Toimielin: 18 SOSIAALILAUTAKUNTA

1 Toimielin: 18 SOSIAALILAUTAKUNTA Tehtävä: 23 Sosiaalipalvelut PALVELUAJATUS Sosiaalikeskus kehittää yhdessä perheiden kanssa ylivieskalaista sosiaalista ym päristöä ja tukee asukkaiden omatoimista selviytymistä elämän eri vaiheissa luotta mushenkilöiden asettamin tavoittein. Henkilöstömme tuottaa ja järjestää kaupunkilaisille heidän tarvitsemansa sosiaali palvelut ja tarvittavan toimeentulon yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Palvelui den kehittämistyöhön osallistuvat myös oppi- ja tutkimuslaitokset. Osatehtävien palveluajatus Hallinto ja johtaminen sekä talous- ja toimistopalvelut palveluajatuksena on tu losyksiköiden toiminnan ohjaaminen koko sosiaalikes kuksen yh teisten avainalueiden 1. asukkaiden omatoimisuuden ja osallistumisen tukemi nen, 2. tuloksellinen alue- ja yhteisvastuinen toiminta, joka sisäl tää yh teistoi minnan ja verkottumisen, 3. laadukkaat ja taloudelliset palvelut ja 4. hyvinvoiva henkilöstö tavoitteiden suuntaan ja sosiaalikeskuksen tietohuolto. Sosiaalityön palveluajatuksena on yllä pitää ja edis tää yksi löi den ja per hei den tur val li suut ta ja suo riu tu mis ta sekä yh tei söjen toi mi vuut ta. Ta voit teena on myös vai kut taa yleiseen yhteiskuntasuunnite luun ja muuhun kunnalliseen päätöksentekoon. Sosiaalityön tehtäväalueeseen kuuluvat: sosiaalityö, las tensuojelu, nuoriso- ja op pilashuol totyö, kas vatus- ja per he neu vonta, päi hde työ ja edellä mai nittuihin liittyvät asumis - ja kun toutuspalvelut sekä lastenvalvojan palvelut ja elatusturva-asiat. Vammaispalveluiden palveluajatuksena on edistää vammaisten ja etenkin vaikea vammaisten henkilöiden tasa vertaista osal listumista ja omatoimista selviytymistä yhdenvertaisesti sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja. Ta voitteena on antaa kehitys vammaisille mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä omien edellytystensä mukaan turvallisessa ympäristössä, säilyttää toimintakykyn sä ja sel viy tyä mahdollisimman itsenäisesti sekä tukea heidän perheitään jak sa misessa. Vammais palvelut käsittävät kehitys- ja vaikeavammai sil le tarkoitetut palvelut. Vanhustyön palveluajatuksena on turvata asiakkaan välitön avun tar ve, edis tää hä nen tur val li suut taan, oma toi misuuttaan ja sosiaa li sia kon tak teja sekä opastaa niitä tuke vi en pal ve lui den käyt töön. Van hus työs sä sosi aa litoi men teh tä vä nä on huoleh tia myös siitä, että Yli vies kassa asu mi nen ja eliny m pä ris tö ovat ikäih mis-

2 ten mittai sia ja niissä on riittä vät toimivat palve lut. Vanhustenhuollon palveluja järjestetään sosiaali- ja terveystoimen julkisina sekä yksityisinä palve luina. Las ten päi vä hoi don kas va tusta voit teena on lap sen yksi lölli nen huo mi oon ottami nen. Lap sen kas vua ja kehi tys tä tue taan hänen omis ta läh tö koh dis taan yh teistyössä per heen kans sa. Li säk si per heet tar vit sevat edel leen ko ko nais val taista tu kea van hem muu des saan sekä eri lais ten on gel mien koh da tessa. Päi vä hoi toa tarjo taan mah dolli suuk sien mu kaan lasten ja per hei den todel listen tarpei den mukai sina toi minta muo toina ja -aikoi na. Päivä hoidon nykyiset toimin tamuodot ovat: päiväko titoiminta, perhepäivä- ja ryhmäperhepäivähoito, esiopetus, päi vähoidon erityis pal velut sekä la kisää teinen las ten kotihoidon ja yksi tyisen hoidon tuki. KATSAUS VUODEN 2005 TOIMINTAAN SOSIAALIPALVELUT Hallinto ja johtaminen, talous- ja toimistopalvelut Sosiaalilautakunta kokoontui vuoden 2005 aikana 14 kertaa