Uuteen sosiaalihuoltolakiin liittyvät muutokset sosiaali- ja terveydenhuollossa

Transkriptio

1 Yhtymähallitus Uuteen sosiaalihuoltolakiin liittyvät muutokset sosiaali- ja terveydenhuollossa Yhtymähallitus 46 Uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) tarkoituksena on vahvistaa perus pal ve lu ja ja vähentää sitä kautta korjaavien toimenpiteiden tarvet ta. Koska korjaavien toimenpiteiden tarpeet eivät vähene vä lit tömäs ti, uudistuksen toteuttamiseen on varattu valtionosuutta. Laki edel lyt tää, että kunnat varaavat riittävät resurssit uudistusten to teutta mi seen. Uusi sosiaalihuoltolaki ja siihen liittyvät muutokset muun muas sa lastensuojelu- ja terveydenhuoltolakiin ovat tulleet voimaan Lain toimeenpanon helpottamiseksi osa säännöksistä tulee sovellettavaksi vasta lukien. Kotipalvelua koskevaa sään nös tä on tullut soveltaa jo lukien. Uuden so si aa li huolto lain 19 :n mukaan kotipalvelua tulee antaa toimintakykyä alen tavan syyn ja erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Sosiaalihuollon toteutukseen liittyvät uudistukset Erityistä tukea tarvitsevat henkilöt Säädöksen tarkoituksena on turvata palvelut niille henkilöille, joilla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveys pal ve lui ta. Sillä pyritään varmistamaan se, että kaikkein vai keimmas sa asemassa olevat henkilöt saavat tarvitsemansa avun ja tuen ja se on tarkoitettu sovellettavaksi tilanteissa, joissa henkilö ei it se kykene hakemaan tarvitsemaansa apua tai henkilön avun saanti on vaarassa estyä sen vuoksi, että hän ei kykene riittävästi vas taan ot tamaan tai antamaan avun saamiseksi tarvittavaa tietoa. Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi Jos henkilön sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, laissa säädetyillä tahoil la on velvollisuus ohjata henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai hen ki lön antaessa suostumuksensa, otettava yhteys kunnallisesta so si aa li huol los ta vastaavaan viranomaiseen. Laissa velvoitettuja taho ja ovat terveydenhuollon ammattihenkilöt, sosiaalikuraattorit sekä so si aa li-, opetus- ja liikuntatoimen, lasten päivähoidon, pe las tus laitok sen, hätäkeskuslaitoksen, poliisin, rikosseuraamuslaitoksen ja elin kei no vi ran omai sen, kansaneläkelaitoksen tai ulos ot to vi ran omaisen palveluksessa olevat. Säädöksen tavoitteena on lisätä ajoissa teh ty jä yhteydenottoja ja yhteistyötä asiakkaiden kanssa, sekä vahvis taa monialaista yhteistyötä. Jos henkilön suostumusta ei voida saa da, laki velvoittaa kuitenkin olemaan yhteydessä so si aa li huol losta vastaavaan viranomaiseen salassapitosäädösten estämättä, jos hen ki löä on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huo len pi-

2 dos taan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä vält tä mät tä vaatii. Palvelutarpeen arviointi Kun sosiaalihuoltoon tulee tieto sosiaalihuollon tarpeessa olevasta hen ki lös tä, kiireellisen avun tarve on arvioitava välittömästi. Lisäksi hen ki löl lä on oikeus saada palvelutarpeen arviointi. Erityisryhmien osal ta määrärajat palvelutarpeen arvioinnin tekemiseksi pysyvät ennal laan. Arvioinnin tekeminen on aloitettava viimeistään seit se mänte nä arkipäivänä henkilön tai hänen omaisensa tai läheisensä taikka lail li sen edustajansa yhteydenotosta, jos henkilö on yli 75-vuotias tai saa vammaisetuisuuksista annetun lain mukaista ylintä hoitotukea. Jos kyseessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi, palvelutarpeen arvioin nin tekeminen on aloitettava seitsemän vuorokauden kuluessa sii tä, kun sosiaalitoimeen on tullut tieto lapsen tuen tarpeesta ja arvioin nin on valmistuttava viimeistään 3 kk:n kuluessa. Viranhaltijalla, jo ka arvioi erityistä tukea tarvitsevan henkilön avun tarpeen, on ol tava sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Omatyöntekijä Asiakkaalla on oikeus saada omatyöntekijä koko sosiaalihuollon asiak kuu den ajaksi ja nimeämisen on tapahduttava viimeistään palve lu tar peen arvioinnin yhteydessä. Omatyöntekijän tehtävänä on huo leh tia siitä, että asiakkaan palvelut järjestetään palvelutarpeen ar vioin nin mukaisesti, eli työntekijän on oltava kunnan pal ve luk sessa. Omatyöntekijän rooli tulee mukauttaa asiakkaan tarpeeseen. Vähän palveluja tarvitsevalle asiakkaalle riittää tieto siitä, kehen voi tarvit taes sa olla yhteydessä. Useita palveluja tarvitseva voi puolestaan tar vi ta omatyöntekijää, joka seuraa aktiivisesti tavoitteiden to teu tumis ta ja tarvittaessa vie nuoren palveluihin. Nuorisopalvelutakuu Uusi sosiaalihuoltolaki tarjoaa tärkeitä välineitä nuorten auttamiseen ja täydentää nuorisotakuuta. Nuorisopalvelutakuu on suunnattu alle 25-vuo tiail le nuorille ja toiminta toteutetaan moniammatillisesti. Nuori so pal ve lu ta kuu seen sisältyy moniammatillinen palvelutarpeen arvioin ti, omatyöntekijä, kohdennettu sosiaalinen kuntoutus sekä muut tar vit ta vat palvelut yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Jos nuoren taustalla on työ- ja toimintakykyyn, terveyteen ja sosiaalisiin taitoi hin liittyviä ongelmia, omatyöntekijä suunnittelee yhdessä nuoren kans sa sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuuden nuoren tarpeiden mu kai ses ti. Sosiaalipalveluja koskevia muutoksia

