovat tietoa ympäristöstä ja kehosta Aistitietoa käsitellään rinnakkain ja hierarkkisesti Havainnot jäsentyvät yleensä nopeasti Konteksti vaikuttaa havaitsemiseen Konstanssit helpottavat havaitsemista 64 65 67 68 70 71 Tutkimus: Vaakaraitaiset vaatteet eivät tee ihmistä tanakamman näköiseksi 73 Syvennä: Havaitseminen on pitkälti tiedostamatonta
9 Näkö tunnetaan aisteista parhaiten 74 Värit helpottavat kohteiden tunnistamista Ympäristössä toimittaessa on havaittava kohteiden etäisyyksiä Liikkeen havaitseminen auttaa toimimaan ympäristössä Näköhavaintoa käsitellään mikä- ja kuinka-radoilla 74 75 76 77 79 IV TARKKAAVAISUUS ON PORTTI TIETOISUUTEEN 82 10 Tarkkaavaisuus on valikoivaa 84 Tarkkaavaisuus voi suuntautua tahattomasti tai tahdonalaisesti 84 Kuulotieto valikoituu eri vaiheissa tehtävän vaikeudesta riippuen 87 Näköaistissa tarkkaavaisuus toimii valonheittimen tavoin 88 11 Tarkkaavaisuutta voidaan jakaa Jaettu tarkkaavaisuus mahdollistaa monen asian tekemisen yhtä aikaa Tutkimus: Asiantuntijuus vaikuttaa näkötarkkaavaisuuden suuntautumiseen 91 91 Tahdonalainen tiedonkäsittely voi automatisoitua Valppaus on tarkkaavaisuuden ylläpitämistä samassa asiassa Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö voi haitata oppimista 93 94 96 96 Syvennä: Tarkkaavaisuus ja tietoisuus ovat hyvin läheisessä yhteydessä toisiinsa 98 99
V MIHIN MUISTIA TARVITAAN? 12 Muistia tarvitaan kaikessa toiminnassa Muisti antaa elämälle merkityksen Muisti suuntaa tähän hetkeen, menneeseen ja tulevaan Ihmisellä on monta muistijärjestelmää 13 Kuinka paljon ihminen muistaa? Ihminen muistaa murto-osan havainnoistaan Työmuistin kapasiteetti on rajallinen Tutkimus: Työmuistiharjoittelu parantaa työmuistia, muttei älykkyyttä Säilömuisti tallentaa valtavan määrän tietoa Valehteleeko muisti? 14 Oppimista voi tehostaa Tiedon ylläpito työmuistissa vaatii kertailua Aktiivinen työstäminen on tehokkain tapa painaa asioita mieleen Opitun mieleen palauttamista voi helpottaa Oppimiseen voi liittyä erityisiä vaikeuksia Tietäminen ja osaaminen voivat olla tiedostamatonta Miksi unohdamme? 15 Muisti perustuu aivotoimintaan Eri aivoalueet vastaavat eri muistijärjestelmistä Muistihäiriöpotilaat paljastavat eri aivoalueiden merkityksen muistille Säilömuistin toimintaa ohjaavat hippokampus ja aivokuori Otsalohkojen etuosat ovat tärkeitä työmuistille Tietyt sairaudet vaurioittavat muistia 100 102 102 103 104 107 107 108 111 112 114 118 118 120 121 122 124 125 129 129 Syvennä: Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus 130 133 135 136 137 Hermoverkoissa tapahtuu muutoksia oppimisen ja muistamisen yhteydessä 138 141
VI VAATIVA TIEDONKÄSITTELY ON IHMISELLE OMINAISTA 142 16 Vaativa tiedonkäsittely pohjaa kognitiivisiin perustoimintoihin 144 Kieli, ajattelu ja oppimiskyky ovat ihmisillä poikkeuksellisen kehittyneitä 144 17 Kieli on ajattelun ja viestinnän väline 147 Kieli on ihmiselle ominaista Käsitteiden avulla luokitellaan ja kommunikoidaan Käsitteet järjestävät muistitietoa hierarkkisesti 147 148 150 Syvennä: Simpansseille on yritetty opettaa kieltä 151 Eri aivoalueet säätelevät puheen tuottamista ja ymmärtämistä 152 18 Taitava ajattelija soveltaa kokemuksiaan ja tietojaan Ajattelua voi kehittää Intuitiivinen ja analyyttinen ajattelu soveltuvat eri tilanteisiin Tunteet vaikuttavat päätöksentekoon Nyrkkisäännöt auttavat päätöksenteossa mutta altistavat virheille Ongelmaa ratkaistaessa pohditaan useita vaihtoehtoja Eri tilanteissa tarvitaan erilaisia ongelmanratkaisumenetelmiä Ongelman ratkaiseminen voi vaatia uutta näkökulmaa 19 Asiantuntijaksi kehittyy harjoittelemalla Ekspertit pystyvät huippusuorituksiin Huippusuoriutuminen perustuu tehtäväkohtaiseen osaamiseen Kuka tahansa voi kehittää tietojaan ja taitojaan 154 154 155 157 158 160 161 163 165 165 167 168 Tutkimus: Asiantuntijat hyötyvät päätöksenteossaan intuitiivisesta ja analyyttisesta ajattelusta 170 171 Ratkaisut tehtäviin Hakemisto 172 173