ja käsitteli 286 asiaa, joista salaisia 69. Vuonna 2004 oli 12 kokousta ja niissä käsiteltiin 244 asiaa, joista 70 salaisia. Sosiaalilautakunta valmisteli yhteistyössä sosiaalikeskuksen henkilöstön kanssa so siaalitoimen strategian. Sen lisäksi sosiaalilautakunta päätti strategian maastout ta miseksi toimintayksiköihin ja henkilöstölle osallistua Työsuojelurahaston ja Kunta liiton ylläpitämään SAKEA -oppimisverkostoon pilottihankkeena vuosina 2006 2008. Sosiaalikeskus hallinnoi seudullisista sosiaalialan kehittämishankkeista seuraavia: - VARPU hanke, 5/2003 12/2005. Hankerahoituksella seutukunnan viidessä kunnassa toimi perheohjaaja. Ylivieskan perhepalveluohjaaja työskenteli lastenneuvolan yhteydessä. Huolen puheeksi ottamisen koulutus järjestettiin kuntakoh taisesti lasten ja nuorten parissa työskenteleville. Myös verkostokonsulttikoulutta ja koulutusta jatkettiin. - Sosiaalialan seutukehittäjä hanke, 11/2004 4/2006. Hanke käynnistyi marras kuussa 2004 ja sosiaalialan seutuselvitys valmistuu vuoden 2006 alussa. - PESSI Perhepalveluverkostoja Pohjois-Pohjanmaalle hankkeen Ylivieskan seu tupilotti, 8/2005-5/2007. Hanke on yhteinen Raahen seutukunnan kanssa. Vuonna 2005 Ylivieskan seutukunnassa käynnistyi eri toimijoille suunnattu perhetyön kou lutus. Lisäksi osallistuttiin Asiakaslähtöinen kotihoito hankkeeseen ja Kehitysvammais ten päivätoiminta -projektiin. Seutukunnan sosiaali- ja terveydenhuoltotiimin alaisuuteen perustettiin sosiaali-

3 työn, varhaiskasvatuksen ja vanhustyön tiimit. Sosiaalijohtaja valmisteli oman viran ohella sosiaalialan seutuselvitystä. Sosiaalialan seutuselvityksen ohella sosiaalikeskus osallistui aktiivisesti Alavies kan ja Sievin kuntien sekä Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymän kanssa perus palvelu piirin valmistelutyöhön sekä yhteisten sosiaalietuuksien ja asiakasmaksujen myön tä misperusteiden valmisteluun. Yhteistyö seutukunnan kuntien kesken toteu tui tii viim min yhteisissä koulutuksissa ja kehittämishankkeissa. Sosiaalialan seutu sel vi tys ja terveydenhuollon selvitys antavat hyvän pohjan kunta- ja seutu yhteis työn ke hittämiselle. Sosiaalikeskuksen talouspäällikön, kaupungin e-koordinaattorin, johdolla valmis tuivat Ylivieskan kaupungin kotisivut. Sosiaalitoimen sähköisiä lomakkeita lisättiin www-sivuille. Sosiaalityö Sosiaalityö on jaettu kahteen yksikköön: lastensuojelutyön ja aikuissosiaalityön yk sikköön. Lastensuojelun työryhmässä toimii kaksi sosiaalityön tekijää. Aikuisso siaa li työssä on kaksi sosiaalityöntekijää ja etuuskäsittelijä. 1.8.2005 lähtien osa-aikai nen, ti la päinen sosiaalityöntekijä hoiti lastenvalvojan tehtä vät ja johtavan sosiaali työn teki jän työajasta osa käytettiin sijoitettujen lasten ja heidän perheidensä tuke miseen. Lastensuojelun asiakkaiden määrä on edelleen pysynyt suurena, samoin kodin ul kopuolelle sijoitettujen lasten määrä. Lastensuojelun asiakkaana oli vuoden aikana 72 perhettä. Yksilöllisten avohuollon tukitoimien piirissä oli 111 lasta tai nuorta. Heistä jälkihuollossa oli yhdeksän nuorta. Vuoden aikana tehtiin kaksi uutta huos taanottoa ja lopetettiin yksi. Vuoden lopussa huostaan otettuja lapsia oli 24 ja sijoi tettuja 27. Sijoitetuista lapsista perhehoidossa oli kahdeksan, ammatillisissa per hekodeissa 16, päihdekuntoutusyksikössä yksi nuori, lastenkodissa yksi ja oman vanhemman luona yksi. Lisäksi perhekodeista ostettiin jälkihuoltopalveluita kahdel le nuorelle. Aikuissosiaalityö painottui toimeentulotukityöhön, mutta voimavarojen mukaan li sättiin kuntouttavan