3 Uudessa sosiaalihuoltolaissa on velvoite sosiaalisen kuntoutuksen ja tilapäiseen asumiseen järjestämiseen. Sosiaalityön lisäksi laissa mää ri tel lään sosiaaliohjauksen käsite. Sosiaalipäivystys tulee lain mu kaan toteuttaa siten, että palveluun voi saada yhteyden ympäri vuo ro kau den. Ehkäisevien perhepalvelujen osuus kasvaa. Kotipalvelun lisäksi perhe työ tä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaistukitoimintaa on annet ta va yleisinä perhepalveluina myös ilman lastensuojelun asiakkuut ta. Näitä palveluja annettaessa on huolehdittava siitä, että pal velu ja on riittävästi erityistä tukea tarvitseville lapsille ja heidän per heilleen. Liikkumista tukevina palveluina järjestään: 1. Julkisten liikennevälineiden käytön ohjausta ja ohjattua har joit telua. 2. Saattajapalvelua. 3. Ryhmäkuljetuksia. 4. Korvataan taksilla, inva-taksilla tai muulla vastaavalla ajoneuvolla ta pah tu vas ta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. 5. Muulla soveltuvalla tavalla. Suurin osa sosiaalihuoltolain mukaisista sosiaalipalveluista on ns. mää rä ra ha si don nai sia palveluja, joiden myöntämisessä kunta voi käyt tää harkintaa. Myös näiden palvelujen myöntämisen pitää kuiten kin perustua yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin, eikä mitään asia kas ryh mää voida sulkea palvelun piiristä kunnan ohjeistuksen pe rus teel la. Päihde- ja mielenterveystyö sekä muut sosiaali- ja terveydenhuollon yh tei set palvelut Terveydenhuoltolain mukaista hoitotakuuta koskevia säännöksiä on so vel let ta va terveydenhuollossa, vaikka terveydenhuoltoa to teu tet taisiin sosiaalihuollon yksikössä tai sosiaali- ja terveydenhuollon yh teisis sä palveluissa. Säännökset koskevat esim. päihdetyötä. Kai kis sa tilanteissa on sovellettava niitä säännöksiä, jotka asiakkaan edun mu kai ses ti parhaiten turvaavat tuen tarpeita vastaavat palvelut tai lää ke tie teel li sen tarpeen mukaisen hoidon. Terveydenhuoltolaissa säädetään, että lapselle ja hänen per heel leen on järjestettävä viipymättä lapsen terveyden ja kehityksen kan nal ta välttämättömät terveydenhuollon palvelut, jos lastensuojelun tar ve johtuu riittämättömistä terveydenhuollon palveluista. Näissä ti lan teissa tarvittava hoito on järjestettävä tarvittaessa nopeamminkin kuin hoitotakuu edellyttäisi. Säännös koskee esimerkiksi lapsen tai hä nen vanhempansa tarvitsemia mielenterveyspalveluja tai päih de hoi toa.