työn ja päihdetyön osuutta. Sosiaalityönteki jöi den vaih tuvuu den ja suuren asiakasmäärän takia aktivointisuunnitelmia ei pystytty tekemään ta voitteen mukai sesti. Työtä vaikeuttaa myös asiakkaiden moniongelmai suus ja moti voitumatto muus pitkäjänteiseen kuntoutumiseen. Taloudellisen neu von nan ja oh jauksen antamiseen ei myöskään ollut riittävästi aikaa. Myös asumisen ongel mat työllistivät aikuissosiaalityötä, vaikka sosiaalitoimella ei ole aina käytössään tarvit tavia asuntoja. Tarvetta on yhteistyön lisäämiseen erityisesti työvoimahallinnon ja asuntotoimen kanssa. Sosiaalipäivystystoiminta jatkui edellisten vuosien tapaan. Ylivieskalaiset työnteki jät päivystivät vuorollaan yhdeksän viikkoa. Alue laajenee vuoden 2006 alusta kat ta maan Oulun Eteläisen. Perhetukikeskus Apilassa järjestettiin erilaisia vertaisryhmiä vanhemmille,

4 ohjausta ja neuvontaa aikuisasiakkaille sekä vauvoille unikoulua. Apila toimi myös etävan hem pien ja heidän lastensa tapaamispaikkana, samoin kuin kodin ulkopuolelle si joitettujen lasten ja heidän vanhempiensa tapaamispaikkana. Eri toimijatahojen yhteistyössä valmistelema Ylivieskan lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa huhtikuussa. Vammaispalvelut Vammaispalveluissa painopiste oli kotona asumisen tukitoimissa, joista merkittävin palvelu on kuljetuspalvelu. Kuljetuspalvelun asiakasmäärät vähenivät edellis vuo des ta. Palveluita käytti 128 vammaista henkilöä. Palveluliikenne on vakiinnuttanut paikkansa, mutta sen aikatauluja tulee kehittää edel leen nykyistä enemmän asia kas palautteen pohjalta sosiaalitoimen asiakkaiden tarpeita vastaa vak si. Saatta ja-apua tarvitseville Puhtobussin palvelu ei ole riittävä. Säännölliset kuljetuspalve luasiakkaat siirtyivät käyttämään sähköistä asi ointikorttia. Vaikeavammaisten palvelutar peisiin vastattiin kohtuullisesti, kuiten kaan kaikkeen palvelukysyntään ei voitu vastata käy tettävissä olevilla määrärahoilla kasvaneen kysynnän vuoksi. Etenkin henkilö koh taisten avusta jien, asunnon muutostöiden ja auton hankinta-avustusten kysyntä on kas vanut vuosittain. Kehitysvammaisten palvelut järjestettiin tavoitteiden mukaisina entisin toimintamuo doin. Kehitysvammaisia on yhteensä 99 ja heistä palveluiden piirissä oli 96. Avotyö toi minta jatkui laajana ja yhteistyö oli kiinteää kotipalvelun kanssa. Käsityö keskus aloitti toimintansa työtoimintakeskus Kipinän tiloissa helmikuussa. Osal listuttiin Kehitysvammaisten Palvelusäätiön hallinnoimaan päivätoimintaprojektiin, jonka päätösseminaari pidettiin syyskuussa Ylivieskassa. Kaksipäiväinen seminaa ri kokosi noin 450 osallistujaa. Kouluikäisten iltapäivähoito jatkui perhetuki kes kus Apilassa. Hoidettavien määrä kasvoi. Perhehoitoon tuli yksi uusi sijoitus. Perhehoidossa on viisi henkilöä. Tila päistä perhehoitoa pystyttiin järjestämään lähes kaikille sitä tarvitseville. Kaikille nuorille löytyi sopiva jatko-opiskelupaikka lähialueelta. Työikäisille järjes tet tiin oh jattua virkistystoimintaa, leirejä, retkiä sekä kansalaisopiston keskustelu- ja musiik kipiirit. Laitoshoidosta siirtyi yksi asiakas asumispalveluihin. Tilapäistä laitos hoitoa jouduttiin käyttämään suunniteltua enemmän. Tukihenkilöitä ei saatu kaikille tarvitsijoille. Asumispalveluihin oli jonoa koko vuo den ajan. Vanhustyö Vanhustenhuollon toimenpideohjelman mukaiset kehittämistoimet to teutettiin pää piirteissään. Alavieskan ja Sievin kuntien sekä Vieskan terveydenhuoltokunta yhty män kanssa aloitettiin kolmen kunnan yhteisen vanhustenhuollon strategian laa dinta.

5 Ehkäiseviä kotikäyntejä jatkettiin Asiakaslähtöinen kotihoito -hankkeessa kaikille 80 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Ehkäi sevä kotikäynti tehdään asiakkaan luo noin kolmen vuoden välein. Kotikäynnit te kee koti hoitotiimin hoitajapari tai kotisairaanhoitaja. Kotihoidossa ja omaishoitajan vapaan aikaisessa hoidossa kokeiltiin palvelusetelin käyttöä. Palvelusetelikokeilun piirissä oli kotipalvelussa neljä asiakasta ja omais hoi tajan vapaan aikaisessa palvelussa yhdeksän. Myönteisten kokemusten perus teel la palvelusetelikäytäntö vakiintui vuo den 2006 alusta lukien samaan tapaan kuin sii vous-, ateria- ja kuljetuspalveluissa vaihtoehtoiseksi palveluksi. Kotikartano 4 palvelutalon toiminta siirtyi kaupungille 1.4.2005 lukien ja samalla sosi aalitoimelle 20 hoitoalan työntekijää ja ruokapalveluihin kaksi. Yöpartiotoiminta jatkui työpari-periaatteella huhtikuun loppuun, minkä jälkeen yöpartiossa on viikon loppuja lukuun ottamatta ollut yksi työntekijä. Yöpartiotoimintaan on osallistunut Koti kartano 2 palvelutalon työntekijät. Yöpartiotoiminnan piirissä oli keskimäärin 15 asiakasta yössä ja käyntejä 20. Kotikartanon palvelukeskuksen ulkopuolisia asiak kaita, joiden käynneistä oli sovittu etukäteen, oli keskimäärin 10 ja käyntejä keski mää rin 15 yötä kohden. Ennalta sovittujen käyntien lisäksi yöpartiokäyntejä voi tul la myös turvapuhelinhälytyksenä. Päivätoiminnan kysynnän kasvun myötä sitä on järjestetty yhtenä päivänä viikossa Kotikartano 2:n lisäksi syksystä lähtien myös Sipilän palvelukeskuksessa. Muisti park ki toiminta aloitettiin lokakuussa perhetukikeskus Apilassa. Muistiparkki tukee omaishoitajia. Sen toiminnasta vastasi Jokirannan sairaanhoitaja. Seniorikeskustoiminta käynnistyi syksyllä Kotikartano 4:n tiloissa. Toiminta on tar koi tettu myös Alavieskan ja Sievin ikäihmisille. Toiminta on ennalta ehkäisevää ja kuntouttavaa. Se on tarkoitettu edistämään ja tukemaan 65 vuotta täyttäneiden ter veyttä ja toimintakykyä. Osallistumiskertoja kirjattiin noin 1.000. Lisäksi Kotikar ta non kuntosali oli vilkkaassa käytössä. Alavieskan, Sievin ja Ylivieskan vanhusneuvostojen yhteistyössä Ylivieskan ammattiopiston kanssa järjestämät seniorimessut vanhus ten vii kol la kokosivat runsaat 350 osanottajaa.. Sipilän palvelukeskus juhli 50-vuotista taivaltaan toukokuussa. Ikään kuin kunnian o soi tuksena palvelukeskuksen vanhustyölle Sipilän peruskorjaussuunnitelma hy väk syttiin kaupunginvaltuustossa. Peruskorjaus toteutetaan vuosina 2005-2008. Korjaus aloitettiin keittiöremontilla. Lasten päivähoito ja esiopetus

6 Vuoden 2005 aikana päivähoitopalveluja tarjottiin lähes 1000 lapselle. Työelämän muutokset heijastuvat päivähoidon tarpeeseen. Alle kolmivuotiaiden hoito järjestettiin pääsääntöisesti perhepäivähoidossa, kolme- viisivuotiaiden perhepäivähoidossa ja päiväkodeissa, esiopetusikäisten lasten esi ope tus ja hoito päiväkodeissa. Vuoro- ja epäsäännöllistä hoitoa tarvitsevat lapset olivat hoidossa joko ryhmä perhe päiväkodeissa tai Hakalahden päiväkodin vuoro ryhmässä. Vuoro- ja/tai epäsäännöllistä hoitoa tarvitsevien lasten määrä lisääntyi edelleen vuoden aikana. Ongelmana olikin löytää lapsille sopiva hoitopaikka. Eten kin ryhmäperhepäiväkotien lapsiryhmien suuret koot olivat huolenaiheena. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestettiin ostopalveluna pääsääntöisesti kouluilla ja seurakunnan päiväkodissa. Syksyllä alkoi 15-paikkainen virikekerho per hetukikeskus Apilan tiloissa. Virikekerhoa pitivät Keski-Pohjanmaan ammatti kor kea koulun sosionomiopiskelijat kerran viikossa. Ylivieskan seutukunnan kiertävä erityislastentarhanopettaja toimi päivähoidossa keskimäärin kolmena päivänä viikossa. Eritystä tukea tarvitsevien lasten määrässä ei tapahtunut oleellista muutosta. Heille on pyritty järjestämään avustavaa henki lös töä tarpeen mukaan. Perhepalveluohjaajan työ toi esille lisääntyvän päivähoi don tar peen ja ennalta ehkäisyn tärkeyden perheiden tukemisessa. Toiminnallisesti vuosi oli vilkas: erilaiset tapahtumat, tempaukset, vierailut ja tee mapäivät sisältyivät päivähoidon arkeen juhlia unohtamatta. Vuosi huipentui Puuhkalan Joulupolku tapahtumaan, jossa kävijämäärä oli lähes 2000. Varhaiskasvatussuunnitelman työstämistä jatkettiin vuonna 2005. Huvikummun päiväkoti sai ympäristökasvatuksen kultaisen ruusun ja pysyvän kiin nityksen Vihreään lippuun. Hakalahden päiväkodin uudet tilat vihittiin käyttöön helmikuussa. Päiväkoti osallis tui Teknokas -hankkeeseen. Henkilöstö Sosiaalitoimen henkilöstöä oli vuoden lopussa yhteensä 290. Vakituisen henkilös tön määrä lisääntyi 20:llä. Henkilöstön hyvinvointi on huonontunut. Sairauspois sa olojen määrä oli yhteensä 6231 päivää, josta vapaa-ajan tapaturmien aiheuttamien poissaolojen määrä oli 290 päivää. Henkilöä kohden laskettuna sairauspäiviä oli kes kimäärin 21,5 päivää. Henkilöä kohden laskettu sairauspoissaolojen määrä oli edellisvuonna 17,2 eli kasvua oli neljännes. Myös henkilöstön tyytyväisyys laski vuoden 1999 kyselystä. Yleisesti ottaen oltiin tyytyväisiä, sillä myönteisiä vastauksia oli keskimäärin 66,1 % vastauksista (68,5 % vuonna 1999). Eniten tyytymättömyyttä aiheutti palkkausperusteiden oikeuden mu kaisuus ja tiedonkulku. Myös tavoitteiden asettamisessa yhdessä henkilöstön kanssa sekä työtiloissa ja välineissä on parantamisen varaa.

7 Sosiaalipalveluiden talous Sosiaalipalveluiden bruttomenot olivat vuonna 2005 yhteensä 14.580.066 euroa, mikä on 812.016 euroa edellisvuotta enemmän. Nousua edellisvuoteen on 5,9 %. Sosiaalipalveluissa kannettiin tuloja 3.067.391 euroa eli 313.826 euroa edellisvuot ta enemmän. Tulot kasvoivat runsaalla 11 %:lla. Sosiaalipalveluiden nettomenot ylittyivät 585.803 euroa budjetoidusta eli 5,3 %. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 Toiminnalliset tavoitteet talousarviossa ja niiden toteutuminen 30.6. ja 31.12.2005 (valtuuston sitovat tavoitteet on kirjattu vahvennetulla)on esitetty eri liitteessä. Liitetaulukot, jotka yhdistetään myöhemmin tekstiosaan.

8 Toimielin: 18 SOSIAALILAUTAKUNTA Tehtävä: 24 Toimeentuloturva PALVELUAJATUS Toimeentulotuen tavoitteena on viimesijaisena etuutena turvata kohtuullinen perus toimeentulo ja ihmisarvoinen elämä silloin, kun sitä ei ole mahdollista saada muilla tuloilla tai ensisijaisilla etuuksilla. Elatusturvan tavoitteena on turvata lapsen ela tus. Hoitorahajärjestelmän tavoitteena on antaa vanhemmille valinnanmahdollisuus pienten lasten hoidossa. KATSAUS VUODEN 2005 TOIMINTAAN Toimeentulotukityössä jatkettiin yhä enenevästi kirjallisten hakemus ten käyttöä. Uudet asiakkaat ohjataan aina ensin sosiaalityöntekijän vastaanotolle. Painopistealueena olivat aiempien vuosien tapaan am mat ti kouluttamattomat ja erityisestä syystä tukea tarvitsevat nuoret, joista työllistettiin yhdeksän pääasiassa Työval mennuskeskus Sytykkeelle 1 3 kuukauden ajaksi jat kosuunnitelman tekemistä var ten. Kuntouttavassa työtoiminnassa oli vuoden aikana kuusi henkilöä ja työharjoit telussa seitsemän. Kuntouttavaa työtoiminta järjestettiin osana Työvalmennuskes kus Sytykkeen toimintaa. Toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli vuoden aikana 695. Asiakasmäärä kasvoi 7 %. Alle 25-vuotiaita toimeentulotukea saavia kotitalouksia päämiehen mukaan oli 262. Pitkäaikaisia asiakkaita eli vähintään 10 kuukautta toimeentulotukea saaneita oli 83. Nuoria alle 18-vuotiaita asiakaskunnasta oli neljä. Toimeentulotukihakemusten käsittelyaikatavoite toteutui. Toimeentulotukimenot ja koti taloutta kohden maksettu toimeentulotuki kasvoivat 8 % edellisvuodesta. Työttömyys ja työsuhtei den lyhyys, opiskelun vaikeudet (opin toviikot eivät täyty), sairastavuus ja kyvyttömyys asioiden hoitoon olivat edelleen asiak kuuden pääsyitä. Opiskelijoita työllistettiin sosiaalitoimeen neljä kesäaikana. Opiskelijoiden kesätyöllistämistä yrityksiin ja yhteisöihin kokeiltiin palvelusetelillä. Kahdeksan nuorta työllistyi palvelusetelillä. Elatustukea saaneiden lasten määrä on pysynyt vuosittain lähes en nal laan ja vä heni hieman edellisvuodesta. Muuttoliike kuntien välillä aiheuttaa uusien tapausten käsittelyä ja entisten siirtoja toisiin kuntiin. Sama tilanne näkyy myös lastenvalvojan työssä. Lastenvalvoja vahvisti elatusapusopimuksia vuoden aikana 87. Isyys

9 vahvistettiin 67 lapselle ja huolto- ja tapaamisoikeussopimuksia tehtiin 99 lapselle. Lasten kotihoidontuen ja yksityisen hoidontuen piirissä olevien las ten määrä vähe ni edellisvuodesta. Yksityisen hoidon tuen kuntalisää sai vuoden aikana 37 lasta. Toimeentuloturvan talous Toimeentuloturvan bruttomenot olivat yhteensä 2.343.175 euroa, mikä on 137.767 euroa edellisvuotta enemmän. Menot kasvoivat edellisvuodesta 6,2 %.Tuloja kertyi 187.427 euroa eli 2.878 euroa edellisvuotta vähemmän. Tulojen kertymä alittui myös budjetoidusta 21.573 euroa. Toimeentuloturvan nettomenot olivat 102.987 euroa ja 5 % budjetoitua korkeammat. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 Toiminnalliset tavoitteet talousarviossa ja niiden toteutuminen 30.6. ja 31.12.2005 (valtuuston sitovat tavoitteet on kirjattu vahvennetulla) on esitetty eri liitteessä. Liitetaulukot, jotka yhdistetään myöhemmin tekstiosaan.