4 Raskaana olevalla henkilöllä on oikeus saada välittömästi riittävät päih teet tö myyt tä tukevat sosiaalipalvelut. Kyseessä on ns. sub jek tiivi nen oikeus. Se velvoittaa kuntaa toimimaan heti, kun se saa tiedon ras kaa na olevasta henkilöstä, joka on huolissaan omasta päihteiden käy tös tään. Vastaava sääntely sisältyy terveydenhuoltolakiin. Valvotut tapaamiset Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonnan jär jes tä minen on kunnalle uusi tehtävä. Lakiuudistuksella halutaan vahvistaa lap sen oikeutta tavata etävanhempaansa. Lasta myös suojataan vahin gol li sil ta tapaamisilta nykyistä paremmin. Muutokset lastensuojeluun Lasta koskeva ilmoitusvelvollisuus laajenee koskemaan myös tullia, ra ja var tio lai tos ta sekä ulosottoviranomaista. Lisäksi kaikki ne tahot, jot ka ovat velvollisia tekemään lastensuojeluilmoituksen, ovat vel volli sia tekemään ilmoituksen myös poliisille, kun syytä epäillä lapsen jou tu neen henkeen tai terveyteen kohdistuneen rikoksen uhriksi. Vaihtoehtona kiireelliselle sijoitukselle laissa säädetään kiireellisestä avo huol lon tukitoimesta. Se voidaan järjestää, jos tukitoimet ovat lap sen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia, mah dolli sia ja riittäviä. Tukitoimella voidaan tarkoittaa esim. avohuollon si joitus ta tai tehostettua perhetyötä. Lastensuojeluasian tultua vireille sosiaalityöntekijän tai muun las tensuo je lun työntekijän on arvioitava välittömästi lapsen mahdollinen kiireel li nen lastensuojelun tarve ja tehtävä sosiaalihuoltolain mu kai nen palvelutarpeen arviointi. Selvitysvaihe ei sinällään muodosta las tensuo je lun asiakkuutta. Lastensuojeluasiakkuus alkaa, kun so si aa lityön te ki jä toteaa palvelutarpeen arvioinnin perusteella, että lap sen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä ja ke hitys tä tai lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Lisäksi edellytetään, että lapsi tarvitsee nimenomaan las ten suo je lu lain mukaisia palveluja ja tukitoimia. Palveluja ja tu ki toimia, joista on säädetty ainoastaan lastensuojelulaissa, ovat seu raavat: lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, lastensuojelulain mukainen taloudellinen tuki, tehostettu perhetyö, perhekuntoutus sekä lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Näiden lisäksi lastensuojelussa on käytössä samat tukitoimet kuin

5 ennenkin. Asiakasmäärät lastensuojelussa vähenevät, kun ehkäiseviä pal ve luja kuten perhetyötä ja kotipalvelua on jatkossa mahdollista saada ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tämä antaa kunnille mah dol li suuden toimia siten, että lastensuojelussa on riittävästi osaavia työn te kijöi tä suhteessa asiakasmääriin. Lastensuojeluun riittävää re sur sointia ja lapsiperheiden palvelujen uudelleenorganisointia varten hal lituk sen esityksessä osoitettiin valtionosuuksiiin ylimääräinen 1,5 miljoo nan euroa vuodelle Ehkäisevien palvelujen lisäämisen ja las ten suo je lu työn oikean resursoinnin oletetaan vähentävät ras kaiden korjaavien lastensuojelutoimenpiteiden tarvetta. Kuntayhtymä Kaksineuvoisen osalta voi todeta, että monia uuden so si aa li huol to lain mukaisia toimintamalleja on jo otettu käyttöön ja niil lä on jo osin saavutettu uudistuksella tavoiteltavia tuloksia. Esimerk ki nä tästä voidaan mainita lapsiperheiden ja nuorten palvelujen te hos ta mi nen, uudet moniammatillisen yhteistyön muodot sekä palve lu tar pei den arviointiin liittyvät käytännöt. Lakiuudistus tuo kui ten kin mo nia uusia velvoitteita, jotka vaativat vielä merkittävää pa neu tu mista ja yhtenevien toimintamallien luomista eri kuntien kesken. Myös pal ve lui den resursointi vaatii arviointia mm. kotipalvelujen osal ta. Laki muu tos vaikuttaa myös sosiaalihuollon viranhaltijoiden hal lin tosään nön mukaiseen toimivaltaan, koska osa las ten suo je lu lain mukai ses ta päätöksenteosta on siirtynyt sosiaalihuoltolain pe rus teel la teh tä väk si. Lisätietoja asiassa antaa sosiaalipalvelujen johtaja Eija Ala-Top pa ri-pel to la puh , etu Vs. kuntayhtymän johtajan päätösesitys: Yhtymähallitus päättää mer ki tä uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) aiheuttamat muutokset so si aa li- ja terveydenhuollossa